4 Energiakorjauksen markkinat
4.7 Markkinoiltaan kiinnostavien energiakorjausten arviointi
4.7.3 Palvelurakennusten energiakorjaukset
Palvelurakennusten energiakorjauksissa kiinnostavia kohteita ovat yleisesti talotekniset järjestelmät. Julkisivuremontit ja muut rakennustekniset energiakorjaukset ovat vähäi-sempiä ja niissä voidaan soveltaa asuinkerrostalojen tuloksia rakennusteknisistä ener-giakorjauksista (Taulukko 4.8). Palvelurakennusten energiankulutuksesta suuri osa ku-luu kiinteistösähkönä rakennuksen eri taloteknisten järjestelmien käytön vuoksi.
Haastatteluista ilmeni, että energiatehokkuuden parannukset toimitilojen talotekni-sissä järjestelmissä eivät ole erityisen kannattavia taloudellisesti. Katteet eivät ole huo-not, mutta myöskään suuria katteita ei ole mahdollista saada energiakorjauksista. Toi-menpiteet ovat myös aina hyvin yksilöllisiä riippuen kohteen ominaisuuksista, käyttö-tarkoituksesta, asiakkaiden tarpeista, lähtötilanteesta ja niin edelleen.
Markkinoiltaan suuria ovat ilmanvaihtolaitteiston säätötoimet ja lämmön talteenoton lisääminen sekä erilaisten komponenttien uusimiset (Taulukko 4.8). Taloautomaation säätämisellä toimimaan oikein saadaan aikaan huomattavia säästöjä, mutta rakennusyri-tykselle tämä ei tuota suuria tuottomahdollisuuksia. Valaistus on merkittävä osa energi-ankulutusta palvelurakennuksissa, joten LED-tekniikan hyödyntäminen ja valaistuksen uudelleen suunnittelu tuovat merkittävää säästöä.
Taulukossa 4.6 on esitettynä erityyppisten energiakorjaustoimenpiteiden laskennal-lisia ja toteutuneita takaisinmaksuaikoja sekä kustannustietoja. Motiva on kerännyt tie-tonsa työ- ja elinkeinoministeriön tukemista energiakatselmuskohteistaan. Energiakat-selmuskohteina on ollut vuosien 2007–2012 välillä 1100 eri palvelu-, teollisuus- ja energia-alan rakennusta. Energiakatselmuskohteille on toteutettu yhteensä 7995 eri energiansäästötoimenpidettä. (Motiva 2014)
Taulukko 4.8 Motivan vuosien 2007‐2012 energiakatselmuskohteiden toimenpiteet
1 Lämmitysjärjestelmä 110 6 206 37 713 5,6
1.1 Lämmöntuotto 255 1 182 1 627 0,7
1.2 Sisälämpötilan alentaminen 291 646 222 0,4
1.3 Säädön parantaminen 278 448 1 377 3,3
1.4 Rakenteiden tiiviystason parantaminen 29 40 169 4,2 1.5 Eristykset - putkieristykset, säiliöeristykset 49 365 392 2,9
Lämmitysjärjestelmä yhteensä 1 012 8 886 41 500 4,7
2 Ilmanvaihtojärjestelmä 183 2 187 13 319 5,8
2.1 Ilmanvaihdon käyntiajat 1 382 5 112 1 650 0,4 2.2 Ilmavirran puolittaminen tai pienentäminen 265 962 840 1,1 2.3 Ilmanvaihdon palvelualueiden osittaminen 19 106 298 2,8 2.4 Ilmanvaihdon lämmityksen säätötavat 355 636 524 0,6 2.5 Lämmöntalteenottomahdollisuudet 616 9 022 36 598 3,8
2.6 Yötuuletuksen käyttö 23 52 122 1,9
Ilmanvaihtojärjestelmä yhteensä 2 843 18 077 53 351 3,0
3 Käyttövesijärjestelmä 45 458 671 2,4
3.1 Vesikalusteiden virtaaman rajoitus 608 624 630 2,0
3.2 Vesikalusteiden vaihto 36 86 242 3,4
3.3 Käyttöveden lämpötilan alentaminen 37 34 54 3,0 3.4 Putkieristykset teknisissä tiloissa 2 4 20 5,6 3.5 WC-huuhtelumäärän pienentäminen 28 13 107 8,0
Käyttövesijärjestelmä yhteensä 756 1 218 1 725 1,4
4 Sähkö 5 11 107 5,0
4.1 Tariffin ja jännitetason tarkistus ja loistehon
kompensointi 254 825 1 613 1,7
4.2 Kuormitushuippujen tasaus ja kulutuksen
ajoitus 4 20 0 0,0
Jäähdytysjärjestelmä yhteensä 164 1 970 8 312 4,2
6 Rakenteet 13 28 159 4,1
7.1 Paineilmajärjestelmän vuotojen korjaus 76 413 206 0,8
Paineilmajärjestelmä yhteensä 160 815 1 139 1,4
8 Muut energiansäästömahdollisuudet 461 14 293 52 378 3,7 Kaikki esitetyt toimenpiteet yhteensä 7 955 52 207 181 015 3,5
Palvelu- ja teollisuusrakennussektorilla on mahdollista päästä hyvinkin nopeisiin ta-kaisinmaksuaikoihin kaikilla energiakorjauksen osa-alueilla taulukon 4.6 perusteella.
Vuosien 2007–2012 välillä pelkästään raportoiduissa kohteissa on tehty yli 181 miljoo-nan euron edestä energiakorjauksia ja niiden keskimääräinen takaisinmaksuaika on jää-nyt vain 3,5 vuoteen. Investointien kannattavuus on ollut kauttaaltaan erinomainen, eri-tyisen kannattavia ja investointiarvoltaan suuria ovat olleet ilmanvaihto- sekä sähköjär-jestelmien energiakorjaukset. Yksittäisistä toimenpiteistä erityisen suosittuja ovat olleet valaistuksen modernisointi sekä ilmanvaihdon käyntiaikojen säätö, jonka avulla on saa-tu rahat takaisin alle puolessa vuodessa.
Selvästi huonoimmat takaisinmaksuajat saatiin rakenteellisista muutoksista, vaikka niissäkin takaisinmaksuajan keskiarvo on vain 6,8 vuotta. Rakenteellisia korjauksia on lisäksi tehty verrattain vähän, joten palvelu- ja teollisuusrakennussektorilla houkuttele-vat energiakorjausmarkkinat löytynevät muualta.
Investointikustannukset katselmuskohteissa jakautuivat siten, että pk-teollisuuden osuus oli noin 2/3 investointikustannuksista ja palvelusektorin osuus 1/3. Energiansääs-töpotentiaali oli molemmilla sektoreilla hyvä, pk-teollisuudella päästiin jopa yli 15 % energiansäästöihin ja palvelurakennuksilla noin 10 % energiansäästöihin. Palvelusekto-rilla selvästi suurin osa energiansäästöpotentiaalista tulee ilmanvaihto- ja sähköjärjes-telmiin tehtävistä toimenpiteistä, kun taas pk-teollisuuden puolella energiansäästöpoten-tiaali on jakautunut tasaisemmin (Motiva 2014).
4.7.4 Yhteenveto Asuinkerrostalot
Energiakorjausten markkinoita muokkaavat varsinkin asuinrakennuspuolella merkittä-västi rakennuksen suunnitelmallinen korjaustoiminta sekä viranomaismääräykset. Kan-nattavat energiakorjaukset ovat pääosin kustannuksiltaan varsin pieniä suhteutettuna korjauksen kokonaiskustannuksiin, mikäli energiakorjausten osuudeksi tulkitaan esi-merkiksi ikkunoiden vaihdon yhteydessä vain hinta-ero normaalin ratkaisun ja energia-tehokkaamman ikkunan välillä. Tästä syystä monilla energiakorjauksilla ei itsessään ole erityisen mielenkiintoista markkinapotentiaalia rakennusyrityksen näkökulmasta, sillä
luonteensa vuoksi tämän kaltaisia ratkaisuja ei voi kovin houkuttelevasti hinnoitella.
Kuvassa 4.6 on listattuna markkinoiltaan kiinnostavia energiakorjaustoimenpiteitä asuinkerrostaloille. Listauksen kriteerit on esitettynä kappaleissa 4.7.1 ja 4.7.2.
Kuva 4.6 Asuinkerrostalojen markkinoiden kiinnostavuuden yhteenveto.
Mahdollisia energiakorjauksia asuinkerrostaloille on lukuisia muitakin, eivätkä edes listatut toimenpiteet ole kannattavia lähellekään kaikissa kohteissa. Esimerkiksi parvek-keiden lasitus on kohtuullisen yleinen energiatehokkuutta parantava toimenpide, mutta energiansäästön taloudellisesta näkökulmasta se on kannattamaton. Toisaalta myöskään lämmön talteenotolla varustetun ilmanvaihtojärjestelmän asentaminen ei nykyisillä energianhinnoilla ole taloudellisesti perusteltua. Kyseessä on kuitenkin laaja urakka, joka mahdollistaa hyvät tienestit rakennusyrityksille ja parantaa energiatehokkuuden lisäksi myös rakennuksen ilmanlaatua ja asuinmukavuutta. Lämmön talteenoton lisää-minen lisäksi kiinnostaa monissa taloyhtiöissä, minkä vuoksi ilmanvaihtoremonteilla on selvää markkinapotentiaalia. Arvioiden mukaan lämmön talteenoton asentaminen onnis-tuu kuitenkin helpommin rivi- kuin kerrostalokiinteistöihin.
Palvelu- ja teollisuusrakennukset
Palvelurakennuksissa kohdetasolla energiakorjauksia määrittelevät korjattavana olevat järjestelmät sekä tilaajan omat päämäärät energiatehokkuuden suhteen. Mikäli lähtökoh-tana on vain parantaa palvelurakennuksen energiatehokkuutta, on kyseessä yleensä sää-tötoimenpide, jolloin säädetään rakennuksen automaatio sekä eri talotekniset järjestel-mät toimimaan niin kuin ne on tarkoitettu. Oikein suunniteltu ja toimiva talotekninen järjestelmä on aina myös energiatehokas.
Potentiaalisen kiinnostavina markkinoina on lisäksi mainittava teollisuusrakennus-ten korjaukset, sillä Motivan vuosien 2007–2012 energiakatselmusteollisuusrakennus-ten perusteella on
•Ikkunoiden uusiminen
teollisuusrakennuksissa havaittavissa sekä energiansäästöpotentiaalia että halukkuutta investoida energiakorjauksiin. Pelkästään katselmuskohteiden pk-teollisuuden energia-korjauksiin käytettiin viiden vuoden aikana lähes 120 miljoonaa euroa ja toimenpiteiden keskimääräinen kannattavuus oli erinomainen.
Kuva 4.7 Motivan energiakatselmusten (Taulukko 4.8) perusteella piirretty kuvaaja, joka ilmoittaa markkinoiden kiinnostavuuden takaisinmaksuajan ja investointikustan‐
nusten suuruuden perusteella.
Kuvasta 4.7 voidaan lukea, että ilmanvaihtojärjestelmän muutokset sekä luokan
”muut energiansäästömahdollisuudet” toimenpiteet ovat markkinapotentiaaliltaan lois-tavia. Molempiin käytetään runsaasti rahaa investointeihin ja takaisinmaksuajat ovat keskimäärin hyvin lyhyitä. Kohta ”muut energiansäästötoimenpiteet” sisälsivät teolli-suuden tehdaspalvelujärjestelmiin ja prosesseihin liittyviä toimenpide-ehdotuksia (Mo-tiva 2014).
Palvelurakennusten osalta suurin osa kustannussäästöpotentiaalista ja tätä myöten markkinoista muodostuu ilmanvaihtojärjestelmiin ja sähköjärjestelmiin liittyvistä toi-menpiteistä. Sisältäen samalla myös taloautomaation (Motiva 2014). Palvelurakennuk-sissa kiinnostavat toimenpideluokat, ilmanvaihto ja sähkö, voidaan esittää selvemmin kuvan 4.8 avulla. Energiakorjauspotentiaalia löytyy merkittävästi molemmista osa-alueista, sillä raportoidut takaisinmaksuajat ovat ilmanvaihdon osalta olleet keskimäärin 3,0 vuotta ja sähköjärjestelmien osalta 3,1 vuotta. Parhaisiin takaisinmaksuaikoihin päästiin käyttövesijärjestelmien korjauksissa, mutta rahallinen panostus näihin oli pientä (Taulukko 4.6).
Kuva 4.8 Ilmanvaihto‐ ja sähköjärjestelmien kiinnostavimmat energiakorjaustoimenpi‐
teet palvelurakennuksissa.
Teollisuusrakennuksissa kustannussäästöpotentiaali jakautuu ilmanvaihto- ja sähkö-järjestelmien lisäksi myös ryhmän ”muut energiansäästömahdollisuudet” kanssa. Luo-teensa vuoksi ”muut energiansäästömahdollisuudet” eivät kuitenkaan ole Constin kan-nalta lainkaan mielenkiintoiset markkinat, sillä rakennusyrityksellä ei riitä pätevyys järjestellä teollisuusyrityksen tuotantolinjoja tai -prosesseja uudelleen.
•Ilmanvaihdon käyntiaikojen säätäminen
•Lämmön talteenoton lisääminen
•Ilmavirran puolittaminen tai pienentäminen
•Ilmanvaihdon palvelualueiden osittaminen
•Ilmanvaihdon lämmityksen säätötavat
•Yötuuletuksen käyttö
Ilmanvaihto‐
järjestelmät
•Valaistus
•Tariffin ja jännitetason tarkistus ja loistehon kompensointi
•Sähköiset lämmitykset
•LVI‐laitteet
•Muut sähkölaitteet
•Käyttötottumusten muutos