5. KÄYTTÖOMAISUUDEN POISTOT CCTB –DIREKTIIVISSÄ
5.2 Asiantuntijoiden ja viranomaisten näkökulmia
5.2.1 Valtioneuvoston kirjelmä ja komission CORTAX –tutkimus
Valtioneuvosto on antanut joulukuussa 2016 eduskunnalle kirjelmät U65/2016 vp ja U66/2016 vp CCTB- ja CCCTB–direktiiveistä. Valtioneuvosto on arvioinut direktiivin hal-linnollisia vaikutuksia Suomelle sekä vaikutuksia Suomen lainsäädännölle. Valtioneuvoston mukaan tulisi arvioida, voidaanko direktiivin rinnalla säilyttää samanaikaisesti kansallinen yritysverojärjestelmä niiden yhtiöiden osalta, joille direktiivin mukaiset säännökset eivät olisi pakollisia. Tässä arvioinnissa on tärkeää ottaa huomioon kahden järjestelmän ylläpitämisestä koituvat kustannukset Verohallinnolle ja ylipäätään yritysverotuksen monimutkaistuminen. 141 Direktiivissä on myös joitakin säännöksiä, joiden osalta on syytä arvioida, olisiko niitä tar-peen sisällyttää kansalliseen yritysverojärjestelmään muutenkin, vaikka kansallinen järjestel-mä päätettäisiin säilyttää. Tällaisista säännöksistä valtioneuvosto nostaa esiin korkovähennys-oikeuden rajoitusta koskevan säännöksen. Tämä säännös liittyy veronkierron ehkäisemiseen
139 KOM (2016) 685 lopull 34 artikla
140 KOM (2016) 685 lopull 35 artikla
141 Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhteisöveropohjasta U65/2016 vp
ja olisi siten perusteltua saattaa osaksi kansallistakin yritysverojärjestelmää. Kyseinen säännös olisi perusteltua saattaa osaksi kaikkia yrityksiä koskevaa kansallista lainsäädäntöä myös siitä syystä, että valtion on direktiivejä implementoidessaan huomioitava direktiivin tarkoitus ja tavoitteet sekä se, miten hyvin kansallinen lainsäädäntö tukee näitä tavoitteita. 142
Mikäli kansallinen lainsäädäntö mahdollistaisi tietyntyyppisille yrityksille korkovähennysoi-keuden, vaikka toisilta sitä olisi rajoitettu, CCCTB –hankkeeseen sisältyvien verosuunnittelun vähentämiseen tähtäävien tavoitteiden ei todennäköisesti voitaisi katsoa täysin täyttyvän, sillä tämä loisi jälleen erään väylän yhtiömuotoihin perustuvan aggressiivisen verosuunnittelun harjoittamiselle. Direktiivin voimaansaattaminen vaatii tarkastelua myös sen suhteen, ovatko konserniavustusjärjestelmä, Suomen solmimat verosopimukset sekä mahdollisesti myös osin-koverotus yhdenmukaiset CCCTB –järjestelmän kanssa. 143
Käyttöomaisuuden poistoja koskevien säännösten osalta valtioneuvosto toteaa, että direktii-vissä ehdotetut poistosäännökset ovat verovelvollisen kannalta vähemmän edulliset kuin ny-kyiset Suomen elinkeinoverolain mukaiset poistosäännökset. Direktiivissä ehdotetut poisto-säännökset saattaisi valtioneuvoston mukaan aiheuttaa sen, että veropohja yleisesti ottaen laa-jenisi. Toisaalta se toteaa, että direktiivin muut säännökset, kuten pakollisten varausten vä-hennyskelpoisuus kaventaisivat veropohjaa. 144 Direktiivin vaikutuksia on arvioitava kokonai-suutena, mikä tekee yksittäisten säädösten vaikutusten arvioinnista monimutkaista.
Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus (Joint Research Centre JRC) antaa tieteellistä ja teknistä tukea Euroopan unionin poliittiselle suunnittelulle, kehittämiselle ja toteutukselle eri aloilla. Sen tuottama tutkimustoiminta palvelee jäsenmaiden etuja olemalla kuitenkin riippu-maton kansallisten ja yksityisten toimijoiden eduista. 145 Yhtiöverotuksen alalla JRC soveltaa tutkimustoiminnassaan niin kutsuttua CORTAX –mallia, jonka avulla se on laatinut simulaa-tion myös CCCTB -hankkeen taloudellisista vaikutuksista. Kyseinen raportti valmistui joulu-kuussa 2016. Se tarjoaa kattavan kuvan CCCTB –hankkeen taloudellisista vaikutuksista huo-mioiden kaikki 28 jäsenvaltiota. 146
142 Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhteisöveropohjasta U65/2016 vp
143 Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhteisöveropohjasta U65/2016 vp
144 Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhteisöveropohjasta U65/2016 vp
145 European Commission 2018 – JRC in brief
146 European Commission 2018 – Fiscal policy analysis; European Commission 2018. Modelling corporate tax reform in the EU: New simulations with the CORTAX model
CORTAX –malli on kehitetty simuloimaan kansallisten ja kansainvälisten veropolitiikkojen uudistushankkeiden taloudellisia vaikutuksia. Malli perustuu oletukselle, että jokaisella jäsen-valtiolla on samanlainen kulutus-, säästämis-, tuotanto- ja julkisen rahoituksen rakenne. Simu-laatio osoittaa veroreformin vaikutukset yleensä muutoksina BKT:ssa, kotitalouksien kulutus-tottumuksissa, yritysten investoinneissa tai valtioiden fiskaalisissa verotuloissa. Malli perustaa analyysin tietoihin, jotka on kerätty eri tietolähteistä. Tässä kyseisessä simulaatiossa on sovel-lettu esimerkiksi Eurostatin, OECD:n, YK:n ja Euroopan taloustutkimuskeskuksen tuottamaa dataa sekä yksittäisten yhtiöiden julkaisemaa informaatiota investoinneista ja käytetyistä pää-oman lajeista. Lisäksi simulaatio huomioi yhtiöille tuloverosäännösten noudattamisesta koitu-vat hallinnolliset kustannukset, joiden arvioidaan olevan noin 4% yhtiöverotuloista kaikille yhtiöille.
CORTAX –mallin saavuttamien tulosten mukaan CCCTB –hankkeen mukanaan tuomat muu-tokset saisivat Suomen kokonaistalouden kehityksen näkökulmasta aikaan lievästi positiivisia vaikutuksia. Mallissa on arvioitu vaikutuksia tuotantoon, verotuloihin ja työllisyyteen, mutta komission mukaan nämä vaikutukset vaihtelevat jonkin verran riippuen tarkastelun näkökul-masta ja vaikuttavista tekijöistä. Poistosäännösten käyttöönoton osalta kuitenkin CORTAX – malli arvioi, että yhteisöveropohja tulisi jonkin verran laajenemaan Suomessa. Tämän johdos-ta Suomen yhteisöverotulojen arvioidaan kasvavan noin 0,15 prosenttia suhteessa BKT:hen.
CORTAX –mallin oletusten mukaisesti kuitenkin poistosäännösten vaikutus yhteisöveropoh-jaan ja –verotuloihin mitätöityisi, sillä mallin oletusten mukaisesti Suomen yhteisöverokantaa alennettaisiin siten, että yhteisöverotulot säilyisivät jotakuinkin ennallaan. 147
Vaikuttaa siltä, että taloudellisia vaikutuksia on hyvin vaikeaa arvioida ennakolta, sillä vaiku-tukset muodostuvat niin monen eri tekijän summasta. Suurin osa arvioista vaikuttaa olevan sitä mieltä, että Suomen kannalta CCCTB –direktiivin käyttöönotolla ei olisi suuria vaikutuk-sia taloudellisesti, ja jos vaikutukvaikutuk-sia aiheutuisi, niin ne olisivat lievästi positiivivaikutuk-sia. Sekä ko-missio että valtioneuvosto ovat keskittyneet vaikutusten arvioinnissa enemmän taloudellisiin vaikutusten kuin lainsäädännöllisten vaikutusten arviointiin.
147 Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä yhteisöveropohjasta U65/2016 vp
5.2.2 Valtiovarainministeriön lausuntopyynnöt eri tahoille
Valtiovarainministeriö on esittänyt lausuntopyyntöjä CCCTB –direktiivihankkeesta useille eri tahoille ja yksittäisille asiantuntijoille. Yleisesti ottaen eri tahot suhtautuvat direktiiviin posi-tiivisesti. Direktiivin taustalla olevat syyt ovat yleisesti hyvin ymmärrettyjä ja hyväksyttyjä, ja enemmän keskustelua aiheuttavatkin säännösten toteutustavat. Seuraavaksi käsitellään näitä lausuntoja ja niissä ilmeneviä arvioita käyttöomaisuuden poistoja koskevan sääntelyn vaiku-tuksista Suomen kannalta. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Korkeakoulutettu-jen työmarkkinakeskusjärjestö AKAVA ry ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ovat laati-neet yhteisen lausunnon direktiiviehdotuksesta ja sen vaikutuksista Suomen näkökulmasta.
Palkansaajajärjestöt tuovat esiin investointinäkökulman ja niiden mielestä veropohjan yhdis-tämisen vaikutuksia investointikannusteisiin tulisi arvioida tarkemmin. Palkansaajajärjestöt ovat huolissaan siitä, alentaisiko poistojärjestelmän muutos investointeja Suomessa. Järjestöt suhtautuvat positiivisesti kuitenkin siihen, että poistojärjestelmästä tulisi direktiivin säännös-ten soveltamisen myötä entistä neutraalimpi. 148
Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan poistosäännösten muuttaminen direktiivin mu-kaisiksi kiristäisi teollisen tuotannon alan yritysten verotusta Suomessa. Sen mukaan poisto-järjestelmä voisi johtaa jopa siihen, että verotuksessa vähennyskelpoisten poistojen määrä vähenisi puolella siitä, mitä tällä hetkellä Suomen elinkeinoverolaissa sallitaan. 149
Elinkeinoelämän keskusliiton lausunnon mukaan merkittävin ero Suomen lain ja direktiivin välillä on se, että direktiivissä sovelletaan huomattavasti useammin hyödykekohtaista tasa-poistoa kuin 25 %:n menojäännöstasa-poistoa. Se arvioi, että merkittävimmät haitat koituisivat yrityksille, jotka tekevät suuria pääomia vaativia investointeja. Tästä aiheutuva veropohjan laajeneminen voisi aiheuttaa Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan kyseisille yrityksille jopa kymmenien miljoonien eurojen kustannuksia vuosittain. Liiton mukaan direktiivissä nyt ehdo-tetut säännökset eivät tue lainkaan tavoitetta lisätä investointeja EU-alueella ja sen mukaan Suomen tulisi esittää poistojärjestelmän pääsäännöksi 25 % menojäännöspoistoja hyödyke-kohtaisten tasapoistojen sijaan. 150
Suomen Veroasiantuntijat ry puolestaan nostaa lausunnossaan esiin sen seikan, että Suomen laki ei tunne käsitettä niin sanotusta taloudellisesta omistajasta, jota sovelletaan direktiivissä.
148 SAK, AKAVA & STTK (2016)
149 Keskuskauppakamari (2016)
150 Elinkeinoelämän keskusliitto (2016)
Direktiivin mukaan poistojen tekemiseen on oikeutettu kyseisen omaisuuden taloudellinen omistaja. Tällainen seikka voi aiheuttaa verotuksellisia ongelmia, kun ei välttämättä olla var-moja, vastaavatko esimerkiksi oikeudenomistajan ja taloudellisen omistajan käsitteet toisiaan, ja milloin omistusoikeuden katsotaan vaihtuvan omaisuuden luovutuksen yhteydessä, eli toi-sin sanoen, kenellä on oikeus poistojen tekemiseen. 151
151 Suomen Veroasiantuntijat ry (2016)