Asemaltaan vaihtelevat työurapolut

Asemaltaan vaihtelevissa työurapoluissa korostui vertikaalinen siirtyminen sekä ylös- että alaspäin organisaatiohierarkiassa asiakastyöstä hallintoon ja johtotehtäviin sekä toisinpäin.

Tällaisia siirtymiä olivat esimerkiksi samassa organisaatiossa tehdyt sijaisuudet johtotehtävis-sä ja niistä paluu omaan vakinaiseen työhön. Tällaisia työuria oli koko vastaajajoukosta 8,5 prosentilla (n= 27). Erona hallintoon johtavaan työuraan oli se, että asemaltaan vaihtelevissa työurapoluissa ei jääty pysyvästi hallinnollisiin tehtäviin ensimmäisen johtotehtävän jälkeen, vaan oli siirrytty välillä takaisin asiakastyöhön. Mielenkiintoinen ero oli myös se, että pysy-västi hallintoon siirtyneistä kukaan ei ollut aloittanut työuraansa valmistumisen jälkeen suo-raan hallinnollisista tehtävistä, mutta asemaltaan vaihtelevalla uralla työskentelevistä 14,8 % (n= 4) oli aloittanut uransa johtotehtävillä. Tämä siirtyminen perustyöhön voisi kertoa siitä, että suoraan johtotehtäviin työllistyminen ja siellä jatkaminen on ainakin tämän aineiston mu-kaan hyvin harvinaista. Huomionarvoista oli, että työurapoluissa ei ollut havaittavissa niin sanottua laskevaa työuraa, jolloin hallinnollisista tehtävistä olisi siirrytty pysyvästi esimerkik-si soesimerkik-siaalityöntekijän tehtäviin. Jos asemaltaan vaihteleva työura oli aloitettu johtotehtävillä ja niistä oli siirrytty asiakastyöhön, oli myöhemmin tehty kuitenkin siirtymisiä takaisin johto- ja hallintotasolle.

Asemaltaan vaihteleva urapolku eteni esimerkiksi seuraavasti:

Sosiaalityöntekijä, yhdennetty sosiaalityö, sosiaalitoimisto, 0,5 vuotta Sosiaalityöntekijä, lastensuojelu, sosiaalitoimisto, 3 vuotta

Perhevapaa,1 vuosi

Sosiaalityöntekijä, lastensuojelu, sama, 1 vuosi Perhevapaa, 3 vuotta

Sosiaalityöntekijä, lastensuojelu, sama, 4,5 vuotta Johtava sosiaalityöntekijä, lastensuojelu, sama, 6 vuotta

Sosiaalityöntekijä, lapsiperheiden sosiaalityö, perheneuvola, 3 vuotta

Asemaltaan vaihtelevalla uralla työskentelevät olivat siirtyneet hallinnollisiin tehtäviin en-simmäisen kerran yleensä tutussa organisaatiossa (59,3 %, n= 16). Noin neljäsosa oli siirtynyt hallintoon toisen organisaation palvelukseen (25,9 %, n= 7). Lisäksi vielä nämä aiemmin mainitut 14,8 % (n= 4) aloittivat uransa valmistumisen jälkeen suoraan hallinnollisilla

tehtä-81

villä. Pysyvästi hallinnollisiin tehtäviin etenevillä työurilla oli hieman yleisempää siirtyä joh-totehtäviin tutussa organisaatiossa kuin asemaltaan vaihtelevilla urilla. Ero työuratyyppien välillä aiheutuu todennäköisesti siitä, että asemaltaan vaihtelevalla uralla osa oli aloittanut jo suoraan hallinnosta, kun taas hallintoon johtavalla uralla näin ei ollut.

Hieman yli puolet asemaltaan vaihtelevalla työuralla työskentelevistä oli tehnyt yhtä tiettyä hallinnollista tehtävää uransa aikana (51,9 %, n= 14). Tässä yhdessä tietyssä hallinnollisessa tehtävässä työskennelleet olivat tehneet sitä joko yhtäjaksoisesti pidempään (78,6 %, n= 11) tai useampana lyhyenä jaksona (21,4 %, n= 3). Vajaa puolet oli työskennellyt useammassa johtotehtävässä (48,1 %, n= 13). Näitä tehtäviä oli ollut keskimäärin 3,5 (vaihteluväli 2–6).

Kaikki ne (n= 4), jotka olivat aloittaneet valmistumisen jälkeisen uransa hallinnollisilla tehtä-villä, olivat tehneet urallaan useampia hallinnollisia tehtäviä, kun taas asiakastyön tehtävillä aloittaneista vain 39,1 % (n= 9) oli tehnyt urallaan useampia johtotehtäviä (p= .041). Hallin-nosta uransa aloittaneilla vaikutti olevan suurempi kiinnostus johtotehtäviin myös myöhem-min urallaan.

Toisille hallinnossa työskentely oli ollut selvästi väliaikaista ja kyseessä oli ollut sijaisuus, mutta toiset taas olivat olleet vakinaisesti hallinnollisissa tehtävissä ja siirtyneet sieltä asiakas-työhön. En pyytänyt erittelemään kyselylomakkeessa tarkemmin, oliko tehtävä sijaisuus vai vakinainen, joten tässä ei ollut mahdollisuutta tutkia hallinnollisen työsuhteen luonteen merki-tystä näissä asemaltaan vaihtelevissa urissa.

Suurimmalla osalla asemaltaan vaihtelevalla urapolulla työskentelevistä ensimmäinen hallin-nollinen tehtävä oli ollut sosiaalitoimistossa (70,4 %, n= 19). Vajaa viidesosa (18,5 %:a, n= 5) oli aloittanut hallinnolliset tehtävät jonkin laitoksen johdossa ja reilu kymmenesosa (11,1 %, n= 3) oli aloittanut erityispalveluiden, kuten perheneuvolan hallinnossa. Verrattuna hallintoon johtavalla uralla työskenteleviin, asemaltaan vaihtelevalla uralla korostui sosiaalitoimisto en-simmäisen hallinnollisen tehtävän organisaationa. Samassa organisaatiossa ensimmäiseen hallinnolliseen tehtävään siirryttiin tyypillisesti sosiaalitoimistoissa (87,5 %, n= 14). Samoin suoraan hallinnollisiin tehtäviin heti uran alussa lähdettiin erityisesti sosiaalitoimistoihin (75,0

%, n= 3). Uuden organisaation hallinnollisiin tehtäviin siirryttiin laitoksiin (57,1 %, n= 4).

Erot olivat tilastollisesti merkitsevät (p= .009). Samanlainen ero oli nähtävissä myös hallin-toon johtavilla urilla. Kaiken kaikkiaan asemaltaan vaihtelevalla uralla työskentelevistä 85,2

% (n= 23) oli työskennellyt sosiaalitoimiston hallinnossa (pääasiassa johtavana

sosiaalityön-82

tekijänä tai sosiaalijohtajana), 40,7 % (n= 11) oli työskennellyt jonkin laitoksen johtotehtävis-sä ja 22,2 % (n= 6) oli työskennellyt erityispalveluiden hallinnossa.

Vaikka aseman vaihtaminen luonnehti tätä uratyyppiä suhteessa koko aineistoon, olivat ase-maltaan vaihtelevalla uralla työskentelevät tehneet valtaosan urastaan asiakastyössä. Välillä tehtiin lyhyempikestoisia siirtymiä hallinnollisiin tehtäviin. Mielenkiintoista oli, että asiakas-työ keskittyi tietylle sosiaaliasiakas-työn sektorille. Asemaltaan vaihtelevalla asiakas-työurapolulla toimivista suurin osa työskenteli asiakastyössä lasten, nuorten ja perheiden sosiaalityössä (44,4 %, n=

12). Yhdennettyä ja aikuissosiaalityötä teki neljäsosa (25,9 %, n= 7). Lisäksi asiakastyötä tehtiin vanhus- ja vammaispalvelussa, päihdetyössä sekä sairaalan sosiaalityössä. Asiakastyön osalta uratyyppi muistutti asiakasryhmään keskittyvää uraa, mutta tässä aseman vaihtelu toi lisämuutoksia uralle. Kyselyyn vastaamishetkellä suurin osa asemaltaan vaihtelevalla uralla työskentelevistä oli asiakastyön tehtävissä (77,8 %, n= 21) ja vajaa neljäsosa (22,2 %, n= 6) oli työssä hallinnossa.

Aloittain tarkasteltuna erityisesti lasten, nuorten ja perheiden parissa asiakastyötä tehneet oli-vat siirtyneet hallinnollisiin tehtäviin ensimmäisen kerran sosiaalitoimistossa (83,3 %, n= 10).

Yleistä se oli myös yhdennettyä ja aikuissosiaalityötä tehneille (100%, n= 7). Päihdepalvelus-sa asiakastyötä tehneiden oPäihdepalvelus-salta hallinnon organiPäihdepalvelus-saatiot jakautuivat aika lailla taPäihdepalvelus-san sosiaali-toimiston, erityispalveluiden ja laitosten kesken, samoin kuin sairaalan sosiaalityötä tehneillä.

Vanhus- ja vammaispalvelussa asiakastyössä työskennelleet sen sijaan siirtyivät hallintoon erityisesti laitoksiin (75,0 %, n= 3). Erot olivat tilastollisesti merkitseviä (p= .002). Erot vai-kuttavat myös hyvin luontevilta sen suhteen, että sosiaalitoimiston hallinnollisissa tehtävissä painottuvat nimenomaan yhdennetyn, aikuissosiaalityön ja lastensuojelun kysymykset. Van-hus- ja vammaispalveluista taas oli siirrytty erikoistuneempiin laitoksiin.

Asemaltaan vaihtelevalla uralla etenemisessä ei ollut sukupuolieroja. Pohjakoulutuksittain sen sijaan oli eroja, sillä sosiaalihuoltajatutkinnon suorittaneilla korostuivat useammat hallinnolli-set tehtävät verrattuna muun koulutuksen suorittaneisiin (p= .033). Sosiaalihuoltajatutkinnon suorittaneilla vaikuttaisi siis olleen kiinnostusta kokeilla erilaisia hallinnollisia tehtäviä. Pysy-västi hallintoon siirtyneissä sosiaalihuoltajakoulutuksen suorittaneet sen sijaan eivät korostu-neet.

83