Aineiston luokittelu

Tutkimuksen aineistona olivat DP:in kyselyn vastaukseksi lähetetyt kommenttikirjeet, jotka ovat saa-tavilla IFRS Foundationin internetsivuilta (IFRS Foundation 2017 e. www-sivut). Tutkimuksen otok-seen valittiin kaikki 128 kommenttikirjettä, koska haluttiin saada mahdollisimman suuri kattavuus ja riittävä tilastollinen luotettavuus. Kommenttikirjeiden yhteenlaskettu sivumäärä oli noin 1700 sivua.

Sivumäärä vaihteli yhdestä sivusta 38 sivuun ja kirjeiden keskimääräinen pituus oli 13 sivua.

Kommenttikirjeiden lähettäjät jaettiin toimialojen mukaisesti 14 vastaajaluokkaan. Luokittelu vastaa pääosin Holderin ym. (2013) tutkimuksen luokittelua. Vastaajat jaettiin seuraaviin luokkiin:

1. Yritykset – julkiset 2. Yritykset – yksityiset

3. Kauppaliitot, etujärjestöt ja yhdistykset – yritykset 4. Rahoituslaitokset – investointi

5. Rahoituslaitokset – pankit 6. Vakuutusyhtiöt

7. Etujärjestöt ja yhdistykset – investointi 8. Etujärjestöt ja yhdistykset – pankit

9. Etujärjestöt ja yhdistykset – vakuutusyhtiöt 10. Tilintarkastusyhteisöt

11. Konsultointiyhteisöt – kirjanpito 12. Etujärjestöt ja yhdistykset – kirjanpito 13. Yksityishenkilöt

14. Markkinavalvojat, standardinasettajat

Vastaajaluokat ryhmiteltiin analyysia varten vielä vastaajaryhmiin sen perusteella, minkälaisia intres-sejä niillä katsottiin olevan suhteessa tilinpäätösraportointiin. Vastaajaryhminä olivat tilinpäätöksen laatijat ja käyttäjät, kirjanpidon asiantuntijat ja markkinavalvojat. Tilinpäätöksen laatijat jaettiin vielä kolmeen eri ryhmään sen perusteella, olivatko ne pankkeja, vakuutusyhtiöitä vai muita kuin rahoitus-alan yrityksiä. Tilinpäätöksen laatijoiden tarkempi jaottelu tehtiin analyysia varten, koska DP:in mak-rosuojauslaskentamalli on suunnattu erityisesti korkoriskin portfoliosuojaukseen, joka on tyypillisesti osa pankkien riskienhallintaa, mutta sen merkitys muiden yritysten riskienhallinnassa on todennäköi-sesti vähäisempi. Tämän vuoksi arvioitiin, että pankkien suhtautuminen ehdotukseen voisi erota va-kuutusyhtiöistä ja muista tilinpäätöksen laatijoista. Vastaajaryhmät ja niiden alle luokitellut vastaaja-luokat olivat:

1. Tilinpäätöksen laatijat – yritykset: yritykset – julkiset; yritykset – yksityiset; kauppaliitot, etujär-jestöt ja yhdistykset - yritykset

2. Tilinpäätöksen laatijat – pankit: rahoituslaitokset – pankit; etujärjestöt ja yhdistykset – pankit 3. Tilinpäätöksen laatijat – vakuutusyhtiöt: vakuutusyhtiöt; etujärjestöt ja yhdistykset -

vakuutusyh-tiöt

4. Tilinpäätöksen käyttäjä: rahoituslaitokset – investointi; etujärjestöt ja yhdistykset – investointi;

yksityishenkilöt

5. Asiantuntijat – kirjanpito: tilintarkastusyhteisöt; konsultointiyhteisöt – kirjanpito; etujärjestöt ja yhdistykset – kirjanpito

6. Markkinavalvojat: markkinavalvojat, standardinasettajat

Aineiston analyysi toteutettiin seuraavalla tavalla. Ensin selvitettiin vastaajan kannatus yleisesti PRA-menetelmää kohtaan. Kannatus luokiteltiin joko myönteiseksi, ehdollisesti myönteiseksi tai kiel-teiseksi. Neljäntenä luokkana oli ei vastausta, mikäli kommenttikirjeestä ei käynyt selkeästi ilmi vas-taajan suhtautuminen. Tämän jälkeen selvitettiin vasvas-taajan kannatus DRM- tai RM-soveltamisaloja kohtaan. Vastaaja voi kannattaa jompaa kumpaa soveltamisalaa tai ei kumpaakaan. DRM:in ja RM:in kannatus ei ollut riippuvainen PRA:in kannatuksesta eli vastaaja voi kannattaa DRM:ia tai RM:ia

riippumatta siitä, kannattiko vai vastustiko PRA:ia tai jättikö vastaamatta siihen. Tämän jälkeen sel-vitettiin vastaajien kannatus PRA:in pakollista tai vapaaehtoista soveltamista kohtaan. Vastaukset luokiteltiin niin, että vastaaja kannatti joko pakollista tai vapaaehtoista soveltamista. Pakollisen tai vapaaehtoisen soveltamisen kannatus ei ollut riippuvainen PRA:in, DRM:in tai RM:in kannatuksesta.

Seuraavassa vaiheessa selvitettiin, mitä argumentteja vastaajat käyttivät oman kantansa perusteluissa.

Vastauksista pyrittiin tunnistamaan argumenttiteemoja, joita esiintyi makrosuojauslaskennan eri osa-alueiden (PRA, soveltamisala, pakollinen/vapaaehtoinen soveltaminen) kannatuksen perusteluissa.

Jokaisen tunnistetun argumentin osalta arvioitiin, minkä osa-alueen kannatukseen tai vastustukseen se liittyi. Tunnistetut argumenttiluokat olivat ennemminkin teemoja, joita vastauksissa esiintyi, kuin yksityiskohtaisia perusteluita. Tämän vuoksi sama argumenttiteema saattoi esiintyä samalla vastaa-jalla usean eri osa-alueen yhteydessä tai eri vastaajien vastauksissa saman osa-alueen yhteydessä, vaikka toisen kannatus olisi myönteinen ja toisen kielteinen. Analyysin rakennetta voidaan kuvata seuraavalla kuviolla (kuvio 1):

Tutkimuskysymyksen (1) tarkastelua varten vastaukset luokiteltiin neljään kategoriaan sen perus-teella, miten vastaaja suhtautui DP:issa esitettyyn PRA-menetelmään yleisellä tasolla. Vastaukset luokiteltiin luokkiin 1) myönteinen, 2) ehdollisesti myönteinen (= myönteinen lukuun ottamatta tiet-tyjä seikkoja), 3) kielteinen tai 4) ei vastausta. Tutkimuskysymykseen (3) liittyvät vastaukset luoki-teltiin kolmeen luokkaan, jotka olivat 1) kannattaa RM-soveltamisalaa, 2) kannattaa DRM-soveltamisalaa ja 3) ei vastausta. Tutkimuskysymykseen (5) liittyvät vastaukset luokiteltiin kolmeen luokkaan, jotka olivat 1) kannattaa pakollista soveltamista, 2) kannattaa vapaaehtoista soveltamista ja 3) ei vastausta.

Kuvio 1. Analyysirakenne

Argumentit Kielteinen Myönteinen Argumentit

Argumentit Argumentit

Argumentit Argumentit

Kannatus: DRM Kannatus: RM

Soveltaminen pakollista Soveltaminen vapaaehtoista

Kannatus: PRA

Tutkimuskysymysten (2), (4) ja (6) tarkastelua varten vastausten perusteluissa esiintyneet argumentit jaettiin 27 argumenttiluokkaan (alakategoria). Analyysiä varten argumenttien alakategoriat ryhmitel-tiin vielä viiteen ryhmään (yläkategoria) sen perusteella, liittyikö vastauksen argumentti IFRS-standardien käsitteelliseen viitekehyksen tarkoittamaan merkityksellisyyteen tai todenmukaiseen esittämiseen, yhdenmukaisuuteen muiden IFRS-standardien kanssa, soveltamisen vaikeuteen vai muihin vaikutuksiin. Ryhmittely perustuu osittain tutkimushypoteesien määrittämisen yhteydessä tunnistettuihin teemoin ja osittain sisällönanalyysin yhteydessä tehtyihin havaintoihin. Vastaukset ja-ettiin seuraaviin ylä- ja alakategorioihin:

1. Merkityksellisyys

1.1 vertailukelpoisuus 1.2 ymmärrettävyys

1.3 informaation hyödyllisyys 2. Todenmukainen esittäminen

2.1 täydellisyys 2.2 neutraalisuus 2.3 virheettömyys 2.4 todennettavuus

2.5 suojauskohteen ja -instrumentin yhdenmukainen käsittely 2.6 mitattavuus

2.7 asia ennen muotoa

2.8 riskienhallinnan ja kirjanpidon yhdenmukaisuus 2.9 käypään arvoon arvostus

3. Yhdenmukaisuus muiden IFRS-standardien kanssa

3.1 yhdenmukaisuus IFRS 9:n kanssa: yleinen suojauslaskenta 3.2 yhdenmukaisuus IFRS 9:n kanssa: kirjaus- ja arvostussäännöt

3.3 tilinpäätöksen perustekijöiden käsitteellinen määritelmä (varat, velat, oma pääoma) 3.4 yhdenmukaisuus IFRS 4:n kanssa

3.5 IFRS 9:n yleisen suojauslaskennan kehittäminen 4. Muut vaikutukset

5.2 soveltaminen muihin riskeihin kuin korkoriskiin 5.3 dynaamisen riskienhallinnan käsite

5.4 portfolion suojauslaskenta

Argumenttiluokat 1.1 vertailukelpoisuus, 1.2 ymmärrettävyys, ja 2.4 todennettavuus ovat IFRS-standardien käsitteellisen viitekehyksen mukaan taloudellisen informaation perustavaa laatua olevien

laadullisten ominaispiirteiden (merkityksellisyys ja todenmukainen esittäminen)² vahvistavia laadul-lisia piirteitä (IFRS-CF QC19-32). 1.3 informaation hyödyllisyys viittaa IFRS-standardien käsitteel-lisen viitekehyksen yleiseen tavoitteeseen siitä, että taloudelkäsitteel-lisen informaation tulee olla hyödyllistä sijoittajalle (IFRS-CF OB2). 2.1 täydellisyys, 2.2 neutraalisuus ja 2.3 virheettömyys ovat puolestaan todenmukaisen esittämisen ominaispiirteitä. 2.5 suojauskohteen ja -instrumentin yhdenmukainen kä-sittely, 2.6 mitattavuus ja 2.7 asia ennen muotoa ovat aiemmassa tutkimuksessa tunnistettuja argu-mentteja (Chatham ym. 2010), jotka havaittiin myös tämän aineiston analysoinnin yhteydessä. Argu-mentit 2.8 riskienhallinnan ja kirjanpidon yhdenmukaisuus sekä 2.9 käypään arvoon arvostus ovat sisällönanalyysissä aineistosta esiin nousseita teemoja. Näiden katsottiin liittyvän IFRS-standardien käsitteellisen viitekehyksen mukaiseen todenmukaiseen esittämiseen. Kategoriaan 4. Muut vaikutuk-set liittyvät argumentit 4.1 kustannus/hyöty suhde, 4.2 tuloksen volatiliteetti ja 4.3 vaikutus riskien-hallintaan tunnistettiin Chathamin ym. (2010) tutkimuksessa ja havaittiin myös tämän aineiston ana-lyysissä. Lisäksi aineiston analyysin yhteydessä havaittiin viisi argumenttityyppiä, jotka luokiteltiin kategoriaan 3. Yhdenmukaisuus muiden IFRS-standardien kanssa ja neljä jotka luokiteltiin kategori-aan 5. Soveltamisen vaikeus. Tarkempi kuvaus kustakin argumenttikategoriasta on liitteessä 1.