• Ei tuloksia

Constructing the 'Child at Risk' in Social Work

Reports: A Way of Seeing is a Way of not Seeing.

Roets, Griet

May2015, Vol. 29 Issue 3, p198-208. 11p.

Artikkeli käsitteli dokumentointitapoja ja opiskelijoiden tekemiä fiktiivisiä asiakassuunnitelmia ja raportteja. Artikkelissa oli laajemmin lastensuojelun dokumentaatiota, mutta sen pystyi yhdistämään

sijaishuollossa tehtävään dokumentointiin. Tulokset ovat hyvin yhdistettävissä sosiaalityön dokumentointitapoihin myös kansallisesti.

Tutkimus vastasi tutkimuskysymykseen ja antoi vastauksia erilaisiin dokumentointitapoihin. Tutkimuksen taustat ja metodologia ovat hyvin perusteltuja ja opintojen aikainen dokumentointitaidon kehittäminen on ajankohtaista. Opiskelijoita tutkimalla voidaan saada uusia työvälineitä käytännön työhön sekä ennaltaehkäistä virheellistä dokumentointitapaa.

Lastensuojelun asiakirjojen

Artikkeli tuo erilaisia asiakirjojen lukutapoja vanhempien kokemana, joista voi yhdistää sosiaalityöntekijän tapaan dokumentoida. Tutkimus vastaa ensimmäiseen tutkimuskysymykseeni ja Vierula on yksi harvoista Suomalaisista tutkijoista, joka on ottanut tutkimuksiin vanhemman näkökulmaa dokumenteista. Tutkimuksen aineistot laajat, jotka lisäävät luotettavuutta ja tutkijan oma intressi näkyy vahvasti.

Reunification of the Children from Foster Care with the Biological Families:

Social Work Review / Revista de Asistenta Sociala. 2014, Vol. 13 Issue 1, p79-89. 11p

Artikkelissa käsitellään Romanialaista sijaishuolto ja miten

jälleenyhdistäminen on unohtunut sijaishuollon työstä. Aluksi ajattelin, ettei Romanialaisessa tavassa ole paljoakaan yhtäläisyyttä Suomalaiseen sijaishuoltoon, kuitenkin jälleenyhdistämisen dokumentointi ja siitä keskustelu sekä vanhempien tukeminen ovat myös suomalaisessa

sijaishuollossa sivuroolissa. Tutkimus tuo aineistooni jälleenyhdistämisen dokumentoinnin ja sen puuttumisen. Vastaa tutkimuskysymyksiini. Jäin miettimään artikkelin luvun jälkeen onko Romanian lastensuojelulla todellisia resursseja panostaa jälleenyhdistämiseen, jos lasten oikeudet ovat huonolla tasolla.

Janus vol. 22 (3) 2014, 288–

298

Artikkelissa käsitellään huostaanottohakemuksia ja niiden sisältöjä.

Huostaanottohakemuksilla on suora yhteys sijaishuollon työhön.

Tutkimus tuo selkeämpää kuvaa institutionaalisesta dokumentoinnista ja miten se ilmenee Suomessa. Artikkeli antaa vastauksen ensimmäiseen tutkimus kysymykseeni. Tutkimus on mielenkiintoinen ja metodologisesti pätevä, tarkastelu eri näkökulmista ei pelkästään asiakkaan kannalta ja otettu lain vaatimukset kirjaamisten kannalta huomioon.

Groupwork for Parents whose Children are in Care:

Challenges and Opportunities.

Battle, Christina Bendit, Janine Gray, Rebecca

Australian & New Zealand Journal of Family Therapy.

Sep2014, Vol. 35 Issue 3, p327-340. 14p.

Artikkelissa vahvasti vertaistuen näkökulma ja miten sen avulla voidaan tukea huostaanotettujen lasten vanhempia. Voimaantumisen käsite mukana. Artikkelista saa vastauksen toiseen tutkimuskysymykseeni.

Tutkimuksessa huomioitu pohdinnassa työntekijä näkökulmaa ja osaavatko työntekijät ohjata vanhempia vertaistuen piiriin ja kuuluuko ryhmän käsittely asiakasneuvotteluihin. Huomioitu sosiaalityöntekijöiden näkökulma uusiin työmenetelmiin ja tuleeko liikaa työtehtäviä.

Tutkimuksessa realistinen näkökulma tuen osalta ja myös vanhemmalle annetaan vastuuta.

Artikkeli antaa dokumentoinnin näkökulmaa asiakastietojärjestelmien kautta ja miten ne vaikuttavat työhön. Antaa vastauksen ensimmäiseen tutkimuskysymykseeni. Huuskosella on näkökulmana dokumentointi jatkuvana prosessina, joka kehittyy jatkuvasti. Asiakastietojärjestelmien kehittämisellä voidaan edistää dokumentointia. Tutkimus ajankohtainen ja tuo niin hyötyjä kuin haittojakin esille muuttuvissa käytännöissä.

Every Day It Takes a Piece of You Away”: Experiences of Grief and Loss Among Abused Mothers Involved

Journal of Public Child Welfare. Apr-Jun2013, Vol. 7 Issue 2, p172-193.

Artikkelissa keskiössä ovat äidit ja heidän tarvitsemansa tuki lapsen huostaanoton aikana. Tutkimuksen avulla saa lisää ymmärrystä tunne-työskentelystä dokumentoinnin rinnalla ja miten dokumentoinnissa tulisi huomioida tunteet, esimerkiksi suru. Tutkimus vastaa pääosin toiseen tutkimuskysymykseen, mutta myös dokumentointitapoja on käsitelty asiakkuuden kautta. Haastateltavia äitejä on ollut 13 mikä kertoo aiheen sensitiivisyydestä ja tämä on mielestäni huomioitu läpi tekstin

taidokkaasti. Tutkimus kohdistuu äiteihin ja tekstistä voi paikoitellen havaita, että pelkästään isät ovat väkivallantekijöitä.

Evidence-Based Principles for Choosing Programs To Serve Parents in the Child Welfare System.

Andrews, Arlene Bowers Mcmillan, Lynn

Administration in Social Work. Apr/May2013, Vol. 37 Issue 2, p106-119. 14p. 2 Charts.

Artikkelissa käsitellään vanhemmuus ohjelmaa, jonka tulisi olla osa lastensuojelun palveluja. Vanhemmuuden tuki tulisi kirjata

asiakassuunnitelmiin, koska se on jo yksi askel eteenpäin muutoksessa.

Tutkimus on amerikkalainen ja sopii amerikkalaiseen yhteiskuntaan, koska siellä vanhemmuuden tuki on aikarajattua ja palveluita voidaan tarjota useita. Suomeen tämä malli olisi osaltaan ja etenkin

dokumentoinnin käytännöt hyvin yhdistettävissä suomalaiseen tapaan.

Artikkeli vastaa tutkimuskysymyksiin tuen sekä dokumentoinnin kannalta. Artikkelissa ei ole otettu näkökulmaa miten vaikuttaa työntekijöihin melko laajan työtavan/käytännön mukaan otto. Onko todellisuudessa mahdollisuus toteuttaa intensiivinen tuki?

Access to Child-Care Records: A Comparative Analysis of UK and Australian Policy and Practice.

Goddard, Jim Murray, Suellen Duncalf, Zachari

British Journal of Social Work. Jun2013, Vol. 43 Issue 4, p759-774. 16p.

Artikkeli käsittelee Englannin ja Australian näkökulmasta asiakirjojen sisältöä ja niiden säilyttämistä. Tutkimuksessa peilataan vanhoihin lakeihin ja tapoihin toimia, jotta saa ymmärrystä nykypäivän

lastensuojelun dokumentointiin. Tutkimus keskittyy institutionaalisiin dokumentteihin minkä voi yhdistää suomalaiseen lastensuojelun

dokumentaatioon. Artikkelissa näkyi huolellinen perehtyminen aineistoon ja sieltä oli nostettu molempien maiden osalta tärkeitä kehittämisen kohteita ja maiden tilanteet oli taustoitettu hyvin, joka lisäsi luotettavuutta.

Exploring the Experiences of Parents and Carers whose Children Have Been Subject to Child Protection Plans.

Ghaffar, Wendy Manby, Martin Race, Tracey

British Journal of Social Work. Jul2012, Vol. 42 Issue 5, p887-905. 19p.

Artikkelissa on paljon eri teemoja ja keskeistä on ”uudenlaiset” tavat kohdata vanhempaa perinteisten neuvottelujen sijasta. Artikkelissa käsitellään millaisia tunteita dokumentit ovat herättäneet ja mitä niistä on puuttunut. Tutkijat tuovat esille coregroup (ydinryhmä) tapaamiset, joita verrataan isoihin ammattilaisjohtoisiin neuvotteluihin. Tutkimus on mielestäni kattava ja sopii omaan tutkimusaiheeseeni, artikkelissa käsiteltyjä menetelmiä tulisi ottaa myös suomalaiseen sijaishuoltoon käyttöön. Coregroup menetelmän kokemukset vanhemman näkökulmasta toi hyvän lisän tutkimukseen ja ei ollut pelkästään tutkijan mielipide esille.

Janus vol. 20 (2) 2012. 149–

167

Aineistoon valikoitui myös toinen Vierulan artikkeli, jossa keskeisenä asiakirjojen väliset suhteet ja tunteet. Tutkimus vastaa ensimmäiseen tutkimuskysymykseeni ja keskittyy tarkasti vanhemman kokemukseen.

Selkeä rajaus tehty verrattuna kansainvälisiin artikkeleihin, joissa on usein montaa eri osa- aluetta käsitelty sijaishuollon asiakkuudesta ja kokemuksista. Asiakkaiden suhteet asiakirjoihin tuovat esille myös sosiaalityöntekijän tavan dokumentoida.

Like walking on eggshells’:

service user views and expectations of the child protection system.

Buckley, Helen Carr, Nicola Whelan, Sadhbh

Child & Family Social Work February 2011

Volume 16, Issue 1,pages 101–110.

Artikkeli käsitteli asiakkaiden kokemuksia lastensuojelun asiakkuudesta ja millaisia ajatuksia dokumenteista ja asiakasneuvotteluista on tullut asiakkaille. Tutkimuksessa on kriittinen näkökulma lastensuojelutyötä kohtaan ja dokumenttien (tehtävälistojen) perusteella voi havaita, että työntekijöillä ei ole lasta kohtaan aitoa kiinnostusta. Tutkimukseen on haastateltu 67 henkilöä, ja on otettu huomioon, että negatiiviset kommentit saattavat johtua muistakin syistä kun sosiaalityöntekijän tavasta toimia. Tutkimus vastaa asettamiini tutkimuskysymyksiin dokumentointitavoista ja niiden seurauksista. Laaja aineisto ja paikoitellen tulokset jäivät maininnan tasolle ja käsittely oli suppeaa.

Here's my Story’: Fathers of

‘Looked After’ Children Recount their Experiences in the Canadian Child Welfare System.

British Journal of Social Work. Mar2011, Vol. 41 Issue 2, p351-367. 17p.

Artikkeli käsittelee isien roolia huostaanoton aikana ja tuo hyvän

vastapainon äitien näkökulmaan. Isiä pidetään usein hiljaisina osa-puolina ja haluttomina osallistua lapsen elämään, mutta tämä tutkimus osoittaa toista ja tuo yhdeksi työmenetelmäksi perhe/pariskuntakeskeisyyden, jotta isät tulisivat kuuluviksi ja näkyviksi myös dokumenteissa. Tutkimus vastaa toiseen tutkimuskysymykseeni tuen osalta ja lähtee rikkomaan perinteistä äiti hoivaajana asetelmaa.

Lastenkoti dokumentoituna, kerrottuna ja yhdessä muisteltuna.

Eronen, Tuija

Janus vol. 16 (1) 2008, 19-34

Eronen tuo esille vaihtoehtoisia tapoja dokumentoida ja tämä artikkeli tuo erilaista näkökulmaa verrattuna institutionaaliseen tapaan dokumentoida.

Suurin osa artikkeleista pohjautuu institutionaaliseen ja hierarkkiseen tapaan dokumentoida. Antaa vastauksen ensimmäiseen

tutkimuskysymykseen sekä tuo voimaantumisen näkökulmaa, mikä on yksi aineiston läpikulkeva teema.

Research Review: Parents’

service experience – a missing element in research on foster care case outcomes.

Alpert, Lily

Child & Family Social Work.

Nov2005, Vol. 10 Issue 4, p361-366. 6p.

Artikkeli painottuu siihen miksi vanhempien ääni jää kuulematta sijaishuollossa. Tutkija tarkastelee tilannetta kolmen osa-alueen kautta.

Yhtenä osa-alueena ovat dokumentoinnin kokemukset ja miksi vanhemman tuki ei näy dokumenteissa. Tutkija antaa lopuksi kehittämisehdotuksia jokaiseen osa-alueeseen ja miten muut tutkijat voivat lähteä edistämään vanhemman näkökulmaa. Tutkimus vastaa dokumentoinnin osalta tutkimuskysymyksiin ja antaa perusteluita miksi vanhemman tuki olisi tärkeää ja miten se jätetään huomiotta. Artikkeli on yli 10vuotta vanha, mutta tieto silti hyödyllistä ja osoittaa, että aihe on ollut esillä, mutta ei ole saanut laajempaa huomiota.