Sovelsin tässä tutkimuksessa Niikkon (2003) esittämiä fenomenografisen tutki-muksen vaiheita, jotka ovat: aineiston litterointi ja aineistoon tutustuminen, tutkimusongelmien kannalta merkityksellisten ilmaisujen valinta, ilmaisujen ryhmittely vertailun avulla, käsitysryhmien (alakategorioiden) muodostaminen ja kuvauskategorioiden muodostaminen.
Tässä tutkimuksessa aineiston analyysi eteni seuraavasti.
I vaihe
Ensimmäisessä vaiheessa ulkopuolinen avustaja kirjoitti haastattelut tekstiksi antamieni ohjeiden mukaan. Tarkistin itse kirjoitetun tekstin ja nauhoitusten vastaavuuden sekä tein tarvittavat korjaukset. Erityisen haastaviksi litteroita-viksi osoittautuivat asiakashaastattelut, joissa puhuttiin vahvasti murretta. Luin ja kuuntelin haastattelut useita kertoja läpi saadakseni kokonaiskuvan aineistos-ta. Larssonin (1986) mukaan aineiston lukemista tulee jatkaa, kunnes se täyttää lähes kokonaan tutkijan ajatukset.
Analyysiyksikkönä oli yksi tai useampi sana tai lause. Etsin ja alleviivasin tekstistä tutkimusongelmien kannalta merkityksellisiä ja riittäviä ilmaisuja, jot-ka pelkistin merkitysyksiköiksi (taulukko 7). Tarjot-kastelin ilmauksia suhteessa niiden kontekstiin eli haastatteluun kokonaisuutena. Näin pyrin tavoittamaan haastateltavan käsityksen ilmiöstä. Seuraavaksi pelkistin merkitykselliset ilmai-sut merkitysyksiköiksi. Merkitysyksiköt nimesin yleiskielellä välttäen teoreetti-sia käsitteitä. Samaa ilmiötä voidaan kuvata erilaisilla käsitteillä ja eri ilmiöitä kielellisesti samantapaisilla ilmauksilla. Analyysin tarkoitus on saada esiin il-miötä koskevat käsitykset ja ymmärrykset kielellisten ilmaisujen takaa. (Niikko 2003.)
Taulukko 7. Esimerkki merkityksellisten ilmausten erottamisesta ja niiden pelkistämisestä merkitysyksiköiksi Alkuperäinen haastatteluaineisto Merkitykselliset ilmaisut Merkitysyksikkö
T: […] Mutta että tähän asti aika pitkälti sitten kuitenki se on semmonen intuiti-olla, omalla persoonalla sitä tehty ja mun mielestä ihan ensimmäisenä ainaki itte huomaan sen, että kunhan se asia-kas tulee kohdatuks ja kuulluksi, niin se on ensimmäinen asia sitä. Ett' se on asiakaslähtöstä se toiminta, että se ei tuu johonkin tiettyyn malliin, että sano-taan vaikka, että täss' on ny sulle 10 kerran lyhytterapiaistunnot ja käydään tietyn kaavan mukaan, vaan se, että se saa kertoo sen asiansa […]
P: […]Mulle on annettu oikeestaan aika paljon tilaa sillälailla, että ne tietää, että äänien kanssa siinä ei puhekaveri auta paljoo, että äänien kanssa on niin kyllä, on toimittu, mun mielestä mulla on auttanu se, että niin purkaa asioita ja mulla on tosiaan vielä toi, että niin kun järkevää kohtelua se, ettei mennä liian lähelle […] Tuoss' tuli yks lääke yhtäkkiä mun dosettiin ja siitä kukaan ei kertonu mitään mulle. Että se oli pieni yllätys mulle siitä yhdestä lääkkeestä, mikä otettiin täss, enkä mäkää, mä en voinu tota tiedonkulkua täällä, täällä () on vähä semmonen tiedonkulkuhomma, täällä ei tiedot kulje kovinkaa hyvin, että, tulee sitt' niitä yllätyksiä. Mutta muuten on olluki, muuten ei oo tietysti ollu muuta, ku pieniä ongelmia. Ja omalla aktiivisuudella todellaki saa aika paljo sitä tiedonkulkua kiinni otettua, jos vaan on reipas ja uskaltaa kysellä, kysellä kaiken aikaa. […]
intuitiolla, omalla persoonalla tehdään työtä
asiakas tulee kohdatuksi ja kuulluksi, niin se on ensim-mäinen asia sitä
ei laiteta johonkin tiettyyn malliin
annettu oikeestaan aika paljon tilaa
järkevää kohtelua se, ettei mennä liian lähelle
Tuoss' tuli yks lääke yhtäkkiä mun dosettiin ja siitä kukaan ei kertonu mitään mulle
täällä ei tiedot kulje kovinkaa hyvin, että, tulee sitt' niitä yllätyksiä
aktiivisuudella todellaki saa aika paljo sitä tiedonkulkua kiinni otettua
on reipas ja uskaltaa kysellä, kysellä kaiken aikaa
Työtä tehdään intuitiolla ja omalla persoonalla.
Asiakas tulee kohdatuksia ja kuulluksi.
Asiakasta ei laiteta tiet-tyyn malliin.
Annetaan tarvittaessa tilaa.
Ei tulla liian lähelle.
Lääkemuutos tuli yllätyk-senä.
Tieto ei kulje kovin hyvin.
Omalla aktiivisuudella saa tietoa.
Pitää olla reipas ja uskal-taa kysellä.
II vaihe
Toisessa vaiheessa vertailin merkitysyksiköitä toisiinsa etsien samankaltaisuuk-sia ja erilaisuuksamankaltaisuuk-sia (kuvio 9). Palasin yhä uudelleen alkuperäiseen aineistoon ja siitä löytämiini merkityksellisiin ilmaisuihin varmistuakseni siitä, että olin tul-kinnut oikein haastateltavan puheen sen omassa kontekstissa. Tässä vaiheessa mietin myös niitä kriteerejä, joiden perusteella muodostin ryhmät ja määritin niiden väliset erot. Joihinkin ryhmiin merkitysyksikköjä tuli enemmän, joihin-kin vain muutama. Fenomenografisessa analyysissa laadullisten erojen etsimi-nen on kiinnostavampaa kuin niiden määrän tai edustavuuden etsimietsimi-nen (Niikko 2003). Analyysin tässä vaiheessa on tärkeää tutkijana tiedostaa omat ennakkokäsityksensä ja kokemuksensa sekä sulkeistaa ne (Marton & Booth 1997). Tässä vaiheessa käytin teoreettista perehtyneisyyttäni ilmiöihin pystyäk-seni ymmärtämään ja tulkitsemaan haastateltavien käsityksiä niistä (ks. Ahonen 1996).
Kuvio 9. Esimerkki merkitysyksikköjen ryhmittelystä
III vaihe
Analyysin tässä vaiheessa yhdistin merkitysyksiköiden muodostamat ryhmät alakategorioiksi (taulukko 8). Tätä vaihetta ei tarvittu kaikkiin tutkimuskysy-myksiin vastattaessa. Asiakas- ja työntekijäaineiston analyysissä muodostin suoraan kuvauskategoriat, jotka kuvaavat käsityksiä asiakkaan osallisuudesta ja asiakaslähtöisyydestä. Näin siirryin suoraan vaiheeseen neljä. Asiakkaan osalli-suuden ja asiakaslähtöisyyden toteutumista kuvaavista merkitysyksiköistä
Työtä tehdään intuitiolla ja omalla persoonal-la.
Työntekijä heittää koko persoonansa peliin.
…
Asiakas tulee kohdatuksia ja kuulluksi.
Annetaan asiakkaalle aikaa ja välitetään hänestä.
Kohdataan asiakas.
…
Huomioidaan olosuhteet.
Kotikäynnit ovat tärkeitä.
Kartoitetaan kokonaistilanne.
Sosiaalisen verkoston huomioiminen.
…
Asiakasta ei laiteta tiettyyn malliin.
Ei mennä tietyn kaavan mukaan.
Ei ole ennaltamäärättyjä suunnitelmia.
Tunnetaan asiakkaan tilanne.
…
muodostin sekä asiakas- että työntekijäaineistosta ensin alakategoriat, jotka yh-distin kuvauskategorioiksi.
Taulukko 8. Esimerkki alakategorioiden muodostamisesta
Merkitysyksiköt ryhmiteltynä Alakategoria
Työtä tehdään intuitiolla ja omalla persoonalla.
Työntekijä heittää koko persoonansa peliin.
…
Työtä tehdään persoonalla
Huomioidaan olosuhteet.
Kotikäynnit ovat tärkeitä.
Kartoitetaan kokonaistilanne.
Sosiaalisen verkoston huomioiminen.
…
Kokonaisvaltaisuus
Asiakas tulee kohdatuksia ja kuulluksi.
Annetaan asiakkaalle aikaa ja välitetään hänestä.
Kohdataan asiakas.
…
Välittäminen
Asiakasta ei laiteta tiettyyn malliin.
Ei mennä tietyn kaavan mukaan.
Ei ole ennaltamäärättyjä suunnitelmia.
Tunnetaan asiakkaan tilanne.
…
Yksilöllisyys
IV vaihe
Neljännessä vaiheessa yhdistin alakategoriat edelleen kuvauskategorioiksi (ku-vio 10). Sekä kolmannessa että neljännessä analyysivaiheessa vertailin kategori-oiden sisällä olevia merkitysyksikköjä keskenään sekä suhteessa toisten alaka-tegorioiden ja kuvauskaalaka-tegorioiden sisältämiin merkitysyksiköihin. Kategoriat eivät saa mennä limittäin toistensa kanssa ja niiden tulee olla loogisessa suh-teessa toisiinsa. Kukin kuvauskategoria kertoo jotain erilaista tavasta kokea il-miö (Niikko 2003). Ne ovat vastaus tutkimusongelmiin. Tutkimukseni tulokse-na syntyneet alakategoriat ja kategoriat ovat horisontaalisessa suhteessa toisiin-sa, koska ne ovat samanarvoisia.
Kuvio 10. Esimerkki alakategorioiden yhdistämisestä kuvauskategoriaksi
Fenomenografisessa tutkimuksessa kuvauskategoriat voidaan edelleen yhdistää ylätason kategorioiksi, jotka muodostavat kuvausmallin tutkittavasta ilmiöstä ja siihen liittyvistä käsityksistä (Ahonen 1996). Tätä kuvausmallia voidaan kutsua myös kuvauskategoriasysteemiksi tai tulosavaruudeksi (Niikko 2003). Katego-rioiden yhdistäminen yleensä parantaa tutkimuksen tasoa (Ahonen 1996; Hau-tala-Jylhä 2007). Yhdistin lopuksi analyysin tuloksena laatimani kuvauskatego-riat ylätason kategorioiksi, jotka muodostavat tämän tutkimuksen tuloksena syntyneet kuvausmallit asiakkaan osallisuudesta ja asiakaslähtöisyydestä mie-lenterveys- ja päihdetyössä.
Kuviossa 11 on esitettynä yhteenveto fenomenografisen lähestymistavan mu-kaisesta analyysista tässä tutkimuksessa.
AITO KOHTAAMINEN Työtä tehdään
persoonalla
Välittäminen Yksilöllisyys
Kokonais-valtaisuus
I vaihe:
Haastattelut kirjoitettiin tekstiksi. Tarkistin kirjoitetun tekstin ja haastattelun vastaavuuden.
Luin haastatteluja useaan kertaan saadakseni yleiskuvan aineistosta.
Erotin ja alleviivasin tutkimusongelmien kannalta merkitykselliset ja riittävät ilmaisut.
Kuvio 11. Fenomenografinen analyysi tässä tutkimuksessa
AITO KOHTAAMINEN
Työtä tehdään intuitiolla ja omalla persoo-nalla.
Työntekijä heittää koko persoonansa peliin.
…
Yksilöllisyys
T: […] se on semmonen intuitiolla, omalla persoonalla sitä tehty ja mun mielestä ihan ensimmäisenä ainaki itte huomaan sen, että kunhan se asiakas tulee kohda-tuks ja kuulluksi, niin se on ensimmäinen asia sitä. Ett' se on asiakaslähtöstä se toiminta, että se ei tuu johon-kin tiettyyn malliin, että sanotaan vaikka, että täss' on ny sulle 10 kerran lyhytterapiaistunnot ja käydään tietyn kaavan mukaan, vaan se, että se saa kertoo sen asiansa. […]
Asiakashaastattelut n=27
Työntekijähaastattelut n=11
Merkitykselliset ilmaisut Merkitysyksikkö intuitiolla, omalla persoonalla Työtä tehdään
tehdään työtä intuitiolla ja omalla persoonalla.
asiakas tulee kohdatuksi ja Asiakas tulee kohdatuksi ja kuulluksi, niin se on kuulluksi.
ensimmäinen asia sitä
ei laiteta johonkin tiettyyn Asiakasta ei laiteta tiettyyn
malliin malliin.
7 Tulokset
Tässä luvussa esitän tutkimukseni tulokset kategorioina. Kunkin kuvaus- ja alakategorian esittelyn yhteydessä on suora lainaus aineistosta. Niiden avulla lukija voi arvioida kategorioiden aitoutta. Joissain kohdin olen erityisesti joutu-nut pohtimaan kategorioiden erottamisen ja luomisen vaikeuksia ja näissä koh-dissa olen myös kirjoittanut sen kategorian kuvauksen yhteyteen. (Ks. Ahonen 1996.) Olen pyrkinyt nimeämään kategoriat niiden sisältöä mielestäni hyvin kuvaavilla sitaateilla aineistosta silloin, kun se on ollut mahdollista.
Lainauksissa ML tarkoittaa minua, P merkitsee palveluiden käyttäjää ja T työntekijää. Hakasuluilla [ ] olen merkinnyt sitä, että lainauksesta on jätetty pois jotain kategorian muodostamiselle merkityksetöntä tekstiä. Samoin ole merkin-nyt ne kohdat, josta olen jättämerkin-nyt tunnistamisen välttämiseksi pois esimerkiksi henkilöiden tai paikkojen nimiä. Hakasulkuihin olen lisännyt joitain selventäviä kommentteja, nämä lisäykset olen merkinnyt nimikirjaimillani ML. Sulkumerkit ( ) kuvaavat nauhoituksissa olleita kohtia, joissa oli mahdotonta saada selvää haastateltavan sanoista.
7.1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN ASIAKKAIDEN KÄSITYKSET