Tutkimuksen aineiston analysointimenetelmä on teoriaohjaava sisällönanalyysi, missä empiirisen tutkimusaineiston tulkinnassa hyödynnetään moniammatillista yhteistyötä tutkineen Laura Bronsteinin (2003) moniammatillisen yhteistyön osa-alueista laatimaa mallia (kts. luku 2.3).
Teoriaohjaavassa sisällönanalyysissä teoria toimii analyysin teossa apuna ja tukee tutkijaa.
Teoriaohjaavassa analyysissä on nähtävissä aikaisemman tutkimustiedon merkitys, mutta tarkoituksena ei ole testata jotain tiettyä teoriaa, vaan käyttää teorioita oman aineiston käsittelyn ja ajattelun tukena. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 81-82.)
Laadulliselle tutkimukselle on tyypillistä aineiston analyysin kokonaisvaltaisuus ja vaiheittaisuus.
Tutkimusaineiston analyysi nojaa konstruktionistiseen ajatteluun, minkä mukaan moniammatillinen yhteistyö nähdään toimintana ja se tapahtuu sosiaalisesti ihmisten välisessä kielellisessä vuorovaikutuksessa ja toiminnassa (Juhila 2000, 196). Laadullisen tutkimuksen analyysi muodostuu kahdesta osasta, joita ovat havaintojen pelkistäminen ja arvoituksen ratkaiseminen, eli tulkinta.
Tutkimusaineiston analysoinnissa on koko ajan mukana tutkijan valitsema teoreettis- metodologinen viitekehys, minkä näkökulmasta aineistoa tarkastellaan. (Alasuutari 2011, 31-32.)
Aloitin tutkimuksen empiiriseen aineistoon tutustumisen heti haastattelujen jälkeen kuuntelemalla haastattelutallenteet. Toistin kuuntelun saatuani litteroidun aineiston. Toisen kuuntelun tavoitteena oli erityisesti tarkistaa nauhoitetun ja kirjatun aineiston yhdenmukaisuus. Tämän jälkeen luin aineistoa useita kertoja läpi ja aloin järjestellä sen sisältöä tutkimuskysymyksieni ja tutkielman keskeisten käsitteiden pohjalta. Aineiston analyysin tavoitteena oli etsiä aineistosta käsitteitä, piirteitä ja ominaisuuksia, joista moniammatillinen yhteistyö ennakollisen lastensuojeluilmoituksen prosessissa sitä tekevien asiantuntijoiden kertomana muodostuu. Ruusuvuoren ja Nikanderin (2010, 10-14) mukaan kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkija etsii aineistosta uusia havaintoja, jäsennyksiä ja merkityksiä sekä ennen kuvailemattomia tapoja ymmärtää todellisuutta.
Tyypillisesti laadullisen tutkimuksen aineiston analysointi käynnistyy havaintoyksikön määrittelystä.
Analysoinnin kohteena voi tutkimuksen tavoitteen määrittelemänä olla sana, lause, lausuma tai ajatuskokonaisuus (Ruusuvuori & Nikander 2010, 17). Tässä tutkimuksessa aineiston analysoinnin havaintoyksikkönä ovat haastateltavien lausumat ja ajatuskokonaisuudet. Saatuani aineistosta perusteellisen kokonaiskäsityksen aloin etsiä sieltä lausumia ja ajatuskokonaisuuksia, jotka vastaavat tai liittyvät tutkimuskysymyksiini. Tiivistin alkuperäisilmauksia ja keräsin näistä ilmauksista listauksen Word-tiedostoksi. Tästä aineiston järjestelyvaiheesta käytetään nimitystä pelkistäminen, eli redusoiminen. Taulukossa 1 esittelen esimerkkejä aineiston pelkistämisestä. Aineiston pelkistämisvaiheessa tulee olla hyvin huolellinen, ettei aineiston tiivistäminen ja selkeyttäminen muuta tai kadota sen informaatiota (Tuomi & Sarajärvi 2018, 90-92). Päädyin tutkimuksen tässä vaiheessa myös häivyttämään aineiston käsittelystä haastateltavien yksilölliset tunnistetiedot ja yleistämään haastateltavien puheenvuorot siten, että käytän heistä nimityksiä haastateltava sekä täsmennyksiä sosiaalityön- tai terveydenhuollon työntekijä/asiantuntija. Lainauksiin on merkitty tieto siitä, kummasta haastatteluryhmästä puheenvuoro on otettu. Tutkimustehtäväni näkökulmasta ei ole tarpeellista tietää minkä sosiaali- tai terveydenhuollon yksikön edustajan ajatuksesta kulloinkin on kysymys. Tällä tavoin myös varmistan, että haastateltavien anonymiteetti säilyy mahdollisimman hyvin tutkimuksen raportoinnissa.
TAULUKKO 1. Esimerkki haastatteluaineiston pelkistämisestä
Alkuperäisilmaus Pelkistetty ilmaus
”Monesti pohtii, että onko tarpeen, jos nivoo lisää uusia ihmisiä? Jos sillä asiakkaalla on se oma sossu olemassa, minusta se on jotenkin luontevampaa sen asiakkaankin kannalta, että se sama tuttu ihminen jatkaa siinä.”
Keitä kutsutaan verkostoon Asiakkaalle tuttu työntekijä tärkeä
” Joskus meillä on hyvin erilainen näkemys siitä ihmisestä, kun me ajatellaan sieltä eri
koulutustaustan kautta, kun sosiaalipuoli.”
Erilainen näkemys tilanteesta
Työntekijän asiantuntijuus/koulutustausta
” Käytännöt & ohjeet unohtuvat. Se, että työntekijät vaihtuu, että tulee tätä vaihtoa työntekijöissä”
Tiedon ja osaamisen häviäminen työntekijöiden mukana
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten ennakollisen lastensuojeluilmoituksen prosessissa näyttäytyy Bronsteinin moniammatillinen yhteistyömalli ja mitkä tekijät edistävät tai estävät moniammatillisen yhteistyön rakentumista ennakollisen lastensuojeluilmoituksen prosessissa.
Empiirisen tutkimusaineistoni analysointi nojaa siten vahvasti brittiläinen sosiaalityön tutkijan Laura Bronsteinin malliin (2003) moniammatillisen yhteistyön osa-alueista ja niihin vaikuttavista tekijöistä.
Haastatteluaineiston pelkistämisen jälkeen ryhmittelin pelkistetyt ilmaukset teemojen avulla. Tätä prosessin vaihetta kuvaa taulukko 2. Teemoittelu on laadullisen tutkimuksen perusanalysointimenetelmä, mikä soveltuu selkeytensä vuoksi hyvin käytännöntutkimuksen näkökulmasta tehdyn haastatteluaineiston analysointiin. Teemoittelun tehtävänä on aineiston järjestelmällinen läpikäynti tutkimusongelman ja keskeisten käsitteiden kautta (Ruusuvuori, Nikander & Hyvärinen 2014, 18). Teemoittelussa tutkimuksen empiirinen aineisto jaetaan aihepiireittäin. Aineiston ryhmittelystä käytetään myös nimitystä klusterointi. Klusteroinnissa alkuperäisestä aineistosta muodostetut pelkistetyt ilmaukset ryhmitellään alaluokiksi, mistä sitten yhdistelemällä muodostetaan yläluokkia. Tämän jälkeen analysointiprosessi jatkuu yläluokkien ryhmittelyllä pääluokiksi. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 93).
TAULUKKO 2. Esimerkki aineiston klusteroinnista
Pelkistetyt ilmaukset Alaluokat
Taulukoiden 1. ja 2. avulla pyrin visualisoimaan ja selkiyttämään lukijalle haastatteluaineiston sisältöä ja tekemääni jäsentelyä. Olen sijoittanut analyysini oheen (taulukko 1.) myös suoria viittauksia haastateltavien puheesta. Taulukoiden ja suorien lainauksien tavoitteena on lukijan ymmärryksen lisäämiseksi myös vahvistaa analyysin luotettavuutta esittämällä lukijalle aineiston kokonaisuutta (Ruusuvuori, Nikander & Hyvärinen 2014, 26-27).
Teoriaohjaava sisällönanalyysi etenee aineistosta tehtyjen havaintojen pelkistämisen ja ryhmittelyn kautta abstrahointiin, missä haastatteluaineisto liitetään teoreettisiin käsitteisiin. Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä teoreettiset käsitteet muodostetaan aineistosta, mutta teoriaohjaavassa käytetään jo olemassa olevia käsitteitä. (Tuomi & Sarajärvi 2018, 93-98.) Tässä tutkimuksessa pelkistetyistä ilmauksista ryhmitellyt alaluokat nousevat aineistosta, mutta yläluokat tuodaan Bronsteinin (2003) moniammatillisesta yhteistyöstä laatimasta mallista. Mallia ei kuitenkaan käytetä täysin
”puhdasoppisesti” vaan sitä on mukailtu tutkimuksen tarkoitukseen sopivaksi esimerkiksi lisäämällä omaksi osa-alueeksi kohta ”ennakollinen lastensuojeluilmoitus moniammatillisen yhteistyön käynnistäjänä”. Taulukossa kolme on kuvattu pelkistetyistä ilmauksista teemojen kautta nimetyt alaluokat, jotka on ryhmitelty Bronsteinen mallin mukaisesti moniammatillisen yhteistyön osa-alueisiin. Taulukossa neljä on analysointiprosessi kuvattu moniammatilliseen yhteistyöhön vaikuttavien tekijöiden osalta.
TAULUKKO 3. Esimerkki moniammatillisen yhteistyön osa-alueiden analysoinnista
Pelkistetty ilmaus Alaluokka Yläluokka (Bronstein 2003)
Keitä kutsutaan verkostoon
Porukka lähtenyt
TAULUKKO 4. Esimerkki moniammatillisen yhteistyön osa-alueisiin vaikuttavien tekijöiden analysoinnista
Laadullisen tutkimuksen eettisyyden ja luotettavuuden keskeisiä tunnuspiirteitä ovat tutkimuksen ja tutkimusraportoinnin sisäinen johdonmukaisuus ja avoimuus. Tässä tutkimuksessa olen pyrkinyt koko prosessin ajan noudattamaan hyvää tieteellistä käytäntöä, eli rehellisyyttä, huolellisuutta ja tarkkuuttaa tutkimusprosessin kaikissa eri vaiheissa. On tärkeää, että käyttämäni tiedonhankinta-,