Devbros on suomalainen, noin 200 henkinen IT-alalla toimiva yritys, joka on erikoistunut asiantuntijavälitykseen. Asiantuntijavälityksellä tarkoitetaan henkilöstöresursointiin liit-tyvää liiketoimintaa, jossa organisaatio ulkoistaa oman asiantuntijarekrytointinsa toiselle yritykselle. Yrityksen tehtävänä on hankkia toimeksiannon tehneelle asiakasorganisaa-tiolle sopiva työntekijä johonkin erityistä osaamista tai tietotaitoa vaativaan, usein mää-räaikaiseen tehtävään. Devbrosin asiakkaita ovat erilaiset yritykset, sekä julkishallinnon organisaatiot. Välitettävät asiantuntijat puolestaan ovat useimmiten jotain vaadittua täs-mäosaamista omaavia IT-alan konsultteja. Julkishallinnon osuus on nykyisellään jopa 80
% yrityksen koko liikevaihdosta, mutta yksityisen sektorin asiakkaiden määrä on viimei-sen vuoden aikana suhteessa kasvanut (H3). Asiantuntijavälitys muodostaa tällä hetkellä noin 80 % Devbrosin liiketoiminnasta.
Ensisijaisesti toimeksiannot pyritään täyttämään yrityksen omilla palkkalistoilla olevilla asiantuntijoilla, mutta mikäli sopivaa osaajaa ei ole saatavilla, turvaudutaan kumppani-verkoston tarjontaan (H6). Kumppaniverkosto koostuu IT-alan yrityksistä, jotka ovat ha-lukkaita tarjoamaan omaa, vapaana olevaa työvoimaansa projektiluontoisesti muiden or-ganisaatioiden käyttöön korvausta vastaan. Tällä hetkellä kumppaniverkoston piiriin kuu-luu noin 4000 IT-alan asiantuntijaa ja jopa 80 % asiakkaalle välitettävistä asiantuntijoista tulee sen kautta (H3). Devbrosin liiketoiminta perustuu siis eräänlaisena välikätenä mimiseen työvoiman tarvitsijoiden ja sen tarjoajien välillä. H1 kuvaileekin yrityksen toi-mivan parhaassa tapauksessa organisaatioiden välisen vuorovaikutuksen mahdollistajana tai pahimmassa tapauksessa jopa pullonkaulana.
Asiantuntijavälityksen prosessi (ks. Kuvio 8) on Devbrosissa varsin suoraviivainen ja siitä vastaa ensisijaisesti Devbrosin kymmenenhenkinen myyntitiimi, joiden kesken asi-akkuudet jakautuvat toimialaperustaisesti (H2). Prosessi alkaa sillä, että asiakasorgani-saatio indikoi tarpeensa Devbrosin myyjälle toimeksiannon muodossa. Myyjän tehtävä on etsiä Devbrosin omista henkilöstöresursseista tai kumppaniverkostosta toimeksiannon mukainen asiantuntija ja esitellä tämä asiakkaalle (H3, H4). Esittelyn yhteydessä kerro-taan asiakkaalle myös asiantuntijan hinta, joka on usein kumppanin määrittelemä. Hin-noitteluun vaikuttavat myös erilaiset raamisopimukset, joissa on usein sovittu kiinteät hinnat erilaisille asiantuntijoille. Esittelyn jälkeen asiakas tekee ratkaisun sen suhteen jat-kaako hän rekrytointiprosessia asiantuntijakandidaatin kanssa vai ei (H4). Jos prosessia jatketaan, aloittaa asiakas tarkemmat neuvottelut kumppanin kanssa ja usein myös haas-tattelee kandidaatin (H5). Devbrosin myyjä toimii prosessissa osapuolien yhteyshenki-lönä (H4).
Kuvio 8. Asiantuntijavälityksen nykyprosessi
Koska myyjän ensisijaisena pyrkimyksenä on tehdä toimeksianto mahdollisimman selke-äksi kaikille osapuolille (H4), helpottaa hänen työtään suuresti, mikäli asiakas on toimek-siantoa tehdessään pystynyt määrittelemään haettavan asiantuntijan osaamistarpeet mah-dollisimman seikkaperäisesti (H3). Useinkaan asiakkaan toimeksiannot eivät kuitenkaan ole riittävän selkeitä, vaan myyjän on monesti pyydettävä asiakkaalta tarkennuksia ja li-sätietoja oikean asiantuntijan löytämiseksi.
Vastaavasti myös kumppaniverkosto saattaa pyytää näitä tarkennuksia, mikäli se ei saa tarpeeksi kattavaa kuvaa halutuista osaamistarpeista, jolloin Devbrosin myyjän tehtävänä on välittää kumppanien kysymykset asiakkaalle ja hankkia niihin tyydyttävät vastaukset.
Tämä saattaa sähköpostitse ja puhelimitse tehtynä viedä tuntikausia myyjän työaikaa (H3).
Oman haasteensa työhön tuo myös esimerkiksi se, etteivät asiantuntijoiden CV-dokumen-tit ole useinkaan määrämuotoisia tai välttämättä edes ajantasaisia (H2). Vastuu näiden dokumenttien päivittämisestä on viime kädessä asiantuntijalla itsellään, mutta asiasta muistuttelu työllistää usein myös Devbrosin myyjiä:
”Henkilöhän se itse parhaiten tietää, mitä hänen cv:ssään täytyy lukea ja mitä hän osaa. Mutta se päivitysten, se perään kattominen, et se cv on ajan tasalla. Niin se on sitten sekä myyjien että sit taas toisaalta sen henkilön esimiehen tehtävä” (H2) Suuri manuaalisen työn määrä aiheuttaa sen, että myyjille jää vähemmän aikaa asiakas-suhteiden kehittämiseen, asiakkuuksien kasvattamiseen ja uusasiakashankintaan (H7).
Manuaalisen työn suuri määrä näkyy myös rekrytointiprosessin hitaudessa, mikä puoles-taan heikentää asiakkaan kokemaa arvoa (H3). Nopeus ja tehokkuus ovat asiantuntijavä-lityksessä keskeisiä kilpailutekijöitä (H7). Monesti kilpailu IT-alan osaajista on niin ko-vaa, että toimeksiantajat joutuvat kilpailemaan asiantuntijoista (H4). Toisinaan käy jopa
niin, että toimeksiantoon jo alustavasti kiinnitetty asiantuntija saattaakin ennen välitys-prosessin loppuun saattamista tarttua toiseen houkuttelevampaan tarjoukseen ja jättäytyä pois prosessista:
”Mun mielestä se kaikkein merkittävin on se nopeus. Et ku se asiakas sanoo, että mul on tää tarve, se että miten hyvin me se ymmärretään, kuinka nopeesti me ym-märretään ja kuinka nopeesti me voidaan vastata. Se on mun mielestä kaikkein tär-kein koska vaikka meil on täydellinen mätsi ja hinta on kohillaan ja kaikki on ko-hillaan, mut jos me ollaan tunti myöhässä ja kilpailija on tarjonnu ja asiakas on ostanu ni siit ei oo mitään iloo.”(H1)
Devbrosin kaltaisilta asiantuntijavälitysyrityksiltä odotetaankin ennen kaikkea tehok-kuutta ja täsmällisyyttä toimeksiantojen täyttämisessä.
Devbros on ottanut askeleita kohti strategista yrityskulttuuria, jonka kärkinä toimivat in-novatiivisuus ja aggressiivinen kasvu (H7). Digitaalisen transformaation koetaan olevan ensisijainen keino kasvun saavuttamisessa (H5, H7). Samalla digitaalinen transformaa-tion todetaan olevan tämän hetken trendikäsite (H4, H5), jota ei tunnuta aina täysin kui-tenkaan ymmärtävän ja esimerkiksi monien Devbrosin asiakkaiden digitalisaation aste vaihteleekin suuresti (H4). H4:n mukaan Suomessakin on vasta verrattain myöhään alettu heräämään siihen, että kilpailussa pärjätäkseen on digitalisoiduttava. Monet organisaatiot ovat onnistuneet digitalisoimaan joitain prosessejaan tai niiden vaiheita, mutta samaan aikaan paljon asioita tehdään edelleen hyvin analogisesti ja manuaalisesti. Tällaisissa ta-pauksissa ei voidakaan puhua kovinkaan onnistuneesta tai kokonaisvaltaisesta digitaali-sesta transformaatiosta (H5). On myös valitettavan yleistä, että organisaatiot saattavat ikään kuin huijata itseään uskottelemalla olevansa pidemmällä digitaalisessa transformaa-tiossa kuin mitä todellisuudessa ovatkaan (H4).
Monille digitaalinen transformaatio tarkoittaa ennen kaikkea teknologian tuomaa help-poutta, joka mahdollistaa esimerkiksi asioiden hoitamisen ajasta ja paikasta riippumatta (H2, H6). Helppouden ja tehokkuuden lisäksi digitaalinen transformaatio on H9:n mu-kaan edistänyt ennen kaikkea erilaisten toimijoiden välistä avointa tiedon jakamista, mikä on osaltaan madaltanut organisaatioiden ja jopa kokonaisten toimialojen välisiä kuiluja.
Toisaalta monet isommat organisaatiot ovat hänen mukaansa edelleen hyvin
protektionis-tisia, eivätkä ole yhtä valmiita tekemään yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa kuin pie-nemmät ja ketterämmät organisaatiot. Digitalisoituvan maailman mahdollistama entistä avoimempi yhteistyö onkin tarjonnut pienemmille toimijoille mahdollisuuden lyöttäytyä yhteen ja haastaa isompia kilpailijoitaan. Erityisesti avoimuutta ja yhteistyömahdolli-suuksia ovat lisänneet erilaiset palvelualustat avoimine ohjelmistorajapintoineen (H9).
H4 korostaa, ettei digitaalisessa transformaatiossa ole kyse pelkästä teknologisesta kehi-tyksestä, vaan muutos on ennen kaikkea organisatorinen, mikä tarkoittaa, että sen suu-rimmat mahdollistajat ja toisaalta myös esteet löytyvät viime kädessä teknologian sijaan usein ihmisistä itsestään. Sisäisesti digitaaliseen transformaatioon kohdistuvaa muutos-vastarintaa voi aiheuttaa esimerkiksi huoli omien työtehtävien puolesta (H5). H5:n mu-kaan Suomessa ollaan selkeästi vaikkapa Ruotsia jäljessä liiketoiminnan prosessien digi-talisoinnissa. Suomalaisten yritysten suhtautumista digitaaliseen transformaatioon hän kuvaa seuraavasti:
”Suomalaises organisaatiossa ajatellaan, että okei, no kyl me ollaan manuaalisesti tätä hoidettu, meil on työvoimaa niin ei me tarvita tähän mitään työkaluja ja pro-sessin automatisointia kunnes varmaan sitten talousjohtaja tai joku muu tuijottelee niit lukuja, että ehkä sieltäki jostain osa-alueesta vois sit tehostaa paremmin.” (H5) H4 korostaa, että digitaalisessa transformaatiossa on teknologian lisäksi hyvin pitkälti kyse koko organisaation läpi leikkaavasta ihmisten ja muutoksen johtamisesta. Erilaiset ihmiset reagoivat tällaiseen muutokseen hyvinkin eri tavoin ja monissa organisaatioissa saattaakin olla esimerkiksi pitkään talossa olleita työntekijöitä, joiden on vaikea omaksua täysin uudenlaisia työtapoja vanhojen tilalle (H6). Miltei poikkeuksetta kaikissa organi-saatioissa osa ihmisistä näkee muutokset mahdollisuuksina, mutta osa taas kokee ne epä-miellyttävinä tai jopa uhkaavina:
”Ite jos mietin ihmisten tai organisaation muuttumista joksikin toiseksi niin siinä on aina ne muutamat kaverit jotka on niiku heti mukana ja sitte on ne muutamat jotka ei tuu mukaan vaikka tekisi mitä takaperinvoltteja ja sitte on se porukka joka on et mä haluan ensin nähdä ennen ku mä uskon.” (H4)
Asiantuntijavälityksen kannalta digitaalisessa transformaatiossa korostuu prosessien muuttaminen yhä automatisoidumpaan suuntaan, jolloin manuaalisen työn määrä vähe-nee ja työn tehokkuus lisääntyy (H3, H4, H5, H7). Kaiken ytimessä on se, että digitaali-nen transformaatio tekee toimeksiantojen täyttämisestä tehokkaampaa, mikä puolestaan mahdollistaa asiantuntijan saamisen aiempaa nopeammin asiakkaalle töihin (H1, H8).
H4 toteaa, että palvellakseen asiakkaitaan parhaalla mahdollisella tavalla, on Devbrosin oltava jatkuvasti perillä siitä mitä digitalisaation aallonharjalla tapahtuu. H3 sanoo, että digitaalinen transformaatio voisi näkyä Devbrosin toiminnassa nykyistä enemmänkin ja yrityksen kohdalla pätee hyvin vanha sanonta: ”suutarin lapsilla ei ole kenkiä”. Kyse on hänen mukaansa ennen kaikkea riittämättömistä resursseista, joita toiminnan laajempi di-gitalisointi edellyttäisi. Uuden Arkhio-palvelualustan uskotaankin edistävän Devbrosin omaa digitaalista transformaatiota merkittävästi (H1, H3, H7).