Voimakkaasti muutettujen ja keinotekoisia vesiä koskeva kokous/työpaja
AIKA 11.3.2020 klo 12-15.45
PAIKKA Lapin ELY-keskus, Virastotalo,
Hallituskatu 3 B, Rovaniemi, Kokoushuone Erottaja
OSALLISTUJAT
Pekka Nyman, Pelkosenniemen kunta Kari Kilpimaa, Savukosken kunta Mika Flöjt, Luonnosuojeluliitto Lappi Markku Kangas, Ylitornion kunta Juha Piisilä, Lapin liitto
Markku Seppänen, Metsähallitus Timo Torvinen, Kemijoki Oy Erkki Huttula, Kemijoki Oy Kari Laurila, Posion kunta Aaro Horsma, PVO Jyrki Salo PVO
Maare Marttila, Lapin ELY-keskus (etänä) Marko Kangas, Lapin ELY-keskus
Jarmo Huhtala, Lapin ELY-keskus Aapo Honka, Lapin ELY-keskus
Annukka Puro-Tahvanainen, Lapin ELY-Keskus Niina Karjalainen, Lapin ELY-keskus
Jukka Ylikörkkö, Lapin ELY-Keskus Jari Pasanen, Lapin ELY-Keskus Pekka Räinä, Lapin ELY-Keskus
1. Avaus
Jari Pasanen toimi puheenjohtajana. Osallistujat esittelivät itsensä. Työpajan tarkoituksena on kuulla eri sidosryhmien näkemyksiä
2. Kevomu-vedet - nimeäminen ja tilaluokittelun periaatteet (liite 1 ja 2)
Lähtökohdat KEVOMU-nimeämiseen ja tilaluokittelun periaatteet on esitetty liitteissä 1 ja 2. Vesienhoidossa on mahdollista nimetä tietyin edellytyksin vesimuodostumia keinotekoisiksi tai voimakkaasti muutetuiksi. Nimetyillä vesimuodostumilla on alhaisemmat omat ympäristötavoitteet ja erilainen luokittelusysteemi kuin muilla vesimuodostumilla.
KeVoMu-luokittelussa annetaan anteeksi hydrologis-morfologisesta muuttuneisuudesta johtuvaa ekologisen tilan heikentymistä ja ekologisen tilan korkein mahdollinen tavoitetaso asetetaan matalammalle tasolle kuin nimeämättömissä vesimuodostumissa. Tila määritetään suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan, joka on huonompi kuin hyvä tila normaalissa luokittelussa Suomessa on valittu menetelmä, jossa määritetään
toimenpiteiden avulla yksi luokka (1a) ja toinen vaihtoehtoinen luokka sen perusteella, mikä on veden laadun tila (1b) ja sen jälkeen
Keskustelussa nousi esiin: Otetaanko lieventäviä toimenpiteitä huomioon nimeämisessä kuten direktiivi vaatii. - Kyllä, mikäli hyvän ekol. tilaan johtavia toimenpiteitä voidaan tunnistaa niin nimeämistä voidaan muuttaa esim. Tengeliönjoen alaosa.
Vesistöissä, joissa vaelluskalakantojen hoito ja palauttaminen on tärkeä tavoite, EU- komissio on lausunut että tulisi olla ensisijainen toimenpide jonka toteutettavuutta tulisi arvioida lieventämistoimenpiteenä, haitta ei ole kohtuuton jos sähköntuotanto on toimenpiteen jälkeen mahdollista. Asia pitää nähdä Euroopan mittakaavassa.
Vesimuodostumien rajaaminen tulee olla tarkoituksenmukaista.
Merkittävän haitan arviointi on tapauskohtaista, arvioidaan prosessin edetessä ja toisaalta elyn hakemuksen kautta (Kemijoen kalatiet). EU-palaute edellyttänee vesilain muutosta, vesilain muutos on ohjauskeinona ohjeistuksessa.
Eikö Lapissa ole yhtään metsätalouden voimakkaasti muutettua vesistöä? Jos voi tehdä parantavia toimenpiteitä ja saavuttaa hyvä ekologinen tila, ei nimetä voimakkaasti muutetuksi.
3. Säännöstelykokonaisuudet (liite 3)
Paatsjoen vesistö
Paatsjoen vesistön säännösteltyjen vesistöjen ekologinen tila vähintään hyvä, joten niit ovat kaikki Inarijärven ja Kirakkajoen rakennettujen vesien. Inarin kunta on tehnyt aloitteen Kirakkakönkään uoman palaututtamisesta luonnontilaan. Kirakkakönkään vaellusyhteyden palauttaminen on saanut rahoitusta ja suunnittelutyö on aluillaan.
Keskustelua: Inarinjärven hymo-pisteytys ei ota huomioon Paatsjoen vesivoimaloita.
Toisaalta esim. lohi ei ole päässyt Paatsjoen luonnontilassakaan alimpia koskia ylemmäksi.
Myös Tuulomajoen vesistössä (Lutto-Nuortti) vaellusyhteys puuttuu Venäjän puolella Nuorttijärven alapuolella olevan padon takia. Tuulomajoessa on kaksi voimalaitosta, joissa alemmassa on toimiva kalatie, mutta ylempi muodostaa totaalisen nousuesteen. LUKElla on asian tiimoilta ollut yhteistyötä mutta tällä hetkellä Venäjän puolella vesistöä lohissa esiintyy kalatauteja, mm. lohiloinen. Eläinlääkintäviranomaiset eivät salli tautien tulemista
Suomeen. Nuorttijärven ja Suomun/Luton taimenten vaellukset ovat vaikeutuneet rajalla olevien esteverkkojen vuoksi. Rajavesikomission kautta asiaa tulisi viedä eteenpäin.
Tengeliönjoen vesistö
Rakennetuista vesistä Iso-Vietonen ja Tengeliönjoen alaosa tydyttävässä ekologisessa tilassa. Tengeliönjoen alaosaa ei ole alustavasti enää nimetty voimakkaasti muutetuksi, koska hyvä ekologinen tila arvioidaan voivan saavuttaa ilman merkittävää haittaa vesivoimatuotannolle. Meneillään on kalateiden yleissuunnittelu Portimojärven säännöstelypadon ja Haapakosken vanhan voimalaitoksen yhteyteen.
Keskustelu: Tengeliönjoen alaosa tulisi edelleen nimetään voimakkaasti muutetuksi kunnes toimiva vaellusyhteys on palautettu. Luonnonmukainen uoma on parempi kuin tekninen kalatie. Portland-kalatie on huono vaihtoehto.
Kemijoen vesistö
Jumisko
Jumiskon alueella on alkanut säännöstelyn kehittämisselvitys. Säännöstelyyn ja säännöstelylupaan liittyviä mahdollisia toimenpiteitä ovat mm. säännöstelykäytännön parantaminen (nykyisten lupaehtojen puitteissa), vesistöennusteiden tarkentaminen, tiedotuksen ja viestinnän parantaminen, kalatalouden kehittäminen. Vesistöjen ja valuma- alueiden kunnostukseen liittyviä toimenpiteitä ovat esim. paikalliset toimenpiteet vesistössä (esim. vesikasvien niitto, ruoppaukset, pohjapadot), valuma-aluekunnostukset, kalojen kulun parantaminen ja kutualueiden lisääminen. Muina kehittämistoimenpiteinä tarkastellaan ympäristövirtaamien määrittämistä ja pohjapatoselvitystä.
Keskustelu: Suolijärviin laskevien jokien/purojen merkitys vaelluskalojen kannalta tulee huomioida eli voiko asiat sisällyttää säännöstelyn kehittämishankkeeseen? Suosituksia voidaan antaa. Paikallisia taimenkantoja löytyy. Synkronointi kalatalousalueiden hoitosuunnitelmien kanssa on tärkeää. ELY-keskus on aloittanut alueen virtavesien tilan selvityksen, kunnostustarvetta on mm. kutusoraikkojen osalta.
Miksi Nolimo laskenut erinom. hyvään? Parempi tietopohja tällä kierroksella. Jumiskonjoki on raakkujoki ja saatava kuntoon eli lisää vettä. Myös vesimuodostumat on rajattava pienemmäksi. Jumiskon voimala epäiltiin rakennetun aikoinaan ilman lupia, mutta tämä on väärinkäsitys, lupa on.
Vanttaus-Kaihua
Säännöstellyistä järvistä Saukko, Vanttausjärvi ja Iso-Kaarni, sekä joista Vanttausjoki ja Kaihuanjoki ovat tyydyttävässä ekologisessa tilassa ja nimetty voimakkaasti muutetuiksi.
Vanttausjoen kanava on keinotekoinen vesimuodostuma.
Pikku-Kaarni, Iso-Kaihua, Alajärvi ekologinen tila on hyvä eivätkä ole voimakkaasti muutettuja.
Keskustelu: Tynnyrioja on padottu, pitää nimetä kevomuksi. Sitä ei ole rajattu omaksi vesimuodostumaksi. Pitää esittää lieventäviä toimia. Miten vaelluskalat huomioidaan, Kaihualle olisi valmis ohitustie. Voidaan esittää VHS:ssa. alueelle pitäisi tehdä säännöstelyn kehittämisselvitys.
Näskä-Paattinki-Juotas
Juotasjoki ja Juottaan tekojärvi hyvää huonommassa ekologisessa tilassa. Juotasjoki on voimakkaasti muutettu, Juottaan tekojärvi on keinotekoinen. Näskä-Paattinki säännöstelykokonaisuuden vesimuodostumat ovat hyvässä ekologisessa tilassa.
Paattinkijoen tilaa ei toistaiseksi ole määritetty.
Keskustelu: Näskäjärvi on huonossa kunnossa. Vesimuodostumasta on uutta biol. tietoa, mikä osoittaa tilan olevan hyvän puolella. Säännöstelyn jatkamisesta on uusi vesitalouslupa v. 2016, 10 v. päästä tulee luvan uusi tarkastelu.
Olkkajärvi-Raudanjoki
Olkkajärvi ja Raudanjoki alaosa tyydyttävässä ekologisessa tilassa ja voimakkaasti muutettuja. ELYn kalatiehakemuksessa Permantokoskeen esitetään kalatietä.
Lokka-Luiro-Porttipahta-Kitinen
Lokan ja Porttipahdan tekojärvet ovat tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Kitinen, ja Luiro tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Vesimuodostumat keinotekoisia/voimakkaasti muutettuja, kuten edellisellä suunnittelukaudella.
Keskustelussa:
Kitinen tulisi luokitella voimalaitosväleittäin. Kemijärvi-Kitisen suu ei tarvitse olla nimetty kevomu-vedeksi, pienin säännöstelymuutoksin voisi tilaa parantaa. Vesimuodostumat on
rajattu liian suuriksi. Keski-Kemijoki Vanttauksen alapuolella on pitkälti luonnontilainen.
Kitinen ja Luiro pitäisi olla huonossa tilassa.
Vaellusesteen pitäisi vaikuttaa ylempien vesimuodostumien tilaluokkiin. Luiroon tulisi saada lisävirtaamaa. Koska sitä ei ole esitetty, niin se on vhs:n vastainen. Mitä Luiron kunnostaminen tarkoittaa? Yli-Kemijoen osalta Kitisen suuhun asti virtaama heikentynyt ja sedimentit kertyneet ja toppaavat tulvavesiä. Kuha on lisääntynyt.
Kemijärvi (liite 4 ja 5)
Kemijärven ekologinen tila on tyydyttävä painottaen säännöstelylle herkkiä laatutekijöitä (litoraalin pohjaeläimet). Padoilla eristetyistä järvistä Pöyliöjärven, Kostamojärven ja Severijärven ekologinen tila on tyydyttävä ja ne ovat voimakkaasti muutettuja.
Luusuanjärven ja Neitijärven ekologinen tila on hyvä eivätkä eikä niitä esitetä nimettäväksi voimakkaasti muutetuiksi.
Keskustelu:
Säännöstelyn kehittämisselvitys valmistui 2004. Kalataloutta tulisi kehittää, jokiyhtiö maksaa taimenia Kemijärveen, ne pitäisi istuttaa Yli-Kemijokeen. Rahanmaksun ehdot;
istutukset Vuotoksen suun alapuolelle, pitäisi muuttaa. Kemijoki Oy:llä kalatalousmaksu 105 000/v. Kompensaation pitää kohdistua säännöstelyn vaikutusalueelle.
Kalatalousviranomainen päättää rahan käytöstä.
Savukoskella noussut esille ajatus mh:n luonnonravintolammikoista, voiko uusia velvoitteita ottaa huomioon, valmiit lrl:t, joissa voisi kasvattaa kalanpoikasia. Jos ely:n kalatiehakemus menestyy, taimenen istutusvelvoitteet lakkaavat ja velvoitteeksi tulevat kirjolohi ja kuha.
Pekka Nymanin esitys Kemijärven säännöstelystä (liite 5): säännöstelymuutokset, sedimentit saatava liikkeelle. Keminsaarten yläpuolelle muodostuu uusi niva, kun tulee uusia kiviä ja soraa. Pohjavesipinta nousee ja vettävät maat. Luokittelusta puuttuu yhteys pohjavesiin. Siirtymäkausi päättyy 2027.
Kun tulvan aikana juoksutetaan ohi, tulisi tehdä ohitusuomat ja tulvavedet niiden kautta.
Näin luontaisen Yli-Kemijoen taimenen kanta saataisiin elpymään jos Seitakorvaan, Vanttaukseen ym. tehtäisiin ohitusuomat ensimmäiseksi.
Kemijärvi ei voi olla tyydyttävässä tilassa vaan huonommassa.
Kemijoen pääuoma
Keski-Kemijoki ja Ala-Kemijoki on luokiteltu tyydyttävään ekologiseen tilaan ja nimetty voimakkaasti muutetuiksi. Maare Marttila selvitti ELYn kalatalousvelvoitteenmuutoshakemuksen tilannetta (Kemijoen Isohaaran, Taivalkosken, Ossauskosken, Petäjäskosken, Valajaskosken, Vanttauskosken, Pirttikosken ja Seitakorvan sekä Raudanjoen Permantokosken voimalaitosten kalatalousvelvoitteiden muuttaminen): Hakemus jätettiin kolme vuotta sitten AVIin. AVI tiedottaa hakemuksesta kevään aikana. ELYn arvion mukaan luontainen vaelluskierto on mahdollista saavuttaa kokonaisvaltaisten toimenpidepaketin avulla. Vaellusyhteyden tulee toimia molempiin suuntiin.
Ala- ja Keski-Kemijoki pitäisi olla olla huonossa tai välttävässä tilassa. Luokituksen perusteet olisi hyvä kuulla. Vanttauskoskelta alaspäin yhtä vesimuodostumaa Ounasjokeen saakka. Ounaskosken yläpuolelta pitäsi saada alennettua säännöstelyä.
Ounasjoen suiston saariin jää sedimenttejä.
Kemijoki Oy esitteli käsityksensä ympäristötavoitteiden saavuttamisesta ja merkittävästä haitasta (liite 6 ja 7): Kemijoki olisi jo parhaassa saavutettavissa olevassa tilassa, koska luontaisesti lisääntyvää vaelluskalakantaa ei synny ja vpd-ohjeistuksen mukaan vain luontaisesti lisääntyvät kannat huomioidaan.
Kalaviranomaisen mielestä olennaista on miettiä toimenpidekokonaisuutta, tehokkaiden toimenpiteiden tavoittelu on tärkeää, pieni puuhastelu ei tuo ratkaisua. Maailmalla hyvä ja huonoja esimerkkejä kalojen palauttamisesta. Ongelma on yleensä liian vähäinen vesimäärä kalateissä. 5-10 % tulisi käyttää keskivirtaamasta kalateihin.
Luonnonsuojelupiirin näkemyksen mukaan tulvajuoksutuksia tulisi ohjata kalojen kulkuun tehtäviin ohitusuomiin. Smoltit vaeltavat tulva-aikana alaspäin, ylöskin nousee osa tulvan aikaan. Omistaako jokiyhtiö Kemijoen kaikki vedet? Ympäristövirtaamat tulee määrittää.
Merkittävää haittaa arvioitaessa tulee ottaa huomioon tulvajuoksutukset ohitusuomaan ja 10 vuoden jälkeenkin pitää jatkaa tuki-istutuksia. Kemijoki oy pyrkii esittämään ettei vaelluskalojen palautus onnistu, pitäisi esittää positiivisesti miten edistää asiaa ja muistaa hallitusohjelman kirjaus vaelluskalojen palauttamiseksi.
Kun Tornionjoella oli heikot lohikannat, smoltteja kasvatettiin laitoksilla. Joustoja tarvitaan myös Kemijoella. Kompromissi tulee löytää.
Onko kuollut ajatus rakentaa ohitusuomia taimenta varten ylhäältä lähtien alavirtaan Seitakorvaan ja Pirttikoskeen? Keskeistä on poikasalueiden saatavuus ja käyttöönotto, Yli- Kemijoki olisi täynnä poikastuotantoaluetta. Patoaltaisiin valuu kalaa yläpuolelta. Auttaisi kuihtuvaa taimenkantaa.
LIITTEET
Liite 1 Kevomuvesien nimeäminen Liite 2 Kevomu-vesien luokittelu Liite 3 Säännöstelykokonaisuudet
Liite 4 Esitys Kevomu-ryhmälle_PNyman Liite 5 Kemijärvi GEP-esitys_PNyman
Liite 6 Ympäristötavoitteiden saavuttaminen:Ala-Kemijoki_Kemijoki Oy Liite 7 Merkittävä haitta vesivoimalle_Kemijoki Oy
