• Ei tuloksia

Keinotekoiseksi tai voimakkaasti

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Keinotekoiseksi tai voimakkaasti"

Copied!
16
0
0

Kokoteksti

(1)

Keinotekoiseksi tai voimakkaasti muutetuksi nimetyn

vesimuodostuman luokittelu

-Ohje III suunnittelukierrokselle-

-LUONNOS 2.12.2019

Ohje viimeistellään sen jälkeen, kun kansallinen

tietojärjestelmä on valmistunut

(2)

Taustaa

• Keinotekoiseksi tai voimakkaasti muutetuksi (KeVoMu) nimettyjen vesimuodostumien luokittelu on osoittautunut yhdeksi useimmilla tavoilla ymmärretyistä vaiheista vesienhoidon suunnittelussa

• Kolmannella suunnittelukierroksella muutetaan tietojärjestelmä KeVoMu-luokittelun osalta yksiselitteisemmäksi ja tällä ohjeistuksella pyritään selkeyttämään, mitä mihinkin

tietojärjestelmän osioon halutaan täytettäväksi ja millä perustein

• Lisäksi ”Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vedet vesienhoitosuunnittelussa” OHKE- hankkeessa on varauduttu antamaan vertaistukea sitä tarvitseville

o Tarvittaessa pähkäilykaveri löytyy numerosta 040-718 1237 tai sähköpostiosoitteesta:

kimmo.aronsuu@ely-keskus.fi

o Välttämättä suoraa vastausta ei aina löydy, mutta asia otetaan selvitykseen

(3)

• Unohda normaaliluokittelun menettelyt ja lopputulos tässä vaiheessa kokonaan; nyt ollaan eri menetelmän parissa

• KeVoMu-luokittelussa annetaan anteeksi hydrologis-morfologisesta muuttuneisuudesta johtuvaa ekologisen tilan heikentymistä ja ekologisen tilan korkein mahdollinen tavoitetaso asetetaan matalammalle tasolle kuin nimeämättömissä vesimuodostumissa

• Tila määritetään suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan, joka on huonompi kuin hyvä tila normaalissa luokittelussa

• Suomessa on valittu menetelmä, jossa määritetään 1. toimenpiteiden avulla yksi luokka (1a) ja

2. toinen vaihtoehtoinen luokka sen perusteella, mikä on veden laadun tila (1b) ja sen jälkeen

3. valitaan näistä huonompi kuvaamaan keinotekoiseksi tai voimakkaasti muutetuksi

nimetyn vesimuodostuman tilaa suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan (2)

• Seuraavassa on ensin esitetty luokittelun etenemisen vuokaavio ja sen jälkeen käyty luokittelun vaiheet läpi kohta kohdalta

KeVoMu-luokittelun perusteet

(4)

KeVoMu-luokittelun vaiheet

1a. Arvioidaan tärkeälle käyttömuodolle Ei-merkittävää haittaa aiheuttavan, hydrologis-morfologisia olosuhteita parantavan toimenpidekokonaisuuden vaikutus luokittelun osatekijöihin ja tehdään kokonaisarvio sen vaikutuksesta ekologiseen tilaan ja muutetaan vaikutusarvio tilaluokaksi.

Erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä tai huono tila 1 b. Arvioidaan veden laadun tilaluokka niiltä osin, kuin heikentyminen ei johdu hydrologis-

morfologisista muutoksista. Luokituksen lähtökohtana on fysikaalis-kemiallinen tilaluokka.

Enintään vähäinen vaikutus => hyvä tila Melko suuri vaikutus => hyvä/tyydyttävä tila

Suuri vaikutus => tyydyttävä tila

2. Valitaan edellisistä huonompi tila, joka on vesimuodostuman ekologinen tila suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan.

(5)

• Tämä vaihe lienee luokittelun vaikeimmin ymmärrettävä ja monta asiantuntija-arvioita vaativa vaihe

• Luokittelu on syytä tehdä asiantuntijaryhmän yhteistyönä

o Yhteistyöryhmän alatyötyhmä tms. voi tehdä pohjatyötä, mutta lopullinen luokittelu on ELY- keskuksen asiantuntijoiden vastuulla

• Seuraavissa dioissa on esitetty arvion tekeminen osavaiheittain:

o Yksittäisistä toimenpiteistä aiheutuvan haitan määrittäminen ja toimenpiteiden määrän/laajuuden arviointi

o Yksittäisten toimenpiteiden vaikutus luokittelun osatekijöihin

o Lopullisen merkittävää haittaa aiheuttamattoman toimenpidekokonaisuuden valinta o Toimenpidekokonaisuuden vaikutus luokittelun osatekijöihin

o Toimenpidekokonaisuuden vaikutus ekologiseen tilaan ja luokkaan

1a. Luokan määrittäminen toimenpiteiden avulla

(6)

• Aluksi päätetään, onko vesimuodostuman vertailukohtana virtavesi, järvi vai rannikkovesimuodostuma

• Tämän perusteella tietojärjestelmään aukeaa valmis listaus mahdollisista hydrologiaan ja/tai morfologiaan vaikuttavista toimenpiteistä, jotka voivat parantaa ekologista tilaa

• Kunkin toimenpiteen mahdollinen laajuus vesimuodostumassa kuvataan tietojärjestelmässä sillä tarkkuudella, että sen ekologista hyötyä ja toisaalta sen aiheuttamaa haittaa eri käyttömuodoille on mahdollista arvioida

• Toimenpiteistä, jotka vähentävät voimataloushyötyä voi antaa voimayhtiöille mahdollisuuden toimittaa

perusteltu arvio useampien säännöstelymuutosten haittojen suuruudesta (€, Mwh, % kokonaistuotannosta) tai laskea haitan itse (tai ELYn vesitalousinsinöörin avustuksella), jos vesivoimantuottaja ei ole halukas niitä toimittamaan

• Toimenpiteiden tulvasuojeluhaittaa ja niiden merkittävyyttä voi arvioida asiantuntijatyönä tai hyödyntää arvioinnissa mallinnuksia ja muita tulvariskien hallinnan suunnittelun tietoja/työkaluja

• Muiden nimeämisvaiheessa valittujen tärkeiden käyttömuotojen osalta mahdollinen haitta tulee arvioida mahdollisimman konkreettisesti ja mahdollisuuksien mukaan toiminnanharjoittajien antamien perusteltujen tietojen pohjalta

1a. Luokan määrittäminen toimenpiteiden perusteella: Toimenpiteistä aiheutuvan haitan

määrittäminen ja toimenpiteiden määrän/laajuuden arviointi

(7)

• Merkittävälle haitalle ei ole Suomessa asetettu tarkkaa lukuarvoa, vaan merkittävää haittaa on haarukoita lähinnä tapauskohtaisesti asiantuntija-arviona

o Toisen kauden ohjeessa todetaan seuraavaa: ”Merkittävälle haitalle ei ole mahdollista määrittää yksikäsitteistä kaikissa tilanteissa soveltuvaa kriteeriä.

Merkittävyyden arvioinnissa on otettava huomioon vaikutukset esimerkiksi vesivoimalaitosten tuotantoon sekä voimalaitoksen kannattavuuteen.

Suurissa vesistöissä 5–10 % menetystä voimataloudelle voidaan suurella varmuudella pitää merkittävänä.”

• Joissakin Euroopan maissa on määritetty %-arvoja, kuinka suuri sähköntuotantohyödyn väheneminen valtakunnallisesti (tai vesimuodostumakohtaisesti) ylittää merkittävän haitan rajan. Pääsääntöisesti asetetut raja-arvot ovat 2 ja 3 %:n välillä.

• Monesti tarkka merkittävän haitan rajan määrittäminen ei ole tarpeen, jos vaikutustarkastelussa voidaan todeta, ettei todennäköisesti merkittävän haitan ylittävällä toimenpiteellä saada juurikaan ekologista hyötyä (vrt. Kemijärvi-case)

• Viimeaikaiset, esim. 2000-luvulla tehdyt voimatalous-/tulvasuojeluhyötyä (tai muun käyttömuodon hyötyä) vähentävät säännöstelyn muutokset ekologisen tilan parantamiseksi tulisi huomioida, kun arvioidaan merkittävän haitan rajaa

o Jos säännöstelyä on esim. 2000-luvulla lievennetty merkittävästi ekologisen tilan parantamiseksi, voisi merkittävän haitan raja olla alhaisempi kuin tapauksessa, jossa vesimuodostumaa säännöstellään vielä vuosikymmenten takaa olevan luvan antamissa rajoissa aiheuttaen +- kaikki mahdollinen luvan sallima haitta

• Tulvasuojelussa merkittävä haitta on syytä arvioida tapauskohtaisesti yhdessä tulvariskien hallinnan suunnitellusta vastaavien henkilöiden kanssa

o Tarkastelussa olisi syytä pyrkiä ainakin karkeasti konkretisoimaan ekologista tilaa parantavasta toimenpiteestä aiheutuva haitta (toistuvuus ja haitan laajuus/kohde) ja arvioitava millainen haitan lisäys on hyväksyttävissä

o Esim. ajoittainen viljelyn myöhästyminen tai jopa estyminen rajatulla alueella voi olla hyväksyttävissä eikä ylitä merkittävän haitan rajaa

1a. Luokan määrittäminen toimenpiteiden perusteella : Mikä on merkittävä haitta?

(8)

• Kun on käsitys kunkin toimenpiteen laajuudesta, arvioidaan kunkin toimenpiteen vaikutus kaloihin (m.l.

vaelluskalojen elinkierto), pohjaeläimiin, vesikasveihin, vedenlaatuun ja HyMo-tilaan viisiportaisella asteikolla, jossa biologisten muuttujien asteikko suhteutetaan karkeasti ELS-muutokseen:

0. ei vaikutusta (< 0,01 ELS)

1. hyvin vähäinen vaikutus (0,01-0,05 ELS) 2. vähäinen vaikutus (0,05-0,1 ELS)

3. melko suuri vaikutus (0,1-0,2 ELS) 4. suuri vaikutus (> 0,2 ELS)

• Järvissä säännöstelytoimenpiteiden ekologisia hyötyjä voi arvioida mm. vesimittariohjelmistolla

• Virtavesissä pitänee tyytyä pääosin asiantuntija-arvioon elinalueiden määrän ja laadun parantumisesta; toki erilaisia mallinnuksia, tutkimuksia ja pinta-ala-arvioita kannattaa hyödyntää arviossa aina, kun niitä on tarjolla.

1a. Luokan määrittäminen toimenpiteiden avulla: Toimenpiteen vaikutus vesimuodostuman tilaan

EQR = Ecological Quality Ratio

= Ekologinen laatusuhde = ELS

(9)

• Valitaan toimenpidekokonaisuus, joka parhaalla mahdollisella tavalla parantaa ekologista tilaa aiheuttamatta merkittävää haittaa tärkeälle käyttömuodolle

• Toimenpidekokonaisuus toteuttamalla vesimuodostuma olisi hydrologis-morfologisilta ominaisuuksiltaan parhaassa saavutettavissa olevassa tilassa (MEP), jossa on olennaista:

o Toteuttaa kaikki mahdolliset hydrologis-morfologiset parantamistoimenpiteet, joista ei aiheudu merkittävää haittaa tärkeälle käyttömuodolle

o Aikaansaada ekologinen jatkumo

o Ottaa kalastosta ja muusta eliöstöstä huomioon vain kestävät kannat, jotka ovat kotiutuneet ja lisääntyvät luontaisesti ja jättää huomiotta suorat kalastonhoidolliset toimenpiteet ja kalastus.

• Jos ensimmäisessä vaiheessa on valittu monta tärkeälle käyttömuodolle haittaa aiheuttavaa toimenpidettä, optimoidaan kunkin laajuus/volyymi niin, etteivät ne yhdessäkään aiheuta merkittävää haittaa

o Niistä toimenpiteistä, jotka aiheuttavat haittaa tärkeälle käyttömuodolle, kannattaa aluksi haarukoida useampia volyymiltaan/laajuudeltaan erilaisia vaihtoehtoja ekologisen tilan parantamiseksi, jotta voidaan arvioida lopulliseen toimenpidekokonaisuuteen laajuudeltaan sellaiset toimenpiteet, jotka eivät yhdessäkään aiheuta merkittävää haittaa

o Esim. lopputuloksesta: kalatien vesitys (x % vuosituotannosta) ja lyhytaikaissäännöstelyn lieventäminen (y % vuosituotannosta), x+y % vuosituotannosta on juuri alle merkittävän haitan (z % vuosituotannosta)

• Jos toisessa vaiheessa jonkin haittaa aiheuttavan toimenpiteen laajuutta/määrää vähennetään, tulee tarkastella uudestaan myös sen vaikutus eri luokittelutekijöihin

• Luokittelun uskottavuuden ja läpinäkyvyyden kannalta on oleellista, että lopulliseen

toimenpidekokonaisuuteen valitaan vaikuttavin tai vaikuttavimpia haittaa aiheuttavia toimenpiteitä siinä laajuudessa, että kolkutellaan merkittävän haitan rajaa, vaikka niiden vaikutus ekologiaan arvioitaisiinkin vähäiseksi

o Valitseminen toimenpiteeksi luokittelussa ei tarkoita, että niitä välttämättä esitetään toimenpideohjelmaan!!

1a. Luokan määrittäminen toimenpiteiden perusteella: Lopullisen toimenpidekokonaisuuden valinta

(10)

• Kun lopullinen merkittävää haittaa aiheuttamaton toimenpidekokonaisuus on valittu, arvioidaan samalla

viisiportaisella asteikolla (0–4) asiantuntijatyönä, kuinka paljon toimenpidekokonaisuus parantaa kalojen (m.l.

vaelluskalojen luontainen elinkierto), pohjaeläinten ja vesikasvien elinympäristön määrää ja laatua sekä vedenlaatua ja Hymo-tilaa.

• Kun vaikutus osatekijöihin on arvioitu, arvioidaan toimenpidekokonaisuuden vaikutus ekologiseen tilaan ja edelleen ekologiseen luokkaan kolmiportaisella asteikolla

• Mitä vähemmän valittu toimenpidekokonaisuus parantaa ekologista tilaa sitä parempi on nykyinen tila:

1. Enintään vähäinen paraneminen: ekologinen tila paranee vähän ja johtaa harvoin luokkamuutoksiin (EQR-muutos < 0,1) => HYVÄ TILA

2. Melko suuri paraneminen: ekologinen tila paranee jonkin verran ja voi johtaa osassa tapauksista myös luokkamuutoksiin (EQR-muutos 0,1-<0,2) => TYYDYTTÄVÄ tai HYVÄ TILA

3. Suuri paraneminen: ekologinen tila paranee vähintään yhdellä luokalla (EQR-muutos ≥0,2) =>

TYYDYYTÄVÄ TILA

o Vesistöissä, joissa vaelluskalakantojen hoito ja palauttaminen on tärkeä tavoite, painotetaan toimenpiteiden kokonaisarviossa vaikutusta vaelluskalojen luontaiseen elinkiertoon

• Melko suuren parannuksesta seuraava lopullinen luokka (tyydyttävä vai hyvä) suositellaan ratkaistavaksi

keskustelemalla luvanhaltijan kanssa, mutta tässäkin tapauksessa lopullisen päätöksen tekee ELYn asiantuntija

• Lopuksi tietojärjestelmästä valitaan toimenpidetarkastelun perusteella arvioitu luokka, joka on HYVÄ tai TYYDYTTÄVÄ

1a. Luokan määrittäminen toimenpiteiden perusteella: Toimenpidekokonaisuuden vaikutus luokittelun

osatekijöihin ja ekologiseen tilaan

(11)

Tässä vaiheessa on syytä hetkeksi pysähtyä miettimään, onko vesimuodostuma varmasti voimakkaasti muutettu (NIMEÄMISEn kohta 4) ja arvioida, saattaisiko valitun toimenpidekokonaisuuden

toteuttaminen parantaa hydrologis-morfologista tilaa niin paljon, että hyvä ekologinen tila olisikin

mahdollista saavuttaa

Tarvittaessa muutetaan nimeämispäätöstä!

(12)

• Pääsääntöisesti hydrologis-morfologiset muutokset eivät estä hyvä tilan saavuttamista veden laadun osalta

• Vaikka vesimuodostuma on nimetty voimakkaasti muutetuksi, tavoitetila vedenlaadun ja kuormituksen vähentämisen osalta on useimmissa tapauksissa sama kuin EI-nimetyissä vesimuodostumissa

• Arvio tehdään pääsääntöisesti siten, että fysikaalis-kemiallisen luokan perusteella veden laadun tila on erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä tai huono

• Poikkeuksena on tilanne, jossa on selvää, että hydrologis-morfologinen muuttuneisuus vaikuttaa veden laatua heikentävästi niin paljon, että hyvä veden laatu on todennäköisesti lähes mahdoton saavuttaa puuttumatta merkittävästi tärkeän käyttömuodon etuihin

o Esimerkiksi matalissa säännöstelyissä järvissä talven alhainen happipitoisuus ja ravinteiden liukeneminen voi johtua merkittäviltä osin säännöstelystä

o Tällöin veden laadun osaltakin on käytettävä hyvää saavutettavissa olevaa tilaa, mikä tarkoittaa sitä, että veden laadun nykytila on arvioitava korkeammaksi kuin fysikaalis-kemiallinen luokka osoittaa

o Käytännössä tämä tarkoittanee lähinnä sitä, että tällaisissa vesimuodostumissa vaaka kallistuu raja- tapauksissa paremman luokan puolelle, mutta hydrologis-morfologisen muutoksen vaikutus on tapauskohtaisesti arvioitava

o Kirjaa perustelut luokitukselle

1b. Luokan määrittäminen veden laadun perusteella

(13)

• Lopuksi tietojärjestelmä valitsee automaattisesti huonomman luokista 1a tai 1b vesimuodostuman luokaksi suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan

2. Lopullisen luokan määrittäminen

(14)

• Jos vesimuodostuman tila on hyvää saavutettavissa olevaa tilaa heikompi, sille tulee osoittaa toimenpiteitä tilan parantamiseksi

• Luokittelu antaa pohjan toimenpiteiden suunnittelulle ja myös suunnan sille, onko toimenpiteiden painopiste veden laatua vai hydrologis-morfologista tilaa parantavissa toimenpiteissä

• Jos hydrologis-morfologista tilaa parantavan toimenpidekokonaisuuden vaikutus on arvioitu vähäiseksi, voi toimenpidekokonaisuudesta valita harkiten kustannustehokkaita toimenpiteitä ekologisen tilan

parantamiseksi, mutta välttämätöntä se ei ole

• Jos hydrologis-morfologista tilaa parantavan toimenpidekokonaisuuden vaikutus on arvioitu vähäistä suuremmaksi, on toimenpidekokonaisuudesta valittava toimenpiteitä toimenpideohjelmaan

o Luokituksessa käytetyn MEP-toimenpidekokonaisuus johtaa jonkin verran yli hyvän saavutettavissa olevan tilan (GEP) alarajan (karkeasti noin 0,1 ELS), joten toimenpideohjelmaan ei ole välttämätöntä siirtää aivan kaikkia luokituksessa käytettyjä hydrologis-morfologista tilaa parantavia toimenpiteitä o Toimenpideohjelmaan valitaan kustannustehokkaimmat toimenpiteet ja voidaan jättää pois MEP-

toimenpidekokonaisuudesta toimenpiteitä, joilla on vain hienoinen vaikutus ekologiseen tilaan

o Ekologista jatkumoa edistävät toimenpiteet tulee olla aina mukana toimenpideohjelmassa, jossa niillä on vähäistä suurempi merkitys eliöiden luontaisen elinkierron edistämisen kannalta

o Lopuksi arvioidaan toimenpideohjelmaan valittujen toimenpiteiden vaikutus biologisiin muuttujiin sekä vedenlaatuun ja HyMo-tilaan

o Huom. toimenpideohjelmassa tulee lisäksi esittää aina toimenpiteitä veden laadun parantamiseksi, jos veden laatu vesimuodostumassa on hyvää huonompi

Toimenpiteet toimenpideohjelmaan

(15)

KYSYMYS: 1a kohdassa ajatus jurraa siltä osin, että siinä arvioidaan, mitä toimenpiteitä voitaisiin tehdä ja annetaan sen perusteella tilaluokka. Siis jo ennen kuin niitä on toteutettu. Eikös sen pitäisi olla

tavoitetila eikä nykytila?

VASTAUS: 1 a kohdan luokittelun pääajatuksena on arvioida parantamispotentiaalia eli kuinka kaukana ollaan siitä hydrologis-morfologisesta tilasta, joka voitaisiin saavuttaa tekemällä toimenpiteitä, jotka eivät aiheuta merkittävää haittaa. Menetelmä pyrkii hahmottamaan nykytilaa arvioimalla kolmiportaisella

asteikolla nykytilan ja toimenpiteillä saavutettavan tilan erotuksen.

• Jos erotus on vähäinen, paljoa ei ole tehtävissä ja nykytila on hyvä saavutettavissa oleva tila

• Jos erotus nykytilan ja toimenpiteillä saavutettavan tilan välillä on melko suuri, saattaa olla, että nykytilassa on niin suurta parantamispotentiaalia, ettei nykytila vielä olla hyvässä saavutettavassa olevassa tilassa (rajatapaus)

• Jos erotus on suuri, on selvää, että nykytilassa on paljon parannettava ja tila on näin ollen hyvää saavutettavaa tilaa huonompi

ELI KYLLÄ SIINÄ NYKYTILAA ARVIOIDAAN, vaikkakin teoreettisen ”tavoitetilan” kautta

KYSYMYS-VASTAUSOSIO

(16)

KYSYMYS: 1b kohdassa Tuo Ei-hymo-muutoksista aiheutuvan vedenlaadun käyttö tässä ei taivu järkivähääni. Yleisen suhteellisuusteoriankin ymmärtää useampi ihminen maailmassa kuin tämän aksiooman. Tuolla vedenlaatu-

luokituksella voidaan määrittää vesimuodostuman ekologinen tila, mutta sillä ei ole mitään tekemistä suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Jos tuohon on jokin rationaalinen selitys, se kannattaisi kirjoittaa auki.

VASTAUS: 1b. Pääsääntöisesti hydrologis-morfologiset muutokset eivät estä hyvä tilan saavuttamista veden laadun osalta.

Näin ollen, vaikka vesimuodostuma nimetään voimakkaasti muutetuksi sen vuoksi, että hydrologis-morfologiset muutokset estävät hyvän tilan saavuttamisen, on tavoitetila vedenlaadun ja kuormituksen vähentämisen osalta

pääsääntöisesti sama kuin EI-nimetyissä vesimuodostumissa. Toisin sanoen nimetynkään vesimuodostuman tila ei voi olla hyvä, jos vedenlaatu ei ole hyvä. Tästä syystä vedenlaatu on toinen luokitteluun vaikuttava tekijä. Joskus hydrologis-

morfologiset muutokset vaikuttavat selvästi veden laatukin. Tällöin tilanne poikkeaa hieman edellä kuvatusta; katso kohta 1 b.

KYSYMYS-VASTAUSOSIO

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

ELY-keskuksen näkemyksen mukaan (P.Keränen) vesimuodostuma tulisi ryhmään 2 ja muutkin vaelluskalat kuin lohi tulee ottaa huomioon. Kemijärven kokonaisuuden osalta

• Tässä arvioidaan, onko olemassa toimenpiteitä, joilla hydrologis-morfologista tilaa voitaisiin muuttaa niin paljon paremmaksi, että hyvä ekologinen tila olisi mahdollista

Vesien nimeämistä keinotekoiseksi tai voimakkaasti muutetuksi on käsitelty vuonna 2005 pohtineen ympäristöminis- teriön asettaman jaoksen työssä (Suomen ympäristö

Tervakoski Oy:n lausunnossa (11.3.2005) todetaan, että Specialty Minerals Nordic Oy Ab:n jätevesien ei ole havaittu aiheuttavan haittaa Tervakoski Oy:n

Kohteet on kartoitettu syksyllä 2007 (KAS). Suomen puolella ei esiinny taimenia tai muita lohikaloja. Rakko- lanjoessa on täydellinen nousueste Venäjän puolella, jonka takia

Biojalostamon kuljetuksista aiheutuva liikenteen lisääntyminen laitoksen lähialueilla ja sen aiheuttama vaikutus alueen melutasoon arvioidaan liikennemelumallin avulla.

• Vesien tilan arviointi tulee tehdä realistisesti, eikä tavoitetilaa saa asettaa niin korkeaksi, että vesistön nykyiselle käyttömuodolle aiheutuu merkittävää haittaa,

Arvioidaan tärkeälle käyttömuodolle Ei-merkittävää haittaa aiheuttavan, hydrologis-morfologisia olosuhteita parantavan toimenpidekokonaisuuden vaikutus luokittelun osatekijöihin