LAPIN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0010
www.ely-keskus.fi/lappi
PL 8060
96101 Rovaniemi Lappi
KEVOMU-vedet -työpaja
Aika: 15.5.2013 klo 12 - 16
Paikka: Lapin ELY-keskus, Virastotalo,
Hallituskatu 5 C, Rovaniemi, Amica-ravintolan kokoushuone Kabinetti Läsnä: Jari Pasanen, Lapin ELY-keskus,
Pekka Nyman, Itä-Lapin kuntayhtymä Erkki Huttula, Kemijoki Oy
Sari Hänninen, Lapin luonnonsuojelupiiri Aapo Honka, Lapin ELY-keskus
Petri Liljaniemi, Lapin ELY-keskus
Annukka Puro-Tahvanainen, Lapin ELY-keskus
Pekka Keränen, Lapin ELY-keskus (kalatalous) (klo 14-16) Pekka Räinä, Lapin ELY-keskus
Asiaa koskeva ohjeistus ja HyMo-arviot sekä alustavat esitykset ympäristötavoitteiksi (osalle kohteissa) toimitettiin yhteistyöryhmälle etukäteen (vesienhoidon verkkosivuilla). Työpajan tavoitteena oli laatia esitys voimakkaasti muutetuiksi tai keinotekoisiksi vesimuodostumiksi suunnittelukaudelle 2016-21 sekä arvioida käytettävissä olevien tietojen puitteissa niille asetettavia ympäristötavoitteita.
1. Voimakkaasti tai keinotekoiseksi vesimuodostumaksi muutetuksi nimeäminen
Hydrologis-morfologisten muutosten tarkastelussa olivat mukana kaikki voimatalouden vaikutuksen kohteena olevat vesimuodostumat sekä rannikkovesimuodostumat. Aapo Honka esitteli vesimuodostumien muuttuneisuutta koskevat ns. HyMo-pisteytykset, jolla arvioidaan muutoksen suuruutta. Arviot perustuvat seuraaviin muuttujiin :
Järvet
1. Keskimääräinen talvialenema1) (m)
2. Keskimääräisen talvialeneman suhde keskisyvyyteen/vesipinta-alan muutos (%) 3. Lasku(m)3) ja nosto
4. Muutetun/rakennetun rantaviivan osuusjärvenrantaviivan kokonaispituudesta (%) 5. Siltojen ja penkereiden vaikutus
6. Vaellusesteet Joet
1. Patojen ja muiden rakenteiden aiheuttamat nousuesteet 2. Allastuminen (rakennettu putouskorkeus, %)
3. Rakennettu osuus (% rantaviivan tai uoman kokonaispituudesta)(peratut, pengerretyt, suojatut, uudet uomat ja kuivat uomat) ja rakentamisen vaikutukset vedenalaisiin habitaatteihin.
4. Lyhytaikaissäännöstelyn voimakkuus
5. Muutos kevään ylivirtaamassa (%) tai kriittisten alivirtaama-tilanteiden yleisyys
Rannikkovedet
1. Muutetun/rakennetunrantaviivanosuusrantaviivankokonaispi-tuudesta (%)
2. Muutetun alueen pinta-ala (satama-alueet, ruoppaus- ja läjitysalueet, laivaväylät) (%) 3. Siltojen ja penkereiden vaikutusalue
4. Luontainen yhteys mereen / padotut merenlahdet
Kemijärveä tarkasteltiin 1:llä suunnittelukaudella vain pääaltaan osalta. Nyt mukana ovat myös padoilla eristetyt järvet omina vesimuodostuminaan. Kemijärven kohteisiin lisättiin myös Sorsajärvi. Luirojoen osalta esitettiin eriäviä näkemyksiä, tulisiko Luiro nimetä vai ei voimakkaasti muutetuksi. E. Huttulan näkemyksen mukaan Luiro tulisi nimetä voimakkaasti muutetuksi. P. Nymanin mukaan Luiroa ei tulisi nimetä voimakkaasti muutetuksi. ELYn edustajien mukaan perusteet nimeämiselle ovat olemassa mm. sillä perusteella, että Luiron vesistö on alkuperäisestä tilastaan huomattavasti muuttunut. Alkuperäisistä habitaateista on iso osa tuhoutunut ja alkuperäisestä virtaamasta pääosa johdetaan Lokan kautta Porttipahtaan.
Rannikkovesien osalta HyMo-muutoksia tarkistetaan kolmen vesimuodostuman osalta.
Esitys nimeämisestä voimakkaasti tai keinotekoisiksi vesimuodostumiksi
(muuttujien selitykset kts.yllä
):
Järvi/joki/rannikkovesi 1 2 3 4 5 6 yht
Nimetään/Ei
nimetä Ekologinen tila
JUMISKO
Yli-Suolijärvi 3 3 0 3 0 2 8 Kyllä tyydyttävä
Ala-Suolijärvi – Oivanjärvi 3 3 0 2 0 3 8 Kyllä tyydyttävä
Niemijärvi 3 3 0 2 0 3 8 Kyllä
Irnijärvi – Vierusjärvi 3 3 0 2 0 3 8 Kyllä
Ala-Askanjärvi - Iso-Karppinen 3 3 0 2 0 3 8 Kyllä
Nolimo 0 0 0 3 0 4 7 Ei
Isojärvi 3 3 0 2 0 3 8 Kyllä
Jumiskon voimalaitos keinotekoinen
Köykenönjoki (Köykenejoki) 3 4 4 0 3 14 Kyllä
Jumiskonjoki 4 4 4 0 3 15 Kyllä hyvä
Vierusjoki 4 4 4 0 4 16 Kyllä
Iso-Askanjoki 2 0 2 0 2 6 Ei
Kanava Köykene-Ala-suolijärvi Keinotekoinen
KEMIJÄRVI
Kemijärvi 4 4 0 1 0 2 7 Kyllä tyydyttävä
Kostamonjärvi 0 0 2 0 4 4 10 Kyllä tyydyttävä
Pöyliöjärvi - Kuumalampi 0 0 1 0 4 4 9 KYllä tyydyttävä
Luusuanjärvi 0 0 2 0 4 4 10 Kyllä
Neitijärvi 0 0 4 0 4 4 12 Kyllä
Severijärvi 0 0 4 0 4 4 12 Kyllä
Severijoki 3 0 1 0 0 4 Ei
Sorsajärvi
ei oma vesimuodostuma
KAIHUA
Saukko 3 4 0 1 0 2 7 Kyllä
Pikku-Kaarni 1 3 0 1 0 3 7 Kyllä
Iso-Kaarni 4 4 0 1 0 3 8 Kyllä tyydyttävä
Iso-Kaihua 3 2 0 1 0 3 7 Kyllä
Vanttausjärvi 3 4 0 1 0 2 7 Kyllä
Alajärvi-Alalampi 1 2 0 1 0 3 6 Ei
hyvä
Kaihuanjoki 4 0 4 0 4 12 Kyllä
Vanttausjoki 4 0 4 0 4 12 Kyllä
Saukkojoki 3 0 3 0 3 9 kyllä
kanava Alalampi-Iso-Kaihua keinotekoinen
JUOTAS
Juottaan tekojärvi 4 4 4 1 0 2 11 Keinotekoinen
Näskäjärvi 2 3 0 0 0 3 6 Kyllä tyydyttävä/hyvä
Paattinkijärvi 2 4 0 0 0 2 6 Kyllä
Paattinkijoki 3 0 0 0 4 7 Ei
LOKKA – PORTTIPAHTA
Porttipahdan tekojärvi 3 4 4 1 0 2 11 Keinotekoinen tyydyttävä
Lokan tekojärvi 3 4 4 1 0 2 11 Keinotekoinen tyydyttävä
Vuotson kanava keinotekoinen
Tankajoki 0 2 4 0 0 6 Ei
Kitinen 4 4 4 2 2 16 Kyllä
Luiro 3 1 2 0 4 10 Kyllä hyvä
TENGELIÖNJOKI
Portimojärvi 1 3 0 1 0 2 6 Kyllä
tyydyttävä
Iso-Vietonen 3 3 0 2 0 3 8 Kyllä tyydyttävä
Raanujärvi 3 2 0 1 0 2 6 Kyllä tyydyttävä
Tengeliönjoki alaosa 4 4 4 3 1 16 Kyllä
RAUDANJOKI
Olkkajärvi – Matkalampi 3 4 0 1 0 2 7 Kyllä tyydyttävä
Jyrhämäjärvi 0 0 2 0 1 3 6 Ei
Raudanjoki alaosa 4 4 4 2 0 14 Kyllä
INARI
Inarijärvi 2 1 0 1 0 2 5 Ei hyvä
Rahajärvi 3 2 0 1 0 2 6 Ei
KEMIJOKI
Ala-Kemijoki 4 4 4 2 1 15 Kyllä
Keski-Kemijoki 4 4 4 3 1 16 Kyllä
Akkunusjoki 2 0 1 0 0 3 Ei
RANNIKKOVEDET
Simo sisä 0 0 0 0 0 Ei
Maksniemi sisä 2 4 0 0 6 Ei? tarkistetaan vielä
Ajos sisä 3 4 0 0 7 Ei? tarkistetaan vielä
Kemi sisä 2 0 0 0 2 Ei
Tornio sisä 0 0 0 0 0 Ei
Röyttä sisä 3 4 0 0 7 Ei? tarkistetaan vielä
Tornio ulko 0 0 0 0 0 Ei
Kemi-Simo ulko 0 0 0 0 0 Ei
2. Ympäristötavoitteiden asettaminen
Inarijärvellä, Kemijärvellä on tehty säännöstelyn kehittämishankkeet ja toimenpiteitä toteutetaan. Tengeliönjoen vesistössä selvitys on meneillään ja Lokalla ja Porttipahdalla Luiro mukaan lukien esiselvitys säännöstelyn kehittämiseksi on valmistunut. Tehdyt ja meneillään olevat kehittämishankkeet ovat pääosin pohjana saavutettavissa olevan tilan arvioinnissa. Lisäksi valtakunnallinen kalatiestrategia on merkittävä arviointiin vaikuttava linjaus.
Kemijoen sivujokien säännöstelykokonaisuuksien osalta (Jumisko, Kaihua, Juotas) päädyttiin esitykseen, että vesimuodostumat kuuluvat ryhmään kaksi, ja toimenpiteenä esitetään säännöstelyn kehittämishanketta. Hankkeessa arvioidaan tarkemmin mahdollisuudet ja toimenpiteet säännöstelystä aiheutuvien haittojen lieventämiseksi.
Eniten keskustelua käytiin esteellisyyden merkityksestä. Painotetaanko vain vaelluskaloja vai missä määrin paikallisten kalojen liikkuminen vaikuttaa esteellisyyden merkityksen arviointiin? Ohjeistuksen mukaan ympäristötavoitteen saavuttamisen edellytyksenä merkittävien vaelluskalavesistöjen vesimuodostumissa (sekä voimakkaasti muutetut että luonnontilaiset vesimuodostumat) on, että niissä on tehty teknis-taloudellisesti toteuttamiskelpoiset toimenpideyhdistelmät, joilla voidaan saada aikaan vesistöalueelle vaelluskalojen kestävä, luontaisesti lisääntyvä kanta. Toimenpiteet eivät saa aiheuttaa merkittävää haittaa vesistön tärkeälle käyttömuodolle.
Keski-Kemijoen osalta näkemykset tilatavoitteista erosivat toisistaan. Kysymys on pääosin siitä, miten tulkitaan kalatiestrategian mukaista esitystä Keski-Kemijoen osalta. Strategiassa todetaan, että ’Kemijärven yläpuolella on huomattavia määriä luonnontilaisia virtavesiä. Kalatiestrategian mukaan nämä esteet otetaan arvioitavaksi, kun alaosan kalateiden toimivuudesta on riittävää näyttöä.’ Säännöstelijän (E. Huttula) näkemyksen mukaan luontaisesti lisääntyvä lohikanta on mahdotonta saavuttaa (RKTL:n selvitys), vesimuodostuma ryhmään 1. P. Nymanin näkemyksen mukaan kalatiet tulee rakentaa kaikkiin voimaloihin tilatavoitteen saavuttamiseksi (ei pelkästään vaelluskaloille, raakut), ryhmä 3. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan (P.Keränen) vesimuodostuma tulisi ryhmään 2 ja muutkin vaelluskalat kuin lohi tulee ottaa huomioon.
Kemijärven kokonaisuuden osalta saavutettavissa oleva tila on hyvä, kun säännöstelyn kehittämishankkeen toimenpiteet on toteutettu.
Luiron osalta näkökannat erosivat jo nimeämisvaiheessa. Säännöstelijän (E. Huttula) näkemyksen mukaan Luiro on hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa, ryhmä 1. P. Nymanin esitys on ohitusuoma/kalatie Lokan padolle ja vaellusyhteys merelle. ELY-keskus sijoittaisi Luiron ryhmään 2 ja toimenpiteenä säännöstelyn kehittämisen jatkotyöhön esitetään selvityksiä ympäristövirtaamasta sekä koski- ja virta-alueiden kunnostuksista. Kustannusten kohtuullisuuden arviointia tulisi myös täsmentää. (Laskelmat lisäjuoksutusten vaikutuksista säännöstelyhyötyyn ovat tekeillä.)
Kitisen osalta P. Nyman: ryhmä 2. kalatie ja ohitusuoma kaikkiin voimaloihin. ELYn näkemys ryhmä 1, jatkotarkastelu riippuu Ala-Kemijoen kalateiden toimivuudesta.
Lokan ja Porttipahdan osalta säännöstelyn kehittämishankkeen jatkotyössä toteutetaan suosituksia, jonka jälkeen saavuttaa hyvän saavutettavissa olevan tilan. Säännöstelyn kehittämishankkeessa voidaan nostaa esiin myös muita toimenpiteitä. P. Nyman: kalatie ja ohitusuoma Lokan ja Porttipahdan padolle.
Tengeliönjoen vesistön säännöstelyn kehittämishankkeessa on edetty rakentavassa hengessä eri sidosryhmien kesken ja esitettävistä toimenpiteistä on löydetty yhteisymmärrys.
Ympäristötavoitteiden arvioinnin pohjana käytetyt lomakkeet ovat muistion liitteenä. Tarkemmin jäi käsittelemättä, miten ryhmään 2 (’ehkä ei vielä hyvässä saavutettavassa tilassa’) sijoittuvat vesimuodostumat luokitellaan.
Esitys ympäristötavoitteiksi, yhteenveto:
Järvi/joki/rannikkovesi Nimetään/Ei nimetä Ryhmä*
Hyvä
saavutettavissa oleva tila:
on/ei
JUMISKO
Yli-Suolijärvi Kyllä 2
Ala-Suolijärvi – Oivanjärvi Kyllä
2
Niemijärvi Kyllä
2
Irnijärvi – Vierusjärvi Kyllä
2
Ala-Askanjärvi - Iso-Karppinen Kyllä
2
Nolimo Ei
Isojärvi Kyllä
2
Jumiskon voimalaitos keinotekoinen
1
Köykenönjoki (Köykenejoki) Kyllä
2
Jumiskonjoki Kyllä
2
Vierusjoki Kyllä
2
Iso-Askanjoki Ei
Kanava Köykene-Ala-suolijärvi Keinotekoinen
1
KEMIJÄRVI
Kemijärvi Kyllä
1 On
Kostamonjärvi Kyllä 2
Ei
Pöyliöjärvi - Kuumalampi Kyllä 2
Ei
Luusuanjärvi Kyllä 2
Ei
Neitijärvi Kyllä 2
Ei
Severijärvi Kyllä 2
Ei
Severijoki Ei
Sorsajärvi Ei oma vesimuodostuma
KAIHUA
Saukko Kyllä 2
Pikku-Kaarni Kyllä 2
Iso-Kaarni Kyllä 2
Iso-Kaihua Kyllä 2
Vanttausjärvi Kyllä 2
Alajärvi-Alalampi Ei
Kaihuanjoki Kyllä 2
Vanttausjoki Kyllä 2
Saukkojoki kyllä
kanava Alalampi-Iso-Kaihua keinotekoinen 2
JUOTAS
Juottaan tekojärvi Keinotekoinen 2
Näskäjärvi Kyllä 2
Paattinkijärvi Kyllä 2
Paattinkijoki Ei 2
LOKKA – PORTTIPAHTA
Porttipahdan tekojärvi Keinotekoinen 2 Ei
Lokan tekojärvi Keinotekoinen 2 Ei
Vuotson kanava keinotekoinen 1 On
Tankajoki Ei
Kitinen Kyllä 1 On
Luiro Kyllä/ Ei 1 tai 2 On/Ei
TENGELIÖNJOKI
Portimojärvi Kyllä Ei
Iso-Vietonen Kyllä 2 Ei
Raanujärvi Kyllä 2 Ei
Tengeliönjoki alaosa Kyllä 3 Ei
RAUDANJOKI
Olkkajärvi – Matkalampi Kyllä 1 On
Jyrhämäjärvi Ei
Raudanjoki alaosa Kyllä 1 On
INARI
Inarijärvi Ei
Rahajärvi Ei
KEMIJOKI
Ala-Kemijoki Kyllä 3 Ei
Keski-Kemijoki Kyllä 1 tai 2 On/Ei
Akkunusjoki Ei
RANNIKKOVEDET
Simo sisä Ei? tarkistetaan vielä
Maksniemi sisä Ei? tarkistetaan vielä
Ajos sisä Ei? tarkistetaan vielä
Kemi sisä Ei
Tornio sisä Ei
Röyttä sisä Ei
Tornio ulko Ei
Kemi-Simo ulko Ei
* RYHMÄ 1: Valitulla toimenpidekokonaisuudella on korkeintaan vähäisiä ekologista tilaa parantavia vaikutuksia. Vesimuodostuma on HyMo-ominaisuuksiensa puolesta jo vähintään hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa.
*RYHMÄ 2: Valitulla toimenpidekokonaisuudella on melko suuria ekologista tilaa parantavia vaikutuksia. Vesimuodostuma ei ehkä vielä ole HyMo-ominaisuuksiensa puolesta hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa.
*RYHMÄ 3: Valitulla toimenpidekokonaisuudella on suuria ekologista tilaa parantavia vaikutuksia. Vesimuodostuma ei HyMo- ominaisuuksiensa puolesta ole vielä ole hyvässä saavutettavissa olevassa tilassa.
