JO K A H D EN valtuustokauden ajan ovat kylä
toimikunnat tehneet arvokasta työtä Pyhäjoella.
Omien kotiseutujensa asuinympäristön ja elineh
tojen parantamiseksi ne ovat laatineet aloitteita kunnan päättäjille.
Tähän saakka kylätoimikuntien valinta on ollut valtuuston käsissä. Nyt entiseen käytäntöön on tulossa korjaus. Valtuuston päätöksellä valinta siirretään paikallistasolle. N yt kyläläsillä on oi
keus itse valita omat puolestapuhujansa.
Kylätoimikuntien valtaa lisätään Pyhäjoella
Kunnanjohtaja Martti Nuorala uskoo että kylätoimikuntiin löytyy idearikkaita ihmisiä myös jatkossa.
Emäntä Lele Keskitalon mielestä pirttikoskiset ovat yksi- Ritva Savukoski ja Kerttu Tuomaala laittavat pellavakangasta puihin Tuula Eskurin opastuksella, tuumaisia ja osallistuvat oman kotiseutunsa kehittämiseen.
Kunnanjohtaja Martti Nuoralan mukaan kylätoimikuntien perusta
minen aloitettiin sivukylistä ajan
kohtana, jolloin koko maassa poh
dittiin keinoja kylien kehittämisek
si niiden omilla ehdoilla. Vaikka toimikunnat ovat kukin omalla alueellaan toimineet ansiokkaasti, on jouduttu harkitsemaan, onko tarkoituksenmukaista jatkaa alku
peräisen mallin mukaan.
Kunnanjohtaja Nuoralan mie
lestä tällä hetkellä kylätoimikunnat ovat jonkinlaisia kunnallishallin-
—'non jatkeita joita' keskushallinto määrää hyvin pitkälle. Myös kun
nalliset lautakunnat antavat yli
määräisiä tehtäviä, joihin toimi
kunnan jäsenillä ei ole aikaa eikä resursseja. Kun esitykset eivät aina mene läpi, aloitteentekijät väsyvät ja turhautuvat. Siksi on tullut ajan
kohtaiseksi kylätoimikunta ajatuk
sen muuttaminen. Toimintoja ko
koamaan on tarkoitus saada kylä
läisten omilla ehodilla toimivia ryhmiä. Tarvittaessa niillä on en
tistä paremmat mahdollisuudet ajaa tarmokkaasti esityksiään läpi kunnallishallinnossa. Myös vaihtu
vuus toimikunnissa on suurempi, kun valinta tehdään oman kylän si
sällä.
Kylätoimikuntien avustamiseen Pyhäjoen kunta on varannut tämän vuoden talousarvioon määrärahan, mikä oii- käytettävissä toiminnan- järjestämiseen. Kunnanjohtaja Nuorala korostaa että nyt edessä oleva muutos ei merkitse kylien heitteillejättöä, vaan kehitystä siel
lä tuetaan mahdollisimman tehok
kaasti. Kylätoimikuntia on lähes kaikissa kylissä ja kunnanjohtaja uskoo että tarmokkaita henkilöitä
yhteisten asioiden eteenpäin viejik
si löytyy myös jatkossa.
Kyläsuunnitelmat joka kylälle
Lähes jokaisella kylällä Pyhäjo
ella on myös kyläsuunnitelma, jon
ka pohjalta alueita kehitetään. Yp- pärissä ja Parhalahdella uudistuk
set keskittyvät lähinnä maapoliitti
siin asioihin. Yppäri sai rivitalo- hankkeen eteenpäin ja vesihuoltoa .«ydSgneajin Jj^ d u eifla. Pirtti-^
koskelle laadittiin Osuuspankijär- jestön rahoittama kyläsuunnitelma yhteistyössä maatalouskeskuksen ja Oulun yliopiston kanssa.
Liminkakylässä kylätoimikunta kantoi erikoista huolta vesihuollos
ta, joka nyt runkojohdon osalta on työn alla ja valmistuu ensi vuoden
puolivälissä. Toinen toimikunnan sydämenasia on Liminkakylän kautta Vihantiin johtavan maan
tien perusparantaminen. Kyläläis
ten aloitteesta kunta on toiminut siten että hanke saataisiin työlli
syysvaroilla työn alle jo tämän vuoden puolella.
Myös Parhalahdella monet kylä
toimikunnan esittämät asiat ovat myötätuulessa, kertoo kunnanjoh
taja Nuorala. Kyläsuunnitelmasta saatiin ainekset asuntopolitiikan määrätietoiselle tarkastelulle.
Lisäksi kyläläiset ovat hyväksy
neet uusjaon, mikä on parhaillaan työn alla ja muuttaa olosuhteita pa
rempaan suuntaan. Kunnanjohtaja uskoo että kylätoimikunnalla oli oma osuutensa siihen, että uusjaon tarpeellisuudesta oltiin yksimieli
siä.
Esimerkkejä kyläläisten äänen
kanavoimisesta kylätoimikuntien kautta päättäjille löytyy joka kyläs
tä ja uuden toimintamallin myötä kunnanjohtaja ennustaa yhteyden
pidon lisääntyvän. Kaikki asiat ei
vät kuitenkaan ole kunnan päätet
tävissä, vaan eri keskushallintovi- ranomaiset määräävät niistä melko pitkälle.
Kokemukset myönteisiä
Neljä vuotta Pirttikosken kylä
toimikunnan puheenjohtajan teh
täviä hoitaneen Lele Keskitalon mielestä kokemukset kylätoimi
kuntien työskentelystä ovat myön
teisiä. Asukkaiden kannalta läpi menneistä esityksistä tärkein on vesijohdon saaminen kylälle. Myös Pirttikosken kautta kirkonkylästä Oulaisiin johtavan tien oikaisua ja
^irttikoski on elinvoimainen kylä, jossa uusi ja vanha rakennuskanta on hyvin sopeutettu toisiinsa.
peruskorjausta toimikunta on aja
nut pontevasti. Toistaiseksi se ei kuitenkaan ole tuottanut tulosta.
Vuosikymmenen vaihteessa Pirttikoskelle tehtiin kylätutkimus.
Suurin hyöty siitä on palvelujen säilyminen. Alueelle muuttaa lapsi
perheitä ja rakentaminen vilkastuu.
Myös ihmisten kanssakäyminen li
sääntyy ja usko alueen elinvoimai
suuteen lujittuu.
Eräs näkyvä kylätutkimuksen pohjalta virinnyt haiike on parhail
laan kirkonkylässä meneillään ole
va käsityökurssi, joka saattaa mer
kitä uusia ansiomahdollisuuksia naisille. Kurssilla on 15 oppilasta pitäjän eri kylistä. Tuula Eskurin opastuksella tytöt kutovat kankaita kaikista luonnon raaka-aineista.
Puolen vuoden teoria- ja harjoitte
lujakson jälkeen kurssilaiset jatka
vat käytännön harjoittelua kotona.
Jokaisella kurssilaisella on omat kangaspuut, jotka kurssikeskus on vuokrannut kurssiajaksi.
Yhteistyössä eteenpäin
Emäntä Lele Keskitalon mieles
tä kyläläisten yhteishenki Pirttikos
kella on hyvä. Nyt kun toimikunta voi entistä paremmin itse valita oman työsarkansa, asioiden hoita
minen tehostuu. Yhteyttä pidetään jo aiemmin perustettuihin yhdis
tyksiin ja yhteen hiileen puhalta
malla yritetään uudistuksia saada aikaan mahdollisimman monilla aloilla.
Pirttikoskella toimii nuorisoseu
ra, Oulasopisto, maa-ja kotitalous
naiset, sekä erilliset poliittiset jär
jestöt. Myös eläkeikäisillä ja seura
kunnalla on omaa toimintaa, mikä vähentää kylätoimikunnan tehtä
viä. Nyt kylätoimikunnan jäsen
määrä on tarkoitus nostaa viidestä seitsemään. Siten jokainen kyläkul- ma saa toimikuntaan oman edusta
jansa.
Koska uusi luuta lakaisee par
haiten, emäntä Keskitalo toivoo kylätoimikuntaan uusia innokkaita ihmisiä, joilla on hyviä ajatuksia kotiseudun kehittämiseksi. Suuret asiat käsitellään kyläkokouksissa, joissa tavallisesti mukana on 40—
50 henkilöä. Perinteitä noudattaen kyläläiset kokoontuvat myös tal
koiden merkeissä. Seuraava yhteis
hanke on suuren pääsiäiskokon ra
kentaminen.
MARIANNE PUSKALA
