Puuelementtiyritys KM laajentaa Pyhäjoella
T u o t a n t o e le m e n t t i Oy, er äs S u o m e n su u r im p ia p u u e le m e n t t e j ä v a l m i s t a v a y r i t y s la a jen ta a l a m a s ta h u o lim a t ta toim itilo- jaan k o lm a n n e k s e lla . L a a j e n n u s ty ö t k ä y n n i s t y i v ä t h elm ik u u n v i i m e i s e l l ä v i i kolla ja v a lm is t u m is a i k a s ijoittu u k e s ä k u u n p u o li
väliin . K o n e a s e n n u k s e t s a a d a a n s u o r it e t u k s i s y y s k u u n lo p p u u n m e n n e ssä . T o im in ta jatk u u jo o le v is s a t ilo is s a e n t is e n la ajuisen a.
Pyhäjoella sijaitsevan tehtaan uuden osan valm istuttua kasvaa tehtaan elem enttivalm istus ny
kyisestään kolm inkertaiseksi.
Laajennuksen valm istuttua on tehtaalla teollisuushallitilaa yh
teensä runsaat 3.000 neliömetriä, kertoo myyntipäällikkö Ilmari K o r p i 1 a u r i .
"T uotannon'' tehostam inen on seurausta mielenkiinnon kasva
miselle valm isosarakentam ista kohtaan. Jo 12 vuotta sitten aloi
tettiin Pyhäjoella maatalouden tuotantorakennusten elementtien valmistus. Myöhemmin toim in
taa on laajennettu myös asuinra
kennusten ja uusimpana teolli
suushallien elementtivalmistuk- seen. Laajentuneen toiminnan myötä katsottiin kaksi vuotta sitten aiheelliseksi muodostaa tehtaasta oma yhtiö, Tuotanto- elementti Oy.
Tehostetulla tuotekehittelyllä ja uudella valm istustekniikalla koneellisesti toim ivilla element- tilinjastoilla uskoo m yyntipääl
likkö Korpilauri päästävän entis
tä korkealuokkaisempien tuottei
den valm istukseen. "Tuotannos
samme pyrimme siihen, että eri
laisia katto- ja seinäelementtejä kuuluu verrattain vähän valm is
tusohjelmaan. Tavoitteenamme on saada elem enteistä rakenne
tuksi joustavasti muunneltavia kokonaisuuksia sekä tuotanto-, teollisuushalli- ja asuntoraken- nustarkoituksiin. Samalla edel
lytetään kuitenkin, että raken
nusten käyttötarkoitus-, toim in
nallisuus- ja ulkonäkövaatimuk- set tulevat myöskin täytetyiksi, huom auttaa Korpilauri.
Yleisimmät ratkaisut ovat tuo
tantorakennukset TR 9, TR 10, TR 14. Ne ovat yksiaukkoisia hallityyppisiä tasoelem enttijär- jestelm ällä toteutettuja raken
nuksia.
Tehtaan tuotannossa TR edus
taa perinteistä rakennustapaa.
K antavina osina toim ivat vesika
ton ristikkorakenteet sekä seinä- elementit, jotka sam alla toim ivat
verho-osina. Rakennuksen muut verho-osat koostuvat erilaisista rakennustarvikkeista. Kokonai
suutena rakennustapaa voidaan nim ittää puolielementtij ärjestel- mäksi, mainitsee Ilmari Korpi
lauri.
Jälkim m äiset rakennukset, TR 10 ja TR 14, sen sijaan ovat jo täyselem enttijärjestelm iä, joissa on erillinen kolminivelkehära- kenteinen kantava runko tai lii- m apuupilari—palkkirunko. Ver- hoosatt m uodostuvat erillisestä seinä-, ja kattoelem enteistä. T äy
dennysosat ovat erilaisia raken
nustarvikkeita, joita tarvitaan lähinnä saum auksiin ja verho- osien kiinnityksiin.
M yyntipäällikkö Ilmari Korpi
lauri sanoo rakennuspaikalla tehtävän työm äärän olevan suh
teellisen vähäistä ja kokoamis- luonteista pystytettäessä TR 10- ja TR 14-rakennuksia. Rakennus
ta voidaan muunnella eri suun
tiin eikä verho-osien irroittami- nen vaadi m itään erikoistoim en
piteitä. TR 9:ssä on rakennuspai
kalla tehtävä työm äärä taas suu
rempi. Rakennuksen pituussuun
tainen jatkam inen on helppoa.
Pystytettäessä teollisuushallia tarjoaa elem enttirakennustek- niikka nykyisin taloudellisia ja nopeasti toteutettavia ratkaisu
ja, korostaa Korpilauri. H yvänä esimerkkinä hän mainitsee alan
uusimm asta suuntauksesta Tuo
tantoelem entti Oy:n kehittäm än täyselem enttirakenteisen TR 14- teollisuushallin. Siinä on erilli
nen kantava runko, joka muodos
tuu liimapuupilaripalkkiraken- * teista. Verho-osat eivät ole kan
tavia rakenneosia, vaan ne muo
dostuvat erillisistä seinä- ja kat- 1 toelementeistä. Hallin täydenny
sosat ovat erilaisia rakennustar
vikkeita, joita tarvitaan lähinnä saum auksiin ja verho-osien kiin
nityksiin.
T u o ta n to e le m e n tti O y :n m y y n tip ä ä llik k ö Ilm a ri K o rp ila u ri k e rto o , e tt ä y rity k s e n u u d e n o sa n v a lm is tu ttu a k e s ä k u u s s a e le m e n ttitu o ta n to k a s v a a n y k y is e s tä k o lm in k e r ta is e k s i. Y rity k s e n v iim e isin " a l u e v a l t a u s ” on te o llis u u s h a llie n e le m e n ttiv a lm is tu s .
Pyhäjoki kaipaa lisää väkeä
Vanhan eräm aapapan sanoja,
"lapsen itkua ja kirveen hiontaa hienokseltaan” , siteerasi Pyhä- joen kunnanjohtaja Martti N u o r a l a kysyttäessä hänel
tä kunnan kuulum isia. Hän toi
voo kumpaakin kuuluvaksi vielä Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana kokonaisväestö on vähentynyt 1.300. Kuitenkin luku on viimeisten viiden vuoden ajalla tasoittunut siinä määrin, että eräinä vuosina voidaan pu
hua plussakehityksenä. Väkilu
ku on muutama kymmenen yli 3.500, sen oltua korkeimmillaan 4.800.
Näillä alueilla on työttöm yy
den peikko ja se heijastuu tänä talvena kunnalliseläm ään hyvin paljon. Näillä näkymillä näyttää siltä, että vuosi 1979, todennäköi
sesti myös 1980 ovat kunnallise
lämässä hyvin vaikeita vuosia, ennustel i kunnanjohtaja Nuora
la.
Tyttömyyden aiheuttam at ve
rotulojen vähennykset ja yleensä muut vaikeudet kulkevat kunnal
listaloudessa vähän jäljessä. Sil
loin on pelättävissä enemmän vaikeuksia, ellei nyt joitakin hy
vin nopeita ratkaisuja löydy yh
teiskuntapolitiikassa.
Väestön rakenne on m uuttunut niin, että väestö on ikääntynyt.
Am m attijakautum assa se on taa;
teollistunut. Maatalous- eli peru
selinkeinon osuus on hyvin sei västi vähentynyt.
Vanhusten asuntojen peruspa
rannuksiin saimme aikaisemmin, siis vuonna 1976, täyteen 100.00C ja nyt jatkokäyttöön 70.000 m ark
kaa. Lämpötaloudellisiin paran
nuksiin olemme saaneet aiemmir 70.000 ja nyt 100.000 markkaa.
Summia on voitu käyttää hy vin tehokkaasti sanoo kunnan
johtaja N uorala. Monta eläke
läisten kotia on saatu sellaiseen kuntoon, että he pystyvät asu
maan siellä ollen lisäksi hyvin tyytyväisiä korjauksiin.
Tietysti summat saisivat olla suuremmat mitä nyt saamiemme ohjeiden mukaan saadaan k äy t
töön. M ahdollisesti syksyn jaos
sa ounastelee N uorala saatavan varoja lisää. "V altionhallinto voisi toim innoissaan uskoa mo
nia asioita kuntaportaaseen. An
nettaisiin sieltä vain m ääräraha tiettyihin asioihin. Kyllä kunta pystyy omalla organisaatiollaan sen käyttäm ään paljon tehok
kaammin. Hyöty ja tarpeet tuli
sivat paremmin maksim oitua ja hoidettua tehokkaammin. Valti
olla on luultavasti omat epäluu
lonsa mutta tässä asiassa aina
kin on hyviä näyttöjä” .
Pyhäjoella on vanhainkoti, jos
sa on nykym ittapuun mukaan hyvät tilat. Viimeisin laajennus vuonna 1976 paransi m erkittä
västi oloja. Kodissa on yli 30 vanhusta hoidossa jatkuvasti.
Ne, jotka eivät pysty olemaan enää kodeissaan tai ei ole muuta paikkaa.
Kunnanjohtaja M artti Nuorala kertoo vanhustenkotiyhdistyk
sellä olevan oman taloryhm änsä, jossa on 36 huoneistoa. Niissä asuu 48 vanhusta. Tämä on erit
täin suuri apu vanhusten huol
lossa, koska näin he pystyvät hoitamaan itse itsensä.
Eri puolilla pitäjää asuvien vanhusten osalta on enemmän tai vähemmän vaikeuksia riippuen vanhusten kunnosta. Ju u ri näit
ten vanhusten koteja on kunta pyrkinyt näillä m äärärahoillaan kunnostamaan.
Verrattaessa eri kuntia toteaa Nuorala Pyhäjoen vanhusten
huollon olevan suhteellisen hy
vässä järjestyksessä.
Sosiaalikentässä työskentelee kolme kodinhoitajaa ja yksi koti
avustaja, jotka tekevät pääasias
sa työtä vanhusten ja, mikäli voi
mia riittää, myös toisten kunta
laisten parissa. Kunnalla on me
neillään valtionapujen turvin eläkeläisten asuntojen korjaam i
nen ja lämpötaloudellisin avus
tuksin m uita kiinteistöjen kor- jaamistoimia. Siellä on toista
kymmentä miestä töissä.
Uusi kunnantalo tähtäimessä
Useita vuosia haaveena on ol
lut uuden toimitalon saaminen kuntaan. Entinen on hajoamassa käsiin. Kunnan näkökulm asta katsottuna kaikkein tärkein ra kennuskohde, joka olisi nyt to si
mielessä käynnistettävä, on kun
nanjohtajan mielestä tosiaan uu
si kunnantalo. Suunnitelm at ovat hyvin pitkällä ja sam anai
kaisesti tutkitaan kotimaisen ha- ke-polttoaineen käyttämism ah- dollisuutta kiinteistöjen ja m ah
dollisesti sen seurauksina muis
sakin kiinteistöissä. Hake on pienpuusta tehtyä koivusilppua.
Tätä varten kunta on teetättänyt selvitykset ja anoo työvoimam i
nisteriöltä siihen avustusta niiltä osin, m itä tulevat rakennus- ja laiteinvestointien osalta kalliim
maksi suhteessa öljylämmitys- laitteisiin.
Rahoituksen osalta korostaa Nuorala olevan positiivista sen, että hankkeen kustannusarvios
ta noin 50 prosenttia on jo suh
teellisen varm asti tiedossa. Lo
pun osalta ovat luottopäätökset parhaillaan käsittelyssä. Niiden osalta toivoi kunnanjohtaja niin m yönteistä ratkaisua, että raken
tam aan päästäisiin.
Kustannusarvio kalusteineen liikkuu noin 3,5 miljoonan m ar
kan kieppeillä. Rakennuksesta tulee 2-kerroksinen lattiapinta- alan ollessa noin 1.600 neliömet
riä. Kunnan normaalien toim in
tojen lisäksi taloon tulee posti ja valtion hallinnon paikalliset toi
mistot, kuten työnvälitys, kansa
neläkelaitos ja todennäköisesti piirim etsälautakunta sekä T api
on m etsänparannuspiiri. Talo valm istuisi noin vuoden kuluttua rakentamisen aloittam isesta.
"Päivähoitokysym ykset kun
nassa on hoidettu niin, ettei meil
lä ole vielä aiemmissa päivähoi- tosuunriitelmissa edellytettyä päiväkotia, vaan hoito tapahtuu
ohjattuna ja valvottuna perhe
päivähoitona", sanoo Nuorala.
Valvottuja perhepäivähoitopaik
koja on 40 ja ne riittäv ät täm än päivän tarpeeseen. Tähän vai
kuttaa tietysti työllisyystilanne.
Kun työllisyys kunnassa oli pa
rempi, oli tarve huom attavasti suurempi. Heti työllisyystilan
teen heikentyessä moni äiti jou
tui jääm ään työstä pois ja o tta
maan lapsensa kotiin. Seurauk
sena tä stä oli, että hoitopaikois
sa nyt ollaan tasapainossa. Työl
lisyystilanteen parantuessa hoi
topaikat eivät riitä. Syksyksi on pyynnössä 10 uutta paikkaa. Ny
kyisen suunnitelman mukaan päiväkoti on vireillä 1980.
Vilkasta rakentamista
Lamasta huolimatta kunnan alueella rakennetaan todennäköi
sesti ensi kesänä vilkkaasti oma
kotitaloja. Tänä vuonna valm is
tunee 35 asuntoa, huipun oltua vuonna 1974 yli 60 asuntoa. Yhte
nä lisäävänä tekijänä summassa kunnajohtaja Nuorala sanoo ol
leen vanhusten asuintalokomp- leksin rakentam isen ja valm istu
misen vuonna -74.
Aravahakem uksia on nelisen
kymmentä. Nuorala toivoo m ah
dollisimman monta m yönteistä ratkaisua.
Yksityisellä osakeyhtiöpuolel- la on vireillä rivitalohanke, jon
ka on laskettu valm istuvan ke
väällä. Siinä on myytäviä osak
keita. Tämän lisäksi on parilla taloyhtiöllä hankkeilla rivitalo, mikäli löytyy riittävän varmoja m erkitsijöitä tai ostajia. N äyttää siltä, että rakentajakapsiteettiä kyllä löytyy, kun vain olisi ra hoittajia.
Kunnalle valm istui viime vuo
den kesäkuussa aravalainoituk
sen turvin neljäs vuokrarivitalo, joka tuli heti täyteen ja enem
mänkin tuntui tarvetta olevan.
Tontteja varten kaavoitettua maata on 3—4:n vuoden tarve ja lisää kaavoitetaan. Rakentam i
nen Pyhäjoella keskittyy lähinnä Kaukoon meren puolelle. Yksi
tyisiä tontteja sanoo kunnanjoh
taja olevan kaavan sisällä siellä täällä.
Tietöitä käynnissä
Siika—Pyhäjokialueen liiton liittohallitus painiskelee samois
sa asioissa, kuin sen peruskun
natkin. Tämän vuoden päällisin huoli on se, että saataisiin suun
nitteilla tai vireillä olevista valti
on työkohteista ja muista työ
kohteista mahdollisimman mon
ta kevätkauden aikana tai vii
meistään syksyllä käyntiin.
Työkohteita on jokaisen kun
nan alueella useita. Lähetystö eri asioissa on syntynyt ja todennä
köisesti taas viikon vaihteessa käyvät miehet asialla Helsingin portaassa sam oissa merkeissä.
On yritetty saada Raahen alu
een tiekohteita alulle, joista Sii
kajoen—Pattijoen tie onkin jo korjauksen alaisena. Tekeillä on myös viime syksynä käyntiin lähtenyt Yppärin — Alavieskan tie. Siinä ovat olleet alueliiton li
säksi Kalajokilaakson kunnat asiaa eteenpäin viemässä. Lähi
alueella Oulainen ja Merijärvi ovat pyrkineet saam aan käyntiin O ulaisen—Pyhäkosken välistä osuutta, ja asiaa on alueliitto vii
me liittohallituksen kokouksessa lähtenyt tukem aan myönteisesti.
Alueliitto on yhteisesti maa
kuntaliiton ja alueen kuntien kanssa tehnyt m uistiot, jotka ja
ettiin viime syksynä Oulussa alueen kansanedustajille. Niissä jokainen kunta on asettanut asi
ansa kiireellisyysjärjestykseen.
M uistiot toim itettiin kansane
dustajien lisäksi valtiovarain- sekä työvoimaministeriöön ja TVL:ään.
Alueliiton alueella on paljon m uutakin tehtävää, joka ei ole nyt aivan päiväkohtaista. Alu
eliitto on myös ollut yksi käyn
tiin paneva tekijä Pyhäselkä-pro- jektissa.
Turveasiat ovat alueliitossa hyvin päällimmäisenä. Sekä Tur- veruukin että Haapaveden turve- toiminnan kehittäm isessä ollaan vakavasti liikkeellä näiden kuu
kausien aikana. Turvetta löytyy näiltä alueilta, ei niinkään ran
nikkoalueilta, vaan juuri ns. la
kialueelta.
Huolena on, ettei korkotuki- luottoja ole saatu. Niiden osalta tulisi päästä entisiin ratkaisui
hin ja saatava työt käyntiin.
HELLEVI TUOHIMAA
N y k y in e n k u n n a n to im ita lo on r a k e n n e ttu 1920-luvulla. Se on o llu t m o n in a is e s s a k ä y tö s s ä , k u te n esim . lä ä k ä rin v a s ta a n o t- to tilo in a , s u u t a r in v e r s ta a n a , a s u n to in a ja e rila is in a to im isto i
na. S iih e n on te h ty u s e ita k e rto ja u u s ia s is ä r a tk a is u ja .
