Johtava lomittaja M aarit H elaakoski ja lomalautakunnan sihteeri Eila Patjas ovat tulleet tervehtimään Oravisjärven talon
lomittajaa ja isäntäväkeä. Arja Haapakoski tulee eläinten kanssa hyvin toimeen. Lehmien kanssa hän on ollut tekemisissä koko ikänsä.
MAATALOUSLOMITTAJA Arja Haapakoski lopettelee aamu- hommia Oravaisjärven navetassa Pyhäjoen Pirttikoskella. Aija on eräs niistä 14:tä kuukausipalkkai
sesta lomittajasta, jotka huolehti
vat maatilojen karjoista isäntäväen lomien aikoina. Hänen tehtäväpii
riinsä kuuluvassa lomarenkaassa on seitsemän taloa. Lomarenkaita Pyhäjoella on viisi.
Maatalouslomittajaksi Aija Haapakoski ryhtyi kaksi vuotta sit
ten. Lähtökohtina olivat keskikou
lu, kolmen kuukauden lomittaja- kurssi ja kokemus kaijanhoidosta kotitilalla. Ainakin tähän saakka Aija kertoo viihtyneensä hyvin.
Lomittajalla hänen mielestään pi- tää olla sopeutuva luonne, koska tavat ja tottumukset jokaisessa ta
lossa ovat hiukan erilaiset. Lisäksi työt, olivatpa ne sitten millaisia ta
hansa, on tehtävä huolella. Ellei eläimistä pidä, ei alalle kannata yrittää, Aija sanoo.
Vaikka lomittajan työ on raskas
ta, ovat siinä toki hyvätkin puolen
sa. Työtä saa tehdä omaanjahtiin- sa ja päivävapaalla voi kotona puuhailla kaikenlaista. Lomitus- paikkaan Aija menee seitsemäksi aamulla ja lähtee samalla kellon
lyömällä illalla kotiin. Kahdeksan tunnin työpäivä jakaantuu kahteen jaksoon. Palkan lisäksi lomittajalle kuuluu talosta ruoka ja päiväva- paasta aiheutuvat matkakustan
nukset korvataan. Normien lisäksi Pyhäjoen kunta maksaa lomittajal
le hiukan lisäpalkkaa.
Oravisjärven navetassa on 17 lypsävää ja runsaasti nuorta kaljaa, joten työtä riittää kahdelle. Isoilla karjatiloilla lomittajan apuna on toinen isäntäväestä. Emäntä Elli
Maatalouslomittajille
riittää töitä Pyhäjoella
Oravisjärvi on Arjan työskentelyyn tyytyväinen. Emännän mielestä lo
man voi viettää turvallisesti kun talossa on ammattinsa osaava lo
mittaja.
Naisvaltainen ammatti
Maatalouslomittajien tehtäviä
Pyhäjoella hoitaa 14 kuukausipalk
kaista- ja viisi tuntipalkkaista lo
mittajaa. Lomalautakunnan sihtee
ri Eila Patjas kertoo että viime vuonna lomaa haki 172 maatalous
yrittäjää. Vuosilomaa yrittäjä saa 15 päivää vuodessa ja viikkova
paata 12 vuorokautta, joten erotus muihin työntekijäryhmiin on vielä melkoinen. Sijaisavusta ja viikko-
'apaasta palkan lomittajille mak
savat yrittäjät itse. Vuosilomakus- tmnuksiin valtio antoi viime juonna Pyhäjoelle rahaa 1,7 mil
joonaa markkaa.
Maatalouslomittajista on muo- costumassa oma naisvaltainen am
mattiryhmä. Koska palkkaus ei ole riitä parhaimpia, miehet hakeutu
vat harvoin lomittajiksi. Vain kak
si miespuolista lomittajaa on tällä hetkellä lomalautakunnan palkka
listoilla, kertoo johtava lomittaja Maarit Helaakoski.
Lomarengasjärjestelmä Helaa- kosken mielestä on erittäin hyvä ratkaisu. Kun lomittaja kiertää jat
kuvasti samoissa taloissa, tulevat eläimet, ihmiset ja tavat tutuiksi.
Silloin tietää tehtävänsä vaikka ta
lonväki ei olisikaan paikalla.
Lypsykaijatilojen ja teurasmul- lien kasvatuksen lisäksi Pyhäjoella parilla tilalla kokeillaan itseuudis- tuvaa lihakaijan kasvatusta. Kesä- vasikat imevät emästä maidon lai
tumella eikä lehmää silloin lypsetä, tai vasikkaa juoteta lainkaan.
Lomittajien määrää lisättävä
Lomalautakunnan puheenjohta
ja Rauha Pirkola pitää nykyistä lo- mitusjäijestelmää riittämättömä
nä. Nyt kun ennakkoluulot ovat poistumassa, lomaoikeutta käyte
tään entistä enemmän. Jos lomitta
jia ei ole riittävästi, joskus avun jäljestäminen vaikeutuu. Tilanteen koijaamiseksi Pyhäjoelle on anottu
yhdeksän kuukautta kestävää lo- mittajakurssia. Pirkola uskoo että ammattitaidon kohentumisen myötä myös lomittajien arvostus paranee.
Ammattitaidon kohentamista tarvitaan myös siksi että lomittaja joutuu maatiloilla ollessaan paljon haltijaksi. Omistajien poissa ollessa hän vastaa tilan kaljasta ja koneis
ta, joihin viljelijä on joutunut uh
raamaan paljon rahaa. Lomittajia varten Pyhäjoen kunnalla on vas
tuuvakuutus. Onneksi tähän saak
ka ei mitään mullistavaa ole sattu
nut, lomalautakunnan sihteeri sa
noo. Jos lomittajaa avustaa jompi
kumpi talonväestä, silloin vastuu jakaantuu kahtia. Eniten lomittajia kysytään keväällä ja syksyllä. Sy
däntalvella sen sijaan on hiljaisem
paa.
MARIANNE PUSKALA
