POHJANMAAN POHJANMAAN POHJANMAAN POHJANMAAN

MAANPUOLUSTAJA MAANPUOLUSTAJA MAANPUOLUSTAJA

MAANPUOLUSTAJA ^{N:o 2 Kesäkuu 2011}

POHJANMAAN POHJANMAAN POHJANMAAN POHJANMAAN

s. 7 s. 22 s. 7

s. 22

Marin utbildningsmiljö.

s. 12 s. 12

Kustinfanteriutbildning i österbottniska

förhållanden

Jääkärien elämän jäljet näkyvät vahvasti meidän yhteiskunnassamme

Aamutuimaan...

Aamutuimaan...

Seppelpartion Jääkärimuistomerkille lähetti Länsi-Suomen Sotilasläänin komentaja kenraa- limajuri Juhani Kääräiäinen.

Herra majuri ylennys- ja palkitsemistilaisuuteen kutsutut valmiina juhlahetkeen – ilmoitti yliluut- nantti Sundell. Kiitän – olkaa hyvä. Ilmoituksen vastaanotti Pohjanmaan Aluetoimiston päällikön sijainen majuri Jari Hoppela.

Pohjanmaan Aluetoimiston ylentämis- ja

palkitsemistilaisuus

Suomi katoamassa sotilaallisen rauhanturvaamisen kentiltä

kriisinhallinnan hiekkaan

Vaasassa järjestettiin 14.5.vaikuttava Suomen Rauhanturvaajaliiton kevätkokous, joka oli samal- la Vaasanseudun Rauhanturvaajien 30-vuotisjuhla.

Eversti evp Kalle Liesisen syvällinen juhlapuhehe- rätti useimmat meistä 140 osallistujasta pohtimaan maamme rauhanturvaamisen suuntaa. Eversti Lie- sinen on erittäin kokenut rauhanturvaaja sekä krii- sien sovittelija toimittuaan pitkään näissä asioissa mm presidentti Ahtisaaren avustajana.

Vuosikymmeniä Suomi on ollut johtava rauhan- turvamaa väkilukuun nähden. Nyt olemme YK:n tilastoissa sijalla 87 tehtävissä palvelevien mukaan laskettuna.Yhteensä meillä on vähän yli 200 rauh anturvaajaa,sotilastarkkailijaa ja esikuntaupseeria Afganistanissa,Lähi-Idässä sekä monikansallisis- sa esikunnissa.Tämä on todella vähän verratuna takavuosiin, jolloin ulkona palveli jatkuvasti kaksi jopa kolme pataljoonaa eli lähes 2000 miestä ja naista.

Yksi rotaatio eli joukkojen vaihtoerä saattoi olla suurempi kuin nykyinen kokonaisvahvuus.

Eli olemme mukana vain nimellisellä osalla siitä, mihin meillä olisivat täydet mahdollisuudet.Porin Prikaatissa koulutetaan vuosittain satoja varusmie- hiä, reserviläisiä ja kantahenkilökuntaa sotilaallista rauhanturvaamista varten.

Toimintaa on ruvettu virallisesti kutsumaan krii- sinhallinnaksi, koska siihen liittyy myös usein ns siviilikriisinhallinta olojen rauhoituttua.Viime vuo- sina tämä on noussut merkittäväksi osaksi Suomen rauhanturvatoimintaa, vaikkakin jotkut toimijoista ovatkin entisiä rauhanturvaajia – nyt aseettomina.

Pääosa lähtijöistä on eri toimialojen asiantuntijoi- ta, jotka pyrkivät saamaan sortuneen yhteiskunnan taas jaloilleen. Heidän koulutuksensa tapahtuu Kuo- piossa sijaitsevassa kriisinhallintakeskuksessa.

Sotilaallisessa rauhanturvaamisessa saatu koke- mus ja taito ovat ainutlaatuisia. Ne tukevat moni- puolisesti niin reserviläisten kuin meidän ammat- tisotilaidenkin toimintaa vaikeissakin olosuhteissa.

Hyöty koituu viime kädessä koko Isänmaan puolus- tuksen hyväksi.

Suomen rauhanturvaajat ovat palvelleet monissa operaatioissa vuodesta 1956, Suezin kriisistä, lähtien ja aina puolueettomasti, luo- tettavasti sekä esimerkilliseseti. Näin ne ovat vakuuttavasti lujittaneet maamme ulko-ja tur- vallisuuspolitiikkaa entisestään. Sen pohjahan on maailmankuulu veteraanisukupolven osoit- taman urhoollisuuden vuoksi.

Palvelin vuonna 1968 Kyproksella Suomen YK-pataljoonan 1. jääkärikomppanian vara- päällikkönä. Eräänä päivänä näin huoltokom- ppaniassa mieltä liikuttavan tapahtuman. Saaren YK-joukkojen komentajan kenraali Martolan takki m 36 roikkui tangossa vaatturin oven ul- kopuolella.Siinä olivat näkyvissä kunniamerkit ja Mannerheim-risti. Jokainen ohikulkeva kreik- kalainen työntekijä tervehti kunnioittavasti tak- kia. Syynä oli se,että Martola oli suomalainen, kuuluisa sotilas ja humaani ihminen.

Esko Hirviniemi everstiluutnantti evp.

Suomen Rauhanturvaajaliitto piti kevätkokouksen- sa Vaasassa 14.5.2011 ja samalla vietetiin Vaasan Seudun Rauhanturvaajien 30-vuotisjuhlaa.

Rauhanturvaaja- liitto Vaasassa

Juhlapäivän tilaisuudet aloittiin Vaasan kauppatorilla, jossa Suomen Rau- hanturvaajaliiton puheenjohtaja, kenraalimajuri Heikki Holma ja Vaasan Seu- dun Rauhanturvaajien puheenjohtaja Petri Silius valmiina seppeleen laskuun Suomen Vapaudenpatsaalle, taustanaan rauhanturvaajien rivistöt, jossa on miehiä ja naisia kaikista operaatiosta joihin Suomi on vuosikymmenten ai- kana osallistunut.

Torilla tilaisuuden musiikista vastasi Pohjanmaan Sotilassoittokunta kapel- limestarinsa yliluutnantti Samivuoren johdolla ja everstiluutnantti evp. Esko Hirviniemi komensi tilaisuuteen järjestäytyneitä rauhanturvaajia.

Vaasan Seudun Rauhantur- vaajayhdistyksen 30-vuotis- juhla järjestettiin Vaasassa 14.05.2011 Rauhanturvaaja- liiton kevätkokouksen yhte- ydessä, ravintola Centralin kokoustiloissa. Tapahtuman juhlapuhujana oli eversti evp Kalle Liesinen, joka on toiminut muun muassa presidentti Ahtisaaren krii- sinhallintajärjestön, CMI:n toiminnanjohtajana.

Vaasan seudun rauhanturvaajat 30 vuotta

Kokouspäivä alkoi Vaa- san torilla lipunnostolla, jonka lisäksi oliv Sata- kunnan lennoston Hornet- hävittäjän ylilento. Porin prikaatin kalustoesittely oli kävelykadulla.

Yhdistys ja toiminta Vaasan Seudun Rauhantur- vaajat on alueen rauhantur-

vaajaveteraanien vuonna 1981 perustama yhdistys ja Suomen Rauhanturvaajalii- ton jäsenyhdistys.

Jäsenyysehtojen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on koota yhteen vapaaeh- toisen toiminnan merkeissä alueen rauhanturvaajat, jot- ka ovat palvelleet YK:n tai muissa rauhanturvaamis- lain perusteella toimeen- pannuissa sotilaallisissa

rauhanturvatehtävissä tai kansainvälisissä poliisi- tehtävissä.

Yhdistyksen toiminta on ollut monipuolista, sisältä- en muun muassa kuukau- sittaiset jäsentapaamiset, erilaiset kisailut, marssit, ampumakilpailut, järjes- tysmiestehtävät, liiton toimintaan osallistumisen sekä sotiemme veteraanien auttamiset eri tavoin.

Rauhanturva- operaatiot Jäseniä yhdistyksessä on noin 130. Yhdistyksen jä- senet ovat palvelleet muun muassa Suezilla, Kyprok- sella, Golanilla, Libano- nissa, Namibiassa, entisen Jugoslavian alueella ja Af- ganistanissa, vuodesta 1956 näihin päiviin asti.

Operaatioissa on ollut

sekä miehiä että naisia.

Suomen ensimmäisten rauhanturvaajanaisten mukana maailmalla oli myös yhdistyksemme jäseniä.

Suurin osa jäsenistä on osallistunut yhteen operaatioon, mutta osa on ollut mukana useam- massakin.

Herra everstiluutnantti, hyvästä yhteistyöstä kiittäen, vasemmalta Vaasan Re- serviläisten edustaja Juha Ala-aho, Vaasan Reserviupseeripiiri - Vasa Reser- vof cersdistrikt ja Vaasan läänin Maanpuolustusyhdistyksen edustaja Raimo Latvala, Jääkäripataljoona 27:n Perinneyhdistys - Vaasan osaston edustaja Martti Ehrnrooth ja Vaasan Reserviupseerikerhon edustaja Pauli Glader.

On kahvin ja mansikkakaakun vuoro. Tilaisuudessa olivat myös Vaasan kau- pungin edustajina valtuuston puheenjohtaja Håkan Nordman, kuvassa evl Luukkaisen oikealla puolella ja kansliapäällikkö Anna-Maija Iitola, joka kuvassa komentaja Rannan vasemmalla puolella.

Pohjanmaan Aluetoimiston päällikkönä toiminut everstiluutnantti Tapio Luukkainen siirtyi reserviin

Aluetoimiston päällikkö 1.6.alkaen komentaja Jukka-Pekka Ranta esittäytyy.

Pohjanmaan Aluetoimiston pääl- likkö komentaja Jukka-Pekka Ranta.

Komkapt ye-ups, s.

3.8.62 Kankaanpää.

Vh Pertti R ja Ritva Keskinen. Pso 89 hammashoitaja Min- na Husari. Lps Toni- Pekka ja Iiro. Yo 81 Kankaanpää lukio, kadk70 83–86, kap- tk91, MpKK MeSL Y97. Vrsm TurRR 82, ruk170. Opetups 87–87, tstoups 88, prinpääll 89–91, ts- topääll ja AuKjoht VaaRPsto 91_92, AuKjoht 92– ja kk- osjoht Rtk/SIRR 97–98, tstopääll MeriSK 98, pstoups TurRPsto SmMepa 99–. Vaasan kadp siht 87–89. Vänr 82, ylil 88, kapt 91, maj 97, komkapt 99.

Toukokuun viimeisenä maa- nantaina 27.5. Pohjanmaan Aluetoimisto järjesti päällikkö- nä toimineen everstiluutnantti Tapio Luukkaisen kunniaksi lähtökahvitilaisuuden, johon kokoontui lähes 50 henkeä eri tahojen edustajia.

Monet yhteisöt ja maan- puolustusjärjestöt luovuttivat myös muistolahjojaan reser- viin siirtyvälle aluetoimiston päällikölle.

Tilaisuudessa oli myös läsnä 1.6. aluetoimiston päällikkönä aloittava komentaja Jukka- Pekka Ranta.

Päivän tiivis ja kiireinen ohjelma ei kuitenkaan suonut mahdollisuutta laajempaan haastatteluun, johon palaamme lehtemme seuraavassa nume- rossa.Teksti ja kuvat RL Kaatuneitten muistopäi-

vänä laskivat Länsi-Suo- men Sotilasläänin/Vaasan aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Tapio Luukkainen ja luutnant- ti Harri Kevari puolus- tusvoimien seppeleen Sankarimuistomerkille.

Vaasan Rintama- ja sota- veteraanit, Sotainvalidit ja Rintamanaiset laskivat yhteisen havuseppeleen.

Lisäksi Vaasan kaupunki, Vaasan Seurakuntayh- tymä ja kansalaisjärjes- töt sekä Waasan läänin Sotalapset – Wasa läns krigsbarn rf laskivat omat seppeleensä.

Waasan läänin sotalapset- Wasa läns krigsbarn ry:n seppeleen laskivat yh- distyksen kunniapuheen- johtaja Anders Walkama, kuvassa keskellä ja Seija Leppilahti, kuvassa edes- sä, jotka molemmat olivat sotalapsena Ruotsissa sekä rouva Seija Purho- Walkama.

Kaatuneitten muistopäivän kunniakäynti

Vaasan sankarihaudoilla

Kaatuneiden muistopäivää vietettiin Kokkolassa perin- teisin huomionosoituksin.

Maanpuolustusjärjestöjen edustajat olivat asettaneet

Kaatuneiden muistopäivä Kokkolassa

kunniavartion kaatuneiden sotilaiden muistopatsaalle Marian hautausmaalla.

Seurakunta oli kukittanut sankarihaudat sinivalkoi-

sin kukin. Suomen lipun johdolla saapunutta lippu- linnaa komensi maakunta- komppanian päällikkö Jari Myllymäki maj res.

Tilaisuudessa laskettiin kaatuneiden omaisten, ko- tiseurakunnan, veteraanien ja maanpuolustusjärjestöjen seppeleet. Haudalla puhui

kappalainen Martti Nykä- nen. Pieni yleisöjoukko seurasi tapahtumaa paljas- tetuin päin sinisristilipun liehuessa salossa.

Teksti Kimmo Tastula

Valokuvat Venla Tastula

Vuoden 2010 viestikiltana palkittu Pohjanmaan Vies- tikilta ry yhteistoiminnassa Ilmajoen kunnan ja Musiik- kijuhlien sekä paikallisten veteraani- ja maanpuolustus- järjestöjen kanssa paljastivat sunnuntaina 19.6. muistolaa- tan Ilmajoen Yhteiskoululla Viestipataljoona 5:lle.

Pataljoona perustettiin kyseisessä rakennuksessa 70 vuotta sitten 17.-21.6.1941 ja se toimi aluksi KarA:n (Karjalan Armeija) ja myö- hemmin AunR:n (Aunuk- sen Ryhmä) viestijoukkona Jatkosodassa. Pataljoona oli mukana myös Lapin Sodas- sa, josta se kuitenkin kotiu- tettiin Ilmajoella marraskuun lopulla 1944.

Pataljoonan saapumisjuh- la pidettiin Ilmajoen kun- nallistalolla 23.11.1944 ja seuraavana päivänä oli pa- raati. Pataljoona kotiutettiin 26.11.1944.

Viestipataljoona 5:lle muistolaatta

Jääkärimajuri August Sepperi (22.12.1892 – 12.4.1980).

VP 5:n joukko-osastotun- nus, jota upseerit käytti- vät komentovyössään (ns "rähinäremmissä").

Kuva Esa Kaakinen.

Kenttäkaukokaapelilinjan rakentaminen Leppäsyr- jässä kesällä 1944 (kuva: majuri Olli Vuorio).

Koko pataljoonan ole- massaolon ajan komentaja- na toimi jääkärimajuri Au- gust Sepperi (22.12.1892 – 12.4.1980). Etelä-Pohjan- maan Itäinen Suojeluskun- tapiiri vastasi pataljoonan perustamisesta ja pääosa reserviläisistä tuli Etelä-Poh- janmaalta Ilmajoen – Seinä- joen – Lapuan – Kauhavan seuduilta. Osa upseereista tuli Lappeenrannan seuduilta ja muutama Helsingistä. En- simmäisenä päivänä koululle saapui ensimmäisten joukos- sa 3.K:n vääpeliksi määrätty ilmajokelainen ylikersantti Yrjö Toukonen.

VP 5:n vahvuus Ilmajoella oli 6 upseeria, 35 aliupsee- ria ja 314 viestimiestä sekä 64 lottaa. Kokoonpanoon kuului esikunta ja kolme komppaniaa, joista 1.K oli keskuskomppania ja 2.-3.K linjanrakennuskomppani- oita.

Ilmajoen kirjastossa on esillä jääkärimajuri August Sepperin ja majuri Olli Vuo- rion arkistoista valokuvia VP 5:sta. Kirjasto on avoinna

ma–to klo 12 – 19 ja pe klo 10 – 16.

Muistolaatan paljastus- puheen piti maavoimien viestipäällikkö eversti Juha

Mattila. Musiikista vastasi Ilmajoen soittokunta.

Paljastustilaisuus oli osa Ilmajoen Musiikkijuhli- en tilaisuuksia. Se ajoittui musiikkijuhlien viimeiselle päivälle oopperarannassa pidetyn Juhlajumalanpalve-

luksen ja iltapäivällä esitety viimeisen Talvisotaooppe- ran ”Taipaleenjoki” väliin.

Muistolaatan paljastustilai- suuteen osallistui suuri ylei- sömäärä.

Pohjanmaan Viestikilta ry:n puheenjohtaja everstiluutnantti evp

Jarmo Seppä

Kansallinen veteraanipäivä Vaasassa

"Ei sodassa ole mitään ihannoitavaa, mutta itsenäisyyden puo- lesta taisteellet ovat sankareita", totesi professori Kari Uusikylä Kansallisen veteraanipäivän juhlapuheessaan Vaasassa.

Puhe oli koskettava, kun Ka- ri Uusikylä luki otteita isän- sä kirjeistä rintamalta kotiin puolisolleen. Kuvat ja tekstit Raimo Latvala.

Vuoden veteraaniksi nimetty sotainvalidi Helge Kalliovaara vastaanottamassa Vaasan kaupun- gin pöytästanradia ja diplomia, jotka kaupun- ginhallitusken puheenjohtaja Raija Kujanpää ja veteraaniasian neuvottelukunnan puheen- johtaja Kaj Skåtar luovuttivat.

Vuoden veteraanimies, sotainvalidi Helge Kalliovaara ja puolisonsa Sirkka Renko. Kiitospuheessaan Helge Kalliovaara kertasi taistelujensa tietä Valkea- saaren teräsmysrkystä Vuosalmelle, jossa haavoittui vaikeasti. Hän myös kiitti Vaasan kaupunkia, joka on hyvin huomioinut sotaveteraanien ja sotainvalidien tarpeita.

Vaasan kaupungintalon juhlasali täyttyi juhlaväes- tä, sotiemme veteraaneista ja heidän läheisistään.

Vuoden Vaasalaisen veteraanin tunnukset, Diplomi ja Vaasan kaupungin pöytästanradi.

Juhlakahvihetkeen osallistui runsaat kaksikymmentä vaasalaista sotaveteraa- nia. Kuvat ja tekstit Raimo Latvala.

Vasa Krigsveterandistrikt – Vaasan Sotaveteraanipiiri sai lahjoituksen Veteraanipäivänä

Vaasan Sotaveteraanipiiri sai lahjoituksena runsaat 900 euroa, kun toimintansa lopet- tanut Maakuntien Pohjanmaan ry:n luovutti jäljellä olevat varansa sotaveteraanien hyväksi. Luovutuspuheessaan lakkautetun yhdistyksen puheenjohtajana toiminut kommodori evp. Hannu Luukkonen kiitti sotiemme veteraaneja isänmaan pelastami- sesta, joka samalla takasi itsenäisyyden säilymisen. Lahjan vastaanotti sotaveteraa- nipiirin puheenjohtaja Anders Knip, joka istuu pöydän takana. Tilaisuuteen osallistui- vat myös sotaveteraanipiirin kunniapuheenjohtaja, kanslianeuvos Holger Strandberg ja piirin toiminnanjohtaja Tuula Harjunpää sekä sotaveteraaaneja.

Lippujuhlanpäivä aloitet- tiin Vaasassa perinteisellä lipunnostolla Kasarmintorin perinnemuurilla, jonne he- ti aamuksi kerääntyi myös Vaasalaisten sotaveteraani- järjestöjen ja maanpuolus- tusyhdistysten lippulinna.

Juhlallisen lipunnoston jälkeen siirryttiin Vaasan vanhalle hautausmaalle, jossa Puolustusvoimain, Vaasalaisten sotaveteraani- järjestöjen, Vaasan kaupun- gin ja Vaasan seurakuntayh- tymän sekä Vaasalaisten kansalaisjärjestöjen taholta laskettiin muistoseppeleet.

Seppeleenlaskutilaisuu- Lippujuhlapäivän vietto alkoi Kasarmintorin perin-

nemuurilla lipunostolla klo 08:00 sekä Pohjanmaan Sotilassoittokunnan kajauttamalla Porilaistenmars- silla. Kuvat rl

Seppelpartiot saapuvat Vaasan sankarihaudoille maanpuolustusjärjestölippujen muodostamaa kunnia- kujaa. Etummaisina Puolustusvoimien muistoseppeleen laskeneet Pohjanmaan Aluetoimiston päällikön sijainen majuri Jari Hoppela ja luutnantti Harri Kevari.

Vaasalaisten veteraanijäjestöjen yhteisen muisto- seppeleen laskivat Vaasanseudun sotainvalidien ta- holta Krister Holmlund ja Rintamaisten edustajana rintamalotta Eila Kattelus sekä Vaasan Rintama- ja Sotaveteraanien varapuheenjohtaja Kurt Damén, kuvassa keskellä.

"Finlandia-hymni" (POHMSK) Sankarivainajien muistolle.

Puolustusvoimien lippujuhlan päivää vietettiin perinteisesti ja juhlavasti

den musiikista vastasi Poh- janmaan Sotilassoittokunta ja Pohjanmaan Maakunta- komppania asetti tilaisuu- teen lippuvartion sekä kaksi kunniavartiomiestä.

Lippujuhlapäivän ohjel- maan sisältyi myös Poh- janmaan Sotilasoittokunnan kesäsoitto Hovioikeuden- puistikon kävelykadulla.

Aurinkoisen sään myötä konserttia kerääntyi kuun- telemaan ja tasokkaasta musiikista nauttimaan huo- mattavan runsas yleisö. Ke- säsoiton juontajana toimi eversti evp. Jorma Aherto.

Seppeleenlaskusta Mar- salkan ratsastajapatsaal- le, seppelettä laskemas- sa Ilkka Virtanen (oik.), killan kunniapuheenjoh- taja Holger Strandberg, killan kunniajäsen Fja- lar Rosenlöf sekä Poh- janmaan aluetoimiston päällikön sijainen majuri Jari Hoppela. Lippuvar- tiossa olivat Tuula Har- junpää (Suomen lippu) ja André Forsman (killan lippu). Mukana olleista Hoppela sai SL R I:n, Harjunpää SVR Ar:n ja Rosenlöf MPKL:n kilta- ansiomitalin.

Juhlatilaisuus Vaasan sotilaskodilla. Kuva Ilkka Vir- tanen.

Vaasan Sotilaskodissa pidetyssä ylentämis- ja palkitsemistilaisuudes- ta Pohjanmaan Maan- puolustuskillan puheen- johtaja Ilkka Virtanen luovutti Kilta-ansiomi- talin killan kunniajäsen Fjalar Rosenlö lle. Kuva Raimo Latvala.

Kauhavan kaup.joht Mattila, rva Kääriäinen ja kenraalimajuri Kääriäinen

Kameran tälläkin puolella – Marita Mattila (oik.) ja Sinikka Syrjälä, Kuva HP.

Jääkärien elämän jälkiä tämän päivän yhteiskun- nassa ovat muun muassa kansainvälinen toiminta ja vireä sotilaskotitoiminta.

Myös värvärien ja jääkäri- en vahva yhteenkuuluvuus luo heijastuksensa myös tähän päivään. Puolustus- voimien ja Länsi-Suomen sotilasläänin tervehdyksen tilaisuuteen tuonut kenraali- luutnantti Juhani Kääriäinen totesi jääkärien henkisen pe- rinnön elävän edelleen puo- lustusvoimissamme.

Jääkäriseminaari Kortes- järvellä järjestettiin nyt jo 14.

kerran. Jääkärialokkaiden elämästä Lockstedtin leiril- lä paikallisten näkökulmasta alustanut Hohenlockstedtin kotiseutu- ja museoyhdis- tyksen puheenjohtaja Achim Jabusch totesi, että suoma- laisten saapuminen leirille pyrittiin pitämään aluksi varsin salassa. Salaamisesta huolimatta saksalaiset saivat tietää suomalaisten kansalli- suuden, ja kun tieto levisi, oli sitä enää turha salailla. Alkoi vapaampi aika.

Vapaa-aikaa jääkärialok- kaat viettivät muun muassa kahviloissa ja ravintoloissa, erityisesti kahvila Schütt ja ravintola Lohmühle olivat paikkoja, joissa jääkärit ta- pasivat toisiaan ja tutustuivat paikallisiin.

Kun jääkärikoulutus siir- rettiin väliaikaisesti Muns- terlageriin, Lüneburger Heidenina alueelle, noin 150 kilometrin päähän, olivat jääkärit yhteydessä Lock- stedtiin.

– Tämä ilmenee vastikään löytyneitä postikorteista, kertoi Jabusch.

Jääkärikoulutuksessa ol- leet myös vierailivat alueella heti ensimmäisen maailman- sodan jälkeen. Schüttin kah- vilan vieraskirjasta löytyy jo vuodelta 1922 entisten suo- malaisjääkäreiden nimiä.

– Jääkärialokkaiden ja saksalaisen siviiliväestön kohtaamiset perustuivat molemminpuoliseen kunni- oitukseen ja tapahtuivat ys- tävällisessä hengessä. Tämä yhteistyö on luonut pohjaa nykyisiin monimuotoisiin kansainvälisiin suhteisiin, totesi Achim Jabusch.

Sotilaskoti- toimintaa 90 vuotta – Jääkäreillä oli keskeinen merkitys siihen, että sotilas- kotitoiminta sai jalansijaa Suomessa, totesi sotilas- kotitoiminnan historiasta kertonut maisteri Tellervo Suoranta-Sallinen. Suoran- ta-Sallisella on vankka tun- temus jääkäriliikkeen his- toriasta, työskennellessään Kortesjärvellä hän oli muun muassa perustamassa Suo-

Jääkärien elämän jäljet näkyvät vahvasti yhteiskunnassamme

Hohenlockstedtin kulttuuri- ja historiayhdistyksen puheenjohtaja Achim Jabu- sch piti mielenkiintoisen esitelmän "Jääkärien elämä Lockstedtin leirissä pai- kallisten näkökulmasta". Esitelmän tulkkasi suomeksi Hanna Rieck-Takala.

Oulun Sotilaskotihdistyksen puheenjohtaja Tellervo Suoranta-Sallinen piti laajan esitelmän aiheenaan

"Sotilaskodit - Jääkärienperintö".

Seminaarin nuorin osanottaja seurasi kiinnostunee- na päivän tapahtumia.

Sotilaskotiyhdistyksen. Ou- lussa ei nykyisin toimi va- ruskuntaa, mutta sotilasko- titoiminta on erittäin vireää.

– Nyt 90-vuotisjuhla- vuonna. Sotilaskodit ovat organisoineet villasukkalah- joituksen kaikille tänä vuon- na varusmiespalvelukseen astuville, kertoi Suoranta- Sallinen.

Rytin kirje Kun tasavallan presidentti Risto Ryti vapautui vanki- lasta sotasyyllisyystuomion jälkeen kirjoittivat muuta- mat eteläpohjalaisvärvärit kirjeen Rytille. Kirjeessään he kannustivat Rytiä hänen toimissaan. Everstiluutnantti evp. Erkki Erkinheimo ker- toi isoisänsä, tunnetun kor- tesjärveläisen värvärin Nes- tori Fräntin, eli myöhemmin nimen muuttamisen jälkeen Erkki Erkinheimon, jäämis- töstä löytyneestä Risto Rytin lähettämästä kiitoskirjeestä.

– Risto Rytin kirjeenvaih- toarkistosta kirjettä, johon hän vastasi, ei ole löytynyt.

Rytin kirjeitä on myös hänen pojantyttärellä Hanna-Liisa Ryti-Erkinhemolla, mut- ta tuostakaan arkistosta ei kirjettä ole löytynyt, kertoi Erkki Erkinheimo.

Kirjeen sisällöstä ilmeni, että kirjoittajia oli ollut use- ampia.

– Selvitin oliko muille värväreille tullut vastaavia, löytyi hyvä tietolähde, kau- havalainen Kaarina Orren- maa. Hän on värväri Ville Orrenmaan tytär ja Kaarina oli ollut paikalla kun hänen isänsä Erkki Erkinheimo se- kä Juho Ekola ja Antti Hilli Härmästä olivat kirjettä laa- tineet. Kirjeen kirjoitti Toivo Kaukoranta.

Erkinheimon suvun puo- lesta Katariina Erkinheimo lahjoitti kirjeen Suomen Jääkärimuseon kokoelmiin.

Lahjoituksen vastaanotti

museointendentti Hanna Rieck-Takala.

Kauhavan kaupungin tervehdyksen seminaarivä- elle toi kaupunginjohtaja Harri Mattila. Musiikkia tilaisuudessa esitti Kauha- van-Ylihärmän soittokunta, kapellimestarinaan Paavo Mulari. Seminaarin juonsi ja tulkkasi museointendetti Hanna Rieck-Takala.

Seminaaripäivään liit- tyi juhlajumalanpalvelus Kortesjärven kirjoissa sekä seppeleenlasku jääkärimuis- tomerkille.

men Jääkärimuseoa. Nykyi- sin hän on vahvasti mukana sotilaskotitoiminnassa ja toi- mii Oulun Sotilaskotiyhdis- tyksen puheenjohtajana.

Suomeen ensimmäi- nen sotilaskoti perustettiin NMKY:n toimesta Helsin- gin valtauksen yhteydessä huhtikuussa 1918, mutta varsinaisen lähtölaukauksen sotilaskotien perustamiseen antoi jääkärien lehtikirjoitus.

Joulukuussa 1918 Suomeen perustattiin 16 Sotilaskotia.

Sotilaskotiliitto perustettiin huhtikuussa 1921. Soti- laskotityön alkuvaiheessa sotilaspapisto oli sotilasko- titoiminnan merkittävä yh- teistyökumppani.

– Järjestön pyrkimyksenä oli kouluttaa jäsenistöään mahdollisen kriisin varalle.

Vuonna 1928 sotilaskodit osallistuivat sotaharjoituk- siin ja liikkuvaa sotilaskoti- työtä varten aloitettiin mää- rätietoinen koulutus.

Sotien aikana vuosina 1939-1945 oli rintamaso-

tilaskotisisaria yli 3000 ja rintamasotilaskoteja noin tuhat. Hyökkäysvaiheen aikana sotilaskodit liikkui- vat joukkojen mukana. Ko- vissa paikoissa toimiminen vaati myös uhrinsa. Liiton puheenjohtaja Toini Jännes ja jäsenet Greta Palojärvi ja Faini A echt saivat surman- sa vihollispartion tulitukses- sa 5.7.1942.

Sotilaskotitoiminta näkyy varusmiespalveluksessa ole- vien elämässä myös nykyi- sin. Sen takaa Puolustus- voimien ja Sotilaskotiliiton solmima yhteistyösopimus vuonna 2010.

– Sopimus varmista so- tilaskotipalveluiden saa- tavuuden varuskunnissa, harjoitusalueella, sotaharjoi- tuksissa ja maanpuolustusta- pahtumissa, kertoi Suoranta- Sallinen.

Sotilaskotitoiminta voi olla aktiivista, vaikka paikkakun- nalla ei toimi varuskuntaa, vakuutti Suoranta-Sallinen ja nosti esimerkiksi Oulun

pua seuraavat ja saattavat kahden veteraanijärjestön liput, Tammenlehväpolvi kunnioittaa näin kaikkien sankarien muistoa.

Kaikista itsenäisyytemme säilyttämiseksi käydyistä sodista olemme halunneet käyttää nimeä "vapausso- ta”. Kun seppelpartio koh- ta saattaa havuseppeleen sankaripatsaalle, se kertoo siitä, että kaikkien sotien sankarit ja heidän uhrinsa, myös Vapaussotamme tais- telijoiden itsenäisyytemme aamunkoitossa antamat uh- rit, ovat yhä kiitollisessa ja syvässä muistissamme.

Sankareina kaatunei- den elämä oli lyhyt, mutta keskenjääneenäkin se oli täydellinen. Uhri, jonka he antoivat oli kypsä, täysi elämä. Lyhyt se oli, mutta sittenkin jokainen heistä antoi isänmaalleen enem- män kuin yksikään meistä, joiden on suotu tehdä pitkä työpäivä kansamme, maam- me ja kotiemme hyväksi.

Sankareiden antama uhri oli samalla myös heidän ko- tiensa antama uhri. Vaikka sydän kapinoi, siihen oli taivuttava.

Muuta mahdollisuutta ei ollut. Vuosien ja vuosi- kymmenten kuluessa haavat kuitenkin lääkittiin.

Emme sano, että aika parantaa haavat, vaan mie- luummin: Ajan virrassa asi- at ja niiden mittasuhteet sel- kiintyvät. Vastaukseksi ky- symyksiin riittää usein vain yksi sana: Vapaus. Taistel- len ja uhrautuen säilytimme orjuudesta vapaan elämän ja itsenäisyytemme.

Seppelpartion sankarihaudalle Vetelin kirkosta lähettää oikealla oleva rovasti Eero Palola. Havuseppeleen haudalle laskevat oikealla oleva Keski-Pohjanmaan sotainvalidipiirin kunniapuheenjohtaja Erkki Laasa- nen ja invalidin leski Katri Pihlajaharju.Kuva Martti Ahonen.

Juhlan päätösvirttä ”Kiitos Jumalamme, kun annoit kauniin maan” laulamassa vas. Väinö Salokorpi, Erkki Laasanen, Anni Laasanen, Anna-Liisa Salo, Han- nu Salo, Veijo Savolainen sekä Heikki Kankaanpää puolisoineen. Kuva Martti Ahonen.

Rakkaat naiset ja kunnioi- tetut veteraanit. Näin aloitti juhlapuheensa Sotainvalidi- en Veljesliiton hengellisen työn johtaja Väinö Salokor- pi rovasti Väinö Salokorpi veteraanien juhlapyhässä Vetelissä.

Hän piti kunnia-asiana si- tä, että on saanut työsken- nellä veteraanien ja heidän perheidensä parissa. Hän iloitsi myös siitä, kuinka keski-iältään nyt 90-vuoti- aat veteraanit puolisoineen kokoontuvat yhteen, Juma- lan sanan äärelle.

Perinteikäs Suojala Vetelin koulukeskuksen alueella sijaitseva Suojalan suojeluskuntatalon piha-alue oli paikka, johon vuoden 1939 syksyllä, sodan uhan ollessa jo ilmeinen, sotaan lähtevät miehet koottiin.

Isänmaa kutsui. Oli kysy- mys maan ja sen vapauden puolustamisesta. Rintamalle lähdön paikalle pystytettiin v.1984 muistokivi.Siihen kiinnitetyssä muistolaatas- sa on luettavissa tämä teks- ti: Tältä paikalta lähtivät Vetelin miehet talvisotaan 14.10.1939 ja jatkosotaan 18.6. 1941.

”Mitä vannottiin, se pi- detty on, yli päämme kun löi tulilaine”

Sotiin lähtevät tulivat ko- tipitäjän eri kyliltä. Useim- mat olivat toisilleen tuttuja, nuoria miehiä. Monet silloin ja myöhemmin sotavuosi- en aikana lähteneistä, eivät enää palanneet koteihinsa.

Heitä on alun toista sataa.

Kotikirkon äärelle valmis- tettiin heille sija, jossa he nytovat levänneet lähellä omiansa yli seitsemän vuo- sikymmenen ajan. Sankarei- ta ei ole unohdettu. Ei taivas unohtanut, eivät ihmiset.

Seppelpartion sankari- haudalle lähetti rovasti Eero Palola:

– Olemme tänään ko-

Sotiemme veteraanien Keski-Pohjanmaan alueen seutukunnallinen kirkkopyhä Vetelissä

San. Aapo Iho Säv. Martti Källström

Miespolvet edesmennehet, te korven valloittajat, te kuokkijat te kylväjät, te hal- lan karkoittajat. Te uskolliset vähässä, niin paljon silloin saitte, kun uutta kotikontua te näiltä seuduin haitte.

Nää jokirannat metsineen ne miellyt- koontuneet oman alueem-

me tammenlehväpolven yhteiseen kirkkopyhään.

Juhla on kaikkien veteraa- nijärjestöjen yhteinen. Kun Isänmaamme siniristilip-

Perintö

Miespolvet toisen jälkehen tuo esiin elon rata, ja rahtu ikuisuutta on vain ikä vuosisata. Sen tietäen me huomeneen työn viirin uljaan viemme, ja lapset taas sen siirtävät, kun päättyy meidän työmme.

Seppeleen laskivat Katri Pihlajaharju ja Erkki Laasanen. Kunniavartissa olivat Markus Virkkala ja Kari Karvonen.

Haapajärven sotiemme veteraanien perinnehuone

SUOJALUKKO SUOJALUKKO

Osoite: Kauppakatu 19, 85800 Haapajärvi Sisäänkäynti kunnan kulttuuritalon pihan puolelta.

Kyrkoesplanaden 22 Källarvåningen

Öppet / avoinna sunnuntaisin /söndag. klo/kl. 14:00–16:00 Grupper/ryhmät enligt överenskommelse/sopimuksen mukaan.

tel. / puh. (06) 3129 894.

ERIKOISNÄYTTELY KUNNIAMERKEISTÄ.

SPECIALUTSTÄLLNING AV HEDERSTECKEN.

Veteraanien henkisen perinnön siirtäminen tuleville sukupolville on meidän kaikkien yhteinen asiamme.

Tätä työtä tukemaan tarvitaan myös sodan koettelemuksista kertovaa esineistöä.

Auta meitä kokoamaan Pietarsaaren kaupunginmuseon veteraanitilaan asuja, aseita, karttoja, kirjallisuutta, kirjeitä, valokuvia, kunniamerkkejä, lippuja, standaareja, viirejä, puhdetöitä, sotilaspasseja jne.

jotta veteraanitilalle asetetut toiveet toteutuvat.

Sinunkin apuasi tarvitaan

Avoinna virastoaikana, puh. kultuuripalvelut 044 4456 201 tai Jarmo Eronen 044 4456202, muulloin Juha Eronen 0400 965 195.

Kirkkopuistikko 22 Kellarikerros

Mukana hankkeessa ovat Sotainvalidit, Rintamamiehet, Sotaveteraanit, Sotilaspojat, Reserviupseerit ja Reserviläiset.

Pietarsaaren kaupunginmuseo

Isokatu 4,

puhelin 06–785 1111 Keräystiedot:

Poliisihallituksen lupa : POHADno/2010/2584 Pankin käyttötili(Keräys):

FI 115162 1420 0260 16 tai 516214-226016

Pyydämme kääntymään mahd. sponsori/

tukijarahoittajien puoleen.

Asia on maakuntiemme yhteinen!

Patsastoimikunta

Maakunnallinen suojeluskunta/

sotilaspoikapatsas Kokkolaan

Vartiolinnan eteen

Tue Vaasan alueen sotiemme veteraanien, heidän puolisoidensa ja leskien kotona asu- mista viidellä eurolla lähettämällä tekstiviesti VETERAANI5VA numeroon 16130.

Sotiemme veteraanit kiittävät.

Du kan stöda Vasaregionens krigsveteraners samt deras makars och änkors boende hem- ma med fem euro genom att skicka textmed- delandet VETERAANI5VA till numret 16130.

Våra krigsveteraner tackar.

Keräyslupa OKU 834A 1.9.2009 ja 2020/2011/630 31.3.2011.

Voimassa 31.12.2011 asti koko maassa Ahvenanmaata lukuunottamatta.

Lisätietoja ww.sotiemmeveteraanit.

• Museossa kerrotaan jääkäriliikkeen syntyvaiheista, toiminnasta ja sen merkityksestä maamme itsenäisyydelle.

• Jääkärien tarina kertoo lähes 2000 nuorukaisesta, jotka lähtivät Saksaan oppimaan sotataitoja tavoitteenaan itsenäinen isänmaa.

• Perusnäyttelyn lisäksi museossa on viimeisen jääkärin, kenraali Väinö Valveen huone sekä vaihtuvia erikoisnäyttelyitä,

• Museossa on huomattava kokoelma jääkärien sukulaisten lahjoittamaa materiaalia.

• Museokaupassa kiinnostavaa ostettavaa.

Avoinna 16.8. - 14.6. ma-pe klo 10.00 - 15.00 15.6. - 15.8. joka päivä klo 11.00 - 18.00 muina aikoina sopimuksen mukaan.

aikuiset 2 euroa, lapset 1,50 euroa

Osoite Puhelin Email www-sivusto

Jääkärintie 80 (kunnanvirasto) 62420 KORTESJÄRVI Puh. (06) 2412 4228, (06) 2412 400 hanna.rieck@kortesjarvi.fi www.jarviseudunmuseoverkko.fi Kirjauutuus: Niittokoneasiamiehistä jääkäreiksi.

Esitelmiä jääkäriseminaareista 1998-2007.

Pääsymaksu

Kirjan hinta 15 euroa.

Lähetettäessä kirjan hintaan lisätään postikulut.

Sotavahinkosäätiö on palkin- nut 14 yhteisöä ja 8 henkilöä maanpuolustuspalkinnoilla.

Tarkoituksena on palki- ta henkilöitä ja yhteisöjä, joiden saavutukset maan- puolustuksen saralla ovat poikkeuksellisen merkittä- viä. Palkintoja myönnetään Kadettikunnassa, Maanpuo- lustuskiltojen liitossa, Re- serviläisliitossa ja Suomen Reserviupseeriliitossa teh- dystä maanpuolustustyöstä.

Palkintojen yhteissumma oli tällä kertaa 32.000 euroa.

Sotavahinkosäätiö on myöntänyt em. järjestöjen esitysten pohjalta muun mu- assa seuraavat maanpuolus- tuspalkinnot:

Kadettikunta ry: Eversti- luutnantti evp Esko Hirvi- niemi, 1.000 euron palkin- to, veteraanien lähiystävä- toiminta ja vapaaehtoinen maanpuolustusaatteellinen toiminta. Maanpuolustus- kiltojen liitto ry: Vaasan

Sotavahinkosäätiöltä 22 maanpuolustuspalkintoa

Kiltapiiri, 1.500 euron pal- kinto, Pohjanmaan Turvalli- suuspäivän järjestäminen ja Pohjanmaan maanpuolustus- kilta, 1.000 euron palkinto, Vaasan Sotaveteraanimuse- on kunniamerkkien erikois- näyttely. Reserviläisliitto ry:

Etelä-Pohjanmaan Reservi- läispiiri, 2.500 euron, poik- keuksellinen aktiivisuus re- serviläisten ampumataitojen ylläpidossa

Suomen Reserviupsee- riliitto ry: Kalajokilaakson Reserviupseerikerho, 2.000 euron palkinto, Huhmar- kallion ampumarata-alueen kehittäminen

Sotavahinkosäätiö syn- tytausta liittyy talvisotaan.

Kun sotatuhot oli saatu kor- jattua, jäljelle jääneet varat siirrettiin vuonna 1954 pe- rustettuun Sotavahinkosää- tiöön. Säätiö on ohjannut valtaosan myöntämistään apurahoista ja avustuksista veteraanien tukemiseen.

KALAJOKI

Palvelemme arkisin klo 8-21, la 8-18 ja su 12-21 janne.saarela@k-supermarket.fi

www.rautio.fi

Museot ovat kansakunnan muisti

kauhava.

Puolustusministeri Jyri Hä- kämies on päivämäärällä myöntänyt 4.6.2011 Suomen Reserviupseeriliiton kultai- sen ansiomitalin soljen kera pitkäaikaisesta ja erityisen ansiokkaasta toiminnasta mm.

Pertti Kokkoselle Valkeakos- ken Reserviupseerikerhosta, Ville Maijaselle Tapiolan Reserviupseereista, Kimmo Tastulalle Kokkolan Reser- viupseereista sekä Raimo Lat- valalle Vaasan Reserviupsee- rikerhosta. He ovat toimineet pitkään useissa eri tehtävissä RUL:n kerho-, piiri- ja liitto- tasolla. Kultainen ansiomitali soljen kera myönnettiin myös yhdelle Viron Suomen pojalle Nordon Õunapuulle.

Suomen Reserviupseerilii- ton kultainen ansiomitali on myönnetty mm. Maavoimien esikuntapäällikölle, kenraali- majuri Juha-Pekka Liikolalle, RUK:n edelliselle johtajalle eversti Heikki Bergqvistille sekä RUL:n puheenjohta- ja Mika Hannulalle. Liiton omista aktiiveista kultaisen ansiomitalin saavat lisäksi mm. Jyrki Kosonen Lap- peenrannasta, Tomi Alajoki ja Sami Linnermo Helsingistä, Saku Liehu Jyväskylästä, Juha Rytkönen Kontiolahdelta sekä Kari Juntunen Oulusta.

Kaikkiaan puolustusmi- nisteri myönsi 22 Suomen Reserviupseeriliiton kultaista ansiomitalia soljen kera ja 66 kultaista ansiomitalia.

Puolustusministeri Jyri Hä- kämies 4.6.2011 Suomen Re- serviupseeriliiton esityksestä myöntämät ansiomitalit:

Suomen Reserviupseeri- liiton kultainen ansiomitali soljen kera (RUL am sk), sotilasarvo, nimi ja reser- viupseeriyhdistys: ylil Pekka Aittola, Riihimäki, maj Paavo Harakka, Valtimo, kapt Timo Heikkilä, Mynämäki, ylil Juha Kartano, Hausjärvi, maj Pertti Kokkonen, Valkeakoski, kapt Yrjö Kotisalo, Järvenpää kapt

RUL:n huomionosoitukset

Raimo Latvala, Vaasa, maj Jor- ma Loimukoski, Pohjois-Hel- sinki, kapt Kurt Lundström, Pargas, kapt Ville Maijanen, Tapiola, kapt Matti Metsola, Kurikka, vänr Nordon Õu- napuu, Viron Suomen pojat, kapt Leo Pekonen, Kouvola, ltn Juha Pesonen, Voikkaa, ylil Erkki Puustjärvi, Kuopio, kapt Simo Raula, Salo, kapt Raimo Rousu, Tornio, kapt Keijo Salonen, Voikkaa, maj Jarmo Sulopuisto, Mäntsälä, kapt Kimmo Tastula, Kokko- la, kapt Sami Tyven, Nokia, kapt Jorma Uski, Kouvola

Suomen Reserviupseeri- liiton kultainen ansiomitali (RUL am), sotilasarvo, nimi ja reserviupseeriyhdistys: ylil Jukka Aaltonen, Tuulos, ltn Leevi Ahonen, Toijalan Seu- tu, ylil Tomi Alajoki, Tapiola, ltn Pekka Appelqvist, Kanta- Helsinki, ev Heikki Bergqvist, Tuusula, maj Ulf Dahlman, Helsingfors Svenska, kapt Mika Hannula, Tampere, ltn Esa Hasu, Elimäki, ylil Antti Havulinna, Tuusula, ylil Juk- ka Heikkilä, Kaskinen, kaptl Seppo Heino, Pori, kapt Erk- ki Huttunen, Kemi, ylil Matti Isoniemi, Kurikka, kapt Kari Juntunen, Oulu, kapt Hannu Jyrkkänen, Rautalampi, kapt Heikki Kalve, Kotka, vänr Ju- hani Kari, Espoo-Kauniainen,

ltn Jukka Karppinen, Mänttä, ylil Antti Keskitalo, Mynämä- ki, ylil Matti Kess, Hauho, ylil Juhani Kettunen, Lauritsala, ltn Ilkka Kivinen, Kangasala, ltn Jukka Kleemola, Raisio kapt Lasse Koskela, RT-kerho Johtorengas, kapt Jyrki Ko- sonen, Taipalsaari, kapt Sami Kujala, Kirkkonummi, kapt Eero Kuisma, Laitila, kapt Auvo Kärnä, Kuhmo, kapt Erkki Laine, Salo, kapt Jukka Lappi, Virolahti-Miehikkälä, ylil Jouni Laurikainen, Iitti, kapt Hannu Lavonen, Viro- lahti-Miehikkälä, ev Pentti Leikas, Oulu, kapt Seppo Leh- tola, Laitila, ylil Saku Liehu, Jyväskylä, kenrm Juha-Pekka Liikola, Helsinki, ylil Sami Linnermo, Helsingin Res.Me- riupseerit, ylil Jukka Luukko, Padasjoki, ylil Marko Murto- mäki, Mänttä, kapt Antti Mä- kynen, Kauhajoki, vänr Mikko Nurminen, Valkeakoski, kapt Markku Ovaska, Savonlinna, kapt Seppo Paakki, Kauhava, kapt Matti Passiniemi, Kau- hava, vänr Otto Peters, Viro, kapt Hannu Penttilä, Mik- keli, kapt Reino Pietikäinen, Virolahti-Miehikkälä, kapt Markku Rimali, Simo, ylil Pekka Rinta-Hoiska, Kurik- ka, kapt Pertti Ruotsalainen, Mikkeli, kapt Juha Rytkönen, Kontiolahti, ltn Seppo Sahla, Simpele, ltn Heikki Salmi, Loppi, kapt Hannu Sillman, Harjavalta, maj Jan Sjölin, Ruotsi, kapt Hannu Sulka- koski, Pietarsaari, kaptl Ve- sa Sulo, Vakka-Suomi, kapt Jarkko Tawast, Hamina, kapt Juhani Tilli, Reisjärvi, maj Mauri Timonen, Nurmes, ylil Tuomo Tuuri, Kauhajoki, kapt Seppo Tynjälä, Harjavalta, ylil Markku Utriainen, Rauta- lampi, kapt Simo Viertonen, Hattula-Tyrväntö, ltn Jukka Vihersaari, Munkkivuori, kapt Juha Virtanen, Iitti Tasavallan presidentti on

ylentänyt Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4.6.2011 yhteensä 750 reserviupseeria ja erikoisupseeria. Eversti- luutnantiksi on ylennetty 2, majuriksi 40, komentajakap- teeniksi 1, lääkintämajuriksi 1, kapteeniksi 95, kapteeni- luutnantiksi 4, lääkintäkap- teeniksi 2, teknikkokaptee- niksi 2, yliluutnantiksi 220, merivoimien yliluutnantiksi 8, lääkintäyliluutnantiksi 3, merivoimien lääkintäyliluut- nantiksi 1, luutnantiksi 327, merivoimien luutnantiksi 9, lääkintäluutnantiksi 9, meri- voimien lääkintäluutnantiksi 1 ja vänrikiksi 1 henkilöä.

Mm. seuraavat henkilöt;

Everstiluutnantiksi:

Silvennoinen Kari Juhani, Ilmajoki

Majuriksi: Kiviniemi Matti Kari, Reisjärvi, Ko- sonen Janne Pekka, Espoo, Rytkönen Jussi Ilkka Einar, Kokkola ja Yli-Hallila Kari Olavi, Ylivieska

Kapteeniksi:

Ojala Harri Iisakki, Sei- näjoki

Yliluutnantiksi Hautala Mikko Tapani, Seinäjoki, Heikkinen Sami Markus,

Ylennyksiä

Rauhala Tuomas Antero, Seinäjoki, Rinne Petja An- tero, Vaasa, Råberg Mik- ko Iivari, Vaasa, Salomäki Ville-Petteri, Vaasa, Sillan- pää Jouni Uolevi, Seinäjoki, Somero Olli Matti, Kannus, Spring Keijo Alvar, Haapa- vesi, Talasmäki Marko An- tero, Ilmajoki ja Teerimäki Lasse Viljam, Seinäjoki

Lääkintäluutnantiksi (Merivoimat) Hautero Olli Juhani, Vaasa

Jussi Rytkönen ylennet- tiin majuriksi.

Majuri Matti Kiviniemi.

Kimmo Tastula sai Re- serviupseeriliiton kultai- sen ansiomitalin soljen kera.

Ylennykset 4.6.2011 Oulun

läänissä Ylivääpeliksi Paananen Jouko Matti Reisjärvi

Ylikersantiksi Alpua Matti Tapani Nivala, Joen- väärä Vesa Matias Kalajo- ki

Kersantiksi Haapo- ja Antti Juhani Ylivies- ka, Humaloja Jari Mikko Valtteri Pyhäjärvi, Jokita- lo Jarmo Johannes Sievi Juhola Jani Tapani Kalajoki, Meriläinen Tuomas Aleksi Kalajoki, Nousiainen Juha Jaakko Pyhäjärvi, Salmela Markus Aki Juhani Ylivies- ka, Tanhuala Antti Olavi Kalajoki

Ylirajajääkäriksi Kum- pula Samuli Johannes Yli- vieska.

Ylil Seppo Ruotoisten- mäki.

Eversti evp Heikki Hiltu- la huomioitiin 4.6. Suo- men Leijonan komentaja kunniamerkillä.

Majuriksi: ^Kiviniemi Matti Kari Reisjärvi, Yli- Hallila Kari Olavi Ylivies- ka

Yliluutnantiksi: Jämsä Joni Jaakkima Nivala, Ruo- toistenmäki Seppo Sakari Pyhäjärvi

Luutnantiksi: Oja Kim Gabriel Nivala, Spring Kei- jo Alvar Haapavesi

ResUp Oulu

Sotilasläänin komentaja on ylentänyt seuraavat reservin aliupseeristoon ja miehis- töön kuuluvat 04.06.2011

Ylivääpeliksi: Hänni- nen Juhani Matias Lapua, Kaistila Tapani Johannes Kurikka, Tapio Kari Juhani Vähäkyrö

Ylipursimieheksi: Hek- kala Markku Ensio Kok- kola

Vääpeliksi: Huhtala Heik- ki Tapio Vaasa, Kojola Asko Heikki Tapani Kauhava

Ylikersantiksi: Gädda Tommy Lars Erik Peder- söre, Hirvijärvi Markku Jaakko Seinäjoki, Konttila Juha Martti Olavi Evijärvi, Lehtonen Kai Petri Johan- nes Vaasa, Murtomäki Kari Juhani Kauhava, Myllymä- ki Panu Mauri Matias Sei- näjoki, Näsi Raimo Matias Kauhava, Palo Matti Jaakko Seinäjoki, Perälä Kari Mika-

el Kauhava, Rintamäki Pert- ti Juhani Lapua, Ristaniemi Hannu Olavi Kauhava, Saa- riaho Toni Pauli Kruunupyy, Sundelin Fredrik Stig Gustav Pietarsaari, Tsupukka Pertti Eerikki Laihia

Kersantiksi: Hannus Glenn Patrik Vöyri, Holm- berg Kristian Erik Vaasa, Ingman Joakim Sebastian Mustasaari, Ivalo Teemu Ma- tias Seinäjoki, Jukkola Janne Petteri Kokkola, Kaivonen Jaakko Johan Vaasa, Kivis- tö-Rahnasto Tomi Matias Il- majoki, Koivula Jan-Markus Seinäjoki, Kurikkala Tomi Kannus, Lauronen Jarkko Samuli Mustasaari, Lippo- nen Timo Mikael Ilmajoki, Mäkipernaa Tero Hermanni Kauhava, Peltokangas Ilpo Kalevi Alajärvi, Pentinmäki Toni Matti Sakari Kurikka, Rajamäki Lasse Johannes Kauhava, Rintamarttunen

Sami Anssi Seinäjoki, Sun- delin Klas Håkan Matias Kokkola, Tarnanen Jani Jar- mo Juhani Alajärvi, Viljanen Sami Lauri Mikael Kokkola, Virrankoski Erkki Johannes Kauhava

Alikersantiksi: Finnäs Magnus Jan-Erik Pietarsaari, From Niklas Martin Kausti- nen, Hannila Matti Kalevi Kaustinen, Hannus Marko Henrik Kauhava, Hokka- nen Jukka Aimo Antero Seinäjoki, Humalajoki Timo Juhani Perho, Isotalo Antti- Jussi Aleksander Alajärvi, Koivisto Juha-Matti Mikael Seinäjoki, Korhonen Han- nu Petteri Kokkola, Köyk- kä Matti Jaakko Ilmajoki, Lassfolk Bengt Ove Chris- tian Pedersöre, Lindroos Jani Reijo Kristian Laihia, Louhula Matti Allan Perho, Löppönen Pasi Tapio Ilma- joki, Michelsson Michael

Reinhold Kokkola, Mäki Erkki Antero Pietarsaari, Mäki-Fossi Marko Eemeli Lapua, Olli Riikka Pauliina Seinäjoki, Perälä Sauli Ma- tias Vaasa, Pietilä Jaakko Johannes Kokkola, Ranta- nen Tomi Jukka Alavus, Ri- sikko Jukka Petteri Lapua, Räty Pertti Antti Kauhava, Salmenautio Janne Ilmari Seinäjoki, Stenbacka Björn Johan Vilhelm Mustasaari, Uitto Oskari Johannes Vaa- sa, Vieri Antti Tapani Kok- kola, Virkkala Jan Markus Kokkola

Korpraaliksi: Ahlö Dick Andreas Kokkola, Alanko Joni Ilari Seinäjoki, Bäck Roger Johannes Pietarsaari, Eväsoja Jussi Tapani Seinä- joki, Flinkkilä Hannu Juhani Seinäjoki, Furu Tobias Carl Gustav Kruunupyy, Haa- visto Timo Tapani Kurikka, Heikkilä Pekka Juhani Ala- nen Janne Petteri, Ähtäri,

Tiainen Matti Pekka, Sei- näjoki, Uitto Anssi Markus, Seinäjoki ja Yli-Peltola Mat- ti Iisakki, Kauhajoki

Luutnantiksi Ala-Prink- kilä Antti Henrikki, Alavus, Illikainen Janne Krister, Vaa- sa, Karppi Tapio Johannes, Laihia, Kokko Petri Johan- nes, Kokkola, Kuismin Mi- ka Petri, Töysä, Lauttamus Panu Henrik, Kauhava, Mul- taniemi Kimmo Kalevi, Äh- täri, Mäki Jani Vesa Kristian, Kurikka, Mäkinen Tero Pet- teri, Vaasa, Oja Kim Gabriel, Nivala, Partanen Sami Panu Petteri, Seinäjoki, Perkiömä- ki Mikko Matias, Vähäkyrö, Pohjola Jani Tapani, Ähtäri, Kokkola, Huhtakangas Jouni Juha Matias, Vaasa, Jämsä Joni Jaakkima, Ni- vala, Kiikeri Marko Olavi, Vaasa, Konstari Riku Tapio, Mustasaari, Kärnä Sami Sakari, Seinäjoki, Lekkeri- mäki Mika Tapio, Kokkola, Lepistö Teppo Juhani, Seinä- joki, Luoma Teuvo Markku, Kauhava, Moilanen Veikko Uolevi, Kauhava, Rauha Jussi-Pekka, Seinäjoki, Re- kilä Teppo Jalmari, Kokkola, Renko Esa Kustaa, Kauha- va, Ruusuvirta Sami Juhani, Korsnäs, Sulkakoski Ville Tuomas, Kauhava, Tenhu-

Pohjanmaan Aluetoimisto

vus, Häggqvist Dan Krister Närpiö, Hänninen Jere Henri Mikael Seinäjoki, Järvimäki Petri Mikael Karijoki, Kata- jamäki Sami Joonas Seinäjo- ki, Kaustinen Mikko Tapio Kaustinen, Komulainen Aki Juhani Seinäjoki, Koppinen Ossi Juhani Seinäjoki, Korpi Heikki Aleksi Alavus, Lyly Tapani Matias Kannus, Nie- mi Harri Antti Tapio Seinä- joki, Rahkonen Jukka Mi- kael Kokkola, Ruotsalainen Jukka Tapani Alavus, Smeds Andreas Krister Johannes Ulkomaat, Snellman Jim- my Matias Luoto, Taivainen Marko Kalervo Kauhava, Takala Jami Tapani Alavus, Torppa Jussi Aarne Ensio Veteli, Välimaa Timo Juha- ni Seinäjoki, Wiklund Viktor Kristian Pietarsaari.

Suomen Sotaveteraaniliiton ansiomitali Alpo Koivuniemelle

Vaasan Sotaveteraanipiirin toimistolla, sen Ruffe´s- kahviossa, vietettiin huh- tikuun lopulla juhlallista kahvitilaisuutta, kun projek- ti-insinööri Alpo Koivunie- melle luovutettiin Suomen Sotaveteraaniliiton ansio- mitali.

Reservin majuri Alpo Koivuniemi on toiminut aktiivisesti lähes neljäkym- mentä vuotta vapaaehtoises- sa maanpuolustutyössä mm.

Pietarsaaren Reserviupsee-

Ansiomitalin ja siihen liittyvän kunniakirjan luovuttivat Vasa Krigs- veterandistrikt – Vaa- san Sotaveteraanipiirin puheenjohtaja Anders Knip, kuvassa oikealla ja sotaveteraanipiirin toiminnanjohtaja Tuula Harjunpää, vasemmalla.

Kuva rl rikerhon ja Vaasan Rese- riupseeriirin sekä Suomen Reservupseeriliiton vastuul- lisissa johtotehtävissä.

Erityisesti Pietarsaaren alueella hän on aktiivisesti ollut mukana järjestämässä ja johtamassa Sotiemme ve- teraanien hyväksi järjestet- tyä keräystoimintaa.

Toiminta sotiemme vete- raanien ja heidän puolisoi- desa hyväksi on sydämen asia Alpo Koivuniemelle ja hän toimii myös Pietar-

saaren Rintamamiesten pu- heenjohtajana.

Kuvakavalkadia Pohjanmaan Aluetoimiston ylentämis- ja palkitsemistilaisuudesta

Pohjanmaan Aluetoimsto järjesti ylentämis- ja pal- kitsemistilaisuuden Vaasan Sotilaskodissa perjantaina 3.6.2011, johon oli kutsut- tu Tasavallan presidenttin Puolustusvoimain lippujuh- lan päivänä 4.6.2011 ylentä- miä upseereita reservissä ja vastaaavasti Länsi-Suomen Sotilasläänin komentajan ylentämiä reserviläisiä.

Lisäksi tilaisuudessa luovutettiin kantahenkilö- kunalle ja maanpuolustus- järjestöjen aktiiveille 4.6.

myönnettyjä valtiollisia huomionosoituksia sekä maanpuolustusjärjestöjen ansiomitaleja.

Ylennettävät ja palkittavat sekä kutsuvieraat virittäytyvät juhlahetkeen ja sen tunnelmaan.

Tilaisuuden avasi Poh- janmaan Aluetoimiston päällikön sijainen majuri Jari Hoppela.

Ylennyksen saaneista kutsutuista tilaisuuteen osallistui kolmekymmentä re- serviläistä. Heistä ensimmäisenä eturivissä everstiluutnantiksi ylennetty Kari Silvennoinen Ilmajoelta, jolle majuri Hoppela on ojentanut ylennykseen liitty- vän ilmoituksen, yliluutnantti Tom Sundellin avustaessa jakoa.

Pohjanmaan Aluetoimistosta kapteeniluutnantti Pentti Salo sai vastaanottaa Suomen Leijonan Ri- tamerkin ja komentajkapteeni David Prosi sekä yli- luutnanti Tom Wargh ja luutnantti Harri Kevari sai- vat Maanpuolustusmitalin kultaisella soljella.

Tasavallan Presiden- tin päivämäärällä 4.6.

myöntämät Suomen Valkoisen Ruusun ritarimerkki luovu- tettiin vaasalaiselle reservin majuri Brage Forsstenille, kuvassa vasemmalla ja saman ritarikunnan ansioristi Vaasan Sotaveteraani- piirin toiminnanjohtaja Tuula Harjunpäälle sekä 1.luokan mitali kultaris- tein Timo Lehdolle.

Maanpuolustusmitalin hopeasoljella saivat Vaasan Reserviupseerikerhon jäsent yliluutnantti res. Jor- ma Korpela ja luutnantti res. Lyly Hirvinen kerhonsa varapuheenjohtajan Pauli Glader´in ojentamana.

Suomen Re- serviupseeri- liiton kultaisen ansiomitalin saivat vastaa- anottaa kapee- ni res. Raimo Latvala, jolle soljen kera ja kapteeni res.

Hannu Sulka- koski sekä yli- luutnantti res.

Jukka Hekkilä.

Maanpuolustuskoulutuksen Länsi-Suomen maanpuo- lustuspiirin tämän kevään pääharjoitus PAUHA 2011 järjestettiin piirin KOTU- yksiköiden yhteisponnis- tuksena 15.- 17.4. Lohtajan ampuma- ja harjoitusalu- eella loistavan kevätsään vallitessa. Tämän vuoden Pauha koostui 18 kurssista, joista neljä oli maakunta- komppanioille suunnattuja, sotilaallisia lisäkoulutuksia, kuten maakuntakomppanian virka-apukoulutus, jalkavä- kitaistelun perusteet ja tulen- johtokoulutus. Sotilaallisia valmiuksia palvelevaa kou- lutusta annettiin mm. esi- kuntatoiminnassa, aselajien perustaidoissa ja tarkka-am- munnassa. Varautumis-, ja turvallisuuskoulutustarjon- taa edustivat alueellinen en- sihoitoharjoitus ja ensihoito maasto- ja poikkeusoloissa.

Lisäksi osa kursseista tuki suoraan harjoitusorganisaa- tiota kuljetus-, muonitus- ja perustamistoiminnassa.

Kaiken kaikkiaan harjoi- tus keräsi paikalle n. 350 kouluttajaa ja kurssilaista.

Tänä vuonna nuorten osuus harjoituksessa oli poikkeuk- sellisen suuri: lähes kolmas- osa kurssilaisvahvuudesta osallistui johonkin kolmesta nuorille suunnatusta kurssis- ta. Nuorten positiivinen asen- ne ja ”tekemisen meininki”

teki vaikutuksen kokeneem- piinkin reserviläistoimijoi- hin, siinä määrin reipasta toiminta oli. Kurssipalaut- teista päätellen kokemus oli molemmin puoleinen, ja hyvä näin, sillä nämä kurssit ovat mitä parhain tapa tasoit- taa asepalvelukseen liittyviä ennakkoluuloja ja kohottaa maanpuolustushenkeä.

Hyvä palaute ei rajoittunut yksistään nuorten kurssei- hin, vaan harjoitusjoukoilta kerättyjen palautteiden pe- rusteella harjoitus oli koke- muksena hyvä kautta linjan ja mikä parasta, koulutuk- selle asetetut tavoitteet ja odotukset koettiin yleisesti saavutetun ja jopa ylitetyn.

Tämän mittakaavan har- joitushan ei kuitenkaan yk- sinomaan reserviläisvoimin onnistuisi. Erityisen tun- tuvalla panoksella tukeaan antoivatkin Kauhavan len-

Positiivista pauha-henkeä Positiivista pauha-henkeä hyvän sään aikana

hyvän sään aikana

tosotakoulu, joka luovutti koulutus-, majoitus- ja vaate- tusmateriaalin harjoitukseen käyttöön, Kainuun prikaati, joka tuki harjoitusta materi- aali- ja ajoneuvokalustolla sekä tietysti Panssaripri- kaati, jonka hallinnolliseen alaisuuteen Lohtajan harjoi- tusalue kuuluu. Korvaama- tonta tukea antoivat myös Länsi-Suomen sotilaslääni, Pohjanmaan ja Pohjoispoh- janmaan aluetoimistot, sekä Kokkolan ja Pietarsaaren poliisilaitokset. Reserviläi- sen näkökulmasta katsot- tuna erityisen kannustavaa oli, kuinka hyvin yhteistyö eri tahojen välillä toimi.

PAUHA 2011 johtovas- tuu oli Keski-Pohjanmaan KOTU-yksiköllä ja tulevan vuoden Pauhan suunnit- telee ja johtaa vuorostaan Etelä-Pohjanmaan KOTU- yksikkö. Lisää tietoa ja ku- vamateriaalia tämän PAUHA 2011 -harjoituksesta löytyy MPK:n Länsi-Suomen maanpuolustuspiirin netti- sivuilta osoitteesta www.

mpk.fi sekä ensimmäistä kertaa Facebookista osoit- teesta www.facebook.com/

Pauha2011

#0/534&

1&/,,+&3+0+//+34&!

#0/53

18 ’&/,72)/()/!

%545345 030+44))33& 01!*+"’0/53 4&+ 45-) ,76.77/!

$73 .)2 18 &(2)33)/ 01!*+"’0/53,5/()2 )--)2 ,0. 18 ’)39,!

15.7.-14.8.

KyläKelpaa!

Maaseutuasumisen valtakunnalliset messut Kannuksessa

Keskitä asiointisi Nordeaan jo tänään.

Avainasiakkaanamme saat henkilökohtaisen pankkineuvojan.

9VO^VsWZSWs]^S^O\`O^_VV_^K]SKUUKKU]OWWO

=YS^KZ`WWZWWK¬ZO"¬

¬""WK¬ZO"¬"^KSUscY]YS^^OO]]K XY\NOKPS^O\`O^_VYK

Nordea Pankki Suomi Oyj

Teemme sen mahdolliseksi Kirkkokatu 8

Haapajärvi 0200 3000 nordea.fi

Vaasan Kuninkaan Apteekki Kungs Apoteket i Vasa

ark/vard 9-20 la/lö 10-16 puh/tfn 3168 700 Kuninkaantie/Kungsvägen 72-74 www.vaasankuninkaanapteekki.fi

* Palveleva * Yksilöllinen * Erilainen

* Betjänande * Individuellt * Annorlunda

SUORITAMME:

*Erilaisia kaivuu- ja nostotöitä

*Maakaapeöointia

*Maalämpöputkien kaivuutyöt

Huuki Janne p. 040 533 8068 Huuki Raimo p. 040 556 7539 Huuki Marko p. 0400 767 346

*Toimitamme maanrakennusaineita

Ihan tavallinen kiinteistövälitysyhtiö

67100 Kokkola

Kun ammattitaito ratkaisee

• Uudistuotannosta saneerauksiin

• Omakotitaloista sairaaloihin

• Tuotantolaitoksista teollisuushalleihin

• Lämmityksestä jäähdytykseen

• Hananvaihdosta vuosihuoltoon

• Suunnittelun ja konsultoinnin

POINTEL OY

Talotekniikan moniosaaja www.pointel.fi

Leppäojatie 7 Kannus Teollisuustie 3 Kokkola 010 42 53 730 010 42 53 731 Kerran tuli vartioasemalle

tunnettu kylänkauhu. Hän pyysi vartioaseman pääl- likön puoltolausuntoa ki- väärin ostoluvan tueksi.

Päällikön tiedusteltua aseen käyttötarkoitusta vastasi mies: ”On tuon nu- apurin kanssa niin huonot nuo välit!”

Luonnollisesti hän ei saanut suositusta.

Joskus, onneksi harvoin käyttäytyivät jotkut mais- tissa olevat metsästäjät, varsinkin rysän päältä tavoitetut salametsästäjät häijysti soittaen suutaan ja vastustivat aseensa ja patruunoiden poisottamis- ta. Joskus ase saattoi olla luvaton, sodasta aikoinaan tuotu tai suojaisessa pai- kassa sotien jälkeen hyvin säilynyt kivääri, konepis- tooli jne.

Kerrankin hiihdimme partiokavernini kanssa kahden hirvensalamet- sästäjän aukaisemaa latua pitkän tovin ennen kuin saavutimme heidät käs- kytystäisyydelle.

Molemmat miehet avasivat kivääreillään meitä pelotellakseen tu- len, onneksi ohi ampuen.

Toimin partiojohtajana ja vasta kovan käskytyksen – jopa uhkailun jälkeen he suostuivat laittamaan aseensa hankeen pystyyn

Huumeissa, juopuneen tai tolaltaan poissaolevan käsissä on ampuma-ase tai astalo todella vaarallinen

ja perääntymään aseista pa- rinkymmenen metrin pää- hän. Toisen miehen ase oli luvaton.

Oikeus ei tuntenut ar- moa.

Vaikka itäraja on rikol- lisuuteen nähden nykyään rauhallinen, tapahtuu val- tiorajarikkomuksia silloin tällöin. Eniten niitä tapahtuu Kaakkois-Suomen alueella.

Jonkin verran merialueilla.

Sitä paitsi naapurin raja- vartijat ovat nykyisin am- mattisotilaita, jotka eivät rötöstele ja pakene ase mu- kanaan Suomen puolelle.

Oli tapauksia, että poika avasi tulen takaa-ajavaa partiotamme kohti, joskus ampui itsensä huomattuaan jääneensä piiritetyksi.

Joskus 1960-luvulla Kai- nuussa Suomen puolella tapahtunut monia tunteja kestänyt puolenkymmenen aseellisen ihmisen piiritys päättyi piiritettyjen antautu- miseen omien saadessa vah- vistusjoukkoa ja piiritetyillä ei ollut maaston suomaa vetäytymisreittiä. Suoma- lainen rajakersantti ja yksi rajavartija saivat arvokkaan ansiomerkin. Koska kysy- myksessä oli arka asia, ei siitä enempää.

Tänä päivänä ovat monet asiat tyystin erilaisia kuin silloin, kun itse aloitin ra- jamiesuran. Muun muassa

passintarkastus on siirtynyt Rajavartiolaitokselle. Valvo- taan tehokkaasti liikennettä, tutkitaan metsästysrikokset ja muita eteen tulleita rikok- sia. Myös salakuljettajat ovat ovelia, mutta yhteistyössä tullin ja poliisin kanssa apu- na nykyajan hieno tekniikka auttaa ja nopeuttaa viran- omaisia vilkkaasti toimivais- sa satamissa, maa-asemilla, lentoasemilla, merellä jne.

Allekirjoittanut on jou- tunut yhden kerran taiste- lemaan hengestään suu- rikokoista miestä vastaan konepistooli m/45 kanto- hihnan katkettua ja aseen joutumisesta vastustajan käsiin. Kaaduin selälleni ta- kana olleeseen jalkapallon kokoiseen kiveen kompas- tuessani.

Mielenvikainen, joksi hän paljastui, ei Luojan kiitos osannut poistaa aseen var- mistusta ja sain vaarallisella lyönnillä kämmensyrjällä kaulavaltimoon niin, että

”miestä alkoi raukaista”.

Sain miehen kiinniotetuksi ja vaarattomaksi.

Poliisi joutuu suurissa kaupungeissa viikonlop- puöinä melko usein todella vaarallisiin tilanteisiin. Huu- meiden vaikutuksen alainen ei ymmärrä eikä halua nou- dattaa poliisiin käskytystä, samoin ”hulluna humalassa olevat”.

Poliisit ovat hyvin kou- lutettuja ja neuvottelutai- toisia. Jos partion mukana on hyvin koulutettu koi- ra, laukeaa tilanne usein nopeasti. Mieleen tulee eräskertainen kahden juovuksissa olevan teh- tailijan ammuskelu po- liiseja ja rajamiehiä kohti heidän tullessa ylläteyksi valmistuspaikalta. Tilanne saatiin hallintaan nopeasti terhakan rajakoiran ja sen ohjaajan ansiosta.

Suureksi onneksi Suo- mella ei ole tällä hetkellä merkittäviä ulkoisia uhkia.

Kaikkiin ilmansuuntiin vallitsee syvä rauhantila ja luottamus. Mitä nyt itänaapuri otti nokkiinsa esimerkiksi pienen An- ton-pojan tapauksessa ja joissakin avioliittojupa- koissa.

Toivottavasti Suomi ei joudu itsemurhaterroris- tien kohteeksi, pitäväthän ääriaineikset vihollisinaan kaikkia Afganistanissa olevia ulkomaalaisia soti- laita. Ja jos osallistumme Libyan veriseen selkka- ukseen, meidät voidaan merkitä vihollisiksi.

Suo siellä, vetelä tääl- lä.

Ilmari Matinniemi toimiups. Evp Kiuruvesi

Inför första torrövningsanfallet.

Under våren och hösten 2010 hade en svenks res- pektive nsk kustinfante- ri 1 genomförts. Ett antal KOTU-utbildare har under 2009 planerat en kustinfan- teriutbildning som skulle utföras i Österbottnisk ma- rinmiljö. Tanken med kur- sen var också att få en mer realistisk stridmiljö och vi fastnade för airsoft, som re- dan hade blivit testad i andra sammanhang. De som varit i kustjägarbataljonen skulle få repetara sina kundskaper och de som inte hade kustjä- garutbildning skulle få lära sig något nytt.

Kursens premiär kunde inte ha fått en bättre början då vädret visade sig från den bättre sidan samt vid öppningstalet hade vi en fin bakgrundsmusik från Lohteå, dovt mullrande kanoneld och smattrande maskingevärseld.

Första dagen förlöpte väl

Kustinfanteriutbildning i

österbottniska förhållanden

med både praktiska övningar samt teorilektioner. Airsoft- vapnen var en ny erfarenhet för många och efter att vår expert berättat om airsoft- vapnens historik samt dess praktiska användning bör- jade vi testa vapnen. Efter lite testskjutningar drog vi några spel i närterrängen, adrenalinet pumpade och stridshornen växte ju mer vi spelade. Träffar gavs och togs men alla var överens att det här var j-t roligt.

Efter lunchen blev det lektioner med taktik i ma- rin verksamhetsmiljö och entliga specialtrupper och deras verksamhet. Landstig- ning med tillhörande kom- munikationsövningar hörde också till dagens utbildning.

Kvällen avslutades med bastu och korvgrillning med tillhörande historiebe- rättelser!

Andra dagen inleddes med teorilektion där gräns-

bevakningsväsendet be- rättade om sin verksamhet i både fredstid och kristid.

Efter lektionen körde vi igång på allvar, en ende grupp hade upptäckts på en närliggande holme och det var vår uppgift att driva ut eller eliminera enden.

Nu var läge att komma i håg vad vi lärt oss under lördagen, efter ordergivning gav vi oss i väg med båten.

Ordern var självklar, driva ut enden.

Båten närmar sig stran- den. . . .Landstigning-skyd- da-framryckning-skydda- fiendekontakt-eldgivning- framryckning- kamraten träffad-eldgivning. Fienden eliminerad.

Efter att anfallet avslutats var det genomgång,- hur gick det?- hur många egna blev träffade? – vad kan vi göra bättre.

Efter några övningsom- gångar var det dags att åter-

gå till fastlandet för lunch.

Söndagen for iväg av bara farten och vi tyckte alla att dagen var allt för kort. Men kort sammafattat var helgen en framgång.

I maj 2011 hade vi följan- de kustinfanteri 1 och även den var välbesökt. Till hös- ten blir det en kustinfanteri 2 och enligt vad som nns på planeringsbordet blir den utomordentligt bra. Så alla ni som gått ettan håll ögo- nen öppna på höstens kur- sutbud, och alla ni som inte ännu har haft förmånen att gå kustinfanteri 1 kursen nns det nya möjligheter nästa år.

Tack till Gränsbevak- ningsväsendet för utrymmen och utbildninghjälp samt till Gamla Karleby sjöräddare för sjötransporterna

Nicklas Gustafsson Kustinfanteriutbildarna

PALVELEE:

MA-PE SU LA

Kannus

6-21 8-21 8-21

t&MJOUBSWJLFNZZOUJ t7FJLLBVT t1PMUUPBJOFNZZOUJ

t,BIWJP

t1PMUUPÚMKZTVPSB NZZOUJ

Meiltä Bonusta saat jopa 5%

Heinolankaari 12 67600 Kokkola puh. (06) 822 6025

Heinolankaar Heinolankaaren en

Kotipizza Kotipizza Heinolankaaren

Kotipizza

-henki-, vahinko- ja työeläke- vakuutukset yksityisille, yrityksille ja maanviljelijöille.

Tmi Jari Myllymäki, Honkatie 1-3 A 4,67200 Kokkola gsm 0500-265 147 ja 010 253 1712, fax 010 253 1715 email: jari.myllymaki@pohjola.fi

UUTISET MAAKUNNASTA, KOTIMAASTA JA MAAILMALTA

KOKKOLAN KAUPUNKI

Kokkola on hiljalleen merestä noussut satamakaupunki. Kokkolan perustamisesta

on kohta kulunut 400 vuotta. Kustaa II Aadolf perusti Kokkolan v. 1620.

Kokkola on kaksikielinen kaupunki.

Kokkolan kaupunki PL 43, 67101 Kokkola

Puh. (06) 828 9111 www.kokkola.fi

ASUNTOMESSUT KOKKOLASSA BOSTADMÄSSAN I KARLEBY 15.7. - 14.8.2011

Vi var några stycken öster- bottningar som hade det sto- ra nöjet att följa med svenska hemvärnets övningar under några dagar i maj. Efter att bilen blivit packad åkte vi mot Vasa och tog pizzaprå- men över till Holmsund.

Efter ett besök på Army shoppen i Umeå anlände vi till Tåme skjutfält på efter- middagen.

Efter att vi blivit väl emot- tagna åt vi en god middag före vi styrde färden mot sk- jutfältet. Skjutningarna hade blivit uppskjutna p.g.a. att pansarregementet hade skju- tit med spårljus under efter- middagen och startat några skogsbränder(9st!). 31.

Kompaniet övade närst- ridsskjutningar under led- ning av en mycket erfaren of cer. Skjutningarna gick väldigt smidigt fastän det var med skarp ammunition.

Vi ck prova deras nya st- ridsväst och skjutställning med AK4:an. AK:4an var svår att få i balans och tung att hålla upp, därför tycker vi att vårt stg är bättre lämpad för närstrid.

Även AK5: an ck vi be- kanta oss med. Efter skjut- ningar var färdiga drog vi oss tillbaka till lägerområdet och där det bjöds på grilla- de hamburgare till kvällsbit!

Hemvärnet började sedan med att släcka skogsbränder och vi gick till kojs.

Följande förmiddag följde vi med gruppens framryck- ning, intagning av försvars- ställning, nedkämpning av ende samt taktiskt tillba- kadragande. Eftermiddagen började vi med att besöka pansarregementet som hade rekreationsdag på skjutba- nan.

Där väntade oss era gla- da överraskningar bl.a. ck vi provskjuta M16 med au- tomateld och det halvauto- matiska prickskyttegeväret Ag90, kaliber 12,7x99 mm.

Resten av eftermiddagen och kvällen gick vi med ett brett leende över läpparna!

Eftermiddagen fortsatte med punktutbildning i hur man använder hund vid övervakning av objekt och sök efter personer. Efter en hel del torrövning prövade de att ta med hunden, vilket visade sig vara ett väldigt effektivt hjälpmedel då man söker efter personer i terrän- gen.

Of ceren som drog utbild- ning hade lång erfarenhet av hunden som hjälpmedel både

Besök i Tåme och Umeå

från Sverige och utomlands, han kom med många goda råd som både vi och kursdel- tagarna lade på minnet.

På kvällen följde vi med plutonens framryckning, in- tagning av försvarsställning, nedkämpning av fienden samt taktiskt tillbakadra- gande. Efter att ha följt med grupperna på förmiddagen, var det intressant att konsta- tera att det var ett helt annat gäng som skjöt på kvällen, övning ger verkligen fär- dighet. Skjutövningarna avbröts lite tidigare än be- räknat, eftersom de varit ute och släckt skogsbränder halva natten.

Den här kvällen stog det

”laxtartar” på menyn, (tänkte faktiskt att vi skulle ta med kocken hem till Finland).

Kvällen avslutades med bastu i svensk anda, samt lite lätt dryck och snacks i gott sällskap.

Följande morgon av- tackade vi våra värdar och tog därefter en tur ut till leopardrarna som pansarre- gementet höll på att köra ut till skjutfältet. Eftersom vi

skulle ner till Umeå hade vi tyvärr inte tid att se på deras skjutningar.

När vi anlände till rege- mentet i Umeå, tog hem- värnets regementschef emot oss. Han förklarade hur hem- värnet var uppbyggt i Väs- terbotten. Efter en intressant presentation, hur övningen var uppbyggd, bar det i väg till stabsplatsen för övning . Efter ordergivning var vi med en pluton som intog ett objekt med hjälp av hundpat- rull. Uppdraget gick ganska bra, men lite mer aggressivi- tet önskade vi att det skulle ha varit.

På eftermiddagen följde vi med en annan pluton, när de gjorde ett våldsamt anfall på en holme utanför Holmsund.

Färden ut skedde med strid- sbåt 90 i ca 32 knop. Båten skulle gå över 40, men föra- ren skyllde på gamla moto- rer. Vi följde vi med i första anfallsvågen, upp på strand och mot klipporna.

Den andra anfallsvågen iakttog vi från land, med bästa åskådar platserna på stranden. Den andra an-

fallsvågen gick bättre än den första. Troligen, eftersom de visste att de hade de nska kustinfanteristernas vakande ögon på sig, trodde vi…

Svenskarna var väldigt intresserade om hur vi tyck- te att det hade gått. Vi tyckte att det var helt ok, för vi är ju ändå bäst. Färden tillba- ka till fastlandet skedde med deras G-båt vilken också var en ny erfarenhet för de es- ta av oss. Vi avtackade våra värdar med boken om artil- leriskolan i Jakobstad.

På kvällen var vi inbjud- na till regementsmuseet för trevlig samvaro med dryck och tilltugg. På museet ck vi en guidad rundtur om Västerbottens regementes historia.

Vill tacka mina reskamra- ter för en trevlig resa och de personer som gjorde resan möjlig. Även våra svenska kolleger ska ha ett stort tack för att de tog hand om oss under vistelsen.

Nicklas Gustafsson Kustinfanteri- utbildningen.

Skribenten skjuter med Ag90.

Putsning av pipa.

Asianajotoimisto Anne Mäkelä Torikatu 35 A 67100 Kokkola Puh. (06) 824 2350 Fax (06) 824 2395

KORSHOLMS APOTEK MUSTASAAREN APTEEKKI

SMEDSBY SEPÄNKYLÄ Öppet vard. 9-18, lördag 9-13 Avoinna arkisin 9-18, lauantaisin 9-13

TEL 3222 941 PUH.

Maakunnan laajimmat urakointipalvelut meiltä !

KP KONEURAKOINTIA OY

Himangantie 578, 69100 Kannus Harri Kuusisto 050 567 1825 Kyösti Isohanni 0500 121 004

www.koneurakointia.fi

• KULJETUKSET PÄIVITTÄIN YMPÄRI MAAKUNTAA

• MUUTTOKULJETUKSET

Puh. 040 7156 049, 06-873 407

KULJETUSPALVELU Pasi Syrjälä Ky

Rekiläntie 581, 69100 Kannus Fysioterapeut, fysioterapeutti

Aki Yli-Korpela Källängsvägen 1, Niittylähteentie KORSHOLM, 65610 MUSTASAARI Tel. 06- 3223 566, 050-597 4075

vitafysio@netikka.fi

Fysikalisk undersöknings- och vårdanstalt Fysikaalinen tutkimus- ja hoitolaitos