2
Uuden päätoimittajan tervehdys
Sosiaalilääketieteellisen Aikakauslehden toimitta- misessa tapahtui joitakin muutoksia sen 52. toi- mintavuoden käynnistyessä. Toimituskunnasta jäi pois aikaisemmin päätoimittajanakin toiminut Leena Koivusilta ja minä aloitin uutena päätoi- mittajana edeltäjäni Marika Salmisen siirryttyä toimituskunnan jäseneksi. Päätoimittajan tehtä- vässä aloittaessani olen saanut Marikalta suuren- moista tukea ja konkreettista apua, mistä olen hänelle suuresti kiitollinen. Haluan esittää Mari- kalle, muulle toimituskunnalle ja toimituskunnan jättäneelle Leena Koivusillalle suuret kiitokseni heidän lehdelle tekemästään erinomaisesta työstä, minkä ansiosta saan aloittaa työni elinvoimaises- sa lehdessä. Sosiaalilääketieteelliseen Aikakaus- lehteen julkaistavaksi tarjottujen käsikirjoitusten määrä on kasvanut tasaisesti. Toivon, että tämä suuntaus tulee jatkumaan myös tulevaisuudessa.
Päätoimittajakauteni aikana tarkoitukseni on uu- distaa lehden kirjoitusohjeet ja laatia asiantunti- joille arviointiohjeet. Ohjeiden tarkoituksena on helpottaa kirjoittajien ja arvioijien tekemää arvo- kasta työtä. Arviointiohjeiden tarkoituksena on myös varmistaa, että kaikki julkaistavaksi tarjo- tut käsikirjoitukset arvioidaan mahdollisimman tasapuolisesti ja kattavasti niiden tieteellisen ta- son varmistamiseksi.
Oma taustani on terveystieteissä; olen väitel- lyt hoitotieteestä ja dosentuuriini on obstetrisen ja perinatologisen epidemiologian alalta. Tutki- muksellinen mielenkiintoni on kohdistunut pää- asiassa raskaana olevien hyvinvointiin ja synnyt- täjien hoidon kehittämiseen. Viimeisimmässä tutkimushankkeessa olemme hakeneet vastausta kysymykseen alkaako yksilön syrjäytyminen jo raskauden aikana. Laajat kansallisiin rekisteriai- neistoihin pohjautuvat tutkimustulokset osoitta- vat, että alempaan sosiaaliluokkaan kuuluvilla näyttää olevan suurempi riski epäedullisiin ras- kauden päätetapahtumiin kuten ennenaikainen
synnytys ja pienipainoisena syntyminen. Osa so- sioekonomisten ryhmien välisistä eroista selittyy käyttäytymiseen liittyvillä tekijöillä, joista merkit- tävin on raskaudenaikainen tupakointi. Raskau- denaikainen tupakointi näyttää olevan voimak- kaasti yhteydessä asuinpaikkakunnan väestön yleiseen koulutustasoon; raskaudenaikainen tu- pakointi oli vähäisempää kunnissa, joissa yliopis- tokoulutuksen saaneen väestön osuus oli suurin.
Tästä voidaan päätellä, että ympäröivä yhteisö on merkityksellinen myös yksilön terveyden kan- nalta ja että sosiaali- ja terveydenhuollon palve- luissa tulisi huomioida yksilön tarpeiden lisäksi myös alueen väestön erityistarpeet.
Sosioekonomisten terveys- ja hyvinvointiero- jen vähentäminen on nykyisen hallitusohjelman ja kansallisten terveyspoliittisten linjausten mu- kaista toimintaa. Valtioneuvoston linjausten mu- kaisesti yhteiskunnallisen päätöksenteon tulisi perustua korkeatasoiseen ja monitieteelliseen tut- kimukseen. Tähän haasteeseen vastaaminen edel- lyttää, että tieteellistä tutkimusta kohdennetaan yhteiskunnallisesti merkittäviin aiheisiin. Suomes- sa eri viranomaisten keräämät tilasto- ja rekiste- ritiedot soveltuvat erinomaisesti monitieteellisen ja yhteiskunnallisesti relevantin tutkimuksen ai- neistoksi. Rekisteritiedot muodostavat valtavan koko ajan päivittyvän tietovarannon, joka kattaa maamme koko väestön. Suurin osa rekistereistä on henkilörekistereitä, joiden tietoja voidaan yh- distää henkilötunnuksen avulla. Henkilörekiste- reissä on tietoja mm. sosioekonomisista olosuh- teista, sairauksista, sairaala- ja avohoidosta, lää- keostoista ja yhteiskunnallisista etuuksista kuten sairauspäivärahat ja eläkkeet. Tietoja on runsaas- ti myös muista kohdeyksiköistä kuten kunnat, organisaatiot, tapahtumat ja yritykset. Kuntata- son tietoja ovat mm. asukasluku, työttömyysaste, alkoholin myynti ja terveyspalveluiden käyttö.
Rekisteritietoja on tähän asti hyödynnetty tut- kimuksessa huomattavan vähän, koska niiden tutkimuskäyttöä hankaloittavia tekijöitä on usei- ta. Henkilörekisterin tietojen tutkimuskäyttöä säädellään tiukasta lainsäädännöllä tietosuojan varmistamiseksi, mikä on erittäin tärkeää. Nyky- tilanteessa tutkija joutuu tekemään yhtä tutkimus-
SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2015: 52 2–3
P ä ä k i r j o i t u s
3
ta varten useampia käyttölupahakemuksia, jos tietoja aiotaan yhdistää useamman viranomaisen ylläpitämistä rekistereistä. Käyttöluvan saamiseen voi kulua aikaa jopa yli vuosi. Rekisteritietoja voi- daan haluta yhdistää myös muilla tavoilla kerät- tyihin useammanlaisiin tutkimusaineistoihin ja tieteen edistyessä on todennäköistä, että tarve erilaisten aineistojen yhdistämiseen tulee edelleen lisääntymään. Erilaisten tietojen tutkimuskäyttöä säädellään useiden eri lakien avulla, mistä johtuen voi olla haasteellista arvioida esimerkiksi tietojen yhdistämisen laillisuutta. Tästä voi seurata tarve kerätä turhaan uusia tutkimusaineistoja. Suomes- sa ollaan parhaillaan uudistamassa terveyden- huollon valtakunnallisia henkilörekistereitä kos- kevaa lainsäädäntöä. Myös Euroopan Unionin alueella ollaan uudistamassa henkilötietojen käyt- töä koskevaa lainsäädäntöä. Lainsäädäntö ei saisi tarpeettomasti hankaloita tutkimuksen tekemistä ja sen tulisi olla ajantasainen.
Rekisteritutkimuksen edistämiseksi myös tut- kimusaineistojen käyttöluvan saamista tulisi hel- pottaa ja nopeuttaa. Kansallisarkisto ja Tilasto- keskus käynnistivät vuoden 2014 alussa Finnish Microdata Access Services (FMAS) –hankkeen rekisteritutkimuksen edistämiseksi. Hankkeessa rakennetaan viranomaisille ja tutkijoille koko- naan uutta sähköistä palvelukokonaisuutta, joka koostuu sähköisestä käyttölupapalvelusta, meta-
tietokatalogista, etäkäyttöjärjestelmästä ja infor- maatio- ja tukiportaalista. Sähköisen käyttölupa- palvelun kautta tutkijat voivat hakea viranomai- silta käyttölupaa yhden luukun periaatteella (yksi hakemus yhtä tutkimusta kohti), saada metatieto- katalogista muuttujatason tietoa eri rekistereiden tietosisällöistä ja saada aineistot käyttöönsä etä- käyttöjärjestelmän kautta aineistojen konkreetti- sen luovuttamisen sijaan, mikä parantaa tietotur- van toteutumista. Palvelun informaatio- ja tuki- palvelun tarkoituksena on jatkaa tämän vuoden alussa lakanneen Rekisteritutkimuksen tukikes- kuksen (ReTkin) toimintaa. Hanketta rahoitettiin ensimmäisen vuoden ajan Suomen Akatemian FIRI-rahoituksella, mutta Suomen Akatemia ei kuitenkaan myöntänyt alun perin kaksivuotiseksi suunnitellulle hankkeelle toisen vuoden rahoitus- ta. Mikäli hanke ei saa tarvitsemaansa jatkorahoi- tusta, on vaarana että Suomesta häviää rekisteri- tutkimusta koordinoiva ja edistävä taho. Rahoi- tusvaikeuksista johtuen uusien palveluiden käyt- töönotto tulee joka tapauksessa viivästymään.
Rekisterien tutkimuskäytön lisääntymisestä on odotettavissa huomattavia hyötyjä kuten olemas- sa olevien niukkojen tutkimusresurssien tehok- kaampi käyttö. Odotettavissa on myös tutkimuk- sen kansainvälisen kilpailukyvyn paraneminen, koska rekisteritutkimus on niihin kohdistuneiden viittausten perusteella arvioituna korkeatasoista.
SARI RÄISÄNEN
