K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 9 9 . v s k . – 3 / 2 0 0 3
331 V Ä I T Ö K S I Ä
Väitöskirja tietotekniikan taloustieteestä
Lars Sørgard Professori
Norjan Kauppakorkeakoulu, Bergen
V
äitöskirja käsittelee tietotekniikan toimialaa ja erityisesti ohjelmistoteollisuutta. Osioita on neljä johdannon lisäksi. Työ on kokonaisuus, sillä osiot liittyvät toisiinsa läheisesti. Kaksi en- simmäistä osiota käsittelevät kaupallisten ja avointen ohjelmien suhteita ja jälkimmäiset nii- den yhteensopivuutta.Ensimmäisen esseen aihe on kaupallisen ohjelmistotuottajan ja avoimen ohjelman kehit- täjäyhteisön välinen vuorovaikutus. Mallin ydin on ohjelmoijien valinnoissa: yritys tarjoaa kiin- teäpalkkaisen työn ja toisaalta toiminta avoin- ten ohjelmien kehitystyössä mahdollistaa tule- via komplementaarisia tuloja. Yrityksen palkan taso määrää avoimen ohjelmointiyhteisön koon. Ohjelmien käyttöönottokustannukset ratkaisevat käyttävätkö kuluttajat avointa oh- jelmaa. Markkinoiden koon osoitetaan vaikut- tavan avoimen ohjelman markkinaosuuteen.
Lopuksi esseessä pohditaan politiikkakysymyk- siä ja osoitetaan, että tieto avoimesta ohjelmas- ta lisää hyvinvointia. Essee on hyvin laadittu lisäys avointen ja kaupallisten ohjelmien teo- reettiseen tarkasteluun. Kuitenkin joitakin ole- tuksia voi asettaa kyseenalaiseksi. Esimerkiksi
olisi kiinnostavaa tarkistaa kuinka vaihtoehtoi- set kysynnän mallinnukset vaikuttaisivat johto- päätöksiin.
Toinen essee on ensimmäisen laajennus.
Ohjelmien laadut ovat nyt annettuja ja edelli- sen esseen kaltaista ohjelmoijien tarkastelua ei ole nyt mukana. Näin kirjoittaja kykenee tar- kastelemaan kysyntää yksityiskohtaisemmin ja tarkasteluun lisätään verkostovaikutus. Avoin ohjelma on kaupallisen substituutti. Kysytään, pitäisikö yrityksen tukea avointa ohjelmointi- yhteisöä ja näin luoda yhteensopivuus ohjel- mien välillä. Kiinnostavaa on, että jos verkos- tovaikutus on voimakas, niin yritys valitsee yh- teensopimattomuuden ohjelmien välille. Tulos on vastakkainen kuin aiemmassa tutkimukses- sa. Tästäkin mallista voi esittää samat oletuk- siin liittyvät kysymykset kuin edellä.
Kolmas essee käsittelee tutkimus- ja kehi- tystoiminnan vaikutusta kuluttajien ja yritysten käyttäytymiseen. T&K -toiminta nähdään in- vestointina, jonka seurauksena yhteensopivuus tulevaisuudessa kohoaa. Miten yritys sitten in- vestoi ja kuinka kilpailun luonne vaikuttaa lop- putulokseen? Esseessä johdetaan tulos, jonka
332
V Ä I T Ö K S I Ä KAK 3 / 2003
mukaan kilpailu johtaa ali-investointiin verrat- tuna yhteiskunnan optimiin. Tukiaiset korjai- sivat tätä ja lisäisivät hyvinvointia. Essee on hyvin kirjoitettu ja sisältää kiinnostavia tulok- sia. Kirjoittaja olisi kuitenkin voinut vertailla tuloksiaan tarkemmin aiempaan tutkimukseen.
Neljäs essee on kolmannen laajennus. Nyt oletetaan, että toisen yrityksen yksikkökustan- nus on yksityistä tietoa. Tämä tekee tarkaste- lusta paljon monimutkaisemman. Kirjoittaja osoittaa pystyvänsä hallitsemaan tarvittavan mallikehikon ja tarkastelu sujuu hyvin. Tulos on se, että yksityinen tieto johtaa suurempaan
T&K -investointiin kuin täyden tiedon vallites- sa. Väitöskirjan tekijä olisi tässäkin kohtaa voi- nut pohtia tarkemmin työn ja aiemman tutki- muksen suhdetta. Erityisesti pitäisi selventää sitä, että mallissa ei ole tiedon leviämistä (spill- over) ja siten mallin voi tulkita tuotantoon tai tuotteeseen liittyvän innovaation tarkasteluksi.
Essee on täydennys tuotekehityksen ja yksityi- sen tiedon taloustieteelliseen tutkimukseen.
Mielestäni väitöskirja on hyvin laadittu ja osoittaa, että väittelijä pystyy vaativaan teoreet- tiseen analyysiin. Väitöskirja täydentää aiem- paa teoreettista tutkimusta.
