234
K a n s a n t a l o u d e l l i n e n a i k a k a u s k i r j a – 9 8 . v s k . – 2 / 2 0 0 2 V Ä I T Ö K S I Ä
Väitöskirja koulutuksen ja tulojen uudelleenjaon
poliittisesta taloustieteestä
1Clemens Fuest Professori Kölnin yliopisto
V
TL Panu Poutvaaranväitöskirja tarkastelee koulutuksen ja tulojen uudelleenjaon poliittis- ta taloustiedettä. Avainero henkiseen ja fyysi- seen pääomaan tehtyjen investointien välillä on se, että henkiseen pääomaan liittyvien riskien hajauttaminen on yksittäiselle sijoittajalle vai- keampaa. Tämä nostaa esiin kysymyksen siitä, kuinka koulutukseen ja henkiseen pääomaan tehtyjen investointien riskit voidaan vakuuttaa.On todennäköistä, että yksityiset vakuutus- markkinat henkiseen pääomaan liittyville ris- keille eivät toimi tehokkaasti huomattavien epäsymmetrisen informaation ja moraalikadon (moral hazard) aiheuttamien ongelmien takia.
Tämän johdosta julkiselle interventiolle voi löytyä rooli. Tuloja uudelleenjakava verotus on yksi tapa tarjota vakuutus henkiseen pääomaan tehtyihin investointeihin liittyviä tuloriskejä vastaan. Tämä väitöskirja tarkastelee verojen ja tulonsiirtojen roolia vakuutusjärjestelmänä koulutuksen tuottojen ollessa epävarmoja.
Siinä missä verojärjestelmän roolin tarkastelu vakuutusjärjestelmänä on jo vakiintunut kirjal- lisuudessa, Poutvaaran väitöskirja keskittyy työvoiman kansainvälisen liikkuvuuden vaiku- tuksiin siihen, kuinka tehokkaasti verojärjestel- mä toimii vakuutusjärjestelmänä. Yksi keskei- sistä tuloksista on se, että rajat ylittävä muut- toliike voi romahduttaa vakuutuksen, koska hyvän tuoton henkiseen pääoman tehdyille in- vestoinneille saaneet yksilöt muuttavat maihin, joissa tulojen uudelleenjako on vähäistä. Vas- taavasti yksilöt, jotka ovat saaneet matalan tuo- ton muuttavat maihin, joissa tulojen uudelleen- jako on voimakasta. Toisaalta muuttoliikkeen mahdollisuus myös vähentää henkiseen pää- omaan tehtyjen investointien riskejä, jos eri maiden kohtaamat shokit eivät korreloi täydel- lisesti. Poutvaaran väitöskirja koostuu kirjalli- suuden päätulokset esittelevästä johdannosta ja viidestä esseestä, joista kukin käsittelee edellä kuvatun kysymyksen eri puolia.
Ensimmäinen essee, otsikoltaan ”Alterna- tive Tax Constitutions and Risky Education in a Federation” kysyy kuinka se, että ihmiset voi- vat muuttaa toiseen maahan koulutuksensa jäl-
1Panu Poutvaara: Essays on the Political Economy of Education and Income Redistribution. Kansantaloustieteen laitoksen tutkimuksia, No. 89: 2001. Helsingin yliopisto.
235 P a n u P o u t v a a r a
keen, vaikuttaa kansallisesti valittavaan veropo- litiikkaan verrattuna tilanteeseen ilman muut- toliikettä. Analyysi perustuu kahden periodin malliin. Ensimmäisellä periodilla yksilöt päät- tävät kuinka paljon aikaa he käyttävät koulu- tukseen, annettuna verojärjestelmä ja mahdol- lisuus muuttaa toisella periodilla. Toisella pe- riodilla ihmiset päättävät, muuttavatko he vai eivät, ja sen jälkeen he työskentelevät. Toinen ja kolmas essee analysoivat tämän kehikon muunnelmia. Ensimmäisen esseen päätulokset ovat seuraavat. Oletetaan aluksi, että ihmisiä verotetaan asuinmaassaan. Tällöin muuttoliik- keellä on taipumus laskea veroasteita ja tulo- jen uudelleenjakoa ja vähentää koulutukseen tehtäviä investointeja. Tulojen uudelleenjaon väheneminen voidaan välttää, jos ihmisiä vero- tetaan heidän synnyinmaansa mukaan asuin- maan sijasta.
Toinen essee, ”Education, Mobility of La- bour and Tax Competition”, tarkastelee kuin- ka rajat ylittävä koulutettujen muuttoliike vai- kuttaa kouluttamattomien hyvinvointiin tai muihin liikkumattomiin tuotannontekijöihin.
Analyysi johtaa yllättävään tulokseen, että kou- luttamattomien hyvinvointi on parempi jos kansalliset hallitukset eivät yritä maksimoida heidän hyvinvointiaan. Tämä johtuu siitä että kouluttamattomien hyvinvoinnille suuren pai- non asettava hallitus kilpailee aggressiivisesti liikkuvasta henkisestä pääomasta, mikä tarkoit- taa koulutetuilta perittävien verojen leikkaa- mista. Niinpä tuloja uudelleenjakava verotus romahtaa koko federaatiossa.
Kolmannen esseen otsikko on ”Why Invest in Your Neighbor? Social Contract on Educa- tional Investment”. Siinä kysytään, voiko olla matalan kyvykkyyden omaavien ihmisten etu- jen mukaista maksaa korkean kyvykkyyden ih-
misten koulutuksesta. Jos näin on, päteekö tu- los myös työvoiman ollessa liikkuva ja verokil- pailun vallitessa? Analyysi osoittaa että sulje- tussa taloudessa matalan kyvykkyyden yksilöt voivat tosiaankin hyötyä koulutuksen tukemi- sesta, jos koulutuksessa esiintyy ulkoisvaiku- tuksia ja jos koulutetut ja kouluttamattomat työntekijät ovat komplementteja. Kansainväli- sen muuttoliikkeen mahdollisuus kuitenkin johtaa siihen, että yhteiskuntasopimus koulu- tuksen rahoittamiseksi voi romahtaa ja koulut- tamattomat voivat pyrkiä houkuttelemaan hen- kistä pääomaa muista maista, kun taas koulu- tetut voivat muuttaa ulkomaille ja siten välttää kotimaisen koulutuksen rahoittamiseen osallis- tumisen.
Neljäs ja viides essee käsittelevät tulojen uudelleenjakoa eläkejärjestelmien kautta. Pout- vaara osoittaa, että nämä järjestelmät voivat myös tarjota vakuutuksen koulutuksen tuot- toon liittyville riskeille. Lisäksi Poutvaara osoit- taa, että tuloja uudelleenjakava eläkejärjestel- mä ja vapaa julkisesti rahoitettu koulutus, joka on tyypillistä monille Euroopan maille, voivat syntyä poliittisena tasapainona enemmistö- äänestyksessä, siinä missä kumpikin näistä jär- jestelmistä voi menettää äänestäjien tuen ilman toista.
Kaiken kaikkiaan nämä esseet muodostavat tärkeän kontribuution sekä teoreettiseen hen- kiseen pääomaan tehtäviä investointeja koske- vaan tarkasteluun työvoiman ollessa kansain- välisesti liikkuvaa, että politiikkadebattiin kos- kien verotuksen ja tulojen uudelleenjakojärjes- telmien tulevaisuutta Euroopan unionissa.
Poutvaara yhdistää elegantin teoreettisen ana- lyysin ja tärkeiden politiikkakysymyksen käsit- telyn. Kolme esseistä onkin julkaistu hyvin tun- netuissa kansainvälisissä aikakauskirjoissa. "
