22.12.2021
ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS, Ympäristö ja luonnonvarat Vaihde 0295 027 500
www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa Alvar Aallon katu 8
PL 156, 60101 Seinäjoki Korsholmanpuistikko 44
PL 262, 65101 Vaasa Pitkänsillankatu 15 PL 77, 67101 Kokkola NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I SÖDRA ÖSTERBOTTEN, Miljö och naturresurser
Växel 0295 027 500
www.ntm-centralen.fi/sodraosterbotten Alvar Aallon katu 8
PB 156, 60101 Seinäjoki Korsholmsesplanaden 44
PB 262, 65101 Vasa Långbrogatan 15 PB 77, 67101 Karleby
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMINEN, MOLPEN TUULIVOIMAHANKE, KORSNÄS
HANKKEESTA VASTAAVA
Fortum Power and Heat Oy PL 100
00048 FORTUM
HANKKEESTA VASTAAVAN TOIMITTAMAT TIEDOT
Fortum Oyj suunnittelee Molpen tuulivoimapuiston tuulivoimalaitosten kokonaiskorkeuden nostamista 200 metristä 290 metriin. Hanke koostuu 9 voimalasta, joiden yksikköteho on noin 7-10 MW, napakorkeus 190 m, roottorin halkaisija 200 m ja kokonaiskorkeus 290 metriä. Tuulivoimapuiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan noin 60-90 MW.
Hankealue sijaitsee Korsnäsin kunnan koillisosassa rajautuen idässä Maalahden kunnan rajaan. Korsnäsin keskustaajama sijaitsee hankealueen lounaispuolella noin 5,6 km etäisyydellä ja Maalahden keskustaajama noin 14 km etäisyydellä. Lähin taajama, Moikipää, sijaitsee noin 2 km etäisyydellä lähimmästä voimalasta.
Voimaloista 7 sijoittuu Moikipää-Petolahden tuulivoimapuiston hankealueelle, jolle on toteutettu ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA-menettely) ja jonka ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta yhteysviranomainen on antanut lausunnon 15.4.2015 (Dnro EPOELY/71/07.04/2013). Kaksi voimalaa sijoittuu entiselle Granskogin tuulivoimahankkeen alueelle. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut 9.4.2013 (EPOELY/24/07.04/2013) UPM-Kymmene Oyj:lle Granskogenin tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisesta päätöksen, jonka mukaan hankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Päätös koski kuuden voimalan hanketta. Nykyisin hanke on Fortum Power and Heat Oy:n omistuksessa.
Moikipää-Petolahden tuulipuiston YVA-menettelyssä tarkasteltiin 15, 24 ja 29 tuulivoimalasta koostuvien vaihtoehtojen ympäristövaikutuksia. YVA-menettelyssä voimaloiden yksikköteho oli 3,4-3,5 MW, kokonaiskorkeus 200 m, napakorkeus 137 m ja roottorin halkaisija 126 m. Ulkoinen sähkönsiirto suunniteltiin toteutettavan maakaapelein Petolahden sähköaseman viereen rakennettavaan uuteen sähköasemaan.
Molpen tuulivoimapuistolle (15 voimalaa) aloitettiin osayleiskaavan laatiminen vuonna 2014, mutta se on keskeytetty luonnosvaiheen jälkeen. Myös Granskogin
osayleiskaavan laadinta (6 voimalaa) on keskeytetty luonnosvaiheen jälkeen vuonna 2014. Molpen tuulivoimapuiston yleiskaavan laadinta on aloitettu uudelleen loppuvuodesta 2020 yhdeksän voimalan hankkeena.
Hankkeen ympäristövaikutukset Melu
Melumallinnus on tehty käyttämällä kuvitteellista voimalatyyppiä, jonka napakorkeus on 190 metriä ja roottorin halkaisija 200 m. Laskelmissa tuulivoimalan
lähtömelutasona (LWA) on käytetty 107,5 dB.
Melumallinnuksen tuloksen perusteella hankkeen meluvaikutukset alittavat lähimpien asuin- ja loma-ajan rakennuksien kohdalla tuulivoimaloiden melua koskevan valtioneuvoston asetuksen mukaisen 40 dB(A) ohjearvon.
Moikipää-Petolahden tuulivoimapuiston YVA-menettelyssä meluvaikutusten arviointi sisälsi Molpen tuulivoimahankkeen lisäksi välittömään läheisyyteen sijoittuneen Granskogin tuulivoimahankkeen meluvaikutukset. Verratessa melun leviämistä, korotushankkeen meluvaikutus on YVA-menettelyssä arvioitua vähäisempi.
Varjostus
Varjostusmallinnuksessa on käytetty voimalatyyppiä, jonka napakorkeus on 190 m, roottorin halkaisija 200 m ja kokonaiskorkeus 290 m. Roottorin lavan profiilina on käytetty Vestaksen V162 voimalamallin profiilia ja max. chord. – arvoa 4,3 m.
Mallinnuksen mukaan tilanteessa, jossa ei huomioida puuston suojaavaa vaikutusta, aiheutuu varjostusta yli 8 tuntia vuodessa 9 asuinrakennuksen kohdalla.
Lomarakennuksia varjostusvaikutusalueelle ei sijoitu.
Moikipää-Petolahden tuulivoimapuiston YVA-menettelyssä Molpen ja Granskogin tuulivoimahankkeista aiheutui varjostusta yli 8 tuntia vuodessa yhteensä 32 asuin- ja lomarakennuksen kohdalla. Muutoshankkeessa varjostusvaikutukset sijoittuvat osittain eri alueille ja etenkin lounaassa sekä länsi-luode sektorilla varjostusta esiintyy hieman laajemmalla alueella kuin YVA-menettelyn mukaisissa vaihtoehdoissa.
Vaikutukset maankäyttöön
Pohjanmaan maakuntakaavassa 2040 alue ei ole maakuntaavan mukaista tuulivoima -aluetta (tv-alue). Maakuntakaavassa hankealueen halki kulkee voimasiirtojohdon yhteystarve (z) ja hankealueen kaakkoisrajalle sijoittuu pohjavesialue (PV).
Hankealueen läheisyyteen sijoittuu kaksi osayleiskaava-aluetta ja kaksi rantayleiskaavaa. Näistä Moikipään osayleiskaava sijoittuu osittain alle 2 km etäisyydelle lähimmästä voimalasta. Hankealueen läheisyyteen ei sijoitu asemakaavoitettuja alueita.
Hankkeen vaikutukset alueen maankäyttöön on arvioitu YVA-selostuksessa esitettyä pienemmäksi. Tuulivoimapuisto ei sijaitse yhdyskuntarakenteen laajenemisen kannalta merkittävällä alueella eivätkä muutokset voimaloiden korkeudessa tai sijoittelussa ole sellaisia, että YVA-selostuksessa esitetyt vaikutukset maankäyttöön tai yhdyskuntarakenteeseen olennaisesti muuttuisivat.
Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön
Lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, Övermalax-Åminne, sijaitsee hankealueen koillispuolella noin 14 kilometrin etäisyydellä ja Sulvan Söderfjärdenin maisema-alue noin 19,2 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita ei sijoitu 20 kilometrin säteelle. Lähin valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön (RKY 2009) kohde, Moikipään kalasatama, sijoittuu lähimmillään noin 3,5 kilometrin ja Korsnäsin kirkko ja pappila noin 7 kilometrin etäisyydelle tuulivoimaloista. Lähimmät maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt, Korsnäsin kaivosalue ja Mamrelund sijaitsevat 2,4 ja 7,2 km etäisyydellä.
Nykyisen suunnitelman mukaiset voimalat näkyvät merialueella, lähinnä lounaassa, selvästi laajemmalle alueelle ja peltoalueiden ja avosuoalueiden yhteydessä hieman laajemmalle alueelle kuin YVA:n mukaisessa tilanteessa. Voimalamäärä on kuitenkin huomattavasti vähäisempi, joten lukumäärällisesti voimaloita näkyy monissa paikoissa paljon vähemmän. Koska voimalat ovat nykytilanteessa YVA:ssa tarkasteltua korkeampia, alueilla, jossa voimalat sijoittuvat yhtä laajalle alueelle kuin YVA:n mukaisessa tilanteessa, on vaikutus suurempi, koska voimalat ovat nyt korkeampia. Erityisesti koillisessa ja idässä etäisyys voimaloihin on kasvanut huomattavasti ja vaikutukset ovat vähäisemmät.
Vaikutukset muinaismuistoihin
Nykyiselle hankealueelle ei sijoitu muinaisjäännöksiä, joten hankkeesta ei aiheudu vaikutuksia muinaisjäännöksille.
Vaikutukset maa- ja kallioperään sekä pinta- ja pohjavesiin
Pienemmästä voimalamäärästä johtuen korotushankkeesta aiheutuvat maaperä-, pintavesi- ja pohjavesivaikutukset on arvioitu YVA:ssa arvioitua vähäisemmiksi.
Tuulivoimapuiston rakentamisen ei arvioida vaarantavan pohjavesialueita. Etäisyys lähimmän vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen ”Källorna”
muodostumisalueeseen on noin 300 metriä, kun YVA:n hankevaihtoehdoissa 1 ja 2 lähin voimala sijoittui noin 160 metrin etäisyydelle ko. pohjavesialueen muodostumisalueesta.
Vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin
Voimaloiden kokonaiskorkeuden nosto ei aiheuta YVA:ssa arvioitua merkittävämpiä vaikutuksia kasvillisuudelle. Voimaloita tai tiestöä ei ole suunniteltu sijoitettavaksi luonnonsuojelullisesti arvokkaille alueille ja korotushankkeessa rakennettava ala on YVA:n vaihtoehtoon 1 verrattuna vähäisempi. Voimaloiden korottamisesta johtuen harukset saattavat kuitenkin tulla tarpeelliseksi, mutta harusten perustusten vaatima maa-ala on kuitenkin suhteellisen pieni. Täysin uutta huoltotiestöä joudutaan raivaamaan suhteellisen vähän, sillä osa uusista teistä seurailee olemassa olevia teitä, traktoriuria ja polkuja.
Vaikutukset linnustoon
Hankkeen linnustoselvitykset on toteutettu vuosina 2012-2014. Lisäksi seudun merikotkareviirien tilannetta on selvitetty maastokauden 2021 aikana ja hankkeen kaavoitusprosessiin liittyen syksyllä 2021 ja keväällä 2022 tehdään muuttolinnuston yhteistarkkailua. Muuttavan linnuston osalta hankealue sijoittuu rannikon päämuuttoreiteille, jossa muuttaa etenkin joutsenia, hanhia, petolintuja (erityisesti merikotka, piekana) sekä kurkia. Tärkeitä lintualueita sijoittuu etenkin rannikolle hankealueen länsi- ja pohjoispuolelle ja alueen itäpuolelle sijoittuvilla Petolahdenjokivarren peltoalueilla on merkitystä lintujen lepäily- ja ruokailualueena.
Hankealueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei sijoitu lintujen tärkeitä muutonaikaisia lepäily- tai ruokailualueita.
Voimalamäärän vähentymisen ja rakentamispinta-alan merkittävän pienentymisen kautta nykyisen hankkeen vaikutukset alueen pesimälinnustoon on arvioitu YVA:ssa arvioitua vähäisemmiksi. Myöskään muuttolintujen osalta tuulivoimaloiden kokonaiskorkeuden noston ei arvioida kasvattavan YVA-vaiheessa arvioitua lopputulosta, koska korkeuden nostoa merkittävämmäksi katsotaan voimaloiden väheneminen sekä alueen merkittävä supistuminen. Vireillä olevan hankkeen mukainen tuulivoimapuisto muodostaa pinta-alaltaan noin 2,5 x 2,2 kilometrin esteen lintujen muuttoreiteillä, kun YVA-vaiheen tilanteessa vastaava pinta-ala oli 5,5 km x 3,7 kilometriä. Törmäyspinta-ala jää 37 % pienemmäksi kuin aiemmassa YVA- vaiheessa.
Merikotkaan kohdistuvat vaikutukset arvioidaan vähäisiksi, koska ei ole viitteitä siitä, että alue olisi merikotkille erityisen tärkeä.
Vaikutukset muuhun eläimistöön
Vireillä olevassa hankkeessa rakennettava pinta-ala ja siten myös häiriövaikutus on pienempi kuin YVA-vaiheessa. Vaikutukset seudullisesti tavanomaisiin eläimiin arvioidaan pieniksi, sillä elinympäristöjen pinta-alamenetykset ovat pieniä ja elinympäristöt seudulle tyypillisiä.
Kevään 2021 selvityksissä hankealueen kulmalla havaittiin merkkejä liito-oravan esiintymisestä, mutta tuulivoimaloiden rakennuspaikkoja tai uutta huoltotiestöä ei sijoitu liito-oravien elinalueille tai elinalueeksi soveliaaseen metsään eikä tuulivoimapuiston toteuttamisen katsota tuhoavan tai heikentävän seudulla olevia mahdollisia liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Vaikutukset paikallisille lepakkopopulaatioille ovat arviolta pienet, koska hanke ei tuhoa lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Myös vaikutukset muuttaville lepakoille on arvioitu merkitykseltään pieniksi tai paikallisesti korkeintaan kohtalaisiksi. Tuulivoimapuiston rakentamisella ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia viitasammakon mahdolliseen esiintymiseen, koska rakenteita ei sijoiteta lajille potentiaalisiin elinympäristöihin.
Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin
Viiden kilometrin etäisyydelle suunnitelluista tuulivoimaloista sijoittuu kaksi Natura- aluetta, Petolahdenjokisuisto (FI0800054, SAC/SPA) noin 3,7 km etäisyydellä ja Kackumossen (FI800018, SAC/SPA) noin 5 km etäisyydellä lähimmistä voimaloista.
Petolahden jokisuiston alueella sijaitsee lisäksi lintuvesiensuojeluohjelman alue sekä yksityisiä luonnonsuojelualueita. Aiemman YVA-menettelyn ohessa laaditun Natura-
arvioinnin tulosten mukaan Molpen tuulipuistohankkeen toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä välittömiä tai välillisiä vaikutuksia tarkasteltujen Natura-alueiden suojeluperusteena esitetyille luontotyypeille. Hankkeen ei ole arvioitu aiheuttavan myöskään yhdessä muiden seudun hankkeiden kanssa merkittäviä haitallisia yhteisvaikutuksia arvioitujen Natura-alueiden lajistolle lyhyellä tai pitkällä aikavälillä, eikä vaarantavan Natura-alueiden verkoston toimintaa. Etelä-Pohjanmaan ELY- keskus on Natura-arvioinnista antamassaan lausunnossa mm. todennut, että arvioinnin epävarmuustekijät huomioon ottaen hankkeen toteuttaminen vaihtoehdon 3 (15 voimalaa) pohjalta ei todennäköisesti merkittävästi heikennä tarkasteltujen Natura-alueiden luonnonarvoja.
Harkintapyynnön mukaan muutoshankkeen ei katsota heikentävän Natura-alueiden arvoa tai suojeluperusteita, kun huomioidaan että voimaloiden lukumäärä on vähentynyt, rakennettavan alueen kokonaispinta-ala on supistunut merkittävästi ja nykyinen tuulivoimahanke sijoittuu etäämmälle arvioiduista Natura-alueista, kuin aiempi YVA-hanke. Muihin suojelu- ja suojeluohjelmien alueisiin ei arvioida aiheutuvan vähäistä suurempia vaikutuksia.
Muut vaikutukset
Muutoshankkeessa voimalat ovat suurempia kuin YVA-menettelyn mukaiset voimat, minkä vuoksi tarvittavien kuljetusten määrä voimalaa kohti on hieman suurempi.
Voimaloiden määrä kuitenkin vähenee huomattavasti, joten kuljetusten kokonaismäärä on YVA-menettelyssä arvioitua vähäisempi.
Tuulivoimalat eivät rajoita alueella liikkumista, eivätkä heikennä suoraan alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia.
Haitallisten ympäristövaikutusten ehkäiseminen
Harkintapyynnössä ei ole esitetty erityisiä haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi tehtäviä toimenpiteitä.
Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa
Lähimmät toiminnassa olevat tuulivoimapuistot, Ribäcken ja Långmossan, sijoittuvat noin 10 km etäisyydelle ja suunnitteilla oleva Poikelin tuulivoimapuisto noin 5 km etäisyydelle. Eri tuulivoimahankkeiden melusta ja varjostuksesta ei arvioida syntyvän yhteisvaikutuksia eikä YVA:ssa arvioitua suurempia linnustollisia yhteisvaikutuksia.
ASIAN KÄSITTELY Asian vireilletulo
Hankevastaava on toimittanut pyynnön ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeesta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle 31.8.2021.
Viranomaisten kuuleminen
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on kuullut ennen päätöksen tekoa Korsnäsin ja Maalahden kuntia ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisia, Pohjanmaan liittoa, Pohjanmaan museota ja Metsähallitusta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueiden käyttö- ja vesihuolto-, luonnonsuojelu-, ympäristönsuojelu- ja vesistöyksiköille sekä liikenne- ja infrastruktuuri –vastuualueelle on annettu kommentointimahdollisuus.
Länsirannikon ympäristöyksikkö
Mallinnuksen mukaan tuulivoimaloiden sijainti ei ole sellainen, että ympäristöministeriön ohjearvot melulle ylittyvät, mutta varjostusta voi esiintyä yli 8 tuntia vuodessa useiden asuinrakennusten kohdilla. Aiempaan YVA-menettelyn mukaiseen tilanteeseen verrattuna meluhaitat ovat vähentyneet, mutta varjostusta aiheutuu suunnilleen samassa määrin. Valon ja varjostuksen vaikutuksia esiintyy niin lyhyen aikaa vuodesta, että häiriintyneisiin kohteisiin ei aiheudu kohtuutonta haittaa.
Yleensä on käytetty rajana 8 tuntia vuodessa.
Yksi suunniteltu tuulivoimala sijaitsee lähellä pohjavesialuetta. Suunniteltujen rakennuspaikkojen pohjaveden taso tulee tutkia ja betoniperustusten rakentamisessa on noudatettava varovaisuutta. Uudet luontoselvitykset olisi tehtävä uusien rakennuspaikkojen ja tielinjausten alueilta. Tuulipuisto sijaitsee lähellä rannikkoa ja vaikutus muuttolintuihin, pesimälinnustoon ja merikotkiin on tutkittava huolellisesti.
Tilanne on saattanut muuttua edellisen YVA-menettelyn jälkeen, kun rannikolle on rakennettu uusia tuulivoimapuistoja, joten täydentäviä tutkimuksia tulee suorittaa.
Maalahden kunta
Kunta haluaa nostaa esiin tarpeen huomioida lähialueen asukkaat. Lähimmät asukkaat Maalahden kunnan puolella asuvat pääasiassa Långbackenissa, Kråkträsketissä, Strandkärrissä, Länsitiellä ja Gålörenissä. Kunta haluaa nostaa esiin myös tarpeen huomioida Vägvikin ja Strömsörenin pohjavesialueet Vägvikissä. Kunta painottaa myös, että on tärkeää saada lisätietoa voimansiirtoyhteydestä ja että johto tulisi toteuttaa mahdollisimman pitkälle maakaapelina.
Metsähallitus
Molpe-Petalax tuulivoimapuistolle on tehty YVA-menettely vuosina 2013–2015.
Tällöin käsiteltiin vaihtoehtoja, joissa tuulivoimaloiden lukumäärä vaihteli 15–29 välillä. YVA-menettely suoritettiin voimaloilla, joiden yksikköteho ja kokonaiskorkeus oli nykyistä suunnitelmaa pienempi ja vastaavasti koko tuulivoimahankkeen alue isompi. Tuulivoimaloiden korotussuunnitelman hankealue on edellisessä YVA- menettelyssä käsiteltyä pienempi, mutta mukana on Granskogenin alue, joka ei sisältynyt aiempaan YVA-menettelyyn. Granskogenin alueelle on tehty ympäristöselvitys vuonna 2014. Metsähallitus on Molpe-Petalaxin YVA-menettelyssä (MH 5770/2013) antamassaan lausunnossaan todennut, että Granskogenin alueen kohdalla ympäristövaikutuksia on tarkasteltu pintapuolisesti. Granskogenin alue käsittää tuulivoimaloiden korotussuunnitelman hankealueesta noin 20 % ja sinne on suunniteltu sijoitettavan kaksi tuulivoimalaa. Tuulivoimahankkeen alue sijaitsee rannikon keskeisellä laulujoutsenen, merikotkan, metsähanhen, kurjen ja piekanan muuttoreitillä. Hankealuetta ympäröivät Natura 2000 -alueet ovat näiden muuttolintujen tärkeitä levähdyspaikkoja. Metsähallitus on YVA-lausunnossaan
todennut, että Natura 2000 - arvioinnissa ei pystytty sulkemaan pois merkittävien kielteisten vaikutusten ilmenemistä läheisten Natura-alueiden suojelun perustana oleville direktiivilajeille. Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaavan aluekohtaisessa vaikutusten arvioinnissa todetaan, että Molpen tuulivoimala-alueen kautta muuttanee selvästi keskimääräistä enemmän suuria vesilintuja ja merikotkia, koska alue sijaitsee kahden linnustokohteen, Hälsön matalikkojen (FINIBA) ja Petolahdenjokisuiston (Natura 2000 -alue), välisellä metsäalueella. Alue jätettiinkin 12.5.2014 vahvistamatta vaihemaakuntakaavassa tuulivoimalle soveltuvaksi alueeksi. Perusteluna päätökselleen (YM4/5222/2014) ympäristöministeriö katsoi, ettei kaava perustunut maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n edellyttämiin riittäviin selvityksiin, koska käytettävissä ei ollut riittävästi tietoa tuulivoimaloiden yhteisvaikutuksista Natura 2000 -alueiden suojeluperustana olevan linnuston muuttoreitteihin. Tästä syystä ympäristöministeriö katsoi, ettei voida varmistua täyttyvätkö maakuntakaavalle asetetut maankäyttö- ja rakennuslain 28 §:n mukaiset sisältövaatimukset valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisen sekä alueiden käytön ekologisen kestävyyden ja luonnonarvojen vaalimisen osalta. Hankealuetta ei ole merkitty tuulivoima-alueeksi myöskään 2. vaihemaakuntakaavan korvanneessa Pohjanmaan maakuntakaavassa 2040. Molpen tuulivoimahanke on muuttunut edellisestä YVA-menettelystä merkittävästi ja sisältää nyt myös Granskogenin alueen, joka ei ollut mukana edellisessä YVA-menettelyssä. Korotushankkeen ympäristöselvityksessä todetaan, että koska Granskogenin alue liitetään Molpen tuulivoimapuistoon, ei tarvetta yhteisvaikutusten arvioinnin tarkentamiselle ole.
Metsähallitus katsoo, että eri tuulivoimapuistohankkeiden osien liittäminen yhteen ei automaattisesti poista yhteisvaikutusten arvioinnin tarvetta. Lisäksi Metsähallitus on aiemmin lausunut YVA-menettelyn riittämättömyydestä linnustovaikutusten ja muiden tuulivoimapuistojen yhteisvaikutusten osalta. Näistä syistä Metsähallitus katsoo, että alueelle tulisi tehdä uusi YVA-menettely. YVA-menettelyssä tulisi käsitellä myös nollavaihtoehto, jossa tuulivoimalapuistoa ei rakenneta lainkaan. Lisäksi Metsähallitus katsoo, että koska alue sijaitsee useiden lintulajien päämuuttoreitillä, tulee linnustovaikutusten selvittämiseen kiinnittää erityistä huomiota ja muuton tarkkailu tulee tehdä oikeilla menetelmillä.
Pohjanmaan liitto
Pohjanmaan liitto ilmoittaa, ettei se anna lausuntoa YVA-tarveharkinnasta koskien, mutta pidättää oikeuden lausua myöhemmässä vaiheessa, mikäli hanke etenee seuraaviin suunnitteluvaiheisiin.
Pohjanmaan museo
Korsnäsin kuntaan suunniteltavan Molpen tuulivoimahankkeen aluetta ei ole osoitettu maakuntakaavassa seudullisesti merkittää tuulivoimarakentamista tarkoittavalla merkinnällä. Voimalayksiköitä olisi yhdeksän ja voimalarakentaminen olisi aiempaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn nähden merkittävästi korkeampi, 200 m verrattuna 290 m. Voimalaitosalueelle esitetty kokonaistehon määrällinen ero on lisäksi suuri 60 - 90 MW. Mallinnukseen pohjautuen on kuitenkin arvioitu, että energiantuotantoalueen meluvaikutus ei ylittäisi 40 dB:ä.
Aiempi ympäristövaikutusten arviointi on vuodelta 2015, joten siitä on suhteellisen kauan ja arviointi on tehty eri tekniikalla mitä nyt suunnitellaan. Museo toteaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain liitteen 1 mukaisista raja- arvioita, että 45 MW kokonaisteho ylittyisi hankkeessa selvästi, vaikka yksittäisten laitosten lukumäärä 10 alittuisikin yhdellä.
Pohjanmaan museo katsoo, että uusi ympäristövaikutusten arviointimenettely voi olla tarpeen.
ELY-keskus / alueidenkäyttö
Hankealue on pienentynyt aikaisemmasta ja on nyt noin 2300 ha. Alue koostuu pääasiassa ojitetusta talousmetsästä. Granskogenin ei sisältynyt hankealueeseen aikaisemmin, mutta nyt alue kuuluu hankkeeseen ja sinne on suunniteltu sijoitettavaksi kaksi tuulivoimalaa.
Hankealueen kaakkoisosassa on voimassa olevan maakuntakaavan mukaan pohjavesialue (PV). Kaavamääräyksien mukaan toimenpiteet ja maankäyttö alueella ja sen läheisyydessä tulee suunnitella niin, etteivät ne vaaranna pohjavesialueen käyttöä, veden laatua eivätkä määrää.
Erillistä melumallinnusta ei ole nähtävillä. Melumallinnus on kohdassa 5.7 ympäristöselvityksessä (päivätty 30.8.2021) tehty WindPRO 3.4-laskenatohjelman ISO 9613-2 standardin mukaisesti. Melumallinnuksessa on käytetty kuvitteellista voimalatyyppiä, jonka napakorkeus on 190 m ja roottorin halkaisija 200 m.
Laskelmissa tuulivoimalan lähtömelutasona (LWA) on käytetty 107,5 dB.
Melumallinnuksessa ei käy ilmi onko käytetty melutason takuuarvoa laskennassa tai onko siihen lisätty + 2 dB. Ei ole myöskään esitetty erillistä melumallinnusraporttia, mistä voisi tarkistaa melumallinnuksen tulokset, joten selvitykset eivät ole riittäviä.
Erillistä varjostusmallinnusta ei ollut nähtävillä. Varjostus on tehty käyttämällä tuulivoimalaa, jonka napakorkeus on 190 m, roottorin halkaisija 200 m ja kokonaiskorkeus 290 m. Roottorin lavan profiilina on käytetty Vestaksen V162 voimalamallin profiilia ja max. chord.-arvoa 4,3 m. Varjostusmallinnuksen tulokset on esitetty harkintapyynnössä kohta 5.8.1 ja niiden mukaan Suomessa käytetty ohjearvo 8 h/a tai 30 min/p ylittyy asuinrakennusten kohdalta kun huomioidaan puuston suojaava vaikutus "real case" ja kun sitä ei huomioida "worst case". Sivulla 60 käy myös ilmi, että "korotetussa" tarkastelussa esitetyt vaikutukset varjostuksen osalta ylittävät myös sitä aikaisemmin tarkasteltua aluetta siltä osin. Annettuja ohjearvoja koskien melua ja välkettä ei tule ylittää. Yöhavainnekuvat puuttuvat.
Korsnäsin merenpuolella vireillä oleva merituulivoimahanke puuttuu ympäristöselvityksestä. Molpen tuulivoimahanke on muuttunut merkittävästi edellisestä YVA-menettelystä. Tehot ylittävät jo itsestään 45 MW, alueeseen kuuluu uutta aluetta jota ei ole aikaisemmin YVA:ttu, myllyjen koot ja tehot ovat merkittävästi muuttuneet sekä niiden sijainnit. Myllyjen vaikutuksia maisemaan ei voi verrata edelliseen. Selvitykset eivät ole riittäviä, sillä monen vuoden takaisia.
Päivittämistarvetta on harkittava ja myös yhteisvaikutusten arvioinnin tarpeellisuus muiden hankkeiden kanssa.
ELY-keskus / liikenne
Liikenteellisestä näkökulmasta hanke ei esitetyillä muutoksilla edellytä uutta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri - vastuualueen aiemmat lausunnot, jotka on annettu Moikipää-Petolahden tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä, tulee soveltuvin osin huomioida.
ELY-keskus / teollisuuden ja jätehuollon ympäristönsuojelu
Korotushankkeessa yli 8 h/a välkevaikutusalueelle jäävien asuinrakennusten määrä on selvästi pienempi kuin alkuperäisessä VE1:ssä. Toisaalta mallinnuksessa havaitaan, että tuulivoimaloiden korottaminen muuttaa välkevaikutuksen suuntaa enemmän lounaaseen. Meluvaikutusten osalta korotushanke pienentää melun leviämisaluetta. Sekä välke- että meluvaikutusten osalta ympäristövaikutusten pienentyminen johtunee enemmän tuulivoimaloiden määrän pienenemisestä ja sijoituksen muuttumisesta kuin niinkään niiden korkeuden muutoksesta. Toki välkevaikutuksen osalta lisääntynyt välkemäärä alueen lounaispuolella on luultavasti korkeuden muutoksesta aiheutuvaa. Melun- ja välkkeen perusteella ei uudelle ympäristövaikutusten arvioinnille näyttäisi olevan tarvetta. Kuitenkin jatkosuunnittelussa tulee edelleen huomioida, että tuulivoimalat tulee sijoittaa siten, ettei niistä aiheudu melun ohjearvojen ylityksiä tai välkkeen suositus arvojen ylityksiä asuin- ja loma-asuntojen piha-alueilla.
ELY-keskus / vesihuolto
Hankealue sijoittuu osittain Källorna (1047552) 1-luokan pohjavesialueelle.
Pohjavesialueelle ei ole osoitettu voimaloita, tietä tai voimajohtoreittejä. Lähin voimala on tosin vain 100 m pohjavesialueen ulkorajasta, noin 300 m muodostumisalueen rajasta ja noin 450 m Molpe Vatten Ab:n Råbacka vedenottamosta. Voimaloiden korkeus on ilmoitettu olevan 290 m, joten mikäli voimala sattuisi kaatumaan väärään suuntaan on etäisyys ottamolle aika pieni.
Voimalan minimietäisyys pohjavesialueen ulkorajasta tulisi olla vähintään 290 m.
Ottamon koillispuolella on myös metsälain mukainen lähdekohde (metsäkeskuksen aineisto).
ELY-keskus / vesien ja maatalouden ympäristönsuojelu
Hankealueella ei sijaitse MYLLY-tietoalustan mukaan eläinsuojia, turkistarhoja eikä turvetuotantoalueita. Korotushankkeessa näistä toiminnoista lähin on turkistarha, joka sijoittuu n. 1,5 km:n etäisyydelle lähimmäistä tuulivoimaloista. Korotushankkeen myötä suurin osa suunnitteluista tuulivoimaloista siirtyy kauemmas lähimmästä turkistarhasta. Sen lisäksi nykyisellä hankealueella tuulivoimaloiden määrä vähenee yhdellä voimalalla. Vema-ryhmän näkemyksen mukaan eläinsuojien, turkistarhojen tai turvetuotannon johdosta ei uudelle ympäristövaikutusten arvioinnille näyttäisi olevan tarvetta. Kuitenkin jatkosuunnittelussa tulee ottaa huomioon myös eläinsuojat turkistarhat, joihin asianomainen hanke saattaa vaikuttaa.
Hankkeesta vastaavan vastine ja annetut lisäselvitykset
ELY-keskus on pyytänyt 4.10.2021 lisäselvityksiä ja varannut hankkeesta vastaavalle mahdollisuuden antaa vastineen annettuihin lausuntoihin.
Vastine Metsähallituksen lausuntoon:
1. Koko hankealueen koko on noin 810 ha ja vanhan Granskogenin hankealueen osuus on tästä 121 ha eli noin 15 %. On hyvä huomioida, että kaksi Granskogenin hankealueelle suunniteltua voimalaa sijoittuvat aivan hankealueen itärajan tuntumaan, jolloin Granskogenin vanhan hankealueen etelä-länsiosaan ei kohdistu rakentamistoimenpiteitä.
Granskogenin hankealueella (7 voimalaa) on tehty luontoselvitys Varsinais- Suomen luonto- ja ympäristöpalveluiden toimesta vuonna 2012.
Luontoselvitykseen on sisältynyt muuttolinnustoselvitys, pesimälinnustoselvitys, lepakkoselvitys, Liito-oravaselvitys sekä kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys.
Selvitysten tulokset on huomioitu vuoden 2021 voimaloiden sijoitussuunnittelua tehtäessä siten, ettei voimaloita ole sijoitettu havaittujen kohteiden/alueiden läheisyyteen. Granskogenin alueelle suunnitellut voimalapaikat ovat olleet selvityksessä mukana.
2. Tuulivoimaloiden määrä on nyt alle 10, joten hankkeessa ei ole enää kyse maakuntakaavan mukaisesta seudullisesti merkittävästä tuulivoimapuistosta.
Tarvittaessa Molpen tuulivoimapuiston Natura-arvio voidaan päivittää yleiskaavaprosessin yhteydessä siltä osin kuin tuulivoimaloiden kasvanut korkeus saattaa aiheuttaa kasvaneita este- ja häiriövaikutuksia sekö riskiä törmäyksiin Natura-alueiden suojeluperusteissa mainitulle linnustolle.
Molpen korotushankkeen kaavoitusprosessin yhteydessä tullaan tekemään tarkemmat vaikutustenarvioinnit merikotkan osalta. Myös aiheutuvia linnustollisia yhteisvaikutuksia tullaan tarkentamaan kaavoitusprosessin yhteydessä.
Yhteisvaikutusten arvioinnissa huomioidaan vuoden 2021 ympäristöselvityksen kuvan 48 mukaisesti kaikki länsirannikolle välille Kristiinankaupunki-Vaasa rakennetut ja suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot. Seudun merikotkareviirien tilannetta on selvitetty maastokauden 2021 aikana ja tämän selvityksen tuloksia hyödynnetään vaikutusarvioinnissa. Lisäksi alueella syksyllä 2021 tehdyistä ja keväällä 2022 tehtävistä muuttolinnustoselvityksistä tullaan todennäköisesti saamaan lisätietoa merikotkien liikkeistä alueella.
3. Granskogenin hanke ei tule toteutumaan omana hankkeenaan (hanke on myyty Fortumille) vaan osa hankealueesta (toisin sanoen kaksi voimalaitosta) ovat osa Molpen tuulivoimahanketta. Näin ollen ei ole enää olemassa varsinaisia yhteisvaikutuksia Granskogenin hankkeen kanssa, eikä sellaisia näin ollen voida arvioida. Arviointi toteutuu, ja on korotushankkeen ympäristöselvityksessä toteutunut, osana Molpen hankealueen vaikutusten arviointia.
4. Molpen tuulivoimapuiston YVA-selostuksen yhteisviranomaisen lausunnon mukaan YVA-selostus on ollut riittävä (Dnr EPOELY/70/07.04/2013, s. 38), mutta jatkotyössä tulee huomioida mm. melu- ja varjostuskysymykset, maisema ja linnut. Näin tullaankin kaavoituksen yhteydessä tekemään. YVA-tarveharkinnassa ei ole tarkoitus arvioida vuoden 2013 YVA-selostuksen riittävyyttä vaan arvioida,
aiheuttaako korotushanke sellaisia vanhaa hanketta merkittävästi suurempia tai siitä poikkeavia vaikutuksia, jotka aiheuttaisivat tarpeen uudelle YVA-menettelylle.
Kuten korotushankkeen ympäristöselvityksessä on todettu, nyt suunniteltu hanke on pienempi (sekä kappalemääräisesti, hankealueen koon puolesta, että kokonaisteholtaan) ja törmäysriski ja törmäyspinta-ala on pienempi kuin YVA- selostuksessa arvioitu.
Voimaloiden korkeuden noston ei myöskään katsota nostavan törmäysriskiä oleellisesti. Metsähallituksen esiin tuomia puutteita linnustollisten vaikutusten arvioinnin osalta tullaan tarkentamaan kaavoitusprosessin aikana.
5. Muuttavan linnuston tarkkailua on tehty syksyllä 2021 yhteensä 12 pv ja tullaan tekemään keväällä 2022 yhteensä 12 pv. Tarkkailupaikkana on ollut Korsnäsin vanhan kaivoksen kaivostorni, jossa on 360-asteen näkyvyys. Tarkkailujen tuloksia hyödynnetään osayleiskaavan vaikutusten arvioinnissa.
Vastine ELY-keskuksen vesien ja maatalouden ympäristönsuojeluryhmän asiantuntijakommenttiin: kaavoitusprosessissa huomioidaan eläinsuojat ja turkistarhat hankealueen läheisyydessä.
Vastine ELY-keskuksen alueidenkäytön asiantuntijakommenttiin: Molpen tuulivoimapuistoon on suunnitteilla Vestaksen voimalatyyppi EnVentus V162-6.2 MW 50/60 Hz. Tuulivoimavalmistajalta saadun dokumentin (0107-3707 V00 -2021-06-30) mukaan kyseisen voimalatyypin lähtömelutaso on 104,8 dBA. Tällä hetkellä hankevastaavalla ei vielä ole käytössään kyseisen voimalatyypin 1/3 oktaavidataa, mutta se pyritään saamaan kaavoitusvaiheeseen mennessä. Koska 1/3 oktaavidataa ei ollut käytössä, on melumallinnuksessa lisätty epävarmuusmarginaalia hieman enemmän (+2,7 dB). Koska 1/3 oktaavidataa ei ollut käytettävissä, on mallinnukset tulokset esitetty ainoastaan kartoilla ja taulukkoina ympäristöselvityksessä.
Kaavaselostuksessa tullaan esittämään virallinen melu- ja varjostusliite.
Vastine ELY-keskuksen liikennevastuualueen asiantuntijakommenttiin: Aiemmat lausunnot tullaan soveltuvin osin huomioimaan hankkeen kaavoitusprosessissa.
Vastine ELY-keskuksen teollisuuden ja jätehuollon asiantuntijakommenttiin:
Tuulivoimalat tullaan sijoittamaan siten, ettei niistä aiheudu melun ohjearvojen ylityksiä asuin- tai loma-ajan rakennusten piha-alueella. Tuulivoimalat pyritään myös mahdollisuuksien mukaan sijoittamaan siten, että välkkeen suositusarvojen ylityksiä ei asuin- ja loma-ajan rakennuksille synny.
Vastine ELY-keskuksen vesihuoltoryhmän asiantuntijakommenttiin: Kommentti huomioidaan jatkosuunnittelussa.
Vastine Länsirannikon ympäristöyksikön lausuntoon: Pohjavesialueen osalta Länsirannikon ympäristöyksikön lausunto huomioidaan jatkotyössä. Voimaloiden rakennuspaikkojen maapohjatutkimusten yhteydessä tullaan asentamaan pinnantarkkailuputket (ellei ole kyseessä kallioperustus), jotta pohjaveden nosteen vaikutus perustukseen voidaan huomioida perustuksen suunnittelussa.
Kaavoituksen yhteydessä tullaan tekemään tarkemmat vaikutustenarvioinnit merikotkan osalta. Myös aiheutuvia linnustollisia yhteisvaikutuksia tullaan
tarkentamaan kaavoitusprosessin yhteydessä. Yhteisvaikutusten arvioinnissa huomioidaan vuoden 2021 ympäristöselvityksen kuvan 48 mukaisesti kaikki länsirannikolle välille Kristiinankaupunki-Vaasa rakennetut ja suunnitteilla olevat tuulivoimapuistot. Seudun merikotkareviirien tilannetta on selvitetty maastokauden 2021 aikana ja tämän selvityksen tuloksia hyödynnetään kaavan vaikutusarvioinnissa. Lisäksi alueella syksyllä 2021 tehdyistä ja keväällä 2022 tehtävistä muuttolinnustoselvityksistä tullaan todennäköisesti saamaan lisätietoa merikotkien liikkeistä alueella.
Luontoselvitykset on tehty aikoinaan koko Molpen ja Granskogenin hankealueille, joten uusille luontoselvityksille ei nähdä olevan tarvetta.
Vastine Maalahden kunnan lausuntoon: lähiseudun asutus sekä pohjavesialueet tullaan huomioimaan jatkosuunnittelussa. Sähkönsiirto tullaan toteuttamaan keskijännite maakaapeleilla. Liityntäpisteen sijainti on vielä auki. Yksi liityntäpiste- vaihtoehto sijaitsee Maalahden kunnan lounaisosassa, noin 8 km hankealueelta kaakkoon. Liityntäpisteen sijainti tarkentuu hankkeen edetessä.
Vastine Pohjanmaan museon lausuntoon: Hankevastaavan tietojen mukaan YVA- laissa ei ole säädetty toteutetun YVA-menettelyn voimassaoloajasta. Hankevastaava on myös tietoinen 45 MW:n YVA-rajasta, mutta hanke on jo läpikäynyt YVA- menettelyn selvästi suuremmalla voimalamäärällä ja kokonaisteholla, minkä vuoksi hankevastaava tiedustelee ELY-keskukselta uuden YVA-menettelyn tarvetta. Eri tekniikkaa ei ole kyseessä, ainoastaan korkeampi ja roottoriltaan suurempi voimalaitos, jossa on suurempitehoinen generaattori.
Annetut lisäselvitykset
Molpen tuulivoimapuistoon on suunnitteilla Vestaksen voimalatyyppi EnVentus V162- 6.2 MW 50/60 Hz, jonka lähtömelutaso on 104,8 dBA. Hankevastaavalla ei vielä ole käytössään kyseisen voimalatyypin 1/3 oktaavidataa, joten melumallinnukseen on lisätty epävarmuusmarginaalina (+2,7 dB).
Lisäselvityksessä on esitetty, kuinka harkintapyynnössä on huomioitu hankealueen eteläpuolelle sijoittuvan Poikelin tuulivoimahankkeeseen ja Molpen tuulivoimahankeen YVA-menettelyn jälkeen tulleet muutokset ja niistä aiheutuvat yhteisvaikutukset. Tehtyjen mallinnusten perusteella yhteisvaikutuksia ei aiheudu melusta tai varjostuksesta. Molpen ja Poikelin tuulivoimapuistojen väliin jääville kyliin nähden puistot sijaitsevat sellaisilla sektoreilla, ettei niitä ole mahdollista nähdä ihmissilmällä yhtä aikaa. Korotushankkeen voimaloilla näkyvyysalueet laajenevat hieman Korsbäckin ja Granskogin alueella sekä Råbacken pohjoisosassa. Toisaalta Råbackenin alueella on kohtia, joihin voimaloita näkyisi YVA-menettelyn mukaiseen tilanteeseen verrattuna vähemmän.
Kaksi voimalaa ja tiestöä sijoittuu YVA-menettelyn mukaisen Molpen tuulivoimahankkeen ja vuonna 2013 laaditun luontoselvitysalueen ulkopuolelle, entisen Granskogin tuulivoimahankkeen alueelle, jolle on tehty luontoselvitys Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalveluiden toimesta vuonna 2012. Selvitysten tulokset on huomioitu vuoden 2021 voimaloiden sijoitussuunnittelua tehtäessä siten, ettei voimaloita ole sijoitettu havaittujen kohteiden/alueiden läheisyyteen.
Hankkeen sähkönsiirto tullaan toteuttamaan keskijännitemaakaapeleilla, mutta liiityntäpiste on auki. Yksi vaihtoehto sijaitsee Maalahden kunnan lounaisosassa, noin 8 km hankealueelta kaakkoon.
RATKAISU
Molpen tuulivoimapuiston muutoshanke (liite 1) ja Moikipää-Petolahden tuulivoimapuiston YVA-menettelyn mukainen sähkönsiirto eivät edellytä uutta ympäristönvaikutusten arvioinnista annetun lain (252/2017) mukaista arviointimenettelyä. Ratkaisu ei koske hankealueen ulkopuolelle sijoittuvaa mahdollista aikaisemmasta YVA-menettelystä poikkeavaa sähkönsiirtoa.
Perustelut
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä edellyttävät sellaiset hankkeet ja niiden muutokset, joilla todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia (YVA-laki 3 § 1 mom.). Hankkeet, joihin sovelletaan aina arviointimenettelyä, on määritelty YVA-lain liitteenä 1 olevassa hankeluettelossa, jonka kohdan 7) e) mukaan tuulivoimahankkeisiin, kun yksittäisten laitosten lukumäärä on vähintään 10 kappaletta tai kokonaisteho vähintään 45 megawattia, tulee aina soveltaa YVA- menettelyä. Hankeluettelon kohdan 12) mukaan YVA-menettelyä edellyttävät myös hankkeiden muutokset, jos muutos tai laajennus itsessään vastaa kooltaan hankeluettelon mukaista hanketta.
Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muuhunkin kuin 1 momentissa tarkoitettuun muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia. Päätöksenteossa otetaan huomioon hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne.
Hankkeen ominaisuudet, sijainti ja luonne
Korotushankkeessa muuttuvat mm. tuulivoimaloiden lukumäärä, voimaloiden sijainnit, nimellistehot ja kokonaiskorkeudet suhteessa YVA-menettelyn mukaiseen hankkeeseen. Tuulivoimaloiden lukumäärä vähenee huomattavasti, kun YVA- menettelyssä on tarkasteltu laajimmillaan 29 tuulivoimalan hanketta ja muutoksen jälkeen hanke koostuu 9 voimalasta. Muutoksen jälkeen voimaloiden lukumäärä alittaa myös YVA-lain mukaisen hankeluettelon rajan. Vastaavasti voimaloiden kokonaiskorkeudet kasvavat 200 metristä 290 metriin ja roottorin halkaisija 126 metristä 200 metriin. Voimaloiden nimellistehot kasvavat 3,4-3,5 megawatista 7-10 megawattiin, mutta hankkeen kokonaisteho suhteessa YVA-menettelyn laajimman vaihtoehdon mukaisesta 101,5 megawatista pienenee 60-90 megawattiin.
Muutoksessa hankealueen kokonaisala pienenee (liite 2), mutta alueeseen on liitetty osa hankealueeseen rajautuvan Granskogenin tuulivoimapuiston hankealueesta, johon on suunnitteilla kaksi voimalaa sekä tiestöä. Hankealueen laajennus sijaitsee hankealueen eteläosassa niin, että alueen länsi-, pohjois- ja itäpuolelle sijoittuu muita voimaloita eikä hankealue laajene sivusuunnassa. Ko. alueen melu- ja varjostusvaikutukset on huomioitu aiemman Molkipää-Petolahden tuulivoimapuiston
YVA-menettelyn arvioinnissa, eikä laajennusosan voimaloiden sijainnista johtuen niistä aiheudu erityisiä vaikutuksia muuttavalle linnustolle tai maisemavaikutuksia.
Korotushankkeen meluvaikutukset alittavat lähimpien asuin- ja loma-ajan rakennuksien kohdalla tuulivoimaloiden melua koskevan valtioneuvoston asetuksen mukaisen 40 dB(A) ohjearvon ja ne ovat YVA-menettelyssä arvioituihin meluvaikutuksia vähäisemmät.
Sekä YVA-menettelyn että muutoksen mukaisista hankkeista aiheutuu asutukselle varjostusta yli 8 tuntia vuodessa. Kohteiden lukumäärä vähenee YVA-menettelyn mukaisesta, mutta vaikutukset ulottuvat osittain eri alueille. Varjostusvaikutukset voidaan kuitenkin huomioida hankkeen jatkosuunnittelussa eikä vaikutuksia voida pitää merkittävyydeltään sellaisina, että hanke edellyttäisi uutta YVA-menettelyä.
Muutoshankkeen vaikutukset maankäyttöön ja liikenteeseen ovat YVA-menettelyssä arvioitua pienemmät. Hankealueen läpi kulkevan maakuntakaavan mukainen voimansiirtojohdon yhteystarve -merkintä sijoittuu suunniteltujen voimaloiden pohjoispuolelle.
Voimaloiden korotukset ja roottorin halkaisijan kasvu lisäävät maisemavaikutuksia, koska korotetut voimalta näkyvät YVA:ssa tarkasteltuja vaihtoehtoja laajemmalle alueelle. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti lounaaseen avoimille pelto- ja suoalueille.
Toisaalta voimaloiden lukumääräinen muutos vähentää samaan aikaan nähtävien voimaloiden määrää. Muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia arvokkaisiin maisema-alueisiin tai kulttuuriympäristöihin kohdistuviin vaikutuksiin.
Rakennettavan pinta-alan pienentyminen vähentää hankkeen maaperä- ja pintavesivaikutuksia. Etäisyys lähimmästä voimalasta luokiteltuun pohjavesialueeseen ei pienene YVA-menettelyn mukaisista.
Hankealue sijaitsee rannikon keskeisellä laulujoutsenen, merikotkan, metsähanhen, kurjen ja piekanan muuttoreitillä. Voimaloiden korkeuden muutoksella ei ole arvioitu olevan erityistä merkitystä lintujen törmäysriskiin vaan riskiä kasvattaa mm.
törmäyspinta-ala. Muutoksessa pienenevät sekä hankkeen kokonaisala, rakennusalat että voimaloiden törmäyspinta-alat, joten vaikutukset muutto- ja pesimälinnustoon ei kasva YVA-menettelyssä arvioidusta. Nykyinen tuulivoimahanke sijoittuu myös etäämmälle linnustollisesti arvokkaista Hälsön matalikkojen (FINIBA) ja Petolahdenjokisuiston (Natura 2000 -alue) Natura-alueista.
Rakennettavan pinta-alan pienentyminen vähentää häiriövaikutuksia myös muuhun eläimistöön. Tuulivoimaloiden rakennuspaikkoja tai uutta huoltotiestöä ei sijoitu liito- oravien elinalueille tai elinalueeksi soveliaaseen metsään ja vaikutukset lepakkoihin on arvioitu paikallisesti korkeintaan kohtalaiseksi. Muutoksesta ei aiheudu myöskään merkittävämpiä vaikutuksia luontotyyppeihin tai kasvillisuuteen, koska rakenteita ei sijoiteta arvokkaiden luontokohteille tai niiden läheisyyteen.
Ulkoinen sähkönsiirto toteutetaan keskijännitemaakaapeleilla kuten YVA-menettelyn mukaisessa hankkeessa, mutta sähkönsiirron reittiä ei ole esitetty. Täten päätös ei sisällä hankealueen ulkopuoliseen sähkönsiirtoon YVA-menettelyn jälkeen tulevia mahdollisia muutoksia.
Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa
Muutoksesta ei aiheudu merkittävyydeltään sellaisia vaikutuksia, että muutosten johdosta hanke edellyttäisi uutta YVA-menettelyä yhteisvaikutusten perusteella.
Granskogenin tuulivoimahanke ei tule toteutumaan omana hankkeenaan vaan se on osa harkintapyynnön mukaista hanketta. Myöskään lähimmät tuulivoimapuistot, Ribäcken, Långmossan ja Poikel, eivät ole ominaisuuksiltaan olennaisesti muuttuneet YVA-menettelyssä esitetystä.
Yhteenveto
Voimaloiden kokonaiskorkeuden ja roottoreiden halkaisijan kasvu sekä hankealueen muutokset aiheuttavat muutoksia mm. varjostukseen, maisemaan ja linnustoon kohdistuviin vaikutuksiin. Muutoksista aiheutuvien vaikutusten merkittävyyttä kuitenkin vähentää voimaloiden määrän huomattava vähentyminen YVA-menettelyn mukaisesta.
Kun huomioidaan hankkeessa tehtävät muutokset kokonaisuutena, niiden ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne, tehtävät muutokset eivät aiheuta laajuudeltaan ja laadultaan YVA-lain hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Aiemmin tehty ympäristövaikutusten arviointi, täydennettynä päivitetyillä selvityksillä, täyttää edelleenkin sille asetetut vaatimukset eikä arviointimenettelyä ole siten tarpeen soveltaa hankkeeseen. Hankkeen jatkosuunnittelussa tulee edelleen huomioida yhteysviranomaisen 29.4.2013 antama lausunto Moikipää-Petolahden tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta.
SELVILLÄOLOVELVOLLISUUS
YVA-lain 31 §:n mukaisesti hankkeesta vastaavan on sen lisäksi, mitä erikseen säädetään, oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (252/2017) sekä liitteet 1 ja 2 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (277/2017) MUUTOKSENHAKU
Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä.
Valitusoikeus on päätöksen liitteenä.
Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 37 § 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta lupapäätöksestä valitetaan.
Ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kentala
Ylitarkastaja Elina Venetjoki
Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti.
TIEDOTTAMINEN
Päätöksestä tiedotetaan kuuluttamalla 30 päivän ajan Etelä-Pohjanmaan ELY- keskuksen verkkosivuilla http://www.ely-keskus.fi/web/ely/kuulutukset > valitse alue >
Etelä-Pohjanmaa. Ilmoitus kuulutuksesta on nähtävillä myös Korsnäsin kunnan verkkosivuilla www.korsnas.fi.
Päätös julkaistaan ympäristöhallinnon verkkopalvelussa www.ymparisto.fi > Asiointi, luvat ja ympäristövaikutusten arviointi > ympäristövaikutusten arviointi > YVA- päätökset > alueellista tietoa > Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.
Jakelu
Fortum Power and Heat Oy, saantitodistuksella sähköisesti:
FCG Finnish Consulting Group Oy Korsnäsin kunta
Korsnäsin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Maalahden kunta
Maalahden kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Metsähallitus
Pohjanmaan liitto Pohjanmaan museo
LIITE 1 Hankealueen sijainti
LIITE 2 Hankealueen ja voimaloiden sijainti, muutoshanke ja YVA-menettelyn vaihtoehto VE1 LIITE 3 Valitusosoitus
Liite 1 Hankealueen sijainti
Liite 2 Hankealueen ja voimaloiden sijainti, muutoshanke ja YVA-menettelyn vaihtoehto VE1
Liite 3 VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen
Tähän Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella.
Valitusaika
Valitus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.
Tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus. Milloin kysymyksessä on sijaistiedoksianto, päätös katsotaan tiedoksisaaduksi kolmantena päivänä tiedoksiantotodistuksen osoittamasta päivästä. Milloin päätös on lähetetty postitse saantitodistusta vaatimatta, päätös kat- sotaan tiedoksisaaduksi seitsemäntenä päivänä päätökseen merkitystä postiinjättöpäivästä, ellei muuta näytetä. Milloin päätös on lähetetty sähköisenä viestinä vastaanottajan suostumuksella, se katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Virka- kirjeen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon saapumispäivänään. Jos kyseessä on yleistiedoksianto tai julkinen kuulutus, tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ilmoituksen/kuulutuksen julkaisemisesta.
Valituksen sisältö
Valituksessa on ilmoitettava
valittajan nimi ja yhteystiedot;
se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite);
päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
vaatimusten perustelut; ja
mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksen liitteet Valitukseen on liitettävä
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Asiamiehen on liitettävä valitukseen valtakirja. Jollei hallintotuomioistuin toisin määrää, valtakirjaa ei tarvitse esittää, jos: 1) päämies on antanut valtuutuksen suullisesti tuomioistuimessa; 2)
asiamies on toiminut asiamiehenä asian aikaisemmassa käsittelyvaiheessa hallintomenettelyssä tai tuomioistuimessa; 3) valtuutettu on asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa tarkoitettu luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.
Valituksen toimittaminen
Valitus on toimitettava valitusajassa Vaasan hallinto-oikeudelle. Valitus liitteineen voidaan toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse, lähetin välityksellä, telekopiona tai sähköpostilla. Valituksen voi tehdä Vaasan hallinto-oikeuteen myös hallinto- ja erityistuomioistuinten sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet. Valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Sähköisesti (telekopio, sähköposti, sähköinen asiointipalvelu) toimitettavan valituksen tulee olla toimitettu siten, että se viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä on kokonaisuudessaan käytettävissä viraston vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä. Valituksen tekemisestä säädetään lisäksi sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003). Valituksen ja liitteiden lähettäminen postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Suljetussa laitoksessa oleva voi antaa valituskirjelmän valitusajan kuluessa myös sille henkilölle, joka on määrätty tätä tehtävää laitoksessa hoitamaan, tai laitoksen johtajalle ja tämän on toimitettava valitus viipymättä toimivaltaiselle tuomioistuimelle tai viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 260 €. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Vaasan hallinto-oikeus
Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, Vaasa, 4. krs Postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa
Puhelin: Kirjaamo 029 56 42780 Puhelinvaihde: 029 56 42611
Faksi: 029 56 42760
Sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi Aukioloaika: ma-pe klo 8.00-16.15 https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Ratkaisija Kentala Päivi 22.12.2021 10:48 Esittelijä Venetjoki Elina 22.12.2021 10:39
