6.5.2022
ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS, Ympäristö ja luonnonvarat Vaihde 0295 027 500
www.ely-keskus.fi/etela-pohjanmaa Alvar Aallon katu 8
PL 156, 60101 Seinäjoki Wolffintie 35
PL 262, 65101 Vaasa Pitkänsillankatu 15 PL 77, 67101 Kokkola NÄRINGS-, TRAFIK- OCH MILJÖCENTRALEN I SÖDRA ÖSTERBOTTEN, Miljö och naturresurser
Växel 0295 027 500
www.ntm-centralen.fi/sodraosterbotten Alvar Aallon katu 8
PB 156, 60101 Seinäjoki Wolffskavägen 35
PB 262, 65101 Vasa Långbrogatan 15 PB 77, 67101 Karleby
PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVELTAMISESTA, BIOKAASULAITOS, LAMPIN VOIMA OY, TOHOLAMPI
HANKKEESTA VASTAAVA Lampin Voima Oy Tiemestarinkuja 4 69300 TOHOLAMPI
HANKKEESTA VASTAAVAN TOIMITTAMAT TIEDOT
Lampin voima Oy suunnittelee biokaasulaitosta Toholammin Määttälän Isonevan turvetuotantoalueen varikkoalueelle noin 8 km Toholammin keskustasta lounaaseen (kiinteistötunnus 849-401-75-32).
Biokaasulaitoksen raaka-aineet (syötteet), tulevat maatalouden ja teollisuuden tuotannosta. Raaka-aineita käytetään tuotannossa 34 600 tonnia vuodessa seuraavasti:
Separoitua karjanlantaa 17 000 tn/v II-luokan peruna- ja muu viljelty juurikasaines 6 000 tn/v
Peltoviljelyn viherbiomassa 6 000 tn/v
Maidontuotannon rahkahera 3 700 tn/v
Maidontuotannon kirnumaito 1 900 tn/v
Biokaasuprosessissa syntyy mm. metaania, hiilidioksidia, vettä, epäpuhtauksia ja mädätettä. Mädäte hyödynnetään peltolannoitteena. Tuotettu kaasu paineistetaan vastaamaan liikennekäytön CNG (Compressed Natural Gas, maakaasu) -kaasua tai jäähdytetään ja nesteytetään LBG (Liquified Biogas, nesteytetty biokaasu) -muotoon.
Valmis kaasu toimitetaan eri käyttäjille. Oman jakeluaseman rakentaminen tulevaisuudessa on mahdollinen, mutta jakeluasema ei kuuluu harkintapyynnön mukaiseen hankkeeseen.
Alueelle rakennetaan kaksi bioreaktoria. Kiinteät syötteet ja mädätteet varastoidaan asfalttipinnoitteen päälle rakennettavissa katetuissa betonielementtisiiloissa.
Nestemäiset syötteet ja mädätteet varastoidaan vesitiiviissä betoni tai terässäiliöissä.
Lastaus- ja purkualueilla on asfalttipinnoite. Alueen hulevedet kerätään säiliöön ja otetaan prosessikäyttöön tai johdetaan alueen ulkopuolelle.
Pääasiallinen syötteen varastointi tapahtuu maatiloilla ja meijerillä. Hankealueella varastoidaan 2 viikon syötemäärät seuraavasti:
Karjanlanta (separoitu) 652 tonnia/2 vk, varastokapasiteetti 800 tn
viljelty juurikasaines 230 tonnia/2 vk, varastokapasiteetti 600 tn
Peltoviljelyn vihermassat 230 tonnia/2 vk, varastokapasiteetti 400 tn
Maidontuotannon rahkahera 142 tonnia/2 vk, varastokapasiteetti 200 m3
Maidontuotannon kirnumaito 72 tonnia/2 vk, varastokapasiteetti 100 m3
Biokaasulaitoksesta syntyvä mädäte hygienisoidaan ja separoidaan 30 %:n kuiva- ainepitoisuuteen. Alueella pyritään varastoimaan enintään 2 viikon mädätteet (noin 1323 tonnia). Mädätevarasto mitoitetaan 3 000 tonnin varastointikapasiteetille.
Prosessivetenä käytetään raaka-aineiden sisältämiä nesteitä ja prosessissa syntyviä rejektivesiä. Tarvittaessa vettä otetaan laitosalueelta kerättävistä hulevesistä ja metsäojista. Kuivalla kaudella vettä voidaan ottaa myös noin 2 km etäisyydellä sijaitsevasta Härkkilänjärvestä.
Vesien kierrätyksen ansiosta prosessista poistettavan veden määrä ei ole merkittävä.
Alueella mahdollisesti tehtävät rejektivesien varastoaltaat katetaan ja mikäli prosessista syntyy kierrätykseen kelpaamattomia jätevesiä, ne käsitellään flotaatiolla ja suodatuspuhdistuksella. Sosiaalitilojen raakavesi otetaan kunnan vesijohtoverkosta ja sosiaalitilojen jätevedet toimitetaan Toholammin kunnan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi.
Liikennöinti hankealueelle tapahtuu seututien 775 (Lestintie) ja Tokontien kautta, mutta liikennöinti on mahdollista myös Kaustisen tien kautta. Kahden viikon ajanjaksolla syötteen, mädätteen ja jätevesien kuljetuksia on keskimäärin 40 yhdistelmäajoneuvoa.
Alustavassa harkintapyynnössä hanke on sisältänyt vedyn tuotantoyksikön, mutta 17.3.2022 päivätyn vastineen mukaan prosessissa käytetään muualla valmistettua vetyä. Mikäli toiminnassa syntyvän hiilidioksidin määrät ovat merkittäviä, harkitaan hiilidioksidin talteenottoa.
Aurinkoenergiaa tarkastellaan yhtenä mahdollisena sähköntuotantovaihtoehtona.
Mahdolliset aurinkokennot sijoitetaan hankealueen pohjoisosaan enimmillään 8 hehtaarin alueelle. Aurinkoenergian enimmäisteho on 6 megawattia.
Hankealueen ympäristö
Hankealueen ympäristö koostuu suo-, metsä- ja turvetuotantoalueista. Suot ovat pääosin ojitettuja. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 1,6 km alueesta koilliseen ja lähin lomarakennus noin 1,6 km alueesta itään. Alueen vieressä sijaitsee turvetuotantoalue.
Hankealueen vedet johdetaan ojaston kautta noin 2 km etäisyydellä sijaitsevaan Loukkunojaan ja sieltä edelleen noin 4 km etäisyydellä sijaitsevaan Lestijokeen.
Lestijoki kuuluu Natura 2000-verkostoon ja se on suojeltu myös koskiensuojelulain nojalla. Joki kuuluu erityistä suojelua vaativien vesistöjen suojeluohjelmaan (UNESCO:n hyväksymä Project Aqua-kohde).
Lähin yksityinen suojelualue sijaitsee noin 4 km hankealueesta lounaaseen.
Hankealueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse virallisia virkistysalueita tai -reittejä.
Lähimpään luokiteltuun pohjavesialueeseen, Hirsikangas (1084901), on etäisyyttä 2,7 km. Lähin muinaisjäännös, Isonevankangas (1000022974), sijaitsee noin 400 metrin etäisyydellä hankealueesta koilliseen. GTK:n aineiston perusteella alue ei sijaitse happamilla sulfaattimailla.
Hankkeen ympäristövaikutukset Vaikutukset maankäyttöön
Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa hankealue sijoittuu turvetuotannon ja tuulivoimaloiden alueille. Alueen länsipuolelle sijoittuu moottorikelkkailun runkoreitin yhteystarve ja eteläpuolelle mineraalivarantoalue. Alueella on voimassa oleva Länsi- Toholammin tuulipuiston osayleiskaava, jossa hankealue sijoittuu turvetuotanto- ja maa- ja metsätalousvaltaisille alueille.
Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin
Rakentaminen saattaa lisätä vesistöihin kohdistuvaa valuntaa ja kiintoaineskuormitusta. Mahdollinen haitta on kuitenkin lyhytaikainen ja paikallinen.
Normaalitoiminnasta ei arvioida aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia pintavesiin tai niiden laatuun. Vaikutuksia voi aiheutua lähinnä onnettomuustilanteissa, mikäli haitta- aineita pääsee kulkeutumaan maaperään ja pintavesiin.
Biokaasulaitos sijaitsee kaukana Lestijoesta eikä sen toiminnalla arvioida olevan vaikutuksia jokeen tai sen ekologiseen tilaan. Metsäojista tai vesistöstä otettava vesimäärä on hyvin pieni ja satunnainen eikä vedenoton arvioida vaikuttavan alueen pintavesiin. Myöskään hulevesien hyödyntäminen ei tule vaikuttamaan valuma- alueen vesitalouteen.
Hankealue ei ole sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Hankealueen asfaltointi vaikuttaa paikallisesti pohjaveden muodostumiseen, mutta vaikutus on arvioitu vähäiseksi.
Vaikutukset maa- ja kallioperään
Hankkeen suurimmat vaikutukset maa- ja kallioperään ajoittuvat hankkeen rakentamisvaiheeseen. Vaikutukset maa- ja kallioperään arvioidaan kuitenkin kokonaisuutena pieniksi ja paikallisiksi.
Vaikutukset luonnonvarojen käyttöön
Tuotetulla biokaasulla voidaan korvata fossiilisia polttoaineita. Hankkeen vaikutus luonnonvarojen käyttöön on positiivinen, mutta laitoksen kokoluokan vuoksi pieni.
Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojelualueisiin
Hankealueen lähiluontoon kohdistuvat vaikutukset aiheutuvat lähinnä melun, liikenteen, hajun ja ilmapäästöjen kautta. Hankealueen lähiympäristö on pitkälti sopeutunut jo alueella turvetuotannon kautta tapahtuneeseen ihmistoimintaan, ja näin ollen hankkeesta ei oleteta aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia luonnonympäristöön.
Hankkeesta ei arvioida aiheutuvan vaikutuksia Lestijoen Natura2000-alueeseen tai yksityisiin luonnonsuojelualueisiin.
Liikennevaikutukset
Merkittävimmät vaikutukset liikenteeseen syntyvät hankkeen rakentamisen aikana mm. rakennusmateriaalien ja työkoneiden kuljetuksista. Vaikutus on lyhytaikainen, eikä sillä ole merkittävää haittaa liikenteelle. Toiminnan aikaiset vaikutukset muodostuvat työmatkaliikenteestä sekä prosessin raaka-ainekuljetuksista.
Vaikutukset liikenteeseen arvioidaan kokonaisuudessaan pieniksi.
Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon
Rakentamisen aikana tehtävistä rakennustöistä voi aiheutua hiukkas- ja pakokaasupäästöjä, mutta rakennusvaihe on lyhytaikainen ja vaikutukset vähäiset.
Toimintavaiheessa merkittävin ympäristöön vaikuttava ilmapäästö on haju.
Toiminnasta aiheutuvat hiukkaspäästöt ovat pieniä. Laitoksen koosta ja sijainnista johtuen hajuvaikutukset arvioidaan kokonaisuutena pieniksi. Mädätteen käyttö raakalannan sijaan voi vähentää lähialueen peltoviljelyn aiheuttamia paikallisia hajuvaikutuksia.
Biokaasun energiakäytöllä voidaan korvata fossiilisia polttoaineita ja vähentää niiden poltosta syntyviä kasvihuonekaasuja. Vaikutus ilmastoon on suunnaltaan positiivinen, mutta suuruudeltaan pieni.
Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön
Maisemavaikutukset arvioidaan vähäiseksi. Vaikutukset noin 400 metrin etäisyydellä hankealueesta sijaitsevaan Isonnevankankaan muinaisjäännökseen vältetään rakentamalla tiet niin, etteivät ne aiheuta haitallisia vaikutuksia muinaisjäännöskohteisiin.
Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen
Hankkeen rakentamisvaiheessa saattaa aiheutua vaikutuksia lähiasukkaille ja virkistyskäytölle melusta, tärinästä, pölyämisestä sekä liikenteen lisääntymisestä.
Toiminnan aikana melua ja pölyämistä voi aiheutua lähinnä raaka-ainekuljetuksista.
Hankkeesta aiheutuvalla melulla ei arvioida olevan terveyteen kohdistuvia vaikutuksia.
Toiminnan aikana hajuhaittaa saattaa esiintyä aika ajoin mm. syötteen kuljetuksessa laitokselle, sen siirtämisessä prosessiin, lopputuotteen varastoinnin ja sijoittamisen yhteydessä sekä häiriötilanteissa.
Laitoksen rakentaminen muuttaa alueen ympäristöä ja maisemassa tapahtuvat muutokset voidaan kokea virkistyskäyttöä häiritsevänä. Laitoksen vaikutus lähiympäristön virkistyskäyttöön on kuitenkin kokonaisuutena pieni.
Aurinkokennojen vaikutukset
Aurinkokennot sijoitetaan entiselle turvetuotantoalueelle, joten niiden ympäristövaikutukset on arvioitu melko pieniksi. Perustuksista, maatelineistä ja
kaapeleista aiheutuu vaikutuksia maaperään ja kennoista aiheutuu varjostusvaikutuksia alapuoliseen kasvustoon.
Haitallisten ympäristövaikutusten ehkäiseminen
Hajuhaittaa ehkäistään mm. johtamalla avoimien syötevarastojen (esim. kuivalanta, elintarviketeollisuus) poistoilma alipaineen avulla hajunpoistoyksikköön. Biomassaksi ei hyväksytä ympäristölle haitallisia aineita ja laitoksen rakentamisessa on tavoitteena mahdollisimman suljetun kierron luominen.
Poikkeustilanteisiin, kuten mahdolliseen reaktorin tyhjentämiseen, varaudutaan laitoksen yksityiskohtaisessa suunnitteluvaiheessa.
Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa
Alueelle sijoittuu nykyisin turvetuotantotoimintaa ja alueen ympärille on suunnitteilla tuulivoimaa. Alueelle tulevat tuulivoimalat sijoittuvat etäälle hankealueesta ja ainoastaan puiston sisäinen verkko ja sähköasema ovat hankkeen kannalta merkittäviä.
ASIAN KÄSITTELY Asian vireilletulo
Hankevastaava on toimittanut pyynnön ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltamisen tarpeesta Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselle 14.10.2021. ELY-keskus on pyytänyt harkintapyyntöön täydennyksiä 3.11.2021, 14.1.2022 ja 25.3.2022.
Harkintapyynnön tietoja on täydennytty 13.12.2021, 19.1.2022, 15.3.2022 ja 14.4.2022.
Viranomaisten kuuleminen
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on kuullut ennen päätöksen tekoa Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuoltoa, Toholammin kuntaa ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaista, Turvallisuus- ja kemikaalivirastoa sekä Keski- Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitosta. Etelä-Pohjanmaan ELY- keskuksen alueiden käyttö- ja pohjavesi-, luonnonsuojelu- ja ympäristönsuojeluyksiköille sekä liikenne- ja infrastruktuuri –vastuualueelle on annettu kommentointimahdollisuus.
Keski-Pohjanmaan ympäristöterveyden huolto
Laitoksen sijainti etäällä asutuksesta vähentää siitä aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia ja riskejä. Haittojen ennakoinnin ja ennalta ehkäisyn arviointi nähdään mahdollisena ympäristölupakäsittelyssä, jonka vuoksi hankkeen erillistä ympäristövaikutusten arviointia ei asukkaiden terveyden kannalta nähdä tarpeellisena.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
Tukesilla ei ole valvomansa lainsäädännön perusteella lausuttavaa kohteen YVA- menettelyn tarpeesta. Kohde on todennäköisesti laajamittainen vaarallisia kemikaaleja käyttävä ja varastoiva laitos ja tästä syystä Tukes huomioi kemikaaliturvallisuuden toteutumisen omissa lupa- ja valvontaprosesseissaan.
ELY-keskus / liikennevastuualue
Liikennevastuualue ei näe YVA-menettelyä tarpeelliseksi. Suunnittelualue sijaitsee yli kolmen kilometrin päässä lähimmästä maantiestä, ja hankkeen tuottamat liikennemäärät ovat pieniä.
ELY-keskus/ teollisuuden ja jätehuollon ympäristönsuojelu
YVA-tarveharkintapyynnön mukaan biokaasulaitoksessa käsitellään 28 600 t/a jätteeksi luokiteltavia materiaalia. Biokaasulaitoksen mitoitusperusteena käytettävä massojen kokonaismäärä on 34 600 t/a, josta siis 6 000 t on peltoviljelyn vihermassaa ja loput jätteeksi luokiteltava maatalouden ja elintarviketeollisuuden biomassoja. Jätteiden määrä ei ylitä YVA-rajaa, joka biokaasulaitoksille on 35 000 t/a.
Hanketoimija on 7.2.2022 päivitetyssä täydennyksessä todennut, että vety- buustauksen pilottivaiheessa kokeet tehdään valmiilla muualta tuodulla vedyllä, mutta alustavana varauksena myös noin 2 MW elektrolyysilaitteisto on harkinnassa.
Varauksesta kuitenkin luovutaan, mikäli se aiheuttaa YVAn tarpeen. Teollisuuden ja jätehuollon ympäristönsuojeluryhmä huomauttaa, että vety sekä sen valmistuksessa muodostuva happi voivat aiheuttaa merkittävän turvallisuusriskin. Tarveharkinnassa ei ole esitetty mitä muodostuvalle hapelle tapahtuu. Vedyn valmistaminen voi olla YSL:n liitteen 1 taulukon 1 kohdan 4a) mukaista epäorgaanisen kemikaalin valmistusta ja, että kyseessä saattaa olla YVA-lain tarkoittama integroitu kemianteollisuuden tuotantolaitos, jolloin YVA-menettely on tarpeen.
Rejektivesiallas on esitetty jätettävän kattamatta, koska alueella ei ole hajuista häiriintyviä kohteita. YVA-menettelyssä voidaan hajumallinnuksella tarkastella hajun leviämistä sekä esimerkiksi kattamisen tai kattamisen ja käsittelymenetelmän (biosuodatin) vaikutuksia hajun esiintymiseen ja leviämiseen. Hajumallinnukset tulisi tehdä koko toimintaa koskien eikä hajupäästöjen aiheuttaminen ole sallittua häiriintyvien kohteiden etäisyyksien takia (n. 1,6 km). Rejektivesiä ei voida myöskään pitää ilman katosta sadevesien takia. Rejektivesien määrä tulee pitää mahdollisimman pienenä, eikä vesiä saa tarkoituksenmukaisesti laimentaa.
Biokaasulaitosten rejektivedet sisältävät runsaasti ammoniumtyppeä. Tarveharkinnan mukaan rejektivedet voitaisiin johtaa Toholammin jätevedenpuhdistamolle. Runsaasti ammoniumtyppeä sisältävien rejektivesien vaikutukset jätevedenpuhdistamon prosessin toimintaan voi olla merkittävä. Toholammin jätevedenpuhdistamolla on ollut haasteita jätevedenkäsittelyssä aika ajoin ja runsas ammoniumtyppikuorma kuluttaa laitoksen hapetuskapasiteettia, joka saattaa johtaa siihen, ettei laitos pysty saavuttamaan ammoniumtypelle asetettua päästöraja-arvoa. YVA-menettelyssä voidaan arvioida eri rejektivesien käsittelyn vaikutuksia.
Merkittävimmät päästöt ympäristöön ovat haju ja jätevesipäästöt. YVA-menettely olisi tarpeen eri vaihtoehtojen vaikutusten selvittämiseksi ja parhaimpien vaihtoehtojen löytymiseksi hankkeen toteutukseen.
ELY-keskus / maatalouden ympäristönsuojelu
Mikäli Isonevan turvetuotantoalueella päättyy tuotanto ennen Lampin Voima Oy:n hankkeen toteutumista, ei Lampin Voima Oy:n hankkeen sijoittumisesta tai toiminnasta olisi haittaa Isonevan turvetuotannolle. Suunnittelussa tulee kuitenkin huomioida vaikutukset alueen peruskuivatukseen, jos turvetuotannosta poistuvien alueiden kuivatuksessa ei ole käytössä pumppausta. Hankkeen lähistöllä on luonnoltaan arvokkaita suoalueita, joissa turvetuotantoon liittyvien selvitysten perusteella on linnustoltaan monipuolinen. Hankealueen lähistöllä on luonnoltaan arvokkaita suoalueita, joten harkinnassa tulee huomioida, voiko hankkeella toteutuessaan olla vaikutusta esim. eläinlajistolle tai linnuille.
Suunnitelmassa oli esitetty, että tarvittaessa lisävettä otettaisiin Härkkilänjärvestä tulevasta vedestä. Härkkilänjärven pohjoispuolella sijaitsee Paloneva-Siliänevan turvetuotantoalueen pintavalutuskenttä. Kartan ja ilmakuvan mukaan Härkkilänjärvestä on laskuoja pohjoiseen pintavalutuskentän penkan eteläpuoliseen eristysojaan. Paloneva-Siliänevan pintavalutuskentältä purkautuvat vedet puolestaan lähtevät laskuojaa lounaaseen ja länteen kohti Tynnyrikallionnevaa vesistöalueelle 49.056. Eli alkuperäiset 3. jakovaiheen valuma-aluerajat eivät kuvaa vesien johtamista Paloneva-Siliänevan turvetuotantoalueen osalta. Kartoilla ja järjestelmissä näkyvät valuma-alueiden rajaukset ja pinta-alat poikkeavat tästä johtuen.
ELY-keskus / vesien ympäristönsuojelu
Hankkeessa esitetty vedenottomäärä on niin pieni, että sillä ei ole vaikutuksia YVA- menettelyn tarpeeseen.
Hankkeesta vastaavan vastine
Lampin Voima Oy toteaa, että hankkeen tavoitteena on mahdollisimman suljettu kierto niin veden, ravinteiden kuin kaasujenkin osalta. Tässä vaiheessa jätetään myös vedyn tuotanto pois suunnitelmista.
Lisäksi yhtiö on pyytänyt Envitecpolis Oy:ltä asiantuntijalausuntoa, jossa todetaan mm., että käsiteltävät volyymitasot eivät ylitä YVA-rajaa (jätteiksi luokiteltavat jakeet;
28 600 t). Laitoksella on tavoite käyttää biokaasun tuotantoprosessiin minimaalinen määrä uusiovettä. Tavoitteena on kierrättää maksimaalinen määrä rejektiä tuotantoprosessissa sekä tuottaa maksimaalinen määrä maataloudessa käytettäviä lannoitevalmisteita ja maanparannusaineita. Biokaasuntuotannossa käytettävä nestejae muodostuu pitkälti nestepistoisten syötteiden kautta. Uusiovesi on lähinnä alueen hulevesiä tai toissijaisesti metsäojista käytettävä vesi.
Kiinteiden syötejakeiden vastaanotto / varastointi toteutetaan tiivispohjaisilla alustoilla ja niillä muodostuvat vedet johdetaan tiiviisiin säiliöihin ja edelleen prosessiin.
Nestemäiset jakeet vastaanotetaan joko betoni- tai terässäiliöihin. Tiiviit säiliöt sekä alueen päällystäminen asvalttipinnoitteella ja varustaminen hulevesien talteenotolla ehkäisevät valumien syntyä ja niiden pääsyä ympäröivään maaperään ja vesistöihin.
Biokaasuprosessi toimii täysin suljetussa kierrossa ja prosessin tuottama lietemäinen mädätysjäännös ohjataan tiiviitä putkistoja pitkin jatkoprosessointiin (haihdutus).
Prosessiin liittyvät säiliöt ja putkistot ovat tiiviitä (neste sekä kaasu) eikä niistä pääse valumia ympäristöön. Tiloista, joissa käsitellään avoimissa säiliöissä syötteitä (esim.
kuivalanta, elintarviketeollisuus), kerätään poistoilma alipaineen avulla ja johdetaan hajunpoistoyksikköön. Tällainen yksikkö voi olla esim. biosuodin tai otsonointi.
Mahdolliset ilmapäästöjä aiheuttavat häiriötilanteet ovat harvinaisia ja helposti paikannettavissa, joten häiriötilanteeseen reagointi voidaan toteuttaa nopeasti.
Normaalitoiminnassa ilmapäästöjä ei aiheudu. Hajuriski muodostuu yleisesti syötteiden käsittelystä ja ne minimoidaan edellä esitetyn mukaisesti.
Biokaasuprosessilla vältetään syötteistä syntyvää hallitsematonta metaanin vapautumista ilmakehään, lisätään kiertotaloutta, vähennetään fossiilisen polttoaineiden käyttöä liikenteessä, vähennetään lantajakeiden levityksessä aiheutuvia hajuhaittoja sekä edistetään energiaomavaraisuutta, energiantuotannon huoltovarmuutta ja ravinteiden käytön tehokkuutta.
RATKAISU
Lampin Voima Oy:n biokaasulaitos -hankkeeseen (liite 1) ei sovelleta ympäristövaikutusten arvioinnissa annetun lain (252/2017) mukaista arviointimenettelyä.
Perustelut
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä edellyttävät sellaiset hankkeet ja niiden muutokset, joilla todennäköisesti on merkittäviä ympäristövaikutuksia (YVA-laki 3 § 1 mom.). Hankkeet, joihin sovelletaan aina arviointimenettelyä, on määritelty YVA-lain (126/2019) liitteenä 1 olevassa hankeluettelossa. Hankeluettelon kohdan 11) b) mukaan jätteiden käsittelylaitoksille, joissa käsitellään muuta kuin vaarallista jätettä biologisesti ja jotka ovat mitoitettu vähintään 35 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle, sovelletaan aina YVA-menettelyä.
Arviointimenettelyä sovelletaan lisäksi yksittäistapauksessa sellaiseen hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, hankeluettelon mukaisten hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä ympäristövaikutuksia (YVA-lain 3 § 2 mom). Päätöksenteossa on huomioitava hankkeen ominaisuudet ja sijainti sekä vaikutusten luonne.
Hankkeen ominaisuudet, sijainti ja luonne
Biokaasulaitoksen käytettävien syötteiden kokonaismäärä on 34 600 tonnia vuodessa, joista jätteiksi luokiteltavaa materiaalia on 28 600 tonnia. Käsiteltävien jätteiden määrä on siten noin 82 % YVA-lain hankeluettelon mukaisesta 35 000 tonnin vuotuisesta jätemäärästä.
Hankkeen keskeisimmät ympäristövaikutukset muodostuvat hajuhaitoista ja liikenteen aiheuttamasta melusta. Hajuhaitan ja melun merkittävyyteen vaikuttaa erityisesti hankkeen sijainti suhteessa häiriintyviin kohteisiin sekä prosessin tekniset ominaisuudet, ei niinkään syötteenä käytettävän raaka-aineen jäteluokka.
Hajuhaittaa muodostuu mm. syötteiden, mädätteen ja rejektivesien varastoinnista ja käsittelystä sekä mahdollisista häiriötilanteista. Hajuhaitan muodostumista vähentää syötteiden ja mädätteiden lyhyet varastointiajat hankealueella, varastotilojen kattaminen ja poistoilman johtaminen varastoista hajunpoistoyksikköön. Myös täydennyksessä esitetty rejektivesialtaiden kattaminen vähentää toiminnasta syntyvää hajuhaittaa. Lähimpään asutukseen on etäisyyttä 1,6 kilometriä, joten harkintapyynnön täydennyksissä esitetyt toimenpiteet huomioiden, hankkeen normaalista toiminnasta ei todennäköisesti aiheudu merkittävää hajuhaittaa asutukselle.
Liikennemelua syntyy pääosin raaka-aineiden, jätevesien ja lannoitteiden kuljetuksista. Hankkeen liikennemäärät (raskasta liikennettä 20 ajokertaa/vk) ovat kuitenkin suhteessa paikallisteiden liikennemääriin vähäiset, eikä paikallisteiltä hankealueelle johtavien teiden varsilla sijaitse laajoja asutusalueita.
Hanke sijoittuu entiselle turvetuotantoalueelle eikä sen läheisyydessä sijaitse erityisiä maisema-arvoja. Hankealueen läheisyydessä sijaitsevan muinaisjäännöksen säilyttäminen voidaan huomioida suunnittelussa. Hanke sijoittuu Länsi-Toholammin tuulivoimapuisto osayleiskaavan turvetuotantoalueelle (EO-2) ja maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M-1), jolle sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä huolto- ja varastotilojen rakentaminen. Karttatarkastelun perusteella lähimpään tuulivoima-alueeseen on etäisyyttä noin 500 metriä. Hankkeella saattaa olla vaikutuksia alueen maankäytön suunnitelmiin ja niiden aluevarauksiin, mutta vaikutukset eivät ole sen kaltaisia, että ne edellyttäisivät YVA-menettelyä.
Hankealue läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelualueita. Hankealueen luoteispuolella sijaitsee ojittamaton suoalue, jonka rimpialue on Isonevan turvetuotannon laajentamiseen liittyvän luontoselvityksen (Arto Hautala, Ympäristö- ja kalatalouspalvelut 2011) mukaan säilyttänyt linnustollista arvoaan ja joka tarjoaa niin tavanomaisille kuin uhanalaisillekin suolajeille hyvän pesimä-, ruokailu- ja lepäämispaikan. Voimassa olevassa yleiskaavassa rimpialuetta ei ole merkitty luontoarvoltaan erityiseksi alueeksi, vaan alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M-1). Kun huomioidaan hankealueen nykyinen maankäyttö, hankkeesta aiheutuvien vaikutusten luonne ja se, että hankkeen ja rimpialueen väliin sijoittuu turvetuotantoalueita, hankkeesta ei aiheudu merkittäviä muutoksia rimpialueen luontoarvoille ja eläimistölle.
Hanke ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Hankkeesta aiheutuvia maaperä- ja vesistövaikutuksia vähennetään rejektivesien kierrättämisellä, varastointitilojen vesitiiviillä rakenteilla ja hulevesien hyödyntämisellä prosessissa. Hankkeelle haettavassa ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa voidaan antaa myös tarvittavia määräyksiä vesistövaikutusten vähentämiseksi, kuten mm. varastojen rakenteista ja jätevesien käsittelystä.
Toiminta perustuu jätteiden hyödyntämiseen eikä se edellytä luonnonvarojen käyttöä.
Jätteiden muodostuminen sekä ympäristön pilaantumis- ja onnettomuusriskit ovat vähäisiä eivätkä hankkeen ympäristövaikutukset ulotu laajalle alueelle.
Hankkeessa voidaan tunnistaa myös myönteisiä ympäristövaikutuksia, kuten lannan levityksestä aiheutuvan hajuhaitan ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen sekä kiertotalouden edistäminen.
Aurinkokennoista aiheutuvia ympäristövaikutuksia voidaan pitää vähäisinä, kun huomioidaan niiden käytettävä pinta-ala ja sijoittuminen käytöstä poistetulle turvetuotantoalueelle.
Haittojen lieventämistoimenpiteet
Päätöksessä on huomioitu hajuhaittojen ehkäisemiseksi tehtävät toimenpiteet sekä hankkeen tavoite kierrättää rejektivesiä mahdollisimman kattavasti.
Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa
Turvetuotannon, tuulivoimaloiden ja biokaasulaitosta voi aiheutua liikennemäärien lisääntymistä lähialueella, mutta huomioiden asutuksen sijoittuminen vaikutus ei ole merkittävä.
Yhteenveto
Kun huomioidaan hanke kokonaisuutena, sen ominaisuudet, sijainti, vaikutusten luonne, esitetyt selvitykset ja kuulemisessa esiin tulleet asiat, hankkeesta tai hankkeiden yhteisvaikutuksista ei aiheudu laajuudeltaan tai laadultaan YVA-lain hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Arviointimenettelyä ei siten ole tarpeen soveltaa hankkeeseen.
SELVILLÄOLOVELVOLLISUUS
YVA-lain 31 §:n mukaisesti hankkeesta vastaavan on sen lisäksi, mitä erikseen säädetään, oltava riittävästi selvillä hankkeen ympäristövaikutuksista siinä laajuudessa kuin kohtuudella voidaan edellyttää.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (252/2017) sekä liitteet 1 ja 2 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (277/2017) MUUTOKSENHAKU
Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä.
Valitusoikeus on päätöksen liitteenä.
Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta.
Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 37 § 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta lupapäätöksestä valitetaan.
Ympäristönsuojelupäällikkö Päivi Kentala
Ylitarkastaja Elina Venetjoki
Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti.
PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN
Päätöksestä tiedotetaan kuuluttamalla 30 päivän ajan Etelä-Pohjanmaan ELY- keskuksen verkkosivuilla http://www.ely-keskus.fi/web/ely/kuulutukset > valitse alue >
Etelä-Pohjanmaa. Ilmoitus kuulutuksesta on nähtävillä Toholammin kunnan verkkosivuilla www.toholampi.fi.
Päätös julkaistaan ympäristöhallinnon verkkopalvelussa www.ymparisto.fi > Asiointi, luvat ja ympäristövaikutusten arviointi > ympäristövaikutusten arviointi > YVA- päätökset > alueellista tietoa > Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.
Jakelu
Lampin Voima Oy (saantitodistuksin) sähköisesti:
Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren alueen pelastuslaitos Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto
Toholammin kunta
Toholammin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
LIITE 1 Kartta hankkeesta LIITE 2 Valitusosoitus
Liite 1 Hankealueen sijainti
Hankealueen sijainti ja kiinteistöjaotus
Liite 2 VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen
Tähän Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen kirjallisella valituksella.
Valitusaika
Valitus on tehtävä kirjallisesti 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.
Tiedoksisaantipäivän osoittaa tiedoksianto- tai saantitodistus. Milloin kysymyksessä on sijaistiedoksianto, päätös katsotaan tiedoksisaaduksi kolmantena päivänä tiedoksiantotodistuksen osoittamasta päivästä. Milloin päätös on lähetetty postitse saantitodistusta vaatimatta, päätös kat- sotaan tiedoksisaaduksi seitsemäntenä päivänä päätökseen merkitystä postiinjättöpäivästä, ellei muuta näytetä. Milloin päätös on lähetetty sähköisenä viestinä vastaanottajan suostumuksella, se katsotaan annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Virka- kirjeen katsotaan tulleen viranomaisen tietoon saapumispäivänään. Jos kyseessä on yleistiedoksianto tai julkinen kuulutus, tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä ilmoituksen/kuulutuksen julkaisemisesta.
Valituksen sisältö
Valituksessa on ilmoitettava
valittajan nimi ja yhteystiedot;
se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite);
päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
vaatimusten perustelut; ja
mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksen liitteet Valitukseen on liitettävä
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Asiamiehen on liitettävä valitukseen valtakirja. Jollei hallintotuomioistuin toisin määrää, valtakirjaa ei tarvitse esittää, jos: 1) päämies on antanut valtuutuksen suullisesti tuomioistuimessa; 2) asiamies on toiminut asiamiehenä asian aikaisemmassa käsittelyvaiheessa hallintomenettelyssä
tai tuomioistuimessa; 3) valtuutettu on asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa tarkoitettu luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.
Valituksen toimittaminen
Valitus on toimitettava valitusajassa Vaasan hallinto-oikeudelle. Valitus liitteineen voidaan toimittaa perille henkilökohtaisesti, postitse, lähetin välityksellä, telekopiona tai sähköpostilla. Valituksen voi tehdä Vaasan hallinto-oikeuteen myös hallinto- ja erityistuomioistuinten sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet. Valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Sähköisesti (telekopio, sähköposti, sähköinen asiointipalvelu) toimitettavan valituksen tulee olla toimitettu siten, että se viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä on kokonaisuudessaan käytettävissä viraston vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä. Valituksen tekemisestä säädetään lisäksi sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetussa laissa (13/2003). Valituksen ja liitteiden lähettäminen postitse, sähköisesti tai lähetin välityksellä tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Suljetussa laitoksessa oleva voi antaa valituskirjelmän valitusajan kuluessa myös sille henkilölle, joka on määrätty tätä tehtävää laitoksessa hoitamaan, tai laitoksen johtajalle ja tämän on toimitettava valitus viipymättä toimivaltaiselle tuomioistuimelle tai viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 260 €. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Vaasan hallinto-oikeus
Käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, Vaasa, 4. krs Postiosoite: PL 204, 65101 Vaasa
Puhelin: Kirjaamo 029 56 42780 Puhelinvaihde: 029 56 42611
Faksi: 029 56 42760
Sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi Aukioloaika: ma-pe klo 8.00-16.15 https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Ratkaisija Kentala Päivi 06.05.2022 10:39 Esittelijä Venetjoki Elina 06.05.2022 10:31
