L U O S T A R I N J U U R E L L A
NÄYTELMÄ
Naantalin Kesäteatterille kirj.
Maijaliisa Dieckmann
1978
f
Henkilöt:
Kauppias Jaakkima Maskulin Rikissä, hänen vaimonsa
Mataleena, heidän vanhempi tyttärensä
Yrjänä, heidän Turun koulussa opiskeleva poikansa Marketta, Maskulinin nuorin tytär
Heta, kaunis ja iloinen piika Mari, vähän vanhempi piika Jooseppi, hiukan höperö renki Hetviiki, juoruileva leski Saksilan isäntä
Matti, Marketan rakastettu Merimies Niilo
Tyttö 1 Tyttö 2 Tyttö 3
Mataleenan lapsia
_ 1 _
Näyttämänä kauppias Maskulinin sisäpiha (Naantali 14oo-luvun lopulla). Pihalla penkkejä, tynnöreitä, pöytä. Seinillä nauloja, joihin voi ripustaa puuastioita, verkkoja jne.Vesisaavi.
Yrjänä palaa.vuoden opiskelun jälkeen Turusta koulusta. Tulee
('Ircti put!-)
verannan ovesta raahaten nyyttejään ja tavarasäkkejään. Huutelee samalla.
YRJÄNÄ
Hei, tulkaa joku auttamaan! Onks täällä ketään? Jooseppiii!
JOOSEPPI (tulee toheltaa juosten vastaan) Nuori herra, siunakkoon. Onks nuori herra tullu TuruustI
YRJÄNÄ (tervehtii kädestä) No mitäs Jooseppi, terve vaan mieheen.
JOOSEPPI ON ENSIN OJENTANUT KÄTENSÄ OTTAAKSEEN TAVAROITA YRJÄNÄL
TÄ. KÄTELLESSÄÄN PUDOTTELEE TAVAROITA JA HOSUU KATSOJIEN TIELLÄ.
YRJÄNÄ (naurahtaa Joosepin touhulle) No, kokoiles nyt niitä pusseja, niin päästään tästä pihaan.
JOOSEPPI (huutelee innoissaan, menee edellä) Emäntäää! Isäntäää! Nuori herra on tullu Turuust!
TULEVAT NÄYTTÄMÖLLE
YRJÄNÄ
Onpas täällä hiljasta, missäs koko talon väki on?
3TOOSEPPI (laskee tavarat maahan) Ai niin juu, mesBunn ne meni.
YRJÄNÄ
Vai messuun. Kai ne sieltä kohta tulee, (istuu) Oli niin pölynen matka Eurusta, että yks tuopillinen olutta tekis ppikaa. Muttei kellarin avain varmasti suulla ole.
JOOSEPPI
Eei sunka! Siinä se roikkuu emännän vyällä aina.
YRJÄNÄ (nousee, menee vesisaaville)
Täytyy sit hätätilassa juoda vettä, (juo vesikupista, sylkäisee osah suustaan) Hyi, kyl maistuki vetiselle.
JOOSEPPI (nauraa) Vetiselle, niin vissiin.
YRJÄNÄ
Älä seiso siinä niinku tolppa. Mene viemään mun hevoseni niitylle.
- 2 -
JOOSEPPI EI MALTTAISI MENNÄ, KUN KERRANKIN JOTAIN TAPAHTUU, KAI
VELEE SINNE TÄNNE JA VITKUTTELEE.
JOOSEPPI Juu juu, kyllähän mää tästä...
iRJÄNÄ
Siinä se on puomissa kiinni. Anna vettä ja vie niitylle. Ja kui
vaa satulan alta.
JOOSEPPI (ei vieläkään malta mennä)
Kyyllähän mää tästä kohta... Heinäsin vaan, että Jos nuorelle herralle sentään sitä olutta pitäs hakee...
YRJÄNÄ
Mut kun ei ole niitä kellarin avaimia.
JOOSEPPI (kääntyy jo mennäkseen)
Ai niin juu. (palaa) Sitä mun vaan piti kertoa, että on sit otettu uusi piikaki.
YRJÄNÄ (.katsellen Kotipihaa) Vai on uusi piika.
JOOSEPPI
Se onki aikamoinen likantekele...Heta se on nimeltäs...
YRJÄNÄ (Yhä välinpitämättömänä)
Vai Heta. (kysyy kohteliaisuudesta) Taidat olla pihkassa siihen.
JOOSEPPI (oikein hyvillään)
Niin - no - mitäs minä - renkihän minä vaan. Ei se taida paljo renkipojasta piitata.
YRJÄNÄ(juo vielä vettä)
Mikäs sen paremmin renkille sopis ko piika. Niinku vakka ja kansi.
Pistä toimeks vaan. Tiedä vaikka säki Jooseppi täs maailmas vielä akan miehenä heilusit.
JOOSEPPI (naureskelee tyytyväisenä) Hehe - ei se Heta mua - se on niin koree...
HETA TULEE KADUN PUOLELTA KANTAEN PUUASTIOITA SEINÄÄN RIPUSTETTA
VAKSI .
YRJÄNÄ
Jumal siunakkoon, mikäs otus tämä on!
JOOSEPPI Se on ny se Heta.
YRJÄNÄ (nousee innostuneena)
Vai tämä se Heta on. (menee Hetan luo) Päivää vaan kaunis neiti.
- 3 -
HETA (laskee astiat pöydälle) Päivää. Tekös se olette se nuori herra.
YRJÄNÄ
No sehän minä. Tules likka kättä paiskaamaan.
HETA (tulee tervehtimään, niiaa^
Terveeks vaan nuori herra.
YRJÄNÄ (nostaa toisella kädellä leuasta)
Näytäs nyt tyttö niitä silmiäs kans. Sillä lailla. Voi voi, oäetpa sinä koree naisihminen. Mistäs päin tämmönen oikein on löydetty?
J00SEP1I Luonnonmaalta se...
YRJÄNÄ (kääntyy Jooseppia kohti)
Siinäks sinä vielä olet? Menes nyt vaan siittä sitä hevoskaakkia riisumaan!
JOOSEPPI (menee vastahakoisesti verannan suuntaan) Juu juu, kyllähän mää tästä... Mikäs tulenpalavan kiiru täs ny sit on...
YRJÄNÄ JA HETA JÄÄVÄT KAHDEN
YRJÄNÄ (istuu penkille, lyö kämmenellä polveen) Tules likka tohon polvelle istumaan.
HETA (alkaa ripustaa keppoja nauloihin)
Mahtaaks sitä keskellä päivää näin piikaihmiselle mikään istumisen aika olla.
YRJÄNÄ
Istu sä likka mun polvelleni, sillä et sinä paljon paina.
Jos sinä istut ensi kerran niin sinä istut aina.
HETA (ripustellessaan) Tämä tyttö ei olekkaan niitä istujia.
YRJÄNÄ NOUSEE’ TARTTUU HETAA VYÖTÄISILTÄ JA HALAA, KUN TÄMÄ JUU
RI ON OJENTANUT KÄDET KORKEALLE. HETA TÖNÄISEE YRJÄNÄN POIS KIM
PUSTAAN, NIIN ETTÄ TÄMÄ ON LENTÄÄ NURIN JA PUTOAA PENKILLE ISTUX MAAN?
YRJÄNÄ (naureskellen)
Tuo sit edes kannu olutta, ku et kerran syliin istu.
HETA ON MENOSSA POISPÄIN MUTTA PALAA JA OJENTAA KÄDEN YRJÄNÄÄ KOHTI SAADAKSEEN AVAIMEN
_ 4 -
HETA (ye/k/j-A
Jos nuorella herralla on kellarin avain.
IRJÄNÄ TARTTUU OJENNETTUUN KÄTEEN JA KAAPPAA HETAN SYLIINSÄ.
HETA RIMPUILEE HÄTÄÄNTYNEENÄ.
HETA
Päästäkää, isäntäväki tulee!
YRJÄNÄ PÄÄSTÄÄ HETAN, JOKA SILITTELEE VAATTEITAAN JA TUKKAANSA JA LÄHTEE KIIREESTI POIS.
ISÄNTÄVÄKI (EMÄNTÄ RIKISSÄ, KAUPPIAS JAAKKIMA, VANHEMPI TYTÄR MATALEENA, NUOREMPI TYTlR MARKETTA SEKÄ MATALEENAN LAPSIA) TULEE MESSUSTA. YRJÄNÄ MENEE VASTAAN. (TULEVAT EHKÄ OVESTA
5 )
YRJÄNÄ Terveisiä Turusta!
JAAKKIMA No mutta se on Yrjänä!
KAIKKI HUOMAAVAT YRJÄNÄN, RIENTÄVÄT TERVEHTIMÄÄN, ISÄ, ÄITI, MATALEENA JA LAPSET KÄDESTÄ, MARKETTA VOI HALATA VELJEÄÄN^.
RIKISSÄ (silmiään pyyhkien)
Että sinuakin sentään vielä näkee. ^ JAAKKIMA f >7? f h * rt e *■ * ) Niin, terve tuloo vaan kotipuoleen.
MATALEENA
Onkos sulia pitkäki loma sieltä koulusta?
YRJÄNÄ
Noo, jonkun viikon päästä täytys taas olla lukemassa.
MATALEENA
Ja sitä latinaakos ne vaan luettaa.
YRJÄNÄ Sitä ja montaa muuta.
RIKISSÄ (alkaa touhuta)
Voi voi, istutaan nyt sentään, (istuvat) Ja onkos se Yrjänä par
ka edes mitään suuhunsa saanu, vaikka on semmosen matkan tehny.
YRJÄNÄ
Ei tässä nyt niin nälkä. Mut janottaa. Jos sais jotain juotavaa.
MARKETTA (veitikkamaisesti) Siinä on vesisaavi takanas. Vai annafco minä?
MARKETTA OTTAA SAAVISTA VESIKUPILLA VETTÄ JA ON KAATAVINAAN SITÄ YRJÄNÄN NISKAAN. LAPSIA NAURATTAA JA HUVITTAA LEIKKI.
- 5 - RIKISSÄ
Vettä? Sen kerran ku poika lomalle tulee, niin ei sitä sentään vet tä kehtaa tyrkyttää. Missäs se Heta on, sais olutta hakea.
MATALEENA (nousee)
Älkää/äiti, minä haen. Ei viitsittäs tähän palkollisia ottaa kuuntelemaan. Ne on niin kovia juoruamaan ja isäntäväestä puhu
maan.
RIKISSÄ (irroittelee avainta yyöltä)
No jos sinä haet. Tuo papalle ja Yrjänälle sahtia ja muille vaikka kirsikkamehua - tai ainaki näille pienille.
MATALEENA (emännän koppavuudella)
Meidän isäntä,--®^^!^^^^^» aina sanoo, että pidät sit Mata
leena palkolliset pois kuulemasta isäntäväen asioita.
RIKISSÄ ON SAANUT AVAIMEN IRROITETUKSI JA MATALEENA LÄHTEE. LAP
SET KUISKUTELEVAT KESKENÄÄN, KOSKA SAAVAT KOHTA ERIKOISHERKKUA KIRSIKKAMEHUA.
RIKISSÄ (huutaa Mataleenan perään) Muista sulkea sen sahtitynnyrin tappi!
YRJÄNÄ
No mitäs sitä kuuluu tänne Armonlaaksoon?
JAAKKIMA
Mitäs tänne. Kauppa käy mukavasti ja kalaa nousee ve&dstä. Ja humalat kasvaa.
MARKETTA Ja nauriit.
YRJÄNÄ
Ja lapsetki näkyy kasvavan. No onks noita vuoden aikana Mata
leenalle ja Käkölälle lisää siunaantunu?
RIKISSÄ
Oi voi, kaks kappaletta. Kaksoset tuli Valpurinpäivän aikaan.
xXSä&äx&fe&kxxaixkaksx JAAKKIMA
Ja komeet onki pojat. Luojan kiitos vähä enempi äffitis ku isäs näkö siä. r j o ^ .--c ^ ^ p I $ a m ^ t <\
YRJ\nä n''f> ^ ‘ ^ ^ l U m i U , _ L 1 i fc V ■ , ^ (iV« (*V©f tff» Aid No se on mukava^^Tetkos” uusia paatteja hommannu vai piisaako entiset? ^
JAAKKIMA
Ei piisaa. Tukholma ostaa juur kaiken mitä viedään. Pistettiin vävymiehen kans yhtiö pystyyn. Käkölä rahottaa ja minä hommaan lastit, niin et nyt ne luonnonmaalaiset jo pykää meille uutta paattia, ja entisiä komeempi siittä tulee.
- 6 -
RIKISSÄ
Niin, sitä se sit on, ku saatiin tää Mataleena niin hyvin ja rikkaasti naitettua. Ittekki vielä vaurastutaan.
JAAKKIMA (nauraa^, taputtaa ystävällisesti Marketta^.
Niin, jos vielä tää Markettaa osattas yhtä hyvin kaupata, niin mihin niitten rahojen kans ollenka joutus. ,
MARKETTA (nauraen myös) Älkää nyt, pappa.
RIKISSÄ (tietävästi)
Älkääs puhuko. Kyllä mulla on Marketanki varalle hyvät suunni
telmat, mutta mitäs noista ny vielä puhumaan.
MATALEENA TULEE JA TUO TARJOTTIMELLA KAIKILLE JUOTAVAA, MAHDOLLI
SESTI MYÖS JOTAIN PURTAVAA. KUN LAPSET SAAVAT, HE NOUSEVAT KIIT
TÄMÄÄN, NIIAAMAAN TAI POHJAAMAAN. MATALEENA ANTAA AVAIMEN TAKAI
SI! ÄiKISSALLE, JOKA PISTÄÄ SEN VYÖLLEEN.
RIKISSÄ
Kai suljit sen tapin hyvin.
MATALEENA
Mitäs mamma luulee. Minä taidan olla isonpuoleisen talon emäntä, kai mä nyt osaan tyttyrin tapin kiinni panna. (KATSOO LAPSIENSA PERÄÄN JA KÄY JUOMAAN ITSEKIN)
YRJÄNÄ
Nyt on kaiken mailman merirosvot liikkeellä. Onkos ne antanu ftaantalilaisfefen paattien seilata rauhassa?
JAAKKIMA
Tähän asti on antanee. Ei meidän paatteja ole kertaaka ahdisteltu.
RIKISSÄ
Mikäs ihme se on että Naantalin paatit rauhassa saa olla, kun täällä on toi luostari. Siellä ne taukoomatta rukoilevat. Eiks mar siittä sentään sitä siunausta ja ylhäisten ohjausta saada.
Yhtä mittaa kirkon alttareillaki kynttilät palaa. . \ MATALEENA (<~ <k kzdS-fti- m A Y^Pe 1 /
Ei se kyllä siittä johdu, <iano mun mieheni, tämä Käkölä. Vaan siittä, että luostari on maksanu rantarosvoille hyvät lun
nasrahat, että antaa näitten kulmain olla rauhassa.
JAAKKIMA
Jaa, voi siinä perääki olla. No^ joka tapauksessa siunaukses se meille on tämä luostari.
RIKISSÄ
Niin, siunaukseks se on. (katsoo Yrjänää tarkemmin) Mutta kyllä se lukeminen on rasittavaa, sullaki on noi silmät ihan punaset.
- 7 -
YRJÄNÄ TULEE VÄHÄN VAIVAUTUNEEKSI, SILLÄ SILMÄT PUNOITTAVAT EDEL
LISEN ILLAN LÄKSIÄISJUHLISTA. KÄÄNTYY ÄIDISTÄ POISPÄIN*
YRJÄNÄ
Niin, onhan se raskasta rifi i
RIKISSÄ (huolehtivasti)
Ai ai, et sais niin paljon lukea, että terveys kärsii. Kyllä si
nusta vähemmälläki pappi tulee. Ja hyvä pappi tuleeki. Semmonen messuääni. Ja lukupäätä jos kellään!
YRJÄNÄ
Niin, jos häntä papiksi viitsii ruveta.
RIKISSÄ
Mikä ettet rupeis! Olis se niin komeeta ku olis oma poika pap
pina. Ja rukoilisitki sit meidän puolesta. Kun on niin monta niitä paajbtejaki. Tarvitaan paljon rukouksia.
YRJÄNÄ
Kyllähän niitä rukouksia... No jokos tällä pikkusiskolla on sulhanen katsottuna?
MARKETTA (veitikkamaisesti) Kukas minusta huolis!
RIKISSÄ (nousten)
Nyt mennään tupaan, ni piiat saa pistää vähän syötävää pöytään, kun ei tämä poika parka ole vielä mitään saanu, vaiKka on semmosen matkan ratsastanu. (mennessään) Kyllä sitä ainaki luulis palvatun
lampaanreiden maistuvan.
iRJÄNÄ
Entäs onko noita silakoita? Ei ne Turun silakö.tKö. iiidisca samalle ku Naantalin. Niin ne on mauttomia niinku olis kuravedes uineet.
KAIKKI MENEVÄT SISÄÄN.
HETA TULEE ULOS KIRNUAMAAN. ON SELIN SINNE, MIHIN VÄKI JUURI MENI.
KIRNUAA VÄHÄN AIKAA, LAISKOTTELEE SITTEN. KORJAILEE VAATTEITAAN JA HIUKSIAAN, KAIVAA ALUSHAMEEN TASKUSTA JONKIN LEIVÄNKANNIKAN, JOTA MUTUSTELEE. KUULEE ASKELEET JA HYPPÄÄ KIIREESTI TAKAISIN KIRNUAMAAN. JAAKKIMA TULEE, HIIPII HILJAA HETAN TAAKSE JA HALAA TÄTÄ.
HETA
Jestas, mitäs se kauppias nyt!
HETA KIERTÄÄ KIRNUN TOISELLE PUOLELLE. JAAKKIMA YRITTÄÄ TAVOITTAA HETAA, MUTTA TÄMÄ SIIRTYY AINA VASTAISELLE PUOLELLE KIRNUA.
JAAKKIMA Anna ny edes vähä halata.
- 8 -
HETA
Kauppias halaa emäntää vaan!
JAAKKIMA
Älä hyvä tyttö, kirnu kaatuu. Mitäs se emäntä sit sanoo?
HETA
Minä sanon sille, että kauppias sen kaasi, kun ei saanu halata.
JAAKKIMA
Vai sillä lailla sinä meinaat sanoo.
HETA HYPPÄÄ SEN VERRAN SYRJÄÄN, STTÄ SAA SIEPATUKSI PENKILTÄ KES
KENJÄÄNEEN SUKANKUTIMEN. TYÖNTÄÄ SEN KAUPPIAAN KÄTEEN* KUN TÄMÄ JUURI LUULEE SAAVANSA OTTEEN.
HETA
Siin on kauppiaalle halattavaa. Istuu nyt vaan kutomaan, että saa hyppysensä pysymään kurissa.
JAAKKIMA (istuu ja alkaa kutoa vääntää)
Älä kuule likkalaps, vielä mä sun kerran kiinni otan. Etkä sä siilon pääsekkä pakoon! J- Äh, ei tästä kutomisesta mitään tule.
Ei näitä näin vanhoilla silmillä näe.
HETA (alkaa taas kirnuta) Miksei näkis ku näkee tytötki.
JAAKKIMA
Sinä olet sit hauskanen likka. Kuis ne tommosen päästi sieltä Luonnonmaalta pois?
HETA (laiskasti kirnutessaan) Ei kai ne olis päästänyt, mutta lähdinpä vaan.
JAAKKIMA
Tänne teki mieles, ihmisten ilmoille.
HETA
Käytiin mua piiaks kysymässä moneenki paikkaan. Keitilän nuori isäntä hyrpäs useamman kerran puhumassa.
JAAKKIMA 0kutoen) Kas ku Heta ei menny.
HETA
Olisin minä mennykki. Mutta sit se isäntä otti emännän. Ja se nuori emäntä kävi sanomassa, ettei tarvitax enää piikaa.
JAAKKIMA
No rupeskos se nuori emäntä itte niitä piian töitä tekemäänf' HETA
Eikä kun ne ottiki Lintikanniemen Fiinan.
JAAKKIMA
Ei sunka semmonen Piina sentään ole Hetan väärtti.
HETA RUPEAA HULLUTELEMAAN JA HEITTÄÄ HETKEKSI KIRNUAMISEN.
HETA
Ainaki silla on tomraonen nenä ja kierot silmät, tämmöset. Ja
niin laiha se on ku nälkäkurki, vaatteetki roikkuu yllä ku kalja- saavin peitto. Se sille nuorelle emännälle sit kelpas.
MOLEMMAT NAURAVAT, RIKISSÄ TULEE VIHAISENA.
RIKISSÄ
Mikäs täällä nyt niin naurattaa?
\
HETA ALKAA HETI KIRNUTA.
RIKISSÄ
Kuinkas se kerma niin ylöttömän kauan kestää voille tulla? Kirnuta täytyy tällä lailla, oikein voimalla! (näyttääJpOöflöCqpQEKXKX
KlKMMäMiMSXMlggääipiSj
HETA (kirnuaa mallin mukaan) S i m a a Jos se kerma oli liian nuorta.
RIKISSÄ
Jos on kirnun männän heiluttaja liian nuori, (pistää sormen kir
nuun ja maistaa) Johan tää tuliki. Heta menee kaivolle pesemään voin. jtxKÖ$iÄxS±x$ijtH5SSE^:xSfcksH
HETA (ottaa kirnun ja lähtee) Juu, emäntä.
RIKISSÄ (huutaa perään) Ottaa ny hyvänen aika sen kehlon kans!
HETA (palaa ottamaan kehlon seinältä) Juu, emäntä.
RIKISSÄ
Ja pistää ensimmäisen virutusveden piimän joukkoon.
HETA (kauempaa) Juu, emäntä.
RIKISSÄ (huutaa)
Ja toisen elukan astiaan. Ja vahva suola voihin, ettei palkolliset syö niin paljo! HETA (kaukaa)
Juu, emäntä.
RIKISSÄ (istuu kutomaan) Montakos paria meillä jo on näitä sukkia?
JAAKKIMA Jaa-a, on niitä aika pino.
RIKISSÄ
Piiat tuppaa olemaan niin laiskoja, ettei viittis millään ottaa kudinta käteen. Jos oikein ahkera on, niin kävellessäki -s^sBÄän
- 1o -
kutoo tai vellimaidon kiehumista varrotessa pari varvia. Mutta näillä nykyajan piikaihmisillä on toi laiskuus ihan verissä, tälläki Hetalla.
JAAKKIMA
Eiks se ole hyvinki vikkelä ja reipas.
RIKISSÄ
Höh, yks kirnuuminenki noin kauan kesti.
JAAKKIMA Jos se on niin nuori vielä...
RIKISSÄ
Mikä nuori se enää, sillä lailla miesten perään jo kättelee.
JAA KIMA HÄTKÄHTÄÄ, LUULEE, ETTÄ HÄNEN PIENI PELINPITONSA ON TULLUT ILMI. HYPPÄÄ YLÖS.
JAAKKIMA Mi-mitäs meinaat?
RIKISSÄ (ei huomaa mitään)
No, eiks toi Yrjänää kattele niinku nälkänen katti hiirtä.
JAAKKIMA ON HELPOTTUNUT JA ISTUU TAKAISIN, ALKAA SELVITTÄÄ SÄI±
KÄHDYKSESSÄ SEONNUTTA KUDINTAAN.
JAAKKIMA
Jas, niin, Yrjänää. Komia poika se onki, kyllä sitä vaan kattella passaa.
RIKISSÄ
Mutta kun sen pitäs papiks ruveta ja vaan sitä kaitaa polkua vaeltaa.
JAAKKIMA
^ahtaaks ne papit nykyään sitä selibaattia niin pitää. L,iks niillä ole vähä jokasella jalkavaimo peräkamarissa.
RIKISSÄ (ristinmerkkiä tehden)
Ei sunka niillä, pyhillä miehillä sentään! - Katos kuka tuota tulee.
JAAKKIMA X
Taitaa olla Hetviiki. Saadaan kuulla tuoreimmat uutiset®
RIKISSÄ
Mikäs senki ny tänne lennättie
HETVIIKI, KÖYHÄ LESKI, JOKA HANKKII ELANTONSA PUOLIKSI KERJUULLA MUTTA MAKSAA SAAMISENSA JUORUILLA, TULEE KOVASTI NIIAILLEN JA MIELISTELLEN. VAATENYYTTI KÄSIVARRELLA, KUTOO KÄVELLESSÄÄN SUKKAA.
- 11 -
HETVIIKI
Päivää taloon ja Herran ja Hänen pyhies siunausta.
RIKISSÄ (kutomistaan jatkaen) Jumal antakoon.
JAAKKIMA Istumaan.
HETVIIKI
Mahtaaks täs ny sentään istumaan...
RIKISSÄ
Mihis sitä sit semmonen kiiru olis, ettei istumaanka kerkii.
HETVIIKI
Luostarille, luostarille. Mut jos mä ny yhden punasen minuutin ajan istunki. (istuu)
RIKISSÄ
Mitäs se Hetviiki luostarilta?
HETVIIKI (kutoen} kädet käyvät yhtguYjj1lj|^||^.sti No ku tohon vasempaan hartiaan on .joku kattonu pahalla silmällä
H e € /> & h (*T\ C S) SCin O^k^ClCc
vai olisko itte sielunvihollinen kolotuksen lähettäny. Yrttisal- vaa olisin hakenu... Vaikka kukas sitä ny tämmöstä köyhää leski- ihmistä viittis pahalla sen paremmin ku hyvälläkä silmällä kattoo.
Mut saa sitä koittamaan mennä, jos hyvinki väkevät ja voimalliset tropit antasivat. Hyvän h iia** n* dnaki määrätä osaavat.
JAAKKIMA (vähän hymyillen) Ne tulee kalliiks ku tehdään simnausten kans.
HETVIIKI (ristinaifflrfcMä tehden)
Siunaustenpa hyvinki. Kyllä niillä lähtee pahempiki vaina, jos se niin on sallittu ja säätty. Mutta jos o$ tämäki hartiankolotus mulle varotukseks ja muistutukseks lähetetty, että mä synnin
tieltä kääntysin, niin pidänpä häben. En sunka mä sitä ylhästen tahtoo vastaan yritä pois tropatal (vielä uusi ristinmerkki)
RIKISSÄ
Mitäs sitä tämmönen vaivanen syntinen ylhäisten tahtoa vastaan sentään!
EXKXSSX HETVIIKI
Onks se emäntä kuullu, että niillä on siellä Pirketan luitaki!
RIKISSÄ
Mistäs ne niitä olis saanu? Ja mitäs semmosilla sit oikein toimi
tetaan, ku vähäsemmilläii pyhillä kaluilla on niin mah&fevat vaikutukset, että taudit lähtee ja varastetut tavarat löytyy
ja,. •
JAAKKIMA
Ja nuoret tytöt saa hyviä sulhasia.
R l k l - S S A kS A T lö ö K O I J O ^ A P/ttbAA.
- 12 -
HETVIIKI (mielistellen)
Kuulkaas kauppias, eiks se kauppias ostas multa köyhältä leskeltä sukkia, (kaivaa sukkia nyytistään) Sais niitä sit paateisansa Tukholmaan lähetellä.
JAAKKIMA (ottaa sukat) Kyllähän niitä aina...
RIKISSÄ (keskeyttää tingatakseen hintaa alas) On huonot ajat, ei ne osfefc.
HETVIIKI
Jaa ettei osta. No voi voi. Semmosta vaan puhuvat, että sotaa siellä isoissa maailmoissa pitävät ja soltaateille paljon sukkia tarttisivat. (ottaa sukat Jaakkimalta) Mutta jos sillä lailla on, niin pistänpä takasin nyyttiini.Sitä yrttisalvaa varten olisin vaan muutaman äyrin tarvinnu.
JAAKKIMA
Kyllä sitä sen verran sukkia aina kaupaks saadaan, että Hetviikin kolotus lähtee, jos se lähtevää sorttia on.
RIKISSÄ (tarmokkaasti tingaten) Juu juu, mutta hinnat on laskenu.
HETVIIKI (ovelasti)
Jaa. Sanovat rannassa, että olis peräti noussu.
JAAKKIMA (ottaa sukat Hetviikiltä, tutkii niität Kyllä Hetviiki näistä saman saa ku tähän asti muutenki on mak
settu (tutkien tarkkaan) ja pari äyriä yliki parilta.
RIKISSÄ
Kauppias meinaa että kahdelta parilta, kun kerran on huonot ajat.
HETVIIKI (ottaa taas sukat)
No jos mä pidänki sen hartiankolotuksen ja säästän nää sukat.
Ei sitä tiä vaikka vielä tulis paremmatki ajat ja oikein kunnon sota, että taas tulis sukatkin. hintoihis. (sukat nyyttiin)
JAAKKIMA
Hetviiki myy vaan meille. Ei niitä kannata säästää. Tiädä vaikka tulis rauha peräti eikä kruunu ostas yhtään paria. Sitä ei täm- mösinä aikoina tiädä, mitä niitten herrain ja kuninkaitten päähän kullonki pälkähtää. Hetviiki odottaa ny, minä haen sisältä rahan.
RIKISSÄ « « ' O
JaTmuistaa sit olla kiitollinen. Sillä tappioks se kauppiaalle käy.
HETVIIKI
Kiitollinen kyl hyvinki. Voi voi, kuulkaas emäntä, ei emäntä ol- lenka arvaakka, kuinka kiitollinen tämmönen köyhä ihminen oika.
- 13 -
Ei sitä paljo muuta kerkiikkä ku kiitellä, millon noita ylhäisiä taivaan pyhiä, millon taas parempia ihmisiä, jotka tämmösellekki köyhälle sentään aina jotain antaa. Äskenki kun Lotilassa poikke
sin, niin emäntä pisti oikein rievän nyyttiini. Niin hyvä ihminen ja jumalinen!
RIKISSÄ
Mitäs mukavaa Hetviiki Lotilassa kerto, että oikein rievän antoi
vat?
HETVIIKI (kumartuu kuiskaamaan) Sanovat Sandilan tyttärem menevän luostariin.
RIKISSÄ
Vai Sandilan tyttären! Sen komiamman?
HETVIIKI Niin, sen.
RIKISSÄ
Luulis sen sentään naimisiinki pääsevän, ku on niin nätti.
HETVIIKI (hurskaasti)
Juu juu, nätti se on, mutta sinne vaan, muurein sisälle.
RIKISSÄ
Ei uskos, niin maallinen ihminen ku se on ollu, pitsit ja röyhelöt kurkun ympärillä keekoillu. (keksii äkkiä svyn) Jaa mut oliskos sille???
MOLEMMAT NAISET KATSOVAT TIETÄVINÄ TOISIINSA, NYÖKYTTELEVÄT PÄÄ
TÄÄN? PAHEKSUVAT KOVASTI, HETVIIKI NÄYTTÄÄ KÄDELLÄÄN PYÖRISTYVÄÄ VATSAA, JOKA PAKOTTAA SANDILAN TYTTÄREN LUOSTARIIN.
RIKISSÄ Oliskos siinä perääT
HETVIIKI (nyökkäillen) Varmalta taholta olen kuullu.
RIKISSÄ
Vai sillä lailla sille sit kävi. (huutaa) Heta! Hetaa!
HETA ^tulee, niiaa) Niin, emäntä.
RIKISSÄ
Taitas orresta leipä ja tuo Hetviikille puolikas.
HETA Juu emäntä.
RIKISSÄ Tai tuo sentään koko leipä.
HETA Juu, emäntä, (menee)
- 14
JAAKKIMA (tulee, antaa rahan Hetviikille) Tässä olis Hetviikille.
HETVIIKI
Herra§estas sentään kauppias, näin paljo! (niiailee) Suurkiitosta vaan kauppiaalle, (pistää rahan alushameen taskuun)
RIKISSÄ KURKISTAA PALJONKO KAUPPIAS ANTOI HETVIIKILLE, SANOO SYRJÄÄN, VAIN YLEISÖLLfli
RIKISSÄ
Noin paljo muutamasta pahasta sukkaparista! Ja minä hullu vielä kokonaisen leivän läskin tuoda!
HETA (tuo leivän Hetviikille) Tässä olis Hetviikille.
HETVIIKI (nuuhkaisee leipää)
Kaikki pyhät sitä hyvää ja hurskasta emäntää siunatkoon. Että täm- mösen leivän annoitte. Ei ole petäjää sit niin yhtään! (haistelee vielä ja pistää nyyttiin)
RIKISSÄ
Ei ole Herran kiitos (ristinmerkki) tarvinnu näinä vuosina pettua leipoa. Selvää leipää on saatu syödä.
JAAKKIMA (on istunut kutomaan) Jokos ne Hetviikin kertomiset loppu?
HETVIIKI
Niin, mitäs sitä vielä olis... Jaa, sanovat, että se teidän Mar
ketta neitsytki jo sulhasta kattelis.
JAAKKIMA (nauraa) Ei se mitään sulhasia...
HETVIIKI
Niin niin, ei sunka. Mutta semmosta ne ihmiset puhuu.
RIKISSÄ (vielä hyväntahtoisen huvittuneena) Ja ketäs ne sit muka sille puhuvat?
HETVIIKI
Tota suutarin oppipoikaa vai mikä hän on, sitä Mattia.nEttä olis heitillä muka jottain vispilänkauppaa.
RIKISSÄ (tomerasti)
Eira ole perää semmosissa jutuissa. Meidän Marketta ei mitään suu
tarin sällejä kattele . HETVIIKI
Eei, ei, eihän semmosissa perää, ei sunka se rikkaan kauppiaan tytär - ja kauniski vielä - sentään suutarin akaks.' Mutta ihmiset puhhuu kans niin paljo ja juoruuvat.
RIKISSÄ
Meidän lapset on enneki naitettu hyvin ja rikkaasti, ja ni
- 15 -
naitetaan tämä Markettaki. Hetviiki muistaa seuraavassaki talossa sanoo, kuinka asiat oikein on. Ei meidän Marketta ketään sillä silmällä kattele. Me sitten kauppiaan kanssa hänelle sopivan katsomme, niinkuin kristillisten vanhempain sopii. Ja hyvän kat- sommeki. Hetviiki muistaa tämän, niin kauppias ostaa taas sitten niitä suKkia.
HETVIIKI (nousee yhä kutoen)
Juu juu, emäntä, kyllä minä muistan, (te^ee lantöa) Tajtyyki tästä sinne luostarille... (niiailee mielistelevästi) Suurkiitosta
vaan kauppiaalle ja suurkiitosta emännälle. Hyvästi vaan ja siu
nausta.
RIKISSÄ JA JAAKKIMA VASTAAVAT, HETVIIKI MENEE ERI SUUNTAAN KUIN MISTÄ TULI. HETA TULEE.
HETA
Emäntä, Mari käski kysymään, että mitä sille kutunmaidolle teh
dään ku happanemaan pääsi.
RIKISSÄ (nousee, jättää kutimen)
Kaikki happanee! Aina pitäs olla perään kattomassa, muuten piiat ja palkolliset hävittää koko talon! (menee Hetan perässä sisään) JAAKKIMA LAKKAA HETI KUTOMASTA, KUN RIKISSÄ ON MENNYT, KATSELEE TYNNÖREITÄÄN JNE. MATTI TULEE, EUÖ SAAPPAAT TAI LAPIKKAAT TMS.
MATTI Päivää kauppias.
JAAKKIMA
Jumal antakoon. Mattikos se onki?
MATTI
Tässä olis nämä uudet pieksut, jotka kauppias tilas.
JAAKKIMA (ottaa saappaat, tarkastelee niitä) Jaaha, mämä näyttää oikein hyvältä.
MATTI
Ainaki ne on tarkkaan mittojen mukaan tehty.
JAAKKIMA
Niin näkyy. Tekikö mestari itte vai?
MATTI Eei, käski mun tehdä.
JAAKKIMA
Vai niin. No, kyllä nämä ihan pieksuilta näyfc&ää. Et taida olla ihan eilisen teeren poika näissä hommissa, vaikka nuori oletki.
- 16 -
MATTI
Kyllä minä nyt aina sentään saappaat toimeks saan.
JAAKKIMA
Pitäskö nämä maksaa nyt heti vai tulenko tuomaan mestarille it
selleen?
MATTI
Tota - kun se mestari sano, että olis hyvä, jos sais maksun heti.
Kun olis uutta vuotaa ostettava.
JAAKKIMA (vähän nauraen)
Kyllä ne mestSrin vuotakaupat tiedetään» Odotas niin saat rahan, (huutaa sisälle) Marketta, tuos papan rahapussi sieltä nurkka- kaapista.
MARKETTA (tulee rahamassia heilutellen)
Tässä tämä on. (ojentaa, huomaa vieraan) Ai, täällä on vieraita, (antaa ujosti kättä Matille) Päivää.
MATTI Päivää, Marketta-neiti.
NUORET OVAT KOVIN VAIVAUTUNEITA, YRITTÄVÄT OLLA KUIN EIVÄT TUNTI
SI TOISIAAN.
MARKETTA (maahan katsellen, ujona)
Mun pitäis mennä... Kun jäi kehrääminen... Äiti ei tykkää hyvää, jos laiskottelen...
JAAKKIMA
Haes olutta. Me otamme tämän Matin kanssa tuopilliset uusien piek
sujen kunniaks. Katsos kuinka komeet pieksut tämä Matti on tehny.
MARKETTA (katsoo hämillään)
Kyllähän nämä hyvät... Jos minä haen sitä olutta...
MATTI
Kiitos vaan kauppias, mutta kyllä mun nyt täytyy mennä. Mestari käski äkkiä pistäytyä.
JAAKKIMA
Jaa, jos niin on, niin annanpa tämän rahan heti. (kaivaa rahat esiin) Näin se oli sovittu.
MATTI Kiitos ja hyvästi.
JAAKKIMA
Menes Marketta avaamaan veräjä Matille.
MATTI
Kiitos vaan mutta kyllähän minä sen ittekki.
JAAKKIMA
No likka, menes nyt. Ei talosta niin lähdetä ku töllistä.
- 17 -
JAAKKIMA MENEE SISÄÄN JA ANTAA NUORILLE HARVINAISEN TILAISUUDEN OLLA HETKEN KAHDEN. NÄMÄ LÄHTEVÄT VERANTAA KOHTI PYSYTELLEN KAU
KANA TOISISTAAN. TULTUAAN PIHALTA NURKAN TAAKSE, JONNE ÄIDIN SILMÄ EI NÄE, OTTAVAT TOISIAAN KÄDESTÄ JA LÄHENTYVÄT HIUKAN.
MATTI
Luuletkos, että mammas päästää sun ehtoolla keinulle?
MARKETTA
Ei se taida. Se on saanut merkillisiä ajatuksia. Se aavistaa meis
tä jotain.
MATTI Mites se vois?
MARKETTA
Kai sille on joku kertonu. Se lupas naittaa mun Saksilan isännälle MATTI (nauraa)
Ei se sentään. Ei kukaan niin hullu ole, että tyttärensä semmo- selle kitupiikille lykkäisi
MARKETTA Paitsi meidän mamma.
MATTI (hellästi ja luottavaisesti)
Älä sure, Marketta. Kyllä kaikki tästä vielä järjestyy. Minä pistän pystyyn oman suutarinverstaan. Ei suutarin työllä rikastu mutta aina sillä tuommosen tytön elättää.
MARKETTA
Kuka sulle töitä tois, ne vie vanhalle mestarille.
MATTI
Kuule, se ei enää erota naskalia viinaputelista, ei se mitään tekemään pysty, ku minä lähden! Niin että tuletkos suutarin eu- koks?
MARKETTA '(veikistellen) Mitäs luulet?
MATTI Tulet.
MARKETTA (jo murheensa unohtaneena, nauraen) En varmasti tule. Katos, suutarin eukolla ei ole koskaan kenkiä!
MATTI
Ajattelinki, että juoksisit paljain varpain. fepi&H±E±ksxEfe:fc&EEi±;a±
No, nyt nää rahat on vietävä, sillä mestarin suuta kuivaa. Suis s±tiKHxskiMH±iaxkE±HM±is Ehtoolla keinulla tavataan, (lähtee)
MARKETTA Voi ku tavattaiski.
MARKETTA JÄÄ KATSOMAAN HAIKEAI^NNELLISENA MATIN PERÄÄN JA MENEE SITTEN HITAASTI SISÄÄN.
- 18 -
HETA JA MARI TULEVAT PIHALLE TEKEMÄÄN JOTAKIN TYÖTÄ (PYYKKIÄ, PELLAVAN KÄSITTELYÄ, VILLOJEN KARSTAUSTA?) £A JUTTELEVAT TYÖTÄ TEHDESSÄÄN.
MARI (haukkotfflee) Hohoijaa, ku nukuttaiski.
HETA Mulla taas on nälkä.
MARI
Mua nukuttaa aina ja sulia on aina nälkä.
HETA
Niin onki. Sais kerran syödä puuroo niin paljon ku maha vetäis ilman että emäntä vahtaa päälle joka puulusikallista!
MARI
Nai rikas mies ni saat joka päivä puuroo makos täydeltä.
HETA
Mistäs sitä tämmönen piikaihminen rikkaan i & s x ^ ottas, hyvä ku köyhänki sais.
MARI
Eiks sulia mikeinki hyvä vienti ole. Eiks vaan joku viime yönäki aittaas tupannu.
HETA (vähän säikähtäen) Kuuliksä jotain?
MARI
Mitäs tämmönen vanha akka kuulis...
HETA
Jos joku tuppas, ni en ainaka avannu ovee.
MARI
Jaa-a, semmosta se on tämä elämä. Jos olet ruma ku piru, saat yksin olla möllöttää ikäs kaiken. Mut jos vähäki olet kirkassil- mänen ja sirkee, ni ans olla, jo hyppää perässäs niin isännät ku pojat.
HETA Mitäs tolia meinaat?
& X M MARI
Sitä vaan että piikaihmisen on parempi olla ruma ko riihen seinä.
Jos vähä on kropaltas koreensorirtinen, ni käyvät kiinni niinku leipään etkäs rauhaa saa ennenku on nyytti käsivarrellas. Ja sit saat mennä kotomökkiis kysymään, vieläkö ne elättäs sua ja sun Naantalin-seisus muistoo.
HETA
Kuule, jos tolia Yrjänä-herraa meinaat, niin sanon vaan, että se ei ole semmonen!
- 19 -
Vai ei ole!
HETA
Ei. Se on semmonen - semmonen - toisenlainen, (vähän haaveillen) Se on semmonen ystävällinen - se puhuu muL.<.,£ki ij&Än ihmiselle...
MARI
Älä semmosiin puheisiin luota. Ei piika 1,1'11 ^ herrain mielestä mikkään ihminen ole.
HETA
Yrjänän mielestä on. Se ku mulle juttelee, niin mä voisin kuun
nella sitä vaikka ko]fo päivän!
MARI
Phyi, sanon mä! Niin se on ku isänsä oli nuorempana. Ei silti, hyvä ihminen se on, isäntä, parhaita mitä aatella saattaa. Mutta kyllä seki on osannu hameen perässä juosta. Rikissa-emäntä on sen vaan pistäny niin jyrän alle, ettei se edes messussa uskalla naisten puolelle kattoo.
HETA (nauraa)
Emäntä onki aika kotihirmu.Muttei sekään kaikkee huomaa.
MARI
Se voi huomata paljo enemmän ku sinä arvaatka. Mutta ei sulle siittä isännästä mitään vaaraa ole, $ o s se kerran innostuu ja kourasee, ei se sulle mitään pahaa tarjota. Yrjänä herraa sun pitäs varoo.
HETA
Se ei ole semmonen ku sinä luulet! Kuule, sitten ku siittä pappi tulee, niin se ottaa mun huusholliskaks pappilaansa. Tarttee se pappiki jonkun paitaansa pesemään ja velliä keittämään...
MARI (keskeyttäen) ja sänkyänsä lämmittämään.
HETA (melkein suuttuu) Yrjänä-herra ei ole semmonen!
MARI Vai ei.
HETA
Ei. Se on semmonen - kiltti - ja hyvä ja hellä - ja jollain lail
la niinku puhtaampi ku muut miehet.
MARI
Voi taivaan vallat ja pyhä Pietari, että sä olet lapsellinen!
Jos se vieki sun pappilaan paitoja pesemään, niin h±±h h sen aikaa ku vielä täällä kauppiaan piikana keikut, pistä herra var
jelkoon ehtoisin aittas ovi hakaan äläkä sitä avaa.
MARI
- 2o -
HETA (itkua vääntäen)
Mut Mari, kun mä tähtösin avata. Kun mä tykkään siitä niin kau
heesti.
MARI (silittää hellästi Hetan päätä)
Voi laps parka, etkös sä vois tykätä jostain, joka on sun omaa säätyäs. - No, pyhkee ny silmäs, siisx
HETA PAKOTTAA ITSENSÄ LOPETTAMAAN NYYHKÄILYN, MENEE VESISaAVIN LUO JA KASTAA HAMEENSA HELMAA^ PYYHKII SILLÄ SILMIÄÄN^ JUO VETTÄ JA PALAA RAUHOITTUNEENA TYÖNSÄ ÄÄREEN.
JOOSEPPI TULEE KANTAEN TAI VIERITTÄEN TYNNÖRIÄ
MARI (pilailee, yrittää näin Hetaa iloiseksi) Kuules Jooseppi, ruppeisitkos tolle Hetalle sulhaseks?
JOOSEPPI HÄMMÄSTYY NIIN, ETTÄ HEITTÄÄ KULJETTAMISEN JA ISTUU TYNNYRIN PÄÄLLE.
JOOSEPPI
Että niinku minä - tolle Hetalle? (ajattelee, että kysymys on piloillaan tehty) Mitäs tohon oikein vastais...
MARI
Vastaa ny vaikka ruottiks että vassokuu ja takkapraa ja so sats skate vara.
JOOSEPPI ISTUU HÄMMENTYNEENÄ TYNNYRILLÄÄN JA TUUMAA. PÄÄTTÄÄ SITTEN, ETTÄ HÄNTÄ VEDETÄÄN NENÄSTÄ JA HYPPÄÄ REIPPASTI SEISO
MAAN, LÄHTEE TYNNÖRINSÄ KANSSA.
JOOSEPPI
Tiedä häntä... Jos en sentään viittis ruveta, (menee pois) MARI (huutaa perään)
Et sunka sä komiampaa likkaa mistään saa!
MOLEMMAT NAURAVAT ILOISESTI. RUPEAVAT KOKOILEMAAN TYÖTÄÄN JA LÄHTEMÄÄN, JUTTELEVAT MENNESSÄÄN.
HETA
Ei se Jooseppi h±x k tyhmä ole.
MARI
Ei vissiin. Mutta tiedäks mitä. Jos et saa sitä aittas ovee hakaan, niin vielä sä ton Joosepin akaks joudut.
HETA Miten niin Joosepin?
UKKI-
- 21 -
Jos sulle tulee äkkiä kiiru kristilliseen aviosäätyyn astua, niin kelles Rikissa-emäntä sun toimittais jos ei Joosepille!
HETA (ristinmerkkiä tehden) Ja siitä Herra mua hyvästi varjelkoon!
MARI
LAULUN HOILOTUS KUULUU. YRJÄNÄ JA SAKSILAN ISÄNTÄ TULEVAT AIKA SEILISSÄ KÄDET TOISTENSA KAULALLAXSIIXEl.
YRJÄNÄ Pirun hyvä kapakka se oli.
SAKSILA
O-onks ne Tu-turun kapakat noin hyviä?
YRJÄNÄ
Ooja, He vasta onki. Istus tohon niin kerron. Siel on semmosta sahtia, että on koko parta vaahdossa. Ja päähän menee niinku taivaallinen humaus vaan!
SAKSILA Jaa että me-meemenee päähän...
YRJÄNÄ
Ja paloviina, se saa korvatki heilumaan ja vanhat äijänkääkät pikkuryssää hyppäämään, (koettaa hypitä mutta kaatuu, menee takai
sin istumaan) Ja naisia on kans.
SAKSILA Vai on na-naisiaki.
YRJÄNÄ
Etkös sä Saksila sit ole koskaan käyny Turus?
SAKSILA
En mä muuten mutta Emerentia-vainaan kans...
YRJÄNÄ
No sit sä et tiedä elämästä mitään!
SAKSILA
O-onks ne kauniitaki ne naiset?
YRJÄNÄ
Toiset on kauniita ja toiset vähemmän. Mutta sit on taas vähä vähempi päreitä seinänraossa palamas, että ne kaikki näyttää yhtä kauniilta!
SAKSILA (nauraa humalaista naurua)
Jaa että vä-vä-vähempi pä-pä-päreitä... Jaa mutta kuules, mulla oli tärkeetä asiaaki. Sun äitelles.
YRJÄNÄ Jaa äitimuorille.
- 22 -
SAKSILA
Niin. Taikka oikeestaan sun Ma-ma-marketta-siskolles.
YRJÄNÄ (käy epäluuloiseksi) Mitäs sulia Marketalle?
SAKSILA
Mitäs tämmösellä leskimiehellä, nuorelle neitseelle...
YRJÄNÄ HYPPÄÄ SEISOMAAN. HUMALA HAIHTUU, KUN HÄN KAUHISTUU MARKETAN MAHDOLLISTA KOHTALOA.
YRJÄNÄ
Meinaatko sä sitä meidän Markettaa...
SAKSILA (sönkkää Yrjänän muuttumista huomaamatta) Katos nyt, Yrjänä, vaikka si-si-sinusta pappi tuleeki... Ja
taitaa hy-hyväki tulla... Niin kyIs sä ymmärrät... Katos minä olen vaan mama-maallinen mies, on lihalliset ajatukset... Kyllä sä ymmärrät...
YRJÄNÄ SEISOO NÄYTTÄMÖN ETUOSASSA SELKÄ SAKSILAAN PÄIN SYNKÄN NÄKÖISENÄ
SAKSILA
Ku meidän Emerentia kuoli - ra-rauha hä-hänen muistolleen - niin mä jo haahanpaniaisissa tätä Markettaa ka-kattelin.
Että siitä tulee Emerentialle seuraaja. Si-sitä mä tulin sun äitelles puhumaan.
YRJÄNÄ (kävelee hermostuksissaan edestakaisin) Vai sitä sä tulit...
SAKSILA
Kuule, se on vi-vihanen akka se sun äitis. Tykkääks se hu-hu-huo- noo, ku tuli vähä maistettua?
YRJÄNÄ KEKSII RATKAISUN: JOS SAKSILA NÄYTTÄÄ OIKEIN RENTULTA, ÄITI EI ANNAKAAN MARKETTAA HÄNELLE. MENEE SAKSILAN LUO.
YRJÄNÄ
Ei sit ollenkaan! Se oikein tykkkää siitä! (Saksila yrittää
nousta, Yrjänä painaa hänet takaisin) Istu vaan siinä, minä haen äitimuorin. (menee mutta kääntyy vielä varottamaan) Muista istua siinä niin kauan!
MARI (tulee kiulun kanssa toisesta suunnasta) Katos, Saksilan isäntä on tullu käymään. Mikäs tärkee asia isännän on ihan Luonnonmaa&ta asti tänne ajanu?
SAKSILA
Naimaan, naimaan sitä tultiin. Akanottoon.
- 23 -
Mikäs akanottopaikka se on tämä kauppias Maskulinin piha?
SAKSILA
Eiks se tä-tä-tässä pihalla keiku se simsakka röökynä.
MARI (syrjään)
Jestas, se meinaa Hetaa! No nyt se saa sen rikkaan miehen ja niin paljo puuroo ku vaan syödä jaksaa! (Saksilalle) On niitä
simssakoita tässä enempiki. (pilailee) Eiks se isäntä mua huolis?
SAKSILA (nousee, tulee läheltä katsomaan) No en pi-pi-piru vie! Nuorempi sen tartte olla. (istuutuu)
MARI
Luuleeks se Saksilan isäntä nuoren saavansa, kun on itte sen näkönen niinku kuraläves rämpiny emakko!
SAKSILA (katsoo vaatteitaan)
E-eiks se Mari vähä siivois mua, ettei tulis kukkasia heti. Tuli tämän Yrjänä-herran kans vähä juhlittua.
MARI (syrjään) Ei se Heta sitä tommosena huoli...
MARI OTTAA RÄTIN JA KASTAA SEN, SIIVOAA KOVAKOURAISESTI SAKSI
LAN Wt tm NAAMAA, S U K U TUKAN KUNTOON, PUHDISTAA VAATTEITA. PIS
TÄÄ KÄDEN NENÄNSÄ ETEEN, KUN SAKSILA HENKÄISEE PÄIN.
MARI
Siunakkoon, että se haisee paloviinalle. (antaa vesikupista vettä) Isäntä juo nyt tosta! Jos vaikka selkeis se pääparkaki vähän. No niin, istuu ny, minä menen hakemaan sen morsian- likan. (menee, varoittaa kuitenkin kauempaa) Istuu ny siinä eikä lähde mihinkä!
SAKSILA (itsekseen)
Istuu ja astuu. Jokanen käskee istua mutta juotavaa ei tuo ku- ku-kukaan. (kääntää selkänsä siihen suuntaan, mihin Mari meni) HESA JA MARI TULEVAT JA JUTTLELEVAT SAKSILAN KUULEMATTA.
MARI No, mene nyt sen tykö.
HETA
Pyytääköhän ee mua piiaks? En kyllä mene! Se on niin kitupiikki.
MARI Ei se piiaks. Mene nyt.
HETA (menee Saksilan luo, niiaa) Päivää isäntä.
MARI
- 24 -
SAKSILA (välinpitämättömänä, ei katso päinkään) Jumal antakoon.
HETA Isännällä oli asiaa.
SAKSILA Niin, tuettuos olutta.
HETA
Juu, jos emäntä vaan antaa.
SAKSILA
Mi-mi-miksei antas, tulevalle vä-vä-vävymiehelle.
HETA (menee Marin luo sivuun) Olutta se käski viedä - tulevalle vävymiehelle.
MARI
Hersanjestas siunakkoon! Se meinaa meidän Marketta neitiä!
RIKISSÄ, JAAKKIMA, YRJÄNÄ JA MARKETTA TULEVAT. KAIKKI ISTUVAT TERVEHTIMISEN JÄLKEEN JUHLALLISINA JA TÄRKEINÄ. HETA TUO MIE
HILLE OLUTTA. SAKSILA YRITTÄÄ OLLA SELVEMPI KUIN ON. JAAKKIMA YRITTÄÄ SAADA SYNTYMÄIN LUONTEVAA PUHETTA.
JAAKKIMA No se on ollu hyvä vuosi.
SAKSILA Juu, on se ollu.
KAAKKIMA
Veden viljaa on saatu aika mukavasti.
SAKSILA
Ja pellon viljaa yhtä juhlia* Ob t^lu siunausta.
JAAKKIMA
Eikä ole sotaa ja vainolaista näkyny.
SAKSILA
Niin. Eikä rutto ja kolerakaan ahdistele.
RIKISSÄ (hurskaasti) Luostarista se siunaus on lähtösin.
SAKSILA Jaa että sieltä se olis.
RIKISSÄ
Sieltä maar, kun päivät ja yöt vaan rukoile vat ja kyntteliä alttareilla polttavat.
SAKSILA Kai se niin on.
RIKISSÄ
Tässä se meidän tytär on. Saksilan isännällä oli sille asiaa.
- 25 -
YRJÄNÄ NOSTAA KÄSIVARREN SUOJELEVASTI JA LOHDUTTAVASTI MARKETAN HARTEILLE. MARKETTA ON HYVIN JÄNNITTYNYT, KATSOO MAAHAN. JAAKKIMA NOUSEE JA KÄVELEE HERMOSTUKSISSAAN MUUTAMAN ASKELEEN JA ISTUU TAAS. SAKSILA NOUSEE ESITTÄMÄÄN KOSINTAANSA JUHLALLISEN KANKEASTI.
SAKSILA
Niin » tota - sitä vaan piti puhumani, että jos tämä Marketta neitsyt minulle vaimoksi ja puolisoksi tulisi. On tullu oltua jo puoli vuotta leskenä, kun se Emerentia vainaa sillä lailla
otettiin taivaan iloon. Niin että mitäs neiti siihen vastais?
RIKISSÄ
Marketta, nouses nyt vastaamaan Saksilan isännälle.
MARKETTA EI HALUAISI NOUSTA, KATSOO JÄYKÄSTI MAAHAN. YRJÄNÄ
TYÖNTÄÄ HÄNET HELLÄSTI YLÖS. MARKETTA ASTUU SAKSILAN ETEEN MUTTA EI PUHU MITÄÄN EIKÄ NOSTA KATSEITAAN.
SAKSILA
Niin, Marketta neiti - äitinsä olisi suostuvainen - jos vaan
Marketta neiti itse... Ja taitaa isänsäki olla sitä mieltä että...
JAAKKIMA
Jos vielä vähä odotettas. Kun se Saksila on niin iso taloki.
Sopis sitä Marketan vielä äitinsä neuvoja tässä kuunnella...
RIKISSÄ
Marketta on tunti ja toimelias tyttö. Kyllä sen jo passaa emännän avaimia kantaa. Mm Mutta kai sitä varrotakin passaa.
SAKSILA
Varrotaan varrotaan. Olin aatellu, että nyt jo pantas kuulutuksiin mutta saa sen syksyynki lykätä.
JAAKKIMA
Niin, tehdään niin. Lykätään. Saa tyttö vielä vähän tuumailla.
SAKSILA
No - jos minä sit tästä lähden. Tulen sitten syyskesästä uudemman kerran. Että hyvästit vaan kaikille...
SAKSILA HYVÄSTELEE KÄDESTÄ KAIKKIA. YRJÄNÄ JA JAAKKIMA LÄHTEVÄT HÄNTÄ SAATTAMAAN. RIKISSÄ JA MARKETTA JÄÄVÄT KAHDEN.
RIKISSÄ
Oletkos kieles pudottanu, ku et suutas auki saanu? Olisit nyt edes yhdellä sanalla sanonu, että olet suostuvainen.
MARKETTA
Äiti kiltti, minä en millään tahtos...
RIKISSÄ Vai et tahtos. Mikä ettet?
- 26 -
MARKETTA EI VASTAA, ON ITKEMÄISILLÄÄN.
RIKISSÄ Onkos se liian vanha?
MARKETTA (melkein kuiskaten) Eei se...
RIKISSÄ
Vai pitääkö ne seremoset jutut paikkansa, että sinä sen suutarin Matin perään olisit?
MARKETTA NYYHKÄISEE, NOSTAA KÄDET KASVOILLEEN, EI VASTAA.
RIKISSÄ
Hm, niin se taitaa olla. Voi voi laps kulta, ei sun sitä Mattia passaa ajatella. Se on niin kovaa tämä naisihmisen elämä, että se mies on otettava ja sitä ■sierellänä kärsittävä, joka pystyy leivän hommaamaan.
MARKETTA (hyvin arasti) Kyllähän se Mattiki...
RIKISSÄ (huokaa)
Voi tyttö raasu, katteles vähä ympärilles, niin huomaat, mitä nälkää ja kurjuutta köyhän ihmisen elämä on! (istuu Marketan vies?
reen) Antas nyt vaikka itte Py^ä Neitsyt sun päähäs viisautta, että osaisit oikeen ratkasun tehdä. Katos, kyllä se semmonen rakkaus siinä äkkiä päästä haihtuu ja unhottuu, kun Saksilan tanhuilla emäntänä keikut ja pieniä rupeet kehdossa lullaamaan.
VIIMEISET SANAT SAAVAT MARKETAN VIELÄ EPÄTOIVOISEMMAKSI. HÄN NYYHKÄISEE KUULUVASTI JA SOPERTAA:
MARKETTA
Äiti, älkää mua pakottako! Mä en voi! Ennemmin menen vaikka luostariin.
RIKISSÄ
Niin niin. Ennen mä sun luostariin antaisin ku Matille. No nous
taan nyt ja mennään sisälle, (auttaa Marketan ylös, lähtevät me
nemään) Syksyyn on aikaa. Jos hyvinki vielä tulet toisiin aja
tuksiin. Kuivaas nyt niitä silmiäs sentään.
- 27 -
ILOINEN NUORTEN JOUKKO TULEE PIHALLE LAULAEN. MUKANA VOI OLLA SOITTAJA. HETA JA JOOSEPPI OVAT MYÖS JOUKOSSA. TYTÖT 1, 2 ja 3 TULEVAT NÄYTTÄMÖN TOISEEN LAITAAN, MUU JOUKKO SOITTAJAN LUONA.
TYTTÖ 1
Mitä varten me tätä kautta tultiin, eikä pitäny keinulle mennä?
TYTTÖ 2 Arvafek&as!
TYTTÖ 3
Markettaa hakemaan. Jos sen mamma sen päästää.
TYTTÖ 2 (veitikkamaisesti) Arvatkaas uusi kerta.
TYTTÖ 1 Ai, Yrjänää katsomaan vai?
TYTTÖ 2
Tietysti. Mitäs hauskaa keinulla olis ilman Yrjänää.
TYTTÖ 1 Taidat olla pihkassa siihen.
TYTTÖ 2
Totta kai. Mutta niin on kaikki muutkin.
TYTTÖ 3
Ei se sinusta huoli. Arvaas kenen perässä se tämän kesän juoksee.
TYTTÖ 2 Ei ainaka sun.
TYTTÖ 1 Eikä mun.
TYTTÖ 3
Niin, viime kesänä se vielä sinua hyppyytti, taisi vähä halatakki.
TYTTÖ 1 Eikä halannu, ku en antanu!
TYTTÖ 3
Nyt se ei i;.*iais ketään meistä*
Ti *.TÖ 1
Jos se ei enää ollenka välitä tytöistä, kun siittä kerran pappi tulee.
TYTTÖ 3 Kyllä se välittää.
TYTTÖ 1 Sano nyt kenestä!
TYTTÖ 5 Tulkaa, niin mä kuiskaan.
T^TÖT. SUPATTAVAT YHDESSÄ JA KATSELEVAT SITTEN SOITTAJAN LÄHELLÄ
TYTTÖ 2 (vähän haikeana)
Voi voi, olis se kiva, jos se minua tanssittais ja keinuttais, kun se on sentään oikein teini ja taitaa maisteriki olla.
YRJÄNÄ JA MARKETTA TULEVAT. NUORET HYÖRIVÄT ILOISINA HEIDÄN YMPÄ
RILLÄÄN. MARKETTA HUOMAA JOUKOSSAMATIN, MUTTA EI USKALLA MENNÄ TÄMÄN LUO. Y8gxMÄx£A£MXÖt&xä&gilÄ&äihtXiM:M£gEä&ÄxffiT:ttxöÄÄMMfö€
YRJÄNÄ
Täällähän on nättejä tyttöjä niinku ahomansikoita! Ai ai, toinen toistaan kauniimpia!
KÄY PYÖRÄYTTÄMÄSSÄ JOKAISTA TYTTÖÄ HIUKAN. JOKAINEN ON HUOMION
OSOITUKSESTA ONNELLINEN. PYÖRÄYTTÄÄ MYÖS MARIA, JOKA ON TULLUT KATSELEMAAN NUORTEN LÄHTÖÄ. MARIA NAURATTAA. HETAA YRJÄNÄ PYÖ
RITTÄÄ VÄHÄN ENEMMÄN KUIN MUITA SEKÄ HALAA HIUKAN KIIVAAMMIN, TAPUTTAA TAKAEUOLELLE. MARKETTA EI OLE KOVIN ILOINEN.
KAIKKI LÄHTEVÄT LAULAEN JA / TAI LEIKKIEN KEIinUMÄELLE.
SOITTAJA JÄÄ REUNALLE SOITTAMAAN.
"T
X A ie AA ^
ILTA KEINUMÄELLÄ ON KULUNUT. JOS MAHDOLLISTA, NÄYTTÄMÖ HÄMÄRTYY.
YkJÄNÄ JA HETA TULEVAT.
HETA (kauniisti Yrjänää katsoen) Hyvää yötä, nuori nerra.
YRJÄNÄ
Äläs nyt vielä mene. Ei näin aikasin kannata nukkumaan ruveta.
Istutaan ja jutellaan.
HETA (ei millään malttaisi mennä) Ei nuori herra, kyllä minä nyt vaan menen.
YRJÄNÄ (istuu penkille)
Tule nyt edes netkeks syliin istumaan, (vetää Hetan syliinsä) iäKäXXK&HHXH&ötEiqt
HETA ISTUU HETKEN SYLISSÄ JÄNNITTYNEENÄ MUTTA PAKOTTAA SITTEN I93SENSÄ NOUSEMAAN. MENEE OVELLE.
HETA Nyt mun täytyy mennä.
OLEVAA HETAA.
- 29 -
YRJÄNÄ TULEE MYÖS OVELLE JA PITELEE HETAa, JOKA RIMPUILEE IRTI, VAIKKA ON RAKKAUDESSA IHAW POIKKI.
HETA Älkää, emäntä vox kuulla.
YRJAiNÄ
Anna tulla aittaas, sieltä ei kuulu.
HETA En anna.
YRJÄNÄ Mitä varten et?
HETA
No kun Mari sano, että... (panee käden suulleen, kun huomaa, ettei voi puhua, mitä Mari sanoi)
YRJÄNÄ (huvittuneena;
Mitä se hari sanoi'.'' HETA Eei se mitään...
HETA KISKOO ITSENSÄ ÄKKIÄ IRTI YRJÄNÄN KÄSISTÄ, KILJAISEE HYVÄÄ YÖTÄ JA LIVAHTAA OVESTA SISÄÄN. YRJÄNÄ KOKEILEE OVEA. SE ON HAASSA. KOPUTTELEE OVELLE MUTTA HETA EI AVAA.
YRJÄNÄ Heta, avaa ovi, jutellaan.
HETA (oven takaa)
En avaa. Nuori herra juttelee yksin vaan.
YRJÄNÄ
Yksin on niin tylsä jutella, (kaivelee taskujaan) Avaa, niin saat rintasokeria.
HETA
Herra syö itte vaan sen sokerin.
YRJÄNÄ Avaa nyt, Heta!
HETA
En avaa. Herra menee vaan nukkumaan.
YRJÄNÄ
Heta kulta, sinä olet kaikkein kaunein tyttö, minkä mä tiedän.
Mut mitä varten sä et päästä mua aittaas.
HETA Ku en päästä ni en!
YRJÄNÄ Mitä varten et?
- 30 - HETA
Sitä varten, että mä en halua mennä Joosepille vaimoks, ettäs sen tiedätte!
YRJÄNÄ LÄHTEE OVELTA HYMYILLEN, RAVISTELEE PÄÄTÄÄN.
YRJÄNÄ (itsekseen)
Ei päästä minua aittaan, kun ei halua Joosepin vaimoks. Enpä taida ymmärtää naisia ollenkaan. Paras ryhtyä papiks ja pitää selibaattia.
MARKETTA JA MATTI TULEVAT KÄSI KÄDESSÄ. YRJÄNÄ MENEE VASTAAN.
YRJÄNÄ
Niinkö te nyt sit teette, niinku on suunniteltu.
MATTI
Ei kai tässä enää muu auta. (Markettaa kiusoitellen) Sai meneekö tää Marketta-neiti sentään Saksilaan emännäks?
MARKETTA (iloisesti) Mistäs tiedät vaikka menisinki.
MATTI
Saitko Yrjänä mulle venepaikan Tukholmaani YRJÄNÄ
Se on järjestyksessä. Huomisaamuna auringonnousun aikaan lähtee Forssin Niilo. Siinä on sulle tilaa.
MATTI
Ja jos tuulet on suotuisat, niin parin kolmen viikon päästä mä palaan. Ja siilon mulla on Tukholmassa suutarinverstas vuokrattuna
ja jos hyvin sattuu, meille pikkunen mökki taikka tupaÄbi. Ja sitte me karataan sinne.
MARKETTA
Ja mennään heti siellä vihkituoliin.
MATTI
Totta kai, ei kai me nyt muuten!
MARKETTA (Yrjänälle)
Kyllä se äitimuori suuttuu sulle, kun saa tietää, kuinka sinä olet meitä tässä auttanu.
YRJÄNÄ
Kai se siitä sitten taas leppyy, kun parin vuoden perästä tulette takasin hyvissä varoissa ja pari nättiä pikku-Markettaa juosta kipittää perässä.
MARKETTA (onnellisena mutta toruen) Älä nyt tommosia!
- 31 -
YRJÄNÄ
Taidanki tästä lähteä nukkumaan, että saatte rauhassa ottaa ne hellät jäähyväiset. No, Matti, onnea reissulles. (kättelevät)
MATTI
Kiitos. Ja kiitos kun olet meitä tässä hommassa auttanu.
YRJÄNÄ MENEE. MARKETTA JA MATTI JÄÄVÄT KAHDEN.
MATTI Eikä sua yhtään pelota?
MARKETTA Ei.
MAITI
Mutta jos joudutki mun kanssani köyhyyttä kärsimään, niinku äitis pelkää.
MARKETTA Ei pelota sittenkä.
MATTI
Täytyy tästä kai meidänki sit hyvästellä. (ojentaa kätensä) MARKETTA
Hyvästi vaan ja kaikki pyhimykset sun paattias suojelkoon.
MATTI Hyvästi.
KATSOVAT KAUNIISTI, VAKAVINA TOISIINSA, IRROTTAVAT KÄDET. YHTÄKKIÄ MATTI PÄÄTTÄÄ HALATA MARKETTAA OIKEIN OLAN TAKAA, VAIKKA SE EI SIIHEN AIKAAN OLLUT KOVIN SOPIVAA. MARKETTA IRROTTAUTUU SYLEI
LYSTÄ LIIKUTTUNEENA JA LÄHTEE SISÄÄN MELKEIN SELKÄ EDELLÄ, KOKO AJAN MATTIA KATSOEN. MATTI JÄÄ PIHALLE SEISOMAAN KUNNES MARKETTA ON HÄVINNYT OVESTA, KÄVELEE SITTEN HITAASTI POIS.
■'vC v!
Noin kuukausi on kulunut.
HETA JA MARI TULEVAT PIHALLE JA RUPEAVAT TEKEMÄÄN JOTAKIN TYÖTÄ, ESIM. PESEVÄT HIEKALLA PUUASTIOITA.
MARI On niin kaunis aamu.
HETA
Mua väsyttää. Kun sais kerran nukkua niin kauan ku unta piisaa.
MARI
Älä päästä poikia aittaas ehtoolla, ni jaksat aamulla nousta.
HETA
Enhän mä ole päästänykkä. Ja kukas mun aittaani tuliska.
MARI
Eiks se Yrjänä-herraka enää tuppaa.
HETA
Se taitaa olla löytäny paremman.
MARI
Aina se kumminki sun perääs kättelee. Ei se sua ole unohtanu.
Taitaa muuten vaan sua hiilestää, että olis sitten se voitto suloisempi.
HETA Höperöitäs puhuti
MARKETTA TULEE JA TEIHEHTII HAJAMIELISEN NÄKÖISENÄ HETAA JA Ma r i a, MENEE VERANNALLE PÄIN KATSELLEN JA TÄHYSTELLEN, SURULLI
SEN NÄKÖISENÄ.
SSStk MARI
Mikä se ton Marketta-neidinki näin varhain ylös ajaa. Minä en nousis, jollei olis pakko.
HETA
En minäkä, jos rikkaan kauppiaan tytär olisin. Puoliin päiviin kumminki makaisin. Mut tommonen toi on ollu jo pari viikkoo.
Niin surullinenki, ettei edes ruoka maita.
MARI
Mikäs sitä raukkaa vaivaaV HETA
No kun se Matti sillä lailla katos.
MARI
Niin, mihis se oikein hävisY
- 33 -
HETA
Se lähti Tukholmaan niissä paateissa, jotka katos matkalla.
MARI
Jaa, oliks se niissä. Kyllä ne on yksiä pahuksia noi juutit.
Sano p n sanoneen, mailmanloppua täqiä tietää, kun merirosvot ja ra muut ylenannetut saa tolia lailla övervaltaa harjottaa eikä ole edes kuninkasta, joka häitin siittä hyvästä hirtättäs!
MARI HILJENTÄÄ PUHETTA LOPULLA, SILLÄ MARKETTA TULEE TAKAISIN SURULLISEN JA POISSAOLEVAN NÄKÖISENÄ. HETVIIKI TULEE KIIREELLÄ TOISAALTA JA ON PAKAHTUMAISILLAAN KERTOMISEN HALUSTA.
CbVI i ' V )
HETVIIKI Hyvää huomenta vaan taloon.
KAIKKI VASTAAVAT TERVEHDYKSEEN.
HETVIIKI
Onkos se talon emäntä jo ylös noussu vai vieläkö hän makaa.
MARI
Tiedä häntä, kai se jo on noussu.(menee hakemaan emäntää) HETVIIKI (ovelasti)
Kyllä maar nousiski äkkiä, kun tietäs, että jo on Tukholmasta paatteja tullu.
MARKETTA (herää uneliaasta olostaan) Mitä, joko on tullu.
HETVIIKI On on, Hannu kippari jo tuli.
MARKETTA
Entäs Niilo? Eikö Niilon paattia tullu?
RIKISSÄ
Vai tuo se Hetviiki semmosta ilosanomaa, että lopultaki Tukholman peneitä on tullu.
HETVIIKI Niin emäntä, semmostahan minä.
RIKISSÄ
Heta kä£ sitten ottamassa orresta leivän. Ja taittaa sen. Toinen puoli pannaan pöydälle, Hetviiki saa toisen puolen.
HETA Juu, emäntä, (menee)
MARKETTA (hyvin jännittyneenä) Eikö Niilon paatti ole tullu?
HETVIIKI
On seki, siinä seki oli jo rannassa.
MARKETTA ON EDELLEEN KOVIN JÄNNITTYNYT, NYT TOIVEIKAS,. HETA TUO LEIVÄN PUOLIKKAAN NIIN ETTÄ KERTOMINEN TAAS KESKEYTYY.
HETVIIKI
Voi voi sentään, kiitos emännälle leivän edestä, suurkiitosta vaan. (niiailee, nuuhkii leippä, pistää nyyttiinsä)
MARKETTA
Entä ne miehet - tabkotin onko Niilo tullu...
HETVIIKI
Jaa että miehet. Voi voi hyvät ihmiset, ei siinä miehiä ollu sit ollenka.
RIKISSÄ Vai ei ollu miehiä ollenka.
HETVIIKI
Niin, kattokaas emäntä, Hannu kippari löysi sen Niilon paatin vallan vesilastissa tuolta Ajonpään nokalta ajelehtimasta. Niin että kyllä maar ne miesparat on jo merestä hautas löytäneet ja tonne ylhäälle taivaan iloon otettu...
EETVIIKIN HURSKASTELUN AIKANA MARKETTA ON JÄRKYTTYNYT JA VÄHÄN AIKAA HORJUTTUAAN KAATUU PYÖRTYNEENÄ MAAHAN.
RIKISSÄ
Siunakkoo&, mikäs sitä Markettaa vaivaa! Sehän pyörtyy!
PITKÄLLEEN
RIKISSÄ JUOKSEE MARKETAN LUO, AUTTAA PENKILLE HETAN KANSSA.
HETVIIKI
Jessus siunakkoon, onpas sillä Marketta-neitillä heikko luonto.
Täytyy tästä rientää vaan eteenpäin, kun on muillekki tästä ker
rottava.
MENEE KOOHOTTAA PUOLIJUOKSUA SEURAAVAAN TALOON.
RIKISSÄ Tuos Mari vettä.
MARI JUOKSUTTAA VESIKUPILLA SAAVISTA VETTÄ, SIUNAILEE JA TEKEE RISTINMERKKIÄ VIERESSÄ. HETA JA EMÄNTÄ JUOTTAVAT MARKETALLE VET
TÄ.
- 34 -
- 35 -
HETA (melkein itkuisella äänellä)
Marketta-neiti! Voi Marketta-neiti, avatkaa silmät! - Emäntä hyvä, antakaa mun mennä kuumentamaan olutjuustoa, jos se auttas.
RIKISSÄ
Mene vaan, voi e auttaakki. Tules Mari, $cshh&:I£h s h autetaan tämä tyttö raukka sisälle ja sänkyyn.
TUKEVAT KUMMALTAKIN PUOLEN. MARKETTA KÄVELEE KUIN UNISSAKÄVIJÄ HEIDÄN VÄLISSÄÄN SISÄLLE.
X
KIRKON PUOL..OVESTÄJ
SUNNUNTAIPÄIVÄ AAMUMESSUN JÄLKEEN PYHÄN JAAKON PÄIVÄNÄ. PYHÄ- PUKUINEN VÄKI PALAA KIRKOSTA, NIIN ISÄNTÄVÄKI KUIN PALKOLLISET.
MYÖS MATALEENA LAPSINEEN. PALKOLLISET MENEVÄT VERANNALLE PÄIN, ISÄNTÄVÄKI JÄI: PIHALLE.
RIKISSÄ (Yrjänälle)
Onkos siellä Turun kirkossa näin juhlava messu?
YRJÄNÄ
Voi voi, komeempiki. Siellä niitä vasta onki vahakynttilöitä ja pyhäinkuvia ja alttareita ja pyhät savut nousee astioista.
RIKISSÄ
Niin, kai ne siellä Turun puolessa pääsee paremmin sinne taivaan iloonki, kun on komiammat messut.
YRJÄNÄ
Mahtaaks se siittä riippua. (istuvat) JAAKKIMA
Vaan saarnaaks ne siellä kans jo suomen kielellä?
YRJÄNÄ
Molemmilla. Suomeks ja latinaks.
JAAKKIMA
Niin että ne turkulaisetki sit jo sanaa ymmärtää.
