Kevään yo-kirjoitutset ja filosofia

(1)

28 •

niin&näin

^3/97

opet u k sen ja dem ok r a t ia k a sva t u k sen yhteensovittaminen. Tämä saattaa näyt- tää oudolta suomalaisesta näkökulmasta, m u t t a m u ist a essa m m e, et t ä UNE SCOn jäsenmaiden enemmistö on ulkoeurooppa- la isia a sia n ä yt t ä ä jo lu on t eva lt a . F ilo- sofisen ka sva t u ksen h yveet ova t pa ljolt i m yös dem okr a a t t isia h yveit ä .

F ilosofia n opet u ksen ja dem okr a t ia n su h t eest a on ju lka ist u pa r i vu ot t a sit - ten raportti (The Teaching of Philosophy and Democracy in the World: a UNESCO Su r vey. 1995). Siih en oli kyselt y er i jä - sen m a iden t a poja opet t a a filosofia a . Yk s i k ys ym ys oli p yyn t ö n im et ä 10 kla ssikkofilosofia . Koon t i va st a u ksist a m u odost u i seu r a a va n la iseksi: P la t on 72 m a in in t a a , Ar is t ot eles 71, Ka n t 68, Descartes 66, Hegel 64, Hume 39, Spinoza 33, Leibn iz 31, Ma r x 30, Lock e 29, Ak vin ola in en 29, P . Au gu s t in u s 20, Wit t gen st ein 20, Rou ssea u 17, Sa r t r e 14, Ber keley 14, H obbes 11. Tä m ä n jä l- keen va lin t ojen m ä ä r ä la skee n opea s- t i, m u t t a t oisa a lt a sielt ä löyt yy pa ljon jä n n it t ä viä a ja t t elijoit a . Ka iken ka ik- kia a n m a a ilm a ssa t u n n u t a a n olt a va n suhteellisen yksituumaisia (ehkä liiankin) ket kä ku u lu va t 10 kä r jessä kla ssikoi- h in .

UNESCOn uusi kasvatussuositus

Ka n sa in vä list ym in en on t ä llä h et kellä yksi keskeisim piä ilm iöit ä yh t eisku n - n a llisessa keh it yksessä . Ar kielä m ä ssä se tavallisimmin liitetään taloudelliseen t oim in t a a n . Va r sin yleisest i ka t sot a a n , et t ä kou lu ka sva t u ksen ka n sa in vä list ä u lot t u vu u t t a on va h vist et t a va en n en ka ikkea siksi, et t ä selviä isim m e kir is- tyvässä kansainvälisessä taloudellisessa kilpa ilu ssa . F ilosofia on t ä ssä h a ken u t pa ikka a n sa t oisa a lt a kla ssisen sivist ys- per in n ön va a lija n a t oisa a lt a eh kä jos- kus jopa markkinahakuisesti tehokkaan a ja t t elu n keh it t ä jä n ä .

Men est ym in en ka n sa in vä lisessä t a - lou dellisessa kilpa ilu ssa on koh on n u t ka sva t t a ja n t yöt ä oh ja a va ksi a r voksi.

Mu t t a pelkä st ä ä n t ä lt ä poh ja lt a joh de- t u t ka sva t u ksen a r volä h t ökoh da t ova t a u t t a m a t t om a s t i liia n yk s ip u olis et . E et t isest i kest ä vä ä per u st a a on h a et t u pit kä ä n . E r ä s t ä r keä m er kkipa a lu t ä l- lä sa r a lla t a pa h t u i, ku n UNE SCOn 18.

yleiskokou s h yvä ksyi vu on n a 1974 su o- situksen Kasvatuksesta kansainväliseen ymmärrykseen, yhteistyöhön ja rauhaan.

Silloin elettiin jakautuneessa maailmassa ja kylm ä n soda n ilm a piir issä . Nä h t iin , et t ä en n en ka ikkea t a r vit t iin yh t eisym - m ä r r yst ä er ila ist en yh t eisku n t a jä r jes- t elm ien vä lillä .

Tu on a ika ka u den pä ä t yt t yä h a et t iin

uutta kasvatuksellista perustaa ta idolle elä ä yh dessä . Nyt oli m a h dollisu u s ku - va t a ja yh dist ä ä yh dessä elä m isen t a i- t o ih m isen sisä iseen r a u h a a n ja sopu - soin t u u n lu on n on ka n ssa . Nä in u u dessa m a a ilm a n t ila n t eessa UNE SCOn 28.

yleiskokou ksessa vu on n a 1995 h yvä k- s yt t iin R a u h a n -, ih m is oik e u s - ja dem okr a t ia ka sva t u ksen yh t eiset per u s- t eet (ilm est yi kesä llä 1997 su om eksi, t ila t a voi fa ksilla Opet u sh a llit u s / P ek- ka E lo, 09-7747 7335), joka t u o m u ka a n en t ist ä voim a kka a m m in ih m ist en vä - lisen yh t eist oim in n a n ja h u olen pidon n ä köku lm a n .

Ra u h a n -, ih m isoikeu s- ja dem okr a t ia - kasvatuksen perimmäinen tavoite on se, et t ä joka in en yksilö oiva lt a a n e yleis- maailmalliset arvot ja toimintatavat, joille r a u h a n ku lt t u u r i voida a n r a ken t a a . Ih - m isku n n a n yh t eisin ä pidet t ä vä t a r vot ova t löydet t ä vissä m yös m it ä er ila isem - missa kulttuureissa ja yhteisöissä. Ajatus sa a t t a a k u u lost a a a ja st a m m e pu don - n een a , m u t t a se lien ee er eh dys. Kla s- siset arvot hyvän elämän perustana ovat ku in ova t kin h yvin pysyviä .

Nominalismi on ymmärrettävä katsanto- k a n t a , m u t t a t ois a a lt a s e t e k e e r ea a lim a a ilm a st a liia n yksin ker t a isen ja sa m a lla h a ja n a isen .

Nom in a list it eivä t pa n eu du iku isu u s- kysym yksiin sa m a lla t a r m olla ku in esi- m er kiksi P la t on , joka oli kä sit er ea list i.

P la t on in va iku t t a va n idea opin m u ka a n on olemassa yleiskäsitteitä, ideoita, jotka ovat pysyviä ja muuttumattomia . Todel- lin en t iet o löyt yy ideoist a . Ideoiden t a - solle edetään hierarkisesti portaita pitkin kunnes ideamaailma selkenee. Platonille näkyvä maailma on aistien sumentamaa heijastusta ideoista. Kaunis esine on vain va im ea ku va ja in en ka u n eu den olem u k- sest a . P la t on in la jit eivä t ole ver r a t t a - vissa elä in - t a i ka svila jeih in , sillä ide- a n eh dot on om in a isu u s on sen iku isu u s.

Nom in a list ien ja kä sit er ea list ien n ä - kem yst en vä liin a set t u u r ea a lielä m ä ä n ja arkiajatteluun sopiva konseptualismi.

Sen m u ka a n on kyllä olem a ssa yleis- k ä s it t e it ä , m u t t a n e ilm e n e vä t ja t odellist u va t yksilöin ä . Kon sept u a lism i sovittelee ne ongelmat, joita käsiterealistit ja n om in a list it jou t u va t koh t a a m a a n . Nom in a lism in h eikkou s pa lja st u u h y- vin yksinkertaisessa esimerkissä: jos näen kaksi saman muotoista ja väristä läiskää, t u n n is t a n yh t e yd e n n iid e n vä lillä . J ä sen n ä n n iiden sa m a n k a lt a isu u den vaikka nominalismin mukaan niiden tulisi olla erillisiä yksilöitä. On siis oltava edes om in a is u u s “s a m a n k a lt a in en ”, jok a yh d is t ä ä yk s ilöit ä va ik k a n e e ivä t muodostaisikaan lajia tai sukua. Käsite- realismia syytetään liiasta henkisyydestä ja yksilöllisyyden u n oh t a m isest a . Se ei mitenkään sovi yhteen esimerkiksi juuri biologiassa vakiintuneeseen laji- ja suku- a ja t t elu u n .

Oman mielenkiintoisen lisänsä käsite- kiist a a n t a r joa a yksi m oder n in filosofi- a n s u u r is t a a ja t t elijois t a — Lu d wig Wit t gen st ein . H ä n pä ä t yy kielen t u t ki- m u ksessa a n per h eyh t ä lä isyyden kä sit - t eeseen , joka yh dist ä ä u lkoisest i ja n ä - en n ä isest i h yvin kin er ila isia yksilöit ä . Wittgenstein mainitsee esimerkkinä pelin.

I h m is t en a ja t t elu u n on va k iin t u n u t m ä ä r it elm ä peli, joka ym m ä r r et ä ä n il- m a n et t ä su or a n a isia om in a isu u k sia t a r vit see poim ia t a i h a va it a yksilöiden vä lillä . E r ila isia pelejä yh dist ä ä su ku - laisuus, perheyhtäläisyys. Wittgensteinin a ja t t e lu m a lli t oim ii h yvin m yös r ea a lim a a ilm a ssa .

E dellä m a in it u t n ä kem ykset liit t yvä t oleellisest i filosofisiin t iet ot eor ioih in ja metafysiikkaan. Ne ovat kuitenkin vaih- t oeh t oja a ja t t elu n jä sen t ä m iseen m yös reaalielämässä. Filosofinen vapaus antaa m eidä n va lit a h a lu a m m eko olla h yviä yksilöit ä va i h yvyyden h eija st u m ia .

Tehtävä IV: “Nominalismi on oppi,

jonka mukaan reaalimaailmassa ei ole olemassa sukuja eikä lajeja vaan ainoastaan yksilöitä. Toisaalta puhumme eläin- ja kasvilajeista, jotka biologiatieteen mukaan syntyvät ja katoavat. Pohdi lajien asemaa reaalimaailmassa.”

K

ä sit t eet ova t t ä r keä filosofia n a ih e- a lu e ja t odellisu u den h a h m ot t a m i- sen kannalta ei ole samantekevää, kuinka t odellisu u t t a ja t osioleva a k u va t a a n . Nominalistit sanovat, että ei ole olemassa la jeja eikä yleiskä sit t eit ä va a n a in oa s- t a a n yksilöit ä . Nom in a list ille ei siis ole olem a ssa kä sit t eit ä viisa u s t a i ka u n e- u s va a n esim er kiksi yksit t ä isiä viisa i- t a ih m is iä t a i k a u n iit a k u k k ia . Yhdessä filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajien yhdistyksen (FETO) kanssa niin &

näin palkitsi parhaiten kevään ylioppilaskir- joitusten reaalin filosofian kysymyksiin vastanneena Miia Mustosen Tampereen yhteiskoulun lukiosta. Onnittelut myös opettaja Harri Päiväsaarelle. Miia Mustonen jatkaa opintojaan Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian laitoksella.

Seuraavassa kaksi esimerkkiä palkituista vastauksista.

Kevään yo-kirjoituk-

set ja filosofia

(2)

3/97

niin&näin

• 29 m a a ilm a lle it selleen .

Ihmisarvoa on pidetty filosofiassa usein ylim pä n ä a r von a , m ikä sin ä n sä on lu on - n ollisest i t ä r keä ä , m u t t a m ikä on joh - t a n u t m yös lu u loon ih m isen yliver t a i- suudesta esimerkiksi suhteessa luontoon.

Globa a lissa a r vojen u u delleen m ä ä r it - t ä m isessä olisikin löydet t ä vä sella in en ih m isa r vo, joka olisi h a r m on in en su h - t eessa a n m u ih in a r voih in ja jot a m yös n ou da t et t a isiin . E i r iit ä , et t ä ih m isa r - vo on t ä r keä t ä va in ju h la llisissa ju lis- t u ksissa , joit a ei kä yt ä n n össä ku it en - ka a n n ou da t et a . Ih m isa r voa on lä n si- m a isessa a ja t t elu ssa t a r ken n et t u sä ä - döksillä liia ksi, jolloin sen t odellin en ja h en kin en sisä lt ö on ka don n u t . Ih m is- a r vo on m u u t a kin ku in oikeu s om a isu u - teen tai tasa-arvolain mukaiset sukupuoli- k iin t iöt . Globa a leissa a r voissa t u lisi h u om ioida ku lt t u u r ien m osa iikist a r iippu m a t on yh t ein en , m u t t a silt i yksilöl- lin en ih m isa r vo.

P u h u t t a essa a r voist a on m a h dot on - t a oh it t a a va pa u den kä sit et t ä . Va pa u s on t ä r k e ä a r vo m yös glob a a lis e s t i ajateltuna, eri asia on millaisen vapauden m a a ilm a n et iikka voi la psilleen a n t a a . P it ä isikö va pa u den ilm en t yä posit iivi- sena tai negatiivisena vapautena yhteis- ku n n a lliseen t oim in t a a n va i on ko su u - r in ja t ä r k ein va pa u s elä ä ih m isen ä ih m isen a r voist a elä m ä ä .

Globa a lien a r vojen m ä ä r it t ä m in en t u n t u u sa m a n a ika isest i m a h dolliselt a ja m a h dot t om a lt a t eh t ä vä lt ä , r iippu en va a t im u ksist a , jot ka a r voille a set et a a n . Suurin ongelma on varmastikin käytäntö, va ikka globa a lit a r vot pyst yt t ä isiin kin lu om a a n ja n im eä m ä ä n . Wit t gen st ein in sa n oilla , er i k ielipelin om a k su n eiden ih m ist en on va ikea kom m u n ikoida kes- ken ä ä n . On ko globa a lin en va st u u sa m a m in u lle k u in m u slim it yt ölle t a i idä n ku lt t u u r ipiir in n u or elle? On ko se sa m a edes lä h im m ä lle yst ä vä llen i? E m m e sa a ku it en ka a n va ipu a n ih ilism iin , em m e a r vor ela t ivis m iin , em m e s a a lu u lla osa a va m m e lu et ella jou k on t oim ivia globa a leja a r voja . Sa a m m e k u it en k in yr it t ä ä lu oda a r voja , jot ka olisiva t n y- kyist ä ih m ist ä su u r em pia .

Mi i a Mu st on en

Tehtävä VI, jokeri: “Globaalin

etiikan mahdollisuus. Mitä yhteisiä arvoja maailman (globaaliin) etiikkaan pitäisi sisällyttää?”

M

a a ilm a n et iika n lu om iseksi lä n si- maisen ihmisen täytyy pudottaa it- sen sä silt ä kor okkeelt a , jolle on it sen - sä E u r oopa n h ist or ia n a ika n a n ost a n u t . Lä n sim a isen et iika n on a loit et t a va a r - vom a a ilm a n u u dist u s om ist a t eoist a a n ja suhtautumistavoistaan. Feodaaliyhteis- ku n t a a , r ist ir et kiä ja im per ia lism ia on kyet t ä vä t a r ka st elem a a n kysyen objek- t iivisest i, m it kä a r vot silloin h a llit siva t ajattelua. Yhteiseen etiikkaan ei mikään osa pu oli, u skon n ollin en t a i ku lt t u u r i- yh t eis ö s a a s u h t a u t u a t a a k k a n a t a i muiden sivistämisen kannalta, vaan läh- t ökoh t a n a t u lee olla su va it seva isu u s ja t a sa -a r voisu u s. Nä m ä lä h t ökoh da t voida a n ot t a a poh ja ksi globa a lille a ja t t e- lu t a va lle. Mu it a va a t im u ksia on a r vojen r iippu m a t t om u u s t a lou dellisist a t a i poliittisista näkökulmista, todellisia arvoja ei lu oda lyh yt n ä köisellä ot t eella t odellisu u t een .

F ilosofisessa a r vokesku st elu ssa su u r i r is t ir iit a on ollu t yk s ilöllis yyd en ja yh t eis öllis yyd en vä lillä . P la t on in ja H egelin m a a ilm oissa yh t eisön ja yksi- lön a r vot jok o t u k e va t t ois ia a n t a i sulautuvat yhteen. Ongelmaa on ratkaistu m yös m a r kkin a pa ikka -a ja t t elu lla , jos- sa yksit t ä isist ä a r voist a m u odost u isi so- pimuksilla yhteisesti hyväksyttävät arvot.

Tä t ä m a llia t a i sen sovellu st a ova t ka n - n a t t a n eet u sea t filosofit , m m . J ea n -J a c- qu es Rou ssea u . Ku lt t u u r ien , u skon t o- jen , t iet een ja t a it een lisä t essä ja m u u t - t a essa kä sit yksiä m m e ja t ku va st i voisi m ilja r dien a ja t u st en m a r kkin a pa ika lla va llit a ku it en kin ka a os. Yh t eisiä a r voja ei pyst yt ä ka r sim a a n n ykyisist ä va ih - t oeh doist a .

Globa a lit a r vot ova t t u leva isu u den a r voja , jot en oikea a ja t t elu t a pa löyt yy t u leva isu u t een su u n t a u t u m isest a . On a ja t elt a va , m it kä a r vot m a h dollist a va t tulevaisuuden, ihmisen ja inhimillisyyden olem a ssa olon t u leva isu u dessa . Nä iden a r vojen polt t opist eeseen n ou see lu on t o.

Ar vojen on t u et t a va lu on n on sä ilym is- t ä ja jos m a h dollist a m yös sen elpym is- t ä n ykyisist ä on gelm ist a . On oleellist a , et t ä a r vom m e ova t n iin voim a kka it a ja globa a leit a , et t ä t oim im m e n iiden m u - ka isest i, va ikka loka a lisest i esim er kiksi sa a st u m in en t a i ot son ika t o eivä t olisi- ka a n pa h im m illa a n om a lla elin a lu eella m m e. Ar vot eivä t ole ku it en ka a n ke- h ot u ksia lu on n on su ojelu u n a in oa st a a n t oim in n a llisessa m ielessä , va a n a r vojen ka u t t a ym m ä r r ä m m e lu on n on t ä r key- den s ek ä ih m iselle et t ä lu on n olle ja

Soveltava Soveltava filosofia ja filosofia ja

filosofian opetus filosofian opetus

— valokeilassa tiedonfilosofia

— valokeilassa tiedonfilosofia ja globaali etiikka

ja globaali etiikka Helsingissä lokakuussa Helsingissä lokakuussa (1.-2.10.) 1997

(1.-2.10.) 1997

Koulutustilaisuus keskittyy Koulutustilaisuus keskittyy soveltavan filosofian menetelmiin soveltavan filosofian menetelmiin ja niiden käyttöön filosofian ja niiden käyttöön filosofian opetuksessa.

opetuksessa.

Aiheina filosofian uutuudet kuten Aiheina filosofian uutuudet kuten kysymys globaalista etiikasta sekä kysymys globaalista etiikasta sekä tiedon hyveistä, tietämisen tiedon hyveistä, tietämisen tavoista ja rajoista. Asiantuntijana tavoista ja rajoista. Asiantuntijana professori Alan Sokal USAsta.

professori Alan Sokal USAsta.

Tilasuudessa on työpajoja filosofi- Tilasuudessa on työpajoja filosofian opetusaineistoista, menetel- an opetusaineistoista, menetel- mistä opettaa filosofiaa peruskou- mistä opettaa filosofiaa peruskoulussa ja ylioppilastutkinnon lussa ja ylioppilastutkinnon filosofian tehtävien arviointia filosofian tehtävien arviointia Torstai-iltana 2.10.

Torstai-iltana 2.10.

on mahdollisuus osallistua on mahdollisuus osallistua filosofian opettajien ainejärjestön filosofian opettajien ainejärjestön neljänteen kansainväliseen neljänteen kansainväliseen Immanuel KANT

Immanuel KANT biljarditurneeseen.

biljarditurneeseen.

Tilaisuus on tarkoitettu lukiossa ja Tilaisuus on tarkoitettu lukiossa ja peruskoulussa filosofiaa

peruskoulussa filosofiaa

opettaville opettajille sekä globaa- opettaville opettajille sekä globaalista etiikasta ja tiedonfilosofiasta lista etiikasta ja tiedonfilosofiasta kiinnostuneille.

kiinnostuneille.

Lisätietoja:

Pekka Elo puh, 09- 7747 7215, Pekka Elo puh, 09- 7747 7215, s-posti: pekka.elo@oph.fi s-posti: pekka.elo@oph.fi Sari Nikkola puh 09- 7747 7275 Sari Nikkola puh 09- 7747 7275