Akuutti vatsakivun tutkiminen : opetusvideo sairaanhoitaja- ja terveydenhoitaja opiskelijoille.

(1)

Karelia-ammattikorkeakoulu Sairaanhoitaja (AMK)

Akuutin vatsakivun tutkiminen

Viivi Laine, Elina Reinekoski

Opetusvideo sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoille

Opinnäytetyö, marraskuu 2021

(2)

OPINNÄYTETYÖ Marraskuu 2021

Sairaanhoitajakoulutus Tikkarinne 9

80200 JOENSUU

+358 13 260 600 (vaihde) Tekijä(t)

Viivi Laine, Elina Reinekoski Nimeke

Akuutin vatsakivun tutkiminen − opetusvideo sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoille

Toimeksiantaja

Karelia-ammattikorkeakoulu Tiivistelmä

Terveyskeskuksiin hakeutuu paljon sellaisia potilaita, joiden syynä on vatsakipu. Avoter- veydenhuollossa ongelmana on se, että heidän tulisi nopeasti tunnistaa äkillistä hoitoa tarvitsevat potilaat, eli ne, joilla on akuutti vatsakipu. Hoitoon tulisi ohjautua heti, jos kipu on kovaa ja jatkuvaa. Akuutti vatsakipu tarkoittaa äkillisesti ilmenevää ja jatkuvaa vatsakipua. Akuutit vatsakivun syyt jaetaan korkeariskisiin ja matalariskisiin syihin.

Diagnosoinnin kannalta on erittäin merkittävää perusteellisten esitietojen kerääminen ja kliininen tutkimus. Potilas tulee haastatella, jossa hän kertoo tarkemmin oireistaan. Lää- kehoito akuutista vatsakivusta kärsivän potilaan kohdalla on ongelmallista, sillä ajatellaan, että kipulääkkeiden anto haittaa diagnoosin tekemistä. Suositus on, että kipulääk- keiden anto keskeytetään diagnoosin tekemisen ajaksi, tai ennen kirurgista päätöstä.

Tämä opinnäytetyö toteutettiin toiminnallista opinnäytetyö menetelmää käyttäen. Opin- näytetyön tehtävänä oli tuottaa opetusvideo sairaanhoitaja- ja terveydenhoitaja opiskelijoille vatsakipupotilaan ulkoisesta tutkimisesta Karelia-ammattikorkeakoulun täydentä- välle Akuuttihoito-opintojaksolle. Tarkoituksena oli lisätä sairaanhoitaja- ja terveydenhoi- tajaopiskelijoiden valmiuksia vatsan ulkoiseen tutkimiseen. Opinnäytetyötä voi jatkoke- hittää syventymällä akuutin vatsakivun eri syihin. Syitä on useita ja aihe erittäin laaja.

Kieli

suomi Sivuja 31

Liitteet 2

Liitesivumäärä 3 Asiasanat

akuutti vatsakipu, matalariskiset syyt, korkeariskiset syyt, vatsakivun lääkitys, potilaan kohtaaminen

(3)

THESIS October 2021

Degree Programme in Nursing Tikkarinne 9

80200 JOENSUU FINLAND

+ 358 13 260 600 (switchboard) Authors

Viivi Laine, Elina Reinekoski Title

Examination of Patients with Acute Abdominal Pain – An Instructional Video for Nursing and Public Health Nursing Students

Commissioned by

Karelia University of Applied Sciences Abstract

Many patients with abdominal pain seek medical help from health centres. The chal- lenge in primary healthcare is that they should be able to quickly identify patients who need urgent care, that is, those with an acute abdominal pain. Help should be sought im- mediately if the pain is severe and persistent. Acute abdominal pain means sudden and persistent abdominal pain. The causes of acute causes of abdominal pain are divided into high-risk and low-risk causes.

As to the diagnosis, thorough anamnesis and clinical examination are very important for diagnosis. The patient should be interviewed to obtain more detailed information on the symptoms. Starting medication in a patients with an acute abdominal pain is problem- atic, because the administration of analgesics is thought to interfere with the diagnosis. It is recommended that the administration of analgesics should be discontinued during the diagnosing or before making the surgical decision.

The objective of this practise-based thesis was to produce an educational video for nursing and public health nursing students on the external examination of a patient with an abdominal pain. The video was designed for a complementary study module on Acute Nursing Care at the Karelia University of Applied Sciences. The aim was to enhance the competence of nursing students to examine the abdomen externally. The thesis can be further developed by focusing on various causes of acute abdominal pain. There are several causes and the topic is very broad.

Language

Finnish Pages 31

Appendices 2

Pages of Appendices 4 Keywords

acute abdominal pain, low risk causes, high risk causes, medication of abdominal pain, patient encounter

(4)

Sisältö

1 Johdanto ... 3

2 Akuutti vatsakipu ... 4

3 Vatsakivun syyt ... 5

3.1 Korkeariskiset syyt ... 5

3.2 Matalariskiset syyt ... 7

3.3 Lasten vatsakivun syyt ... 12

4 Potilaan tilanteen kartoitus ... 13

5 Tutkiminen ja tutkimukset ... 15

5.1 Potilaan kohtaaminen ... 15

5.2 Potilaan tutkiminen ... 17

5.3 Laboratoriokokeet ... 18

5.4 Yleisimmät kipulääkkeet ... 19

6 Opinnäytetyön tarkoitus ja tehtävä ... 20

7 Opinnäytetyön toteutus ... 20

7.1 Toiminnallinen opinnäytetyö ... 20

7.2 Opinnäytetyön lähtötilanne ... 21

7.3 Toimeksiantajan ja kohderyhmän kuvaus ... 22

7.4 Videon suunnittelu, toteutus ja arviointi ... 22

8 Pohdinta ... 23

8.1 Tuotoksen tarkastelu ... 23

8.2 Luotettavuus ja eettisyys ... 24

8.3 Ammatillinen kasvu ... 26

8.4 Hyödynnettävyys ja jatkokehitysideat ... 27

Lähteet ... 28

Liitteet

Liite 1 Palautelomake Liite 2 Käsikirjoitus

(5)

1 Johdanto

Terveyskeskuksiin hakeutuu yleisesti paljon potilaita, joilla syynä hakeutua hoitoon on vatsakipu. Hoitoon tulisi hakeutua välittömästi, jos kipu vatsalla on kovaa, viiltävää ja pahenevaa. (Ritvaniemi 2021.) Akuutti vatsakipu on lääketie- teellisen termin mukaan nopeasti alkanutta kovaa vatsakipua ja voi hoitamattomana kestää useita tunteja, tai jopa päiviä (Mustajoki 2019). Vatsakipuja on mo- nenlaisia. Niiden syyt jaetaan matalariskisiin sekä korkeariskisiin syihin (Alanen, Jormakka, Kosonen & Saikko 2016, 138).

Akuutin vatsakivun diagnosoimisessa erittäin tärkeää on kerätä esitiedot potilaan vaivasta ja tehdä perusteellinen kliininen tutkimus. Näiden pohjalta saadaan työdiagnoosi ja hoito sekä jatkotutkimukset voidaan aloittaa. (Kössi 2007, 575–582.) Potilaan anamneesiin kuuluu myös haastattelu, jossa potilas kertoo tarkemmin oireistaan. Potilaan tutkiminen aloitetaan tarkistamalla potilaan yleistila, tämän jälkeen kuunnellaan potilaan suoliäänet ja näiden jälkeen palpoidaan vatsa. (Duodecim 2007.) Kivun määrityksessä on hyvä käyttää erilaisia kipumittareita (Alanen, Jormakka, Kosonen & Saikko 2017, 133–134).

Akuutti vatsakipu ja siihen liittyvä lääkehoito on ongelmallista, koska ajatellaan, että kipulääkkeet peittävät diagnoosin tekemisen. Nykyään suositellaan, että ki- pulääkkeiden anto keskeytetään ennen diagnoosin tekemistä tai kirurgista pää- töstä. Kipulääkitys tulisi kuitenkin aloittaa jo ennen diagnoosin tekemistä, eikä sitä tulisi lykätä. (Falch, Vicente, Häberle, Kirschniak, Müller, Nissan & Brücher, 2013.)

Tässä opinnäytetyössä käsitellään akuutin vatsakivun ulkoista tutkimista. Opin- näytetyön tarkoituksena on lisätä sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoi- den valmiuksia vatsakipupotilaan ulkoiseen tutkimiseen. Tehtävänä on tuottaa opetusvideo vatsakipupotilaan tutkimisesta ulkoisesti, Karelia-ammattikorkeakoulun täydentävälle Akuuttihoito-opintojaksolle opetuskäyttöön.

(6)

2 Akuutti vatsakipu

Akuutti vatsa tarkoittaa lääketieteellisen termin mukaan nopeasti alkanutta kovaa vastakipua. Yleensä kipu on voimistuvaa, sellaista, jota potilas ei ole aikaisemmin tuntenut ja joka voi hoitamattomana jatkua useita tunteja tai jopa päiviä.

Kun kova vatsakipu ilmenee yllättäen ja on jatkunut useamman tunnin, voi akuutin vatsakivun syynä olla sairaus, jonka vuoksi tulisi hakeutua hoitoon mahdollisimman pian. (Mustajoki 2019.)

Potilaan oireiden aiheuttaja voi olla esimerkiksi gynekologinen tai urologinen syy, ruuansulatusjärjestelmän toiminnan häiriö tai esimerkiksi jokin keuhko- tauteihin kuuluva syy. Diagnoosista riippuen hoito voi olla joko tavallinen, lääk- keellisesti hoidettava tai leikkaushoitoa vaativa. Akuutista vatsasta kärsivien potilaiden hoitoketju alkaa avoterveydenhuollosta. Avoterveydenhuollon haaste onkin se, että siellä tulisi löytää ja erottaa äkillistä vatsakipua valittavista poti- laista ne, jotka tarvitsevat apua välittömästi, eli ne, joilla on akuutti vatsa. (Kössi 2007, 575–582.)

Vatsakipua voi olla monenlaista. Se voi olla kokoaikaista, joka pahenee ja taas lievittyy, kuin aalloissa. Kipu voi olla viskeraalista, jolloin sitä on hankala paikantaa tiettyyn kohtaan tai parietaalista, eli pistävää, jolloin kivun paikka on helposti näytettävissä tiettyyn kohtaan. Viskeraalisessa kivussa aiheuttajana on yleensä jonkin vatsaontelon sisäisen elimen supistelu, kiertymä tai venyminen. Parietaa- linen kipu johtuu vatsakalvon ärsytyksestä. Kun vatsakivun syynä on sairaus, alkaa se useimmiten viskeraalisella kivulla ja kipu voi myöhemmin muuttua parietaaliseksi, Tästä hyvänä esimerkkinä on umpilisäkkeen tulehdus. (Kössi 2007, 575–582.)

Umpilisäketulehduksessa kipu alkaa epäselvänä ja se on hankalampi paikantaa, mutta jonkin ajan kuluttua kipu muuttuu selkeäksi, oikean puolen alavatsaa pistäväksi kivuksi. Jos suolistossa on esimerkiksi tukos, on kipu aaltoilevaa ja johtuu elimen supistuksesta, koska lihakset yrittävät päästä kivun aiheuttajan, eli tukoksen ohi. Yhtenäinen kipu voi tarkoittaa esimerkiksi tulehdusta,

(7)

strangulaatiota eli kuristumista, kasvainta tai iskemiaa eli verenpuutosta. (Kössi 2007, 575–582.)

3 Vatsakivun syyt

Akuutit vatsakivun syyt voidaan jakaa korkeariskisiin ja matalariskisiin syihin.

Vaarallisimpia vatsakivun syitä ovat vatsa-aortta-aneurysman repeäminen tai vatsa-aortan sisäkalvon puhkeaminen. Näillä potilailla on yleensä matalat ve- renpaineet ja he ovat erittäin kivuliaita ja kipeän näköisiä. Näihin ensisijainen hoito on leikkaus. Yleensä nämä todetaan iäkkäillä miehillä. (Alanen ym. 2016 138).

Vatsa-aortta-aneurysman puhkeaminen aiheuttaa kovaa repivää kipua, joka voi säteillä selkään, nivusiin tai reisiin. Tämä voi tuntua vatsalla sykkivänä pullistu- mana. Kun epäillään aneurysman puhkeamista, ei vatsaa saa palpoida kovasti.

Repeämässä veri voi vuotaa ulospäin, jolloin se pääsee vatsaonteloon, mikä aiheuttaa kipua. Oireena voi olla myös äkillisesti alkava rintakipu, joka säteilee vatsaan ja selkään. (Alanen ym. 2016, 138.)

3.1 Korkeariskiset syyt

Akuutin vatsan korkeariskisiä syitä ovat muun muassa haimatulehdus eli

pankreatiitti, joka on yleinen sairaus. Siihen sairastuu joka vuosi Suomessa noin 4000–5000 ihmistä. (Terveyskirjasto, 2020). Syynä tähän on yleensä liiallinen alkoholin käyttö tai sappikiven jumittuminen sappitiehyeen. Oire, josta tulehduk- sen voi tunnistaa on pantamainen ylävatsalle painottuva kipu, joka on erittäin voimakasta. Potilaat ovat yleensä pahoinvoivia, takykardisia eli nopeasykkeisiä, levottomia sekä potilaat saattavat kärsiä myös hengenahdistuksesta. Kun vatsaa palpoidaan, ei painellessa välttämättä tunne mitään erikoista ja suoliäänet voivat olla hiljaiset. Hoito tällaisissa tilanteissa on pitkäkestoista. Pankreatiitti aiheuttaa myös usein monielinvaurioita, jonka vuoksi taudilla on korkea kuollei- suusluku. (Alanen ym. 2016, 138–139.)

(8)

Diagnoosi Tyypillinen oire Sijainti Vatsa-aortta-aneurysman

repeämä

Äkillinen kova vatsakipu Ylävatsa ja lantion seutu

Aortan dissekoituminen Äkillisesti koveneva rintakipu

Rintakehä, ylävatsa ja lantio

Haimatulehdus Pantamainen ylävatsa- kipu

Keskivatsa

Maha- tai ohutsuolihaavan repeämä

Äkillinen voimakas kipu vatsalla

Keskivatsa tai oikean kylkikaaren alla Suolilieveinfarkti Voimakas kipu koko vat-

san alueella.

Vaikeasti paikannettava

Sydäninfarkti Äkillinen koveneva kipu Rintakehällä Vatsakalvon tulehdus Yleistilan huononeminen,

kuume, kuivuminen

Koko vatsan alueella

Umpilisäkkeen tulehdus Kuume, pahoinvointi, kipua vatsalla

Alkaa äkillisesti ylä- vatsalla

Taulukko 1. Korkeariskiset syyt (Alanen ym. 2016, 138).

Maha-ohutsuolihaavan repeämä eli ulcusperforaatio alkaa yleensä äkillisesti ja tuntuu voimakkaana yleensä keskellä ylävatsaa, tai oikean kylkikaaren alla.

Kipu leviää hyvin nopeasti ja voi säteillä esimerkiksi hartioihin. Potilaat ovat yleensä erittäin kivuliaita, sekä vatsanpeitteet ovat kivikovat. (Alanen ym. 2016 139.)

Suolilieveinfarkti eli mesentriaali-infarkti on melko harvinainen tauti. Yleensä ve- rihyytymä (embolia) tukkii suolilievevaltimon, joka huolehtii muun muassa ohut- suolen verenkierrosta. Kyseessä on usein iäkkäiden ihmisten tauti. Oireet ovat vaikeat tunnistaa, sillä alussa siihen kuuluu kova ja vaikeasti paikannettava kipu, joka kestää hetken ja vaimenee tämän jälkeen niin että, oireet ovat vaaral- lisen lievät. Vatsan alue saattaa painattaessa aristaa, mutta vatsapeitteet ovat kohtauksen aikana pehmeät ja kehittyvät koviksi koska vatsakalvo on tulehtunut ja suolisto on menossa iskemiaan. Tunnusoireina voi olla ripulia ja oksentelua.

(9)

Ainoana hoitokeinona on yleensä laparoskopia, eli vatsanontelon tähystysleik- kaus. (Alanen ym.2016, 139.) Tauti yleensä tunnistetaan liian myöhään, mikä tekee ennusteesta huonon. On tutkittu, että nykyisin akuuttivaiheessa oleva mesentriaali-infarkti voidaan todeta jo aiemmin vatsan TT, eli tietokonetomogra- fiakuvilla. (Terveysportti, 2017.)

Sydäninfarkti voi oireilla vatsakipuna, jos kyseessä on sydämen alaseinän infarkti. Kaikilta ylävatsakipua valittavilta tulee ottaa EKG (elektrokardiografia).

Perusoireina voi olla vatsakivun lisäksi väsymys, hengenahdistus sekä pahoinvointi. (Alanen ym. 2016, 139.)

Vatsakalvontulehdus eli peritoniitti tarkoittaa, että vatsaontelon sisällä on tulehdus, jonka aiheuttajana on yleensä bakteeri-infektio. Yleisimpiä syitä ovat mahalaukun, pohjukkaissuolen tai umpilisäkkeen puhkeaminen tai paksusuolen umpipussitulehdus. Tulehdus voi aiheuttaa septisen tilan, joka voi aiheuttaa mo- nielinvaurion. Yleensä oireina voi olla yleistilan nopea lasku, kuume, kuivuminen sekä virtsamäärän väheneminen, kivikovat vatsapeitteet, vatsalihasten jännittä- minen ja painoarkuus vatsalla. Iäkkäillä ei välttämättä palpoidessa tunne, jos vatsanpeitteet ovat kivikovia. (Alanen ym. 2016, 140.)

3.2 Matalariskiset syyt

Matalariskisiä vatsakivun syitä sekä niiden löydöksiä voi olla useita. On hyvä huomioida, että joskus virtsatiekivissä ja niiden aiheuttamassa kivussa saattaa olla hankalaa havaita ero vatsa-aortta-aneurysman repeämästä. Näiden ero on kuitenkin se, että virtsakivet eivät yleensä aiheuta hypovoleemista sokkia, eli veren riittämättömästä määrästä johtuvaa sokkia. (Alanen ym. 2016, 140.)

(10)

Diagnoosi Tyypillinen oire Sijainti Mahakatarri Kipukohtaukset, verinen

uloste, verinen oksennus

Ylävatsa

Sappirakon tulehdus ja sappikivet

Kipukohtaukset ruokailun jälkeen, viskeraali- nen kipu, pahoinvointi, oksentelu, kosketusar- kuus, kuume

Oikea ylävatsa tai kes- kellä vatsaa

Suolen umpipussitauti Kova jatkuva kipu, kuume

Vasen alavatsa

Suolitukos Pinkeä vatsa, oksentelu, kuivuminen

Koko vatsa

Tyrä Kova lisääntyvä kipu Useimmiten nivusten

alue, myös navan ja vatsan seutu

Virtsatieinfektio Virtsan kirvely, huomat- tava tuoksu virtsassa, virtsaamispakko

Alavatsa

Virtsatiekivi Levottomuus, virtsaamispakko, pahoinvointi, oksentelu

Kyljet ja selkä

Ärtyvän suolen oireyh- tymä

Turvotus, ilmavaivat Ympäri vatsaa

Gynekologiset syyt Kova kipu, ripuli, ummetus, kuume, verinen vuoto, oksentelu, ulostamisen ja virtsaamisen ongelma

Alavatsa

Taulukko 2. Matalariskiset syyt (Alanen ym. 2016, 140).

Mahakatarri eli gastriitti on akuutti mahalaukun limakalvon tulehdus, joka voi johtua stressistä tai kemiallisesta vahingosta. Tämä tulehdus voi saada alkunsa

(11)

NSAID-tulehduskipulääkkeistä (ibuprofeeni, naprokseeni ym). alkoholista tai he- likobakteerista, joka elää vatsan limakalvolla. Mahakatarrin oireina voivat olla kovat kipukohtaukset, verinen uloste eli meleena tai verinen oksennus. (Alanen ym. 2016, 140.)

Matalariskisiin syihin lukeutuvat myös sappirakon tulehdus eli kolekystiitti ja sappikivet. Oireet ovat koliikkimaiset, eli se ilmenee kovina kipukohtauksina, useimmiten ruokailun jälkeen. Kipukohtauksen syynä on sappikivien kasaantu- minen sappitiehyessä, josta syntyy tukos ja tämän jälkeen tulehdus. Kipu on yleensä viskeraalista, mutta sen voi kuitenkin paikantaa oikealle ylävatsalle tai keskelle ylävatsaa. Kipu voi myös tuntua säteilevänä kipuna hartioiden oikealle puolelle ja soliskuoppaan. Tällaiset potilaat kävelevät kumarassa ja ovat kivun vuoksi rauhattomia. Joskus nämä oireet muistuttavat vahvasti myös sydänin- farktin oireita. Jos potilaalla epäillään sepsiksen, eli verenmyrkytyksen oireita, on potilas leikattava kiireellisesti. (Alanen ym. 2016, 140.)

Suolen umpipussitauti eli divertikuloosi on sairaus, jossa suolen lihasseinämään syntyy limakalvopusseja eli divertikkeleitä. Tätä sairautta on yleisimmin van- hemmilla ihmisillä, jotka kärsivät ummetuksesta tai liian vähäisestä kuidun saannista. Oireisiin kuuluu kovaa jatkuvaa kipua vasemmalla puolella alavatsaa sekä kuumetta, verihyytymien tai kirkkaan veren ulostamista. Umpipussit eli di- vertikkelit voivat rikkoutua ja seurauksena aiheuttaa tulehdusta. Tulehdus voi le- vitä vatsakalvoon tai saada aikaan paiseen. (Alanen ym. 2016, 140.)

Suolitukos kuuluu myös matalariskisiin vatsakivun syihin. Suolen lihasseinässä tapahtuva peristalttinen supisteleva toiminta vie ruokaa ja ulostetta ohut- ja pak- susuolessa ja tämä toiminta saattaa estyä suolen peristaltiikan häiriöstä tai suolen mekaniikkaa estävän tukoksen takia. Oireet vaihtelevat sen mukaan, missä tukos sijaitsee. Jos kipua tuntuu keskellä vatsaa ja se on epätasaista, sekä siihen liittyy oksentelua, on tämän ongelman syy yleensä suoliston alkupäässä oleva tukos. Jos kipu voimistuu hitaasti, vatsa on turvonnut ja on satunnaista oksentelua tai oksennus sisältää ulostetta (fekaalia), on tukos yleensä jossakin enemmän suoliston keskellä. (Alanen ym. 2016, 141.)

(12)

Suolitukoksessa suoliäänten kuuntelu on tärkeää ja erilaisten äänten tarkoitus on hyvä tietää. Kun suolen tukos on mekaaninen, ovat suoliäänet niin sanotusti tiukkoja ja metallimaisia. Kun tukos on peristaltiikan häiriöstä johtuva, ei suoli- ääniä kuulu lainkaan. Kun suolitukoksessa potilas oksentelee, on tärkeää huo- lehtia nestetasapainosta, koska tukoksessa suoleen muodostuu paljon nestettä ja potilas oksentelee sen ulos, voi potilas kuivua ja mennä shokkiin hypovole- mian takia, sekä oksentelussa potilaan elektrolyyttitasapaino horjuu. Tällainen tilanne on potilaalle henkeä uhkaava. (Alanen ym. 2016, 141.)

Tyrä on vatsan seinämää vasten ulkoneva suolen osa, eli hernia. Tyrän voi tuntea vatsaa palpoidessa tai sen voi nähdä päällepäin. Tavallisimmin tyrä on nivusten alueella tai navan ja vatsan edustalla. Nivusissa tyrää tavataan useim- min, sillä siinä kohtaa vatsaa vatsanpeitteet ovat heikoimpia ja vatsaontelon paine suuntautuu alas. (Alanen ym. 2016, 143.) Nivustyrä voi ilmetä kaikenikäi- sillä, kuitenkin yleisimmin miehillä. Tilastojen mukaan nivustyriä muodostuu yh- delle tuhannesta nuoresta ja kahdellekymmenelle tuhannesta yli 75-vuotiaista.

Nivustyrästä kärsiviä naisia on vain 5 %, kun taas miehiä noin joka neljännes.

(Lääkärikirja Duodecim 2020.) Nivustyrä ei aina aiheuta kipua, mutta se voi hankaloittaa liikkumista. Nivustyrä saattaa kureutua, jolloin sen sisällä sijaitseva suolenmutka kiristyy tyräporttiin, eli vatsan seinämä aukkoon, eikä näin ollen pääse vapautumaan vatsaonteloon. Tämä aiheuttaa iskemiaa, eli verenpuutetta ja potilas voi tuntea kovaa, lisääntyvää kipua (Alanen ym. 2016, 143.) Nivus- tyrään on itsehoitona olemassa tyrävöitä, mutta nämä eivät ole järin tehokkaita.

Aikuisilla tyrän leikkaushoito ei ole tarpeellinen, mikäli tyrä on pienikokoinen eikä aiheuta kipua. Lapsilla ja nuorilla tyrät leikataan, siitä huolimatta aiheut- taako tyrä kipua vai ei. (Lääkärikirja Duodecim 2020.)

Virtsatieinfektiot ovat tavallisin syy alavatsakipujen aiheuttaja naisilla, ja syynä on virtsateihin päässeet bakteerit. Miehillä tätä vaivaa tavataan harvemmin, jolloin tällaiseen infektioon vaikuttaa eturauhasen liikakasvu. Virtsatieinfektio sijoit- tuu virtsarakkoon, mutta pahentuessaan se saattaa nousta virtsajohtimen kautta munuaisiin. Tyypillisinä oireina ovat virtsan kirvely ja tihentynyt virtsaamisen tarve. Mikäli oireisiin liittyy kuumetta tai kipua selässä, on tämä merkki siitä, että

(13)

infektio on päässyt munuaisaltaisiin. Iäkkäillä ihmisillä virtsatieinfektio heikentää yleistilaa ja voi aiheuttaa sekavuutta. (Alanen ym. 2016, 143–144.)

Virtsatiekivet ovat mineraaleja, jotka ovat kiteytyneet munuaisissa. Kun nämä kiteet irtoavat, päätyvät ne munuaisaltaaseen, munuaisiin ja niiden kautta virtsarakkoon ja virtsanjohtimiin tai virtsarakkoon. Virtsakivet aiheuttavat kipua, kun kivet jäävät kiinni virtsanjohtimeen ja virtsanjohtimien sileä lihas aloittaa kovan supistustilan (spasmi) joka aiheuttaa kudosturvotusta ja virtsan kokoamisjärjes- telmän paine alkaa kasvaa. Kipu on ensin viskeraalista ja muuttuu sen jälkeen parietaaliseksi. Yleensä potilas on rauhaton ja pyrkii löytämään itselleen sopi- vaa asentoa. Heijastekipu tuntuu alavatsalla, nivusissa ja genitaalialueella, potilaalla on tihentynyt virtsaamisen tarve ja virtsan mukana voi tulla verta. Virtsaki- vien kivun oireisiin kuuluu myös usein pahoinvointia ja oksentelua. Tärkeää on saada potilaalta hyvä anamneesi. (Alanen ym 2016, 144.)

Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS, irritable bowel syndrome) on vatsan toiminnallinen ongelma, joka ei ole elimellinen sairaus. Useimmiten potilaan oireita on tutkittu aiemmin ja potilas on näistä sekä sairaudesta hyvin tietoinen. IBS ilmenee kovana kipuna, ripulina, ummetuksena sekä turvotuksena, sekä kaasun kerty- misenä vatsaan. Tähän sairauteen ei ole olemassa parannuskeinoa, mutta sitä voidaan joissakin määrin hoitaa lääkityksellä. (Alanen ym. 2018, 144.)

Naisten alavatsakipuun arvellaan usein olevan jokin gynekologinen syy. Poti- laan oksentelu tai ulostamisen sekä virtsaamisen ongelmat tarkoittavat virtsatie- tai suolistoperäistä syytä. Fertiili- eli hedelmällisessä iässä olevalla naisella on aina muistettava tutkia kohdun ulkopuolisen raskauden mahdollisuus, etenkin jos vaivoihin liittyy alavatsakipua. (Alanen ym. 2018, 144.)

Naisen ollessa raskaana on erityisen tärkeää tutkia nopeasti alkanut vatsakipu mahdollisimman pian, mikäli on todettu, ettei vatsakipu liity raskauteen. Hoidon saannin pitkittyminen voi johtaa pahimmassa tapauksessa sikiön tai äidin kuole- maan. Raskauden aikana naisen fysiologia muuttuu, joka on hyvä ottaa huomioon diagnoosia tehdessä. Muutos vaikuttaa myös olennaisesti esimerkiksi labo- ratoriotutkimuksiin, sekoittaen taudin määritystä. (Härkki & Nuutila 2007.)

(14)

3.3 Lasten vatsakivun syyt

Lasten vatsakivut ja niiden syyt eroavat jonkin verran aikuisten vatsakivuista.

Nopeasti alkanut lapsen vatsakipu on hyvin yleinen syy päivystykseen hakeutu- miseen ja tärkeää on tunnistaa kirurgisen ja konservatiivisen eli ei -kirurgisen hoidon tarpeessa oleva lapsipotilas. Samoin, kuten aikuistenkin taudinmäärityk- sen tekemisessä, myös lasten kohdalla on tärkeää tehdä tarkka anamneesi ja perusteellinen tutkiminen. Lasten kohdalla on myös erityisen tärkeää kasvattaa luottamus lapseen, jotta käynnistä saataisiin positiivinen kokemus ja tutkimisesta sekä anamneesista saataisiin mahdollisimman tarkka. (Suominen 2018.)

Lasten kohdalla on tärkeää tutkia erityisesti sukuelimet, kivekset, peräaukko sekä peräsuoli. Lapsilla, joiden kipu on parietaalista, eli vatsakalvosta lähtöisin, pysyvät lapset yleensä paikallaan tai pyrkivät olemaan liikkumatta. Lapset, joiden kipu on sisäelimistä johtuvaa, vaihtavat usein asentoa ja kiemurtelevat kivusta. (Kim 2013.)

Tavallisimpia lasten vatsakivun syitä ovat muun muassa ummetus, laktoosi-into- leranssi, psyykkiset ja psykososiaaliset syyt, keliakia, maito- ja/tai vilja-allergia, tulehduksellinen suolistosairaus (IBD), helikobakteerin aiheuttama mahatuleh- dus (Kolho 2018), umpilisäkkeen tulehdus, virtsatieinfektio, toiminnallinen vatsa- vaiva, kureutunut nivustyrä, kiveksen kiertymä tai pienemmillä lapsilla koliikki (Suominen 2018). Australialaisen tutkimuksen mukaan, alle 17-vuotiaat tytöt, jotka ovat masentuneita, ahdistuneita, koulukiusattuja tai heillä on heikompi so- siaalinen status, kärsivät herkemmin vatsakivuista kuin pojat (Ayonride, Ayon- ride, Adams, Sanflippo, O`Sullivan, Robinson, Oddy & Olynyk 2020).

Harvinaisempia lasten vatsakivun syitä voi olla esimerkiksi maksa- tai sappitie- hyttulehdus, pankreatiitti eli krooninen haimatulehdus, hydronefroosi eli laajen- tunut munuaisallas ja sappikivet (Kolho 2018). Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan 4–26-vuotiaista jopa 8 % kärsii ummetuksesta (Peldan, Raiman, Thor- son, Saarikoski & Merras-Salmio 2021).

(15)

4 Potilaan tilanteen kartoitus

Akuutin vatsakivun syyn selvittämisessä erittäin tärkeää on hyvä anamneesi eli kerätä esitiedot potilaan vaivasta, joko potilaalta itseltään, hänen omaiseltaan tai saattajaltaan ja tehdään perusteellinen kliininen tutkimus, sillä näiden pohjalta saadaan työdiagnoosi ja hoito ja jatkotutkimukset voidaan aloittaa. Anam- neesin tärkein asia on perusteellinen kivun määritys, jossa tulee ilmi se, milloin kipu on alkanut, millainen kipu on eli kivun luonne, missä kohtaa vatsaa kipua tuntuu ja säteileekö kipu johonkin. Kun nämä edellä mainitut asiat saadaan sel- vitettyä mahdollisimman hyvin, on diagnoosin tekeminen helpompaa. (Kössi 2007, 575–582.)

Diagnostiikkaan eli taudin määritykseen antaa paljon hyvää suuntaa se, kuinka nopeasti kipu on alkanut. Todella äkillisesti alkanut kova kipu voi kertoa esimerkiksi jonkin elimen repeämästä vatsaontelon sisällä. Nopeasti paheneva on useimmiten supistelevasta elimen tukoksesta johtuvaa kipua. Jos kipua on kes- tänyt pidempään, mutta se on lievempää ja pahenee nopeasti, voi sen syynä olla jokin tulehduksesta johtuva prosessi, tai suolistokasvaimen perforaatio eli puhkeaminen. (Kössi 2007, 575–582.) Akuutin vatsakivun kirurgisena syynä voi olla sappirakkotulehdus, umpilisäkkeen tulehdus, divertikuliitti ja haimatulehdus ja suolitukos. Nämä vaativat yleensä leikkaushoitoa. Yleisin näistä on haimatulehdus, jonka aiheuttajana on yleensä alkoholi. Vanhuksilla paksusuoliperäiset syyt ovat yleistyneet. (Puolakkainen 2018.)

Potilaan anamneesiin kuuluu esitietojen kerääminen, jossa potilas kertoo tarkemmin oireistaan. Haastattelussa selvitetään, onko kipu alkanut äkillisesti vai onko kyseessä krooninen vaiva vai jokin trauma. Jos potilas kykenee itse vas- taamaan, pyydetään potilasta näyttämään omalla kädellään kivun paikka. Sii- hen, miten potilas osoittaa kivun paikkaa, on hyvä kiinnittää huomiota. Jos potilas osoittaa kivun paikan käyttäen sormiaan, voidaan päätellä, että kipu on parietaalista, kun taas jos potilas osoittaa kivun paikkaa koko kämmenellään laa- jasti, voidaan olettaa kivun olevan viskeraalista. Kivun määrityksessä on hyvä

(16)

käyttää erilaisia kipumittareita, kuten esimerkiksi visual analogue scale eli VAS- mittaria. Kun potilasta haastatellaan, huomioidaan samalla myös ihon väri, lämpö sekä kosteus ja käsien sekä jalkojen lämpörajat. (Alanen, Jormakka, Ko- sonen & Saikko 2017, 133–134.)

Potilaan haastattelu aloitetaan selvittämällä seuraavia asioita: ensisijainen oire, jossa potilasta pyydetään kertomaan oireista mahdollisimman tarkkaan. Tämän lisäksi kysytään myös ulostamisesta, onko potilas oksentanut tai onko pahoinvointia, onko virtsannut normaalisti, ripuloinut tai onko/onko ollut kuumetta.

Onko ollut närästystä tai onko vatsan alueella turvotusta. (Alanen ym. 2017, 135–137).

Potilaalta tulee myös kysyä matkustushistoriasta (Abdullah, Firmansyah, 2013).

Oireen historiasta halutaan tietää se, onko potilaalla ollut vastaavanlaisia oireita aikaisemmin, ja vastaavatko nykyiset oireet aiempaa kipua. Aikaisemmasta ter- veyshistoriasta on hyvä selvittää myös se, mitä muita vaivoja potilaalla on ollut ja olisiko niillä yhteyttä nykyisiin oireisiin ja onko potilaalla mitään allergiaa tai lääkitystä parhaillaan. Akuutin kivun selvittämisessä on tärkeää myös kysyä potilaan sukuhistoriaa ja sosiaalista taustaa, jotta saadaan selville muun muassa potilaan elintavat ja se, onko niillä yhteyttä akuuttiin vatsakipuun. (Alanen ym.

2017, 135–137)

Lapsipotilaiden anamneesin tekeminen on hieman erilaista kuin aikuisilla. Kun lapsipotilas tulee vastaanotolle, on otettava huomioon lapsen ikä, sillä monesti aliarvioimme lapsen kyvyn kertoa itse omista tuntemuksistaan, esimerkkinä tästä on, jos 4-vuotiaan lapsen esitiedot kysytään vain vanhemmilta. Vanhem- pien haastattelua ei kuitenkaan saa täysin unohtaa, koska lapsi ei välttämättä osaa kertoa oikeaa kohtaa, missä kipu tuntuu. (Saha, Salonen, Sane 2009, 64.)

Kun potilasta halutaan haastatella kivun luonteesta tai siitä, missä kipu mahdollisesti sijaitsee, voidaan käyttää Socrates -haastattelumallia. Mallissa jokainen kirjain kertoo, mitä kysytään ja missä vaiheessa. S eli site tarkoittaa sijaintia, esimerkiksi missä kipu sijaitsee. O eli onset tarkoittaa alkua, milloin kipu on alkanut ja onko se voimakasta, onko kipu pahenemassa vai helpottamassa. C eli

(17)

character on luonne. Yleensä tässä vaiheessa potilasta pyydetään kertomaan kivusta avoimilla kysymyksillä, esimerkiksi millaista kipu on, jos vastausta ei löydy voidaan yrittää itse kuvailla kivun erilaisia luonteita potilaalle, esimerkiksi onko kipu jomottavaa, puristavaa, pistävää. R eli radiation, säteily, säteileekö kipu johonkin, A eli associations, liittyvät oireet, liittyykö kipuun joitain epätavalli- sia oireita tai tuntemuksia. T eli time course, aikajana, onko kivussa säännölli- syyttä tai onko kipu säteilevää. E eli exacerbating tai relieving factors, helpotta- vat tekijät, pahentaako tai helpottaako jokin tekijä kipua. S eli vakavuus, miten voimakas kipu on asteikolla 1–10. (Alanen ym. 2016, 134)

5 Tutkiminen ja tutkimukset

5.1 Potilaan kohtaaminen

Potilaan saapuessa sairaalaan huomioi potilas ensimmäiseksi sen, kuinka häntä tervehditään vai tervehditäänkö lainkaan. Hyvän ensivaikutelman luomi- nen on tärkeää, sillä huonon muuttaminen on lähes mahdotonta. Hoitohenkilö- kunnan tulee kohdata potilas ammattimaisesti, ymmärtäen omat velvollisuu- tensa ja käyttäen niitä viisaasti. (Haho 2012, 501–512.)

Ystävällisyys ja rauhallisuus puhuessa sekä toimiessa on erityisen tärkeää sil- loin, kun potilas on kovin kivulias. Kysymisellä ja kuuntelemisella saa potilasta sekä tilannetta rauhoitettua huomattavasti. (Haho 2012, 501–512).

Ihminen muodostaa käsityksensä tapaamastaan henkilöstä muutaman ensim- mäisen minuutin aikana. Hän alitajuisesti kiinnittää huomionsa kehonkieleen, ryhtiin, kasvojen eleisiin ja katsekontaktiin. Näiden avulla ihminen myös arvioi tapaamansa henkilön luotettavuutta ja uskottavuutta. Nämä ilmeet ja eleet vai- kuttavat siihen, heikentävätkö ne, vai vahvistavatko ne uskottavuutta ja luotta- musta. (Middaugh 2017.) Potilasta kohdatessa on tärkeää kiinnittää huomiota empaattisuuteen ja viestintään. Empaattisuus ja viestintä estävät muun muassa väärinymmärryksiä ja potilas saa kaipaamaansa informaatiota hänelle oleellisiin

(18)

asioihin ollessaan sairaanhoidossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkai- semasta arviointiselosteesta käy ilmi, että esimerkiksi päivystyksessä työsken- televästä hoitohenkilökunnasta voisi olla hyvä valita vastuuhenkilöt, jotka pitävät sekä potilaan että läheiset ajan tasalla. Arviointiselosteesta selviää myös, että kunnioituksen, empatian ja katsekontaktin puute sekä kiire aiheuttavat potilaille ja hänen läheisilleen ikävän kokemuksen. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2012.)

On tärkeää tiedostaa missä ympäristössä potilas kohdataan ja tulee muistaa, että asiakkaan kotona asiakkaalla on päätäntävalta omista asioistaan. Tällainen korostuu esimerkiksi kotisairaanhoidossa. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista on turvaamassa potilasta niin kotona kuin sairaalaympäristössä. (Finne-Soveri

& Arvonen 2018.)

Jos huomataan, että potilas pelkää tutkimuksia, hoitoa tai diagnoosia, voi potilasta kannustaa puhumaan siitä ja arvioida potilaan kanssa yhdessä se, onko pelko asianmukainen suhteessa tilanteeseen. Tämä saattaa auttaa potilasta luomaan kontekstin pelolle ja potilas kykenee käsittelemään tietoa rakentavam- min. Potilaan anamneesia tehdessä on tärkeää ottaa huomioon tilanteessa mahdollisesti olevat muut henkilöt, esimerkiksi puoliso tai vanhemmat. On hyvä miettiä kysymyksiä kuten; haluaako potilas läheisen henkilön samaan huonee- seen vai olisiko potilaan kanssa hyvä keskustella yksin. Onko potilaan läheisen läsnäolo välttämätöntä terveydenhoidon kannalta tai voiko potilaan läheinen olla samassa huoneessa esimerkiksi kulttuurillisista tai uskonnollisista syistä. Onko mahdollista, että potilaan vastaukset hoitohenkilökunnan kysymyksiin eivät ole täysin rehellisiä ja avoimia jos huoneessa on potilaan läheinen. Jos potilaan li- säksi tilanteessa on potilaan läheinen, tulee ottaa huomioon, että keskustelee suoraan potilaalle itselleen hoidosta. (Family Practice Management 2007, 31–

34.) Suomessa täysivaltainen ja täysi-ikäinen potilas saa itse nimetä ne henki- löt, joille potilaan tietoja saa luovuttaa (Koponen & Sillanpää 2005, 25).

Vastaanotolla on tärkeää ottaa huomioon tila mihin potilas tulee. Huoneen tulee olla rauhallinen ja kaikki häiriötä aiheuttavat tekijät on hyvä minimoida, jotta

(19)

potilas voi kertoa asiat rauhassa ja vastaanotolla voidaan keskittyä potilaan tar- peisiin. (Lääkäriliitto 2009).

5.2 Potilaan tutkiminen

Monessa lähteessä kerrottiin eri tavoin, miten tutkiminen aloitetaan, mutta kuitenkin lopputulos on sama. Potilaan luokse mentäessä otetaan ensiarviossa huomioon, miten potilas istuu ja miten hän käyttäytyy, näistä voidaan jo saada tietoa, miten kiireellisestä potilaasta on kyse. Potilaan tutkiminen aloitetaan tarkistamalla potilaan yleistila, tämän jälkeen kuunnellaan potilaan suoliääniä ja näiden jälkeen palpoidaan vatsa. (Alanen ym. 2016.)

Palpointi aloitetaan mahdollisimman kaukaa kipukohdasta, koska yleensä ihmi- set jännittävät ja kevyt kosketus muualle kuin kipukohtaan auttaa lihasten ren- toutumiseen. (Duodecim 2007). Kun aletaan palpoimaan potilaan vatsaa, kannattaa pyytää potilas selinmakuulle polvet hieman koukussa, jotta vatsalihakset eivät olisi jännityksessä. Vatsaa kannattaa palpoida kolmen sormen laajuisella kosketuksella niin, että samalla tulkitsee potilaan ilmeitä ja eleitä. Ne kertovat paljon siitä, miten tutkimuksissa edetään. Ensimmäiseksi potilas näyttää kipeim- män kohdan vatsalla ja palpointi aloitetaan sieltä missä kipua vähiten tuntuu.

(Alanen ym. 2016.) Palpoinnin edetessä kannattaa käyttää koko kämmentä ja edetä rauhassa syväpalpaatioon, jotta saadaan maksimikipualue selville (Puo- lakkainen, 2018). Viimeiseksi palpoidaan kivuliain kohta ja tunnustellaan, onko siinä kohdassa jännitystä tai lihastärinää (Kössi. 2007, 575–82).

Vatsa on usein jaettu kuvitteellisin viivoin neljään osaan niin, että viivojen keski- kohta on navan kohdalla. Näistä viivoista muodostuu oikea yläneljännes, oikea alaneljännes, vasen yläneljännes sekä vasen alaneljännes. Vatsaa aletaan palpoimaan kellon suuntaisesti, sillä suurin osa elimistä on käsin palpoitavissa, pois lukien vatsalaukku, suurin osa maksasta ja pallea. Registered Nurse RN 2021.)

(20)

Vasemmassa yläneljänneksessä sijaitsee osa maksasta, lisämunuainen, osa vatsalaukkua, vasen munuainen, perna, poikittainen paksusuoli sekä ohutsuolta. Vasemmassa alaneljänneksessä sijaitsee ohutsuolta, paksusuolta, vasen virtsajohdin sekä sigmasuoli. Oikeassa alaneljänneksessä sijaitsee ohutsuolta, paksusuolta, umpisuoli, umpilisäke, sekä oikea virtsajohdin. Oikeassa yläneljänneksessä sijaitsee maksa, osa vatsalaukkua, sappi, pohjukaissuoli, oikea munuainen, haima ja poikittainen paksusuoli. (Registered Nurse RN 2021.)

Yleinen vatsan arkuus voi tarkoittaa vatsakalvonärsytystä, jota esiintyy yleensä umpilisäkkeentulehduksessa. Alavatsakipu voi johtua naisilla gynekologisesta syystä. Vatsan auskultaatiossa (kuuntelu) on tärkeää huomioida suoliäänten laatu tai niiden kokonaan puuttuminen. Jos suoliäänet ovat hyvin vilkkaat ja lan- tiosta hieman heilauttaa ja sieltä kuuluu loiskintaa niin kyseessä voi olla suolitukos. Jos suoliääniä ei ole voi kyseessä olla peritoniitti. (vatsakalvontulehdus).

Peritoniitin tutkiminen on tärkeä osa akuutin vatsan tutkimista mutta se voi olla vaikeaa löytää. Yleisimmät peritoniitin oireita voivat olla, että vatsapeitteet ovat kivikovat mutta nämäkin oireet ovat huomattavissa vain tietyn ajan. (Kössi, 2007.) Tutkittaessa vatsaa tulee myös huomioida vanhat leikkausarvet sekä vatsan muoto, lihavuus, laihuus sekä vatsan pullotus (Kuisma, Holmström, Nurmi, Porthan & Taskinen 2017, 473).

5.3 Laboratoriokokeet

Ruumiinlämpö kannattaa mitata korvasta tai otsasta otsalämpömittarilla. Veren- sokeri (VS) tulisi mitata kaikilta vatsakipupotilailta, jotta voidaan poissulkea dia- betes. Ensikohtaamisessa potilaalle tehdään haastattelu ja otetaan verikokeita:

perusverenkuva (PVK), josta ilmenee verihiutaleiden, punasolujen ja valkosolujen määrää sekä niiden laatua. Virtsanäytteestä (PLV) tutkitaan virtsan veri- syyttä sekä albumiinia ja erilaisia bakteereja. (Duodecim, Terveyskirjasto 2016;

Alanen ym. 2016, 137).

Tulehdusarvo (CRP) mittaa yksinkertaisuudessaan maksasolujen valkuaisainei- den määrää, yleisesti virustaudeissa tulehdusarvo ei välttämättä nouse kovin

(21)

paljoa, kun taas bakteeritulehduksessa tulehdusarvo voi kohota huomattavasti (Duodecim, terveyskirjasto 2021). Fertiili-ikäisiltä naisilta eli hedelmällisessä iässä olevilta naisilta otetaan yleensä raskaustesti (U-HCG). Vatsan ultraääni (UÄ) otetaan, jos halutaan tarkentaa tuloksia tai sulkea pois muut sairaudet.

(Potilaan lääkärilehti 2014).

Kun halutaan arvioida tuloksia, täytyy muistaa ottaa huomioon pienetkin viitear- vojen heitot. (Alanen ym. 2016.) Jos laboratoriotesteistä ei selviä kivun syytä, voidaan harkita kuvantamista esimerkiksi tietokonetomografian (CT) ottamista.

CT-kuvan ottamista kuitenkin on lääkärin syytä harkita, koska sen yleinen käyttö huolestuttaa, potilaan altistuessa ionisoivalle säteilylle. (Cartwright & Knudson 2015).

Mikä koe Lyhenne Mitä tutkitaan

Perusverenkuva PVK Punasolujen, valkosolujen

ja verihiutaleiden määrä ja laatu

Virtsanäyte PLV Virtsan verisyys, albumiini

ja erilaisia bakteereja

Tulehdusarvo CRP Maksasolujen valkuaisai-

neiden määrä

Raskaustesti U-HCG Mahdollinen raskaus

Ultraääni UÄ Tarkennetaan

tuloksia/pois-suljetaan sai- rauksia

Verensokeri VS Veren glukoosipitoisuus

Taulukko 3. Laboratoriotutkimukset (Alanen ym. 2016).

5.4 Yleisimmät kipulääkkeet

Akuutti vatsakipu ja siihen liittyvä lääkehoito on hieman ongelmallista, koska ajatellaan että kipulääkkeet peittävät diagnoosin tekemisen. Tutkimukset osoit- tavat kuitenkin, että kipulääkkeet eivät peittäisi diagnoosia tai oikeanlaista hoitoa. Nykyään kuitenkin suositellaan että, kipulääkkeiden anto keskeytetään

(22)

ennen diagnoosin tekemistä tai kirurgista päätöstä. Kipulääkitys tulisi aloittaa jo ennen diagnoosia, eikä sitä tulisi lykätä. Potilaalle voi lääkärin määräyksellä antaa esimerkiksi Paracetamolia tai Litalgin -valmistetta ja kovissa kivuissa ole- valle potilaalle suositellaan annettavaksi opioideja yhdessä muiden kipulääkkei- den kanssa. Tutkimusten mukaan oikea-aikainen ja riittävä kivunhallinta auttaa saavuttamaan nopeamman toipumisen, lisää potilaiden tyytyväisyyttä sekä pie- nentää terveydenhuollon kustannuksia. (Falch ym. 2013.)

Kipulääkkeet, etenkin opioidit ovat monesti yhdistetty kuolleisuuteen ja sairasta- vuuteen, jos opioideja on käyttänyt joka päivä. Tästä huolimatta kipulääkkeiden käyttö on lisääntynyt koko maassa. Opioidien pitkäaikaisella käytöllä on todettu olevan myös kielteinen vaikutus joihinkin sairauksiin, tästä esimerkkinä ummetus, jota opioidit tavallisimmin aiheuttavat. (Szigethy, Knisely, Drossman. 2017.)

6 Opinnäytetyön tarkoitus ja tehtävä

Opinnäytetyön tarkoituksena on lisätä sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiske- lijoiden valmiuksia vatsakipupotilaan ulkoiseen tutkimiseen. Tehtävänä on tuottaa opetusvideo vatsakipupotilaan tutkimisesta ulkoisesti, Karelia-ammattikorkeakoulun täydentävälle Akuuttihoito-opintojaksolle opetuskäyttöön.

7 Opinnäytetyön toteutus

7.1 Toiminnallinen opinnäytetyö

Toteutamme opinnäyteyömme toiminallisena. Toiminnallinen opinnäytetyö tarkoittaa, että tehdään jokin konkreettinen tuotos, esimerkiksi tilaisuus, video, opas tai tapahtuma. Jokaiseen työhön kuuluu kirjallinen osuus ja kirjallisesta osuudesta tulee löytyä kaikki samat asiat kuin toiminnallisesta osuudesta.

(23)

Opinnäytetyö aloitetaan aiheen valinnalla ja aihe tulisi valita aina niin, että mielenkiintoa runsaasti aihetta kohtaan. Teksti olisi kirjoitettava niin, että se palve- lisi mahdollisimman hyvin toimeksiantajaa ja kohderyhmää. Opinnäytetyön ta- voitteena on, että opiskelija olisi oman alansa ammattilainen sekä tietää tutkimuksen perusteet. Työssä tulee käydä ilmi, että tietää ja taitaa omasta alasta riittävästi. (Airaksinen & Vilkka 2003, 9–51).

7.2 Opinnäytetyön lähtötilanne

Opinnäytetyömme lähti liikkeelle syksyllä 2020, kun ensimmäiselle ideallemme löysimme toimeksiantajan ja aihe hyväksyttiin. Ehdimme jo hetken tutustua ai- heeseen ja kirjoittaa siitä, kunnes yhdessä totesimme, ettei aihe ollutkaan tar- peeksi mielenkiintoinen ja tulevaisuuttamme sairaanhoitajina tukeva.

Kun kevätlukukaudella 2021 suoritimme täydentäviin opintoihin valitsemamme Akuuttihoito-opintojakson, huomasimme että kyseisen opintojakson aiheet kiin- nostivat kovasti. Juteltuamme opintojakson opettajan kanssa, saimme idean tehdä opinnäytetyö kyseiselle opintojaksolle, ja aiheeksi valikoitui opetusvideo akuutista vatsakivusta ja sen tutkimisesta.

Alusta asti oli täysin selvää, että tulemme tekemään toiminnallisen opinnäyte- työn. Halusimme tehdä konkreettisen tuotoksen, koska koimme molemmat, että se olisi mielenkiintoisin tapa meille tehdä tätä työtä. Pyrkimyksemme oli käydä jokaisessa koulumme järjestämässä opinnäytetyöohjauksessa yhdessä, mutta aikataulullisista syistä, töistä sekä muista koulutehtävistä johtuen tämä ei aina ollut mahdollista. Sovimme kuitenkin yhdessä, että vuorotellen käymme opin- näytetyöohjauksissa, jonka jälkeen informoimme kattavasti toista osapuolta.

Ohjauskertojen aikana teimme muistiinpanoja, jonka jälkeen keskustelimme ja sovimme aikataulusta ja opinnäytetyön etenemisestä. Opinnäytetyön kirjoitusprosessi lähti aluksi hyvin käyntiin ja saimme runsaasti tekstiä aikaiseksi, mutta kesällä 2021 kirjoitusprosessi jäi tauolle kesätöiden takia. Myöhemmin syksyllä 2021 saimme kuitenkin loput tekstiosuudesta valmiiksi. Kun teoriaosuus oli valmis, lähdimme miettimään videon käsikirjoitusta ja toteutusta.

(24)

7.3 Toimeksiantajan ja kohderyhmän kuvaus

Teemme tämän opinnäytetyön Karelia-ammattikorkeakoululle. Korkeakoulu sijaitsee Pohjois-Karjalassa Joensuussa ja siellä opiskelee noin 3800 henkilöä.

Vuonna 2019 Karelia-ammattikorkeakoulussa oli suoritettuja tutkintoja 742, joista ammattikorkeakoulututkintoja 664 ja ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja 78. (Karelia-ammattikorkeakoulu 2019, 10–11).

Kohderyhmänä toiminnalliselle opinnäytetyön osuudelle, videolle, on sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja koulutuksen suorittavat opiskelijat, jotka ovat viiden- nelle lukukaudelleen täydentäviin opintoihinsa valinneet opintojakson ‘’Akuutti- hoito’’, sekä tätä opintojaksoa opettavat opettajat.

7.4 Videon suunnittelu, toteutus ja arviointi

Videon suunnittelu alkoi, kun saimme opinnäytetyön teoriaosuuden kirjoitettua.

Lähdimme aluksi miettimään videon toteutusta ja sen käsikirjoitusta. Ensim- mäiseksi teimme raakaversion käsikirjoituksesta, jotta saisimme tarkemman kä- sityksen siitä, mitä video sisältäisi. Koska itsellämme ei ollut aikaisempaa tietoa tai kokemusta videon tekemisestä, otimme yhteyttä ystäväämme, joka opiskelee media-alalla ja pyysimme apua videon tekoon. Ikävä kyllä, hänellä ei omien opintojensa ohella ollut aikaa videomme tekemiseen, mutta saimme häneltä opettajan yhteystiedot, jolta voisimme mahdollisesti saada apua. Olimme opet- tajaan sähköpostitse yhteydessä, eikä tämäkään yritys avun saannista tuottanut tulosta. Tämän jälkeen jouduimme toteamaan, että videon äänitys on tehtävä itse, omia laitteita käyttäen. Videon käsikirjoitus sisälsi itsellemme vaihe vai- heelta niin sanotun ohjeen siitä, mitä video sisältää. Halusimme videosta ker- rontamaisen, mutta opettavan. Kun videon puheosuus oli kirjoitettu, aloimme miettimään videoon liikkuvaa kuvaa ja otsikoita selostuksen tueksi. Kirjoitimme selostuksen puhtaaksi, eli sen, mitä tarkalleen ottaen halusimme videolla pu- hua. Tämän jälkeen aloimme toteuttamaan videota.

(25)

Kuvasimme videon koulussamme, simulaatioluokassa. Varasimme luokan ilta- päivästä, jotta tiesimme että kuvaaminen ei häiritse opetusta. Kuvaaminen ta- pahtui omalla puhelimellamme. Laitoimme puhelimen kuvaustelineeseen, jotta kuva olisi vakaa. Kuvasimme videon jokaisen kohtauksen omina videopätkinä, jotka yhdistimme lopulta yhdeksi videoksi. Videon editoinnissa saimme apua opiskelutoveriltamme, joka kokosi liikkuvan kuvan, sekä videon yhteen ja lisäsi tekstityksen. Videossa esiintyy ystävämme, joka toimi potilaana sekä toinen tä- män opinnäytetyön toinen tekijä, joka toimi hoitajana ja toinen opinnäytetyön te- kijä kuvaajana. Valmiin tuotoksen lähetimme toimeksiantajallemme, joka oli tyy- tyväinen videoon.

Pyysimme videosta palautetta Google Forms:in kautta anonyymisti. Lähetimme videon, sekä palautelomakkeen sähköpostilla kolmannen vuoden sairaanhoita- jaopiskelijoille. Palautetta emme voineet pyytää opintojaksoa käyviltä opiskeli- joilta, sillä kyseinen opintojakso alkaa seuraavan kerran kevätlukukaudella 2022. Kysymyksiä oli yhteensä neljä (Liite 1), viimeiseen kysymykseen sai antaa vapaamuotoista palautetta. Palautteita saimme yhteensä viisi. Palautteessa kysytyt kysymykset olivat avoimia kysymyksiä; mikä videossa oli hyvää, missä jäi parannettavaa sekä antoiko video lisää valmiuksia vatsakipupotilaan tutkimiseen. Onnistumisina koettiin videon selkeys, kertojan selkeä ja rauhallinen puhe, sekä kattava tieto aiheesta. Jokaisesta saadusta palautteesta käy myös ilmi, että video antoi lisää valmiuksia akuutin vatsakivun ulkoiseen tutkimiseen, sekä se herätti katsojassa mielenkiintoa aihetta kohtaan. Parannettavaa jäi pa- lautteen mukaan videon kuvakulmaan.

8 Pohdinta

8.1 Tuotoksen tarkastelu

Tutkimusten mukaan opiskelijat motivoituvat oppimiseen paremmin videon avulla, kuin perinteisellä opetuksella. Videopohjainen opetus voi myös parantaa vuorovaikutusta oppijoiden välillä. Tutkimus kertoo myös, että opiskelijat, jotka

(26)

opiskelivat videoiden avulla, olivat tyytyväisempiä kuin ne, jotka opiskelivat pe- rinteisesti. (Chatti, Schroeder & Yousef 2014.)

Videoita on alettu käyttämään opetuksessa enenevissä määrin teknologian ke- hityksen myötä ja videoita on käytetty opetusmateriaalina jo vuosikymmeniä. Vi- deo havainnollistaa opetettavan asian, joka kertomisella tai lukemisella ei to- dennäköisesti konkretisoituisi. Kun oppija näkee opetettua asiaa videolla, osaa hän yhdistää lukemansa käytäntöön. (Heikkilä, Luo, Holappa-Girginkaya, Kuure

& Nummilinna 2021.) Buchnerin mukaan hyvä video on lyhyt, jossa puhutaan selkeästi yleisölle ja se keskittyy oppimistavoitteeseen, joka kertoo tarinan, luo tuntemuksia ja vie katsojan virtuaaliselle matkalle (Buchner 2018, 7).

Video valmistui lokakuun lopussa ja lähetimme sen toimeksiantajallemme. Toi- meksiantaja antoi oman palautteensa videoon, jonka pohjalta teimme tarvittavat korjaukset. Videosta tuli kymmenen minuuttia pitkä, mutta myös aiheemme oli laaja, joka vaikutti vahvasti videon pituuteen. Keskustelimme prosessin aikana toimeksiantajan kanssa siitä, mitä videoon tulee sisällyttää. Saimme aiheen ra- jattua niin, että videossa oli kaikki oleellinen tieto, joka vastaa tarkoitustaan. Vi- deosta tuli ulkoasullisesti hyvä ja selkeä, sekä liikkuva kuva elävöittää videota hyvin. Tehtävänä oli saada video opetuskäyttöön, jotta sairaanhoitaja- sekä ter- veydenhoitajaopiskelijat saisivat lisää valmiuksia akuutin vatsakivun ulkoiseen tutkimiseen.

Toimeksiantaja, Karelia-ammattikorkeakoulu, oli tyytyväinen lopputulokseen ja halusi videon opetuskäyttöön. Video, sekä teoriaosuus perustuvat Suomessa sekä ulkomailla tutkittuun tietoon.

8.2 Luotettavuus ja eettisyys

Luotettavuutta arvioidaan neljällä eri kriteerillä; uskottavuus, siirrettävyys, vahvistettavuus, sekä refleksiivisyys eli riippuvuus. Nämä ovat laadullisen opinnäy- teyön arvioinnin kriteerit, mutta niitä käytetään myös toiminnallisen opinnäyte- työn luotettavuuden arvioinnissa. (Kankkunen & Vehviläinen-Julkunen 2015, 197–198.)

(27)

Uskottavuus tarkoittaa lyhykäisyydessään sitä, että tutkimukseen osallistuneet henkilöt ymmärtävät tutkimuskohteen ja tutkimustulokset vastaavat sitä. Uskot- tavuutta voidaan lisätä keskustelemalla tutkimuksen eri vaiheissa. (Kylmä & Ju- vakka 2018, 128.) Työmme uskottavuutta lisää se, että olemme käyttäneet paljon ulkomaalaisia lähteitä ja olemme käyttäneet pääasiassa alle kymmenen vuotta vanhoja lähteitä. Meillä on myös muutama vanhempi lähde, koska uu- dempaa tietoa ei ollut ja koimme ne hyviksi lähteiksi. Haimme pääasiassa tietoa Google Scholarista, Pub Medistä ja Duodecim Terveyskirjastosta.

Vahvistettavuus tarkoittaa, että tutkimuksen eteneminen on kirjattava ylös niin, että toinen tutkija pystyy seuraamaan prosessin kulkua. Raporttia kirjoittaessa tutkija hyödyntää tehtyjä muistiinpanoja. Refleksiivisyys tarkoittaa, että tutkijan on tiedostettava omat lähtökohdat ja osattava käyttää niitä oikein tutkimusta tehdessä, sekä lisäksi tiedostaa oma vaikutus tutkimukseen. (Kylmä & Juvakka 2018, 129.) Työmme refleksiivisyys näkyy aiheen valinnassa. Valitsimme tämän aiheen, koska olemme molemmat erittäin kiinnostuneita akuutti työstä. Akuutin vatsakivun syytä on erittäin vaikeaa tunnistaa tai löytää, joten aihe kiehtoi enemmän.

Siirrettävyys puolestaan tarkoittaa, että tutkijan on osattava kuvailla riittävästi tutkimukseen osallistuneita ja sen ympäristöä (Kylmä & Juvakka 2018, 129).

Työmme siirrettävyyttä on mahdollisuus jakaa videota muihin ammattikorkea- kouluihin.

Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden mukaan sairaanhoitajan tehtävänä on terveyden edistäminen, erilaisten sairauksien ehkäiseminen, sekä kivun ja kärsimyk- sen lieventäminen (Sairaanhoitajaliitto 2021). Eettisenä kysymyksenä heräsi potilaan lääkitseminen vatsakivun aikana. Asiasta löytyi kahdenlaista tietoa, tutkimuksissa kerrottiin, että lääkettä ei suositella annettavaksi, koska sen koetaan peittävän kipua ja syyn löytäminen on haastavampaa. Pohdimme paljon kirjoi- tusprosessin aikana, miten tilanteessa tulisi toimia, olisiko oikein antaa lääkettä kivusta kärsivälle ihmiselle vai antaa kivun kasvaa.

(28)

Opinnäytetyön eettistä osaamista voidaan arvioida myös tutkimusetiikan avulla.

Tutkimusetiikka tarkoittaa yhdessä sovittuja sääntöjä toimeksiantajan, kollegoi- den, rahoittajien sekä tutkimuskohteen kanssa. Tutkimusetiikassa puhutaan hy- västä tieteellisestä käytännöstä, joka tarkoittaa, että toimii ja käyttää eettisesti kestäviä tiedonhankintamenetelmiä ja tutkimusmenetelmiä. Hyvä tieteellinen käytäntö edellyttää, että tutkija osaa käyttää oman alansa tieteellisen kirjallisuu- den tietolähteitä sekä toimii rehellisesti, huolellisesti ja täsmällisesti tutkimusta tehdessä. Tutkimuksesta saatujen tulosten tulee myös täyttää tietyt kriteerit.

(Vilkka 2015, 26.)

8.3 Ammatillinen kasvu

Aloitimme opinnäytetyön vuoden 2020 syksyllä, sillä ajatuksella, että se olisi sa- man vuoden joulukuussa valmis. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat, aiheemme vaihtui 2021 tammikuussa ja henkilökohtaisten elämäntilanteidemme vuoksi ai- kataulu venyi huomattavasti. Työn tekemisen teki haasteelliseksi se, että asuimme eri kaupungeissa.

Aluksi teimme työtä Teams -yhteyden välityksellä, mutta pian huomasimme, että aikataulumme eivät sopineet yhteen ja teimme kumpikin työtä omaan tahtiin kotona. Keskustelimme tiiviisti siitä, mitä on saatu aikaiseksi ja miten ede- tään. Jossakin vaiheessa opinnäytetyötä huomasimme, että omaan tahtiin tekeminen ei ollut hyvä ratkaisu ja teimme aikataulun, mitä tulisi tehdä tiettyyn päi- vämäärään mennessä.

Saimme ohjaajilta palautetta opinnäytetyöstä ohjauksissa ja kyselimme ohjaus- ten aikana paljon mitä seuraavaksi tekisimme. Ohjauksissa oli rajallinen määrä aikaa ja etenkin ensimmäisten ohjauskertojen aikana oli paljon opinnäytetöitä, joita ohjaajien tuli kommentoida. Näin ollen ohjaaminen jäi osalla ohjausker- roista hieman puutteelliseksi. Laitoimme työmme myös toimeksiantajallemme, mutta koska hän on koulumme opettaja, oli hänellä rajallinen määrä resursseja, eikä hän pystynyt syventymään opinnäytetyöhömme kovinkaan tarkasti.

(29)

Opinnäytetyöprosessin aikana opimme, että yhteistyö ja keskusteleminen roh- keasti yhdessä pienistäkin yksityiskohdista on todella tärkeää. Opimme myös, että opinnäytetyö prosessi vie paljon aikaa, sekä resursseja omasta elämästä ja molempien osapuolien oli tultava vastaan, jotta saimme yhteisymmärryksessä työn tehtyä. Haastavinta oli saada aikataulut sopimaan yhteen niin, että kumpikin osapuoli kirjoittaisi yhtä paljon. Prosessin aikana kohtasimme myös monia pettymyksen tunteita, sekä stressaavia tilanteita. Opimme prosessin aikana, miten pettymyksistä pääsee yli, sekä sietämään stressiä paremmin. Emme pääs- seet aikataulussamme tavoitteeseen, mutta olemme tyytyväisiä, kun saimme työmme valmiiksi.

8.4 Hyödynnettävyys ja jatkokehitysideat

Opinnäytetyön toiminnallisen osuuden hyödynnettävyys tulee esille hoitotyön oppitunneilla. Akuutin vastakivun tutkimista ei tuntimäärän vähyyden vuoksi eh- ditä käymään läpi kunnolla ‘’Akuuttihoito’’ -opintojaksolla, joten videosta on var- masti hyötyä jatkossa opiskelijoille. Uskomme, että akuutin vatsakivun tutkimista voidaan kehittää hoitotyössä paljon ja aihe on monipuolinen, sekä laaja.

Akuutin vatsakivun tutkiminen on haastavaa, koska syitä siihen voi olla monia.

Jatkokehitysmahdollisuuksia on monia, esimerkiksi syventymistä tarkemmin vatsakivun syihin ja siihen mistä kipu johtuu.

(30)

Lähteet

Abdullah, M & Firmansyah M. A. 2013. Clinical Approach and Management of Chronic Diarrhea. The Indonesian Journal of Internal Medicine 45 (2), 157–165. http://www.inaactamedica.org/archi-

ves/2013/23770798.pdf

Alanen, P. Jormakka J, Kosonen A & Saikko S. Oireista työdiagnoosiin, Sano- maPro. 2016.

Airaksinen, T. Vilkka, H. 2003. Toiminnallinen opinnäytetyö. Jyväskylä: Kustan- nusosakeyhtiö Tammi.

Ayonride, O. T., Ayonride, O. A., Adams, L. A., Sanflippo, F. M., O`Sullivan, T.

A., Robinson, M., Oddy, W. H., Olynyk, J. K. 2020. The relationship between abdominal pain and emotional wellbeing in children and adolescents in the Raine Study. Scientific Reports 10 (1), 1–11.

https://www.nature.com/articles/s41598-020-58543-0.pdf Buchner, J. 2018. R&E-SOURCE Open Online Journal for Research and

Education. How to create Educational Videos: From watching pas- sively to learning actively 9 (12), 1–10. https://journal.ph-noe.ac.at/in- dex.php/resource/article/view/584/585. 20.10.2021.

Cartwright S. L., Knudson M. P. 2015. Diagnostic Imaging of Acute Abdominal Pain in Adults. American Family Physician 91 (7), 453-459.

Chatti, M. Schoeder, U. & Yousef, A. Video-Based Learning: A Critical Analysis of The Research Published in 2003–2013 and Future Visions.

https://www.researchgate.net/publication/278707623_Video-Ba- sed_Learning_A_Critical_Analysis_of_The_Research_Pub- lished_in_2003-2013_and_Future_Visions. 19.10.2021

Falch, C. Vicente, C. Häberle, H. Kirschniak, A. Müller, S. Nissan, A. Brücher, B.L.D.M. 2013 Treatment of acute abdominal pain in the emergency room a systematic review of the literature. Treatment of acute abdominal pain in the emergency room: A systematic review of the literature (wiley.com). 10.1002/j.1532-2149.2014.00456.x

Finne-Soveri, H., Arvonen M. 2018. Potilaan kohtaaminen, vuorovaikutus ja it- semääräämisoikeus kotisairaalassa. Duodecim oppiportti.

https://www.oppiportti.fi/op/kts00002/do?p_haku=potilaan%20kohtaa- minen#q=potilaan%20kohtaaminen.

Haho, A. Asiakkaan eettinen kohtaaminen. 2021. 19 (4); 501–512 https://asia- kas.kotisivukone.com/files/ssks.kotisivukone.com/tiedostot/Viesti- lehti/viesti32013.pdf 23.9.21.

Heikkilä, M. Luo, X. Holappa-Girginkaya, J. Kuure, M. Nummilinna, K. 2021.

ePooki. Video apuna oppimisessa – perehdytysvideon tuottaminen bioanalytiikan opiskelijoille 2021 (31).

http://www.oamk.fi/epooki/2021/video-apuna-oppimisessa-perehdytysvideon-tuottaminen-bioanalytiikan-opiskelijoille/. 18.10.2021 Hull, S.K. Broquet, K. 2007. How to manage difficult patient. Family practice

management 14 (6), 31–34.

Härkki, P. Nuutila, M. 2007. Akuutti vatsakipu raskauden aikana on selvitettävä viipymättä. Lääkärilehti 62, 385. https://www.laakari-

lehti.fi/ajassa/paakirjoitukset/akuutti-vatsakipu-raskauden-aikana-on- selvitettava-viipymatta/#reference-2 11.5.2021

(31)

Kankkunen, P. Vehviläinen-Julkunen, K. 2015. Tutkimus hoitotieteessä. Hel- sinki: Sanoma Pro Oy. 12.10.2021.

Karelia-ammattikorkeakoulu. 2019. Toimintakertomus. https://issuu.com/karelia- amk/docs/karelia-toimintakertomus 2019. 22.10.2021.

Kim J. S. 2013. Acute Abdominal Pain in Children. Teoksessa Joon Sung Kim.

Pediatric Gastroenterology, Hepatology & Nutrition. 220–224.

https://synapse.koreamed.org/upload/SynapseData/PDF- Data/1121pghn/pghn-16-219.pdf.

Kolho K-L., 2018. Lasten vatsakivut. Gastroenterologia ja hepatologia. 2021 Kustannus Oy Duodecim. https://www.oppiportti.fi/op/gjh00801/do 10.5.2021.

Koponen, L., Sillanpää, K. 2005. Potilaan hoito päivystyksessä. Jyväskylä: Kus- tannusosakeyhtiö Tammi.

Kuisma, M., Holmström, P., Nurmi, J., Porthan, K. & Taskinen, T. 2017 Ensi- hoito. Sanoma Pro. Helsinki.

Kylmä, J. Juvakka, T. 2007. Laadullinen terveystutkimus. Edita Publishing Oy.

Helsinki.

Kärkkäinen, M. Manninen, J. Paajanen, H. 2017 Akuutin mesentriaali-iskemian hoitomahdollisuudet parantuneet. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. https://www.duodecimlehti.fi/duo13519 23.2.2021

Kössi, J. 2007. Akuutti vatsa. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim 123 (5), 575–582. https://www.duodecimlehti.fi/duo96327.

Lääkäriliitto. 2009. Lääkärin vastaanoton laatusuositus. https://www.laakari- liitto.fi/laakarin-tietopankki/muita-ohjeita-ja-suosituksia/vastaanoton- laatu/ 26.10.2021

Middaugh D. J. 2017. Medsurg nursing. Nursin management Watch Your Lan- guage 26 (1), 64–65. Nursing Management. Watch Your Language!:

EBSCOhost (karelia.fi) PMID: 303530363.5.2021

Mustajoki, P. 2019. Äkillinen vatsakipu (akuutti vatsa). Lääkärikirja Duodecim.

https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artik- keli=dlk00067#s3 11.2.2021

Mustajoki, P. 2020. Haimatulehdus. Duodecim, terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00017 23.2.2021 Mustajoki, P. Kaukua, J. Virstanäytteet (laboratoriotutkimusten tulkinta) Duode-

cim, terveyskirjasto. https://www.terveyskirjasto.fi/snk02040 13.5.2021

Peldan, P. Raiman, J. Thorson, B. Saarikoski, A Merras-Salmio, L. 2021. Lap- sen ja nuoren toiminnalliset vatsavaivat. Lääkärilehti 76 (7), 413–

417.https://helda.helsinki.fi/bitstream/han-

dle/10138/328694/SLL72021_413.pdf?sequence=1

Potilaan lääkärilehti https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/akillinen-vatsakipu-eli-akuutti-vatsa/ 11.2.2021 ?????

Puolakkainen P., 2018. Akuutin vatsan syyt. Duodecim oppiportti.

https://www.oppi-

portti.fi/op/gjh00901/do?p_haku=akuutti%20vatsa#q=akuutti%20vats a.

Registered Nurse RN. 2021. Four Abdominal Quadrants and Nine Abdominal Regions. https://www.registerednursern.com/four-abdominal-quadrants-regions/. 18.10.2021.

Reyhaneh Vejdani., Hamid Reza Mohaghegh Shalmani., Mina Mir-Fattahi., Fa- ranak Sajed-Nia. Morteza Abdollahi. Mohammad Reza Zali. Amir

(32)

Houshang Mohammad Alizadeh., Ali Bahari Gholamreza Amin. 2006.

The Efficacy of an Herbal Medicine, Carmint, on the Relief of Abdo- minal Pain and Bloating in Patients with Irritable Bowel Syndrome: A Pilot Study. https://link.springer.com/article/10.1007/s10620-006- 9079-3.

Ritvaniemi, P. 2021. Akuutti vastakipu. Mehiläinen. https://www.mehilai- nen.fi/kipu/vatsakipu/akuutti-vatsakipu 21.20.2021.

Saha, H. Salonen, T. Sane, T. 2009. Potilaan tutkiminen. Kustannus oy Duode- cim.

Sairaanhoitajaliitto 2021. Sairaanhoitajan eettiset ohjeet. https://sairaanhoita- jat.fi/wp-content/uploads/2020/01/Sairaanhoitajien-eettiset-ohjeet.pdf 20.12.21

Suominen, J. 2018. Lapsen äkillinen vatsakipu. Duodecim aikakausilehti, 134, 577–581. https://helda.helsinki/bitstream/han-

dle/10138/302249/duo14224.pdf?sequence=1 10.5.2021

Szigethy, E. Knisely, M. Drossman, D. 2017. Opioid misuse in gastroenterology and non-opioid management of abdominal pain. Opioid misuse in gastroenterology and non-opioid management of abdominal pain | Nature Reviews Gastroenterology & Hepatology 15(3), 168–180.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2012. Päivystysvastaanotot potilaiden näkö- kulmasta. Arviointiseloste 1/2012. Teoksessa Hansen AR., Navne LE. Patienters perspektiver på akutmodragelser. Helsinki: THL, 4–12 Vilkkaa, H. 2016 Tutki ja kehitä. PS-kustannus. Jyväskylä. 6.11.2021

(33)

PALAUTELOMAKE

Mikä videossa oli hyvää?

Missä jäi parannettavaa?

Antoiko video lisää valmiuksia vatsakipupotilaan tutkimiseen?

Muut kommentit?

(34)

KUVAUSSUUNNITELMA

Akuutin vatsakipupotilaan tutkiminen

-opetusvideo sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja opiskelijoille

Tekijät: Viivi Laine ja Elina Reinekoski Kesto: 10min

Paikka: Karelia-ammattikorkeakoulu Näyttelijät: Viivi Laine ja Tero Matilainen

Tarvittava välineistö: Potilassänky, sairaanhoitajan vastaanottohuone, stetoskooppi, lääkepurkki, lääkelasi,

vesilasi, tietokone.

Kohtaus 1:

Sairaanhoitaja istuu vastaanottonsa tietokonepöydän ääressä kirjoittamassa tietoko- neella. Kertoja puhuu

akuutista vatsakivusta yleisesti. Kuva muuttuu still kuvaksi, jossa kertojan puheen tueksi tulee tekstiä

ranskalaisin viivoin.

Kohtaus 2:

Still kuva jatkuu, jossa kertoja kertoo akuutin vatsakivun korkea- ja matalariskiset syyt, sekä sen, mitä

vatsakivun syitä näihin luokitellaan.

Kohtaus 3:

Still kuva jatkuu. Kertoja kertoo lasten yleisimpiä vatsakipujen syitä. Tämän kohtauksen lopussa still kuva

päättyy ja kuvaan astelee potilas, ikään kuin vastaanotolle.

Kohtaus 4:

Still kuva alkaa edellisen kohtauksen jälkeen, kun potilas sekä sairaanhoitaja istuvat vastaanotto huoneessa.

Kertoja alkaa kertomaan potilaan haastattelusta Socrates -haastattelumallin mukaisesti.

Kohtaus 5:

Still kuva jatkuu. Kertoja kertoo lisää potilaan haastattelusta ja siihen kuuluvista tär- keistä kysymyksistä.

(35)

Kohtaus 6:

Still kuva jatkuu. Kertoja käy läpi anamneesin tekemisen sekä kivun määrityksen tär- keyden.

Kohtaus 7:

Still kuva päättyy ja potilas näyttää kertojan puheen mukaisesti kivuliaimman kohdan vatsallaan. Kertoja

käy edelleen läpi sitä, millaisia asioita potilaasta itsestään tulee ottaa huomioon potilaan kipua

määriteltäessä.

Kohtaus 8:

Still kuvaa potilaasta ja sairaanhoitajasta vastaanotolla. Kertoja käy läpi esimerkin kipu- mittarista, jota voi

käyttää kivun voimakkuutta määriteltäessä.

Kohtaus 9:

Still kuva jatkuu. Kertoja puhuu lapsen kivun määrityksestä.

Kohtaus 10:

Still kuva jatkuu ja kertoja käy läpi asioita, joita potilasta tutkittaessa tulee ottaa huomioon. Still kuva

päättyy kertojan puheen aikana.

Kohtaus 11:

Still kuva päättyy. Sairaanhoitaja kuuntelee potilaan suoliääniä.

Kohtaus 12:

Sairaanhoitaja kuuntelee potilaan suoliääniä. Kertoja kertoo mitä potilaan kliiniseen tutkimiseen kuuluu.

Kohtaus 13:

Kuva vaihtuu. Kuvassa näkyy torso, jossa neljä viivaa. Jokaisen viivan kohdalle on kirjoitettu mitä kukin osio

tarkoittaa, kun puhutaan vatsan tutkimisen nelikentästä. Kertoja kertoo tarkemmin neli- kentästä. Jokaisen

osion otsikko ympyröidään keltaisella, jotta katsoja tietää mistä neljänneksestä puhutaan. Kertoja käy myös

läpi sen, mitä elimiä kussakin neljänneksessä sijaitsee. Kuva päättyy.

(36)

Kohtaus 14:

Videon kuva jatkuu. Sairaanhoitaja pyytää potilasta nostamaan paitaa, jotta vatsaa on helpompi palpoida

edellisen nelikenttä ohjeen mukaisesti. Kertoja kertoo vatsan palpoimisesta.

Kohtaus 15:

Still kuva alkaa. Kertoja alkaa kertomaan potilailta otettavista laboratoriokokeista ja mit- tauksista.

Kohtaus 16:

Still kuva vaihtuu kuvaan, jossa potilas istuu sängyn reunalla ja sairaanhoitaja antaa potilaalle lääkettä.

Kertoja käy lyhyesti läpi lääkityksestä sekä siihen liittyvistä ongelmista.

Kohtaus 17:

Still kuva alkaa. Kertoja käy läpi lyhyesti asioita, joita sairaanhoitajan tulee ottaa huomioon potilaita

hoitaessaan.

Lopuksi:

Karelia-ammattikorkeakoulun teemalla ja logolla oleva tausta. Tekstinä tekijät, videossa esiintyneet

henkilöt sekä se, että video on toteutettu opinnäytetyönä 2021.