Teollista muotoilua alihankintana
- Case Muodonmuutos ja Sandvik Mining and Construction
Minna Heino Teollisen muotoilun koulutusohjelma Pro gradu 2016 Lapin yliopisto
Lapin yliopisto, taiteiden tiedekunta
Työn nimi: Teollista muotoilua alihankintana – Case Muodonmuutos ja Sandvik Mi- ning and Construction
Tekijä: Minna Heino
Koulutusohjelma/oppiaine: Teollinen muotoilu Työn laji: Pro gradu -tutkielma
Sivumäärä: 66 Vuosi: 2016
Tiivistelmä:
Pro gradu -tutkielmani käsittelee teollisen muotoilun alihankintaa. Tutkimuksessani tarkastelen tilannetta, jossa asiakasyrityksellä ei ole omaa sisäistä muotoiluorgani- saatiota, vaan muotoilu hankitaan yrityksen ulkopuolelta. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Esimerkkitapaukseni on muotoiluyhteistyö muotoilutoimisto Muo- donmuutoksen ja teollista muotoilua hyödyntävän Sandvik Mining and Constructio- nin välillä.
Tutkimuksessani pyrin ottamaan selvää, miten muotoilua hyödynnetään asiakasyri- tyksessä. Pyrin myös tunnistamaan haasteita, joita muotoilun alihankintaan liittyy, ja pohtimaan, miten yhteistyötä olisi mahdollista kehittää. Asettamani tutkimusky- symykset ovat: ”Miten asiakasyritys hyödyntää alihankittua muotoilua?” ja ”Mitä haasteita on alihankitun muotoilun hyödyntämisessä?”.
Tutkimukseni aineisto koostuu teollisille muotoilijoille ja asiakasyrityksen edustajille tekemistäni teemahaastatteluista sekä yhteistilaisuuksista. Aineisto on analysoitu laadullista sisällönanalyysia käyttäen. Lisäksi olen tarkastellut löydöksiä aiempien tutkimusten ja kirjallisuuden valossa. Aineiston analyysin pohjalta olen tunnistanut useita muotoilun käytön syitä, sekä syitä hankkia muotoilua nimenomaan alihankin- tana. Muotoiluyhteistyöhön liittyvät haasteet ovat tutkimukseni pohjalta moninai- sia liittyen esimerkiksi muotoilun hyödyntämisen mekanismeihin asiakasyrityksessä, muotoilun ymmärrettävyyteen ja muotoilupalveluiden selkeyteen.
Vaikkei tutkimustani välttämättä voi suoraan yleistää muihin yhteyksiin, uskon siitä löytyvän samaistumispintaa kaikille, jotka ovat tekemisissä muotoilun alihankinnan kanssa – olivatpa he muotoilupalvelun tarjoajia tai sitä hyödyntäviä.
Avainsanat: muotoilu, teollinen muotoilu, muotoilun alihankinta, ulkoistettu muo- toilu, muotoilun hyödyntäminen, muotoilujohtaminen
Suostun tutkielman luovuttamiseen kirjastossa käytettäväksi x
University of Lapland, Faculty of Art and Design
The title of the pro gradu thesis: Subcontracting industrial design – Case Muodon- muutos and Sandvik Mining and Construction
Author: Minna Heino
Degree programme / subject: Industrial design The type of the work: pro gradu thesis
Number of pages: 66 Year: 2016
Summary:
My pro gradu thesis studies subcontraction of industrial design. I study an arrange- ment, where the client company doesn’t have an internal design organisation, but chooses to acquire all design from outside sources. The study is a qualitative case study. The case in my study is the co-operation between industrial design company Muodonmuutos and their client Sandvik Mining and Construction.
In my study I define how outsourced industrial design is utilized by the client com- pany. I will recognize the challenges related to co-operation. I will also consider how co-operation could be developed. The research questions of this study are: ”How does the client company utilize outsourced industrial design?” and ”What challen- ges are there in utilizing outsourced design?”.
The research data consists of theme interviews I executed to industrial designers and a number of personnel from the client company. The data also includes sessions where the subject was processed by the participants. The data is analysed using methods of qualitative content analysis. I have also compared results in the light of previous studies. I have recognized multiple resaons of utilizing industrial design, in particular from outsourced sources. The challenges in co-operation are multifa- ceted, and are related for example to mechanisms of design utilization in the client company, the understandability of design and the clarity of design services.
Even though the study can’t be straightforwardedly generalized to other contexts, I believe anyone who works in the field of design – either providing or utilizing design services – can benefit from it.
Keywords: design, industrial design, subcontracting design, outsourced design, uti- lization of design, design management
I give a permission the pro gradu thesis to be read in the Library x
Kiitokset
Haluan kiittää Muodonmuutoksen ja Sandvik Mining and Constructionin osallistujia asiantuntevista ja mielenkiintoisista haastatteluista.
Kiitos professori Jonna Häkkilälle ohjauksesta ja hyvistä neuvoista tutkimusproses- sin varrella.
Sisältö
1 JOHDANTO ... 1
1.1 Aiheen esittely ... 1
1.2 Motivaatio tutkimukselle ... 1
1.3 Tutkimuskysymykset ja tutkimuksen tavoitteet ... 3
1.4 Case-esittely: Muodonmuutos ja Sandvik Mining and Construction ... 4
1.5 Tutkimuksen rakenne ... 6
2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTO ... 7
2.1 Laadullinen tapaustutkimus ... 7
2.2 Teemahaastattelu tutkimusmenetelmänä ... 9
2.3 Aineisto ... 10
2.3.1 Muotoilijahaastattelut ... 12
2.3.2 Asiakashaastattelut ... 13
2.3.3 Yhteistilaisuudet ... 14
2.4 Analyysi ... 15
3 VIITEKEHYS ... 18
3.1 Teollinen muotoilu ... 19
3.2 Muotoilutoimiala ... 21
3.3 Muotoilun hyödyntämisen tasoja ... 27
4 LÖYDÖKSET ... 32
4.1 Muotoilun käytön syyt ... 32
4.1.1 Miksi teollista muotoilua? ... 32
4.1.2 Miksi muotoilua alihankintana? ... 37
4.2 Muotoilun sisäinen hallinta ... 39
4.2.1 Muotoilua ohjaavat mekanismit ... 39
4.2.2 Kohti sisäistä muotoilun koordinointia ... 42
4.3 Muotoilun ymmärtäminen ... 44
4.4 Tarkastelussa esisuunnitteluvaihe ... 48
4.5 Muotoilupalveluiden kehittäminen ... 51
5 PÄÄTELMÄT ... 54
5.1 Vastaukset tutkimuskysymyksiin ... 54
5.2 Miten muotoilutoimisto voisi vastata haasteisiin? ... 59
5.3 Pohdinta ... 63
LÄHTEET ... 67
1
1 JOHDANTO
1.1 Aiheen esittely
Suuri osa teollisesta muotoilusta tuotetaan Suomessa alihankintana. Sisäisiä muo- toiluosastoja on pääasiassa vain suurimpien yritysten sisällä. (Holopainen & järvi- nen, 2006; Mutanen et al. 2006, 114-117.) Muotoilua kuitenkin hyödyntää suuri joukko yrityksiä, jotka ostavat osaamisen ulkopuolisilta muotoilutoimistoilta. On mielenkiintoista pohtia, miten muotoilun kaltainen erikoisosaaminen sulautuu osaksi asiakasyrityksen toimintaa, kun sen tuottaja on yrityksen ulkopuolella. Entä minkälaisia haasteita syntyy, kun muotoilija myy osaamistaan yritykselle, jonka oma osaaminen on muotoilun ulkopuolella? Miten saada asiakas näkemään muotoilun mahdollisuudet, ja hyödyntämään muotoilua sen parhaan potentiaalin mukaan?
Muotoiluyhteistyön edistämiseksi on muotoilutoimistoilla näytön paikka. Toimiak- seen sekä oman että asiakkaan edun mukaisesti, on muotoilutoimistojen mahdol- lista pohtia, mitä ne omalta osaltaan voisivat tehdä näiden haasteiden edessä.
Lähestyn aihetta aiempien tutkimusten, sekä tapaustutkimuksen kautta. Tutkimuk- sen tilaajataho on teollisen muotoilun palveluita tarjoava muotoilutoimisto Muo- donmuutos, ja tutkimus on tehty yhteistyössä teollisen muotoilun palveluita hyö- dyntävän Sandvik Mining and Constructionin kanssa. Tutkimusintressin ohella työn tavoitteena on ollut luoda suuntaviivoja muotoilutoimiston palvelujen kehittämistä varten asiakasymmärrystä lisäämällä.
1.2 Motivaatio tutkimukselle
Tarve aiheen tutkimiseen tuli muotoilutoimisto Muodonmuutokselta, jossa olin kol-
2 men kuukauden työharjoittelussa vuosien 2015 ja 2016 vaihteessa. Muodonmuu- toksen ovat perustaneet vuonna 1987 muovituotteita valmistaneen Sarviksen muo- toilijat, ja sillä on vahva muovituotesuunnittelun osaaminen. Muodonmuutoksen erityisosaamista on myös työkoneiden, kuten metsäkoneiden ja poralaitteiden suunnittelu.
Muotoilutoimiston asiakkaina on vuosien saatossa ollut pääasiassa yrityksiä, joiden oma osaaminen on muotoilun ulkopuolella. Pääasiassa asiakasyritykset edustavat raskasta teollisuutta, ja yhteistyötä tehdään insinöörien kanssa. Yhteistyössä on ha- vaittu tiettyjä toistuvia haasteita. Haasteita ovat mm. muotoilun ottaminen mukaan myöhäisessä vaiheessa muuta tuotekehitystä, ja muotoilun hyödyntäminen yksittäi- siin tuotteisiin tuotekokonaisuuksien sijaan.
Muodonmuutoksella uskottiin, että syventymällä tarkemmin asiakkaan kokemuksiin muotoiluyhteistyöstä, voidaan yhteistyön laatua entisestään parantaa. Näin asiakas- kin saa muotoiluyhteistyöstä suurimman mahdollisen hyödyn. Mukaan saatiin yksi Muodonmuutoksen suurimpia asiakkaita, louhinta- ja materiaalinkäsittelylaitteita valmistava Sandvik Mining and Construction. Lähes 20 vuoden yhteistyö antoi her- kullisen pohjan muotoilun alihankinnan lähempään tarkasteluun. Tutkimusintressin ohella projektissa on kulkenut vahvasti mukana motiivi kehittää muotoilutoimiston palveluita asiakaslähtöisestä näkökulmasta. Tavoitteena on ollut kuulostella tarkalla korvalla, mitä asiakas muotoiluyhteistyöltä haluaa, ja missä se näkee kehittämisen paikkoja.
Henkilökohtaisesti koin myös kiinnostusta aiheeseen. Samankaltaisia, muotoilun ymmärtämiseen ja hyödyntämiseen liittyviä haasteita olin kokenut pienemmässä mittakaavassa opiskelujeni aikana. Tuntui, että muotoilun laaja-alaisuutta ja sen tuomia hyötyjä oli muotoilua ulkopuolelta katsovien usein vaikea hahmottaa. Tämä tuo omat haasteensa yhteistyö- ja asiakasprojekteihin, jossa yhteistyökumppanit tu- levat muotoilualan ulkopuolelta. Toisaalta koin haasteet hyvinkin ymmärrettävinä –
3 enhän itsekään ymmärtänyt muotoilualaa ennen muotoiluopiskelujen alkamista. Ar- velin, että muotoilijoilla olisi paljonkin tehtävää muotoilun ymmärrettävyyden lisää- misessä ja muotoilun hyödyntämisen kehittämisessä. Päättelin, että muotoilijalle ominaisella käyttäjälähtöisyydellä voisi tarkastella myös muotoilupalveluita. Näin olisi mahdollista kehittää muotoilupalveluita mielekkääseen, asiakaslähtöiseen suuntaan.
1.3 Tutkimuskysymykset ja tutkimuksen tavoitteet
Tutkimukseni tarkastelee tilannetta, jossa teollinen muotoilu toteutuu alihankin- tana ulkoisen muotoilutoimiston kautta. Tapaustutkimukseni kohteena on muotoilu- toimisto Muodonmuutos ja sen asiakasyritys Sandvik Mining and Construction. Tar- koituksena on tarkastella yhteistyötä molempien osapuolten, eli muotoilua hankki- van (asiakasyritys) ja tuottavan osapuolen (muotoilutoimisto) näkökulmasta. Tavoit- teena on sekä määritellä miten alihankittu muotoilu tukee asiakasyrityksen toimin- taa, että määritellä muotoiluyhteistyön kehityskohteet.
TK1: Miten asiakasyritys hyödyntää alihankittua muotoilua?
TK2: Mitä haasteita on alihankitun muotoilun hyödyntämisessä?
Koska kyseessä on tapaustutkimus, ei tekemiäni havaintoja voi välttämättä yleistää muihin konteksteihin. Tarkoituksena onkin tarkkailla syvällisesti kahden muotoi- luyhteistyön osapuolen havaintoja, ja yrittää ymmärtää mitkä mekanismit vaikutta- vat yhteistyön laatuun. Lisäksi vertailen omia löydöksiäni muuhun aiheeseen liitty- vään tutkimukseen ja kirjallisuuteen.
4
1.4 Case-esittely: Muodonmuutos ja Sandvik Mining and Construction
Tamperelainen muotoilutoimisto Muodonmuutos Oy on tarjonnut teollisen muotoi- lun palveluita vuodesta 1987. Muotoilutoimisto työllistää tällä hetkellä viisi muotoi- lijaa, joista yksi on yrityksen toimitusjohtaja. Yksi toimiston pitkäaikaisimmista ja merkittävimmistä asiakkaista on louhinta- ja materiaalinkäsittelylaitteita, kuten kal- lionporauslaitteita, valmistava Sandvik Mining and Construction (SMC). SMC kuuluu monikansalliseen teollisuuskonserni Sandvik Groupiin, jolla on 86 miljardin SEK:n (ruotsin kruunun) liikevaihto. SMC:n liikevaihto on noin 41 miljardia SEK, se työllistää noin 19 000 henkilöä ja toimii ympäri maailman. Suomessa SMC:llä on toimipisteet viidellä paikkakunnalla: Tampereella, Turussa, Lahdessa, Hollolassa ja Vantaalla.
Muodonmuutos on tehnyt muotoilutehtäviä SMC:n Tampereen toimipisteelle 1990- luvun puolivälistä lähtien. Myös SMC:n muille toimipisteille, kuten Turun yksikölle Muodonmuutos on tehnyt muotoilua.
Muodonmuutoksen yhteistyö SMC:n, silloisen Tamrockin, kanssa alkoi vuonna 1996.
Tuolloin Tamrockilla otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön muotoilu tuotesuunnitte- luprojektissa. Kohteena oli pintaporauslaite Ranger. Prosessin aikana haluttiin sel- vittää, miten teollinen muotoilu voisi hyödyttää yritystä, sekä haettiin yhteistyön muotoa. Osa haastattelemistani SMC:n työntekijöistä oli ollut mukana tässä ensim- mäisessä teollista muotoilua hyödyntävässä projektissa. He kuvailivat tuotteesta tul- leen menestystuote, mihin muotoilulla uskottiin olevan vaikutusta. Tämän onnistu- neen kokeilun myötä teollista muotoilua alettiin ottaa mukaan jatkossakin, ja yhteis- työ on nyt jatkunut 20 vuotta. Muodonmuutos ei ole ainoa SMC:lle teollista muotoi- lua tehnyt muotoilutoimisto, vaan yhteistyötä SMC on tehnyt ja tekee myös muiden muotoiluosaajien kanssa. Määrällisesti eniten yhteistyötä SMC on kuitenkin tehnyt nimenomaan Muodonmuutoksen kanssa. Kuvassa 1 SMC:n Ranger DX800 pintapo- rauslaite.
5 Kuva 1: Ranger DX800
Muodonmuutoksen SMC:lle tekemät työtehtävät liittyvät tuotteiden katteiden ja ohjaamoiden muotoiluun. Työhön kuuluu kaikki vaiheet ideoinnista tuotantovalmii- den kappaleiden mallinnukseen. Työ tapahtuu yhteistyössä kulloisenkin SMC:n tuo- tesuunnittelutiimin kanssa. Osana ohjaamoiden suunnittelua on fyysisten käyttöliit- tymien, sekä käyttöliittymägrafiikoiden suunnittelu. SMC myös hyödyntää Muodon- muutosta tulevaisuuden visioiden visualisoinnissa.
SMC:n muotoilukäytänteistä on myös aiempaa tutkimusta, johon tulen myöhemmin viittaamaan. Aalto yliopiston International Desing Business Managment –ohjel- massa vuonna 2012 julkaistu IDBM Papers vol 2 sisältää kokoelman tutkimusjulkai- suja muotoilujohtamisen näkökulmasta. Tutkimukset liittyivät EDEST-hankkeeseen
6 (Employment of Design Strategies), jonka tarkoituksena on ollut tutkia muotoilujoh- tamisen käytäntöjä ja rakenteita suomalaisissa yrityksissä. Julkaisuun kuuluvaa Case Sandvik -tutkimusta (Graff et al. 2012) varten on haastateltu kahdeksaa SMC:n työn- tekijää. Tutkimuksen tavoite on ollut tarjota SMC:lle näkemys yrityksen nykyisestä muotoilujohtamisen ja strategisen hyödyntämisen tasosta. Toisena tavoitteena on ollut tarjota SMC:lle ehdotuksia siitä, kuinka muotoilua voisi hyödyntää liiketoimin- nan kannalta tehokkaammin.
1.5 Tutkimuksen rakenne
Tutkimus etenee johdannon jälkeen kohti tutkimusmenetelmiä ja käyttämääni ai- neistoa, jotka esittelen luvussa kaksi. Luku kolme johdattelee viitekehyksen myötä käsittelemääni aihepiiriin. Luvuissa neljä ja viisi esittelen löydökset ja teen niistä pää- telmät.
7
2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTO
2.1 Laadullinen tapaustutkimus
Tutkimukseni on laadullinen eli kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa tutkin käsitel- tävää ilmiötä rajatun tapauksen sisällä. Tapauksena tutkimuksessani on muotoiluyh- teistyö muotoilutoimisto Muodonmuutoksen ja muotoilupalveluita hyödyntävän Sandvik Mining and Constructionin kesken. Valitsin laadullisen tutkimuksen, koska sen avulla on mahdollista tarkastella syvällisesti monitahoista ilmiötä.
Alasuutari (2014, 77-78) kuvailee tieteellistä tutkimusta merkkien tulkitsemiseksi ja uusien johtolankojen tuottamiseksi. Vihjeiden ja johtolankojen pohjalta yritetään päätellä jotain sellaista, mikä ei ”paljaalla silmällä” ole nähtävissä. Näitä johtolan- koja ei voi kuitenkaan itsessään pitää tuloksina, vaan niitä on jollain tavalla tulkit- tava, jotta voidaan päästä havaintojen ”taakse”.
Kanasen (2008, 24-25) mukaan laadullisessa tutkimuksessa ei pyritä yleistyksiin, ku- ten määrällisessä eli kvantitatiivisessa tutkimuksessa. Sen sijaan laadullinen tutki- mus pyrkii kohti syvällistä ymmärrystä tutkittavasta ilmiöstä. Tavoitteena on ilmiön kuvaaminen, ymmärtäminen ja mielekkään tulkinnan antaminen. Tutkimus pyrkii ottamaan selville miksi ja miten jokin ilmiö tapahtuu ja on olemassa. Laadullinen tutkimus tutkii yksittäistä tapausta, josta pyritään saamaan mahdollisimman paljon irti, eli sitä tutkitaan syvyyssuunnassa. Määrällisen tutkimuksen käyttämien tilasto- jen sijaan laadullisen tutkimuksen tutkimustulokset ovat kuvailevia eli deskriptiivi- siä. Tutkija on kiinnostunut prosesseista, merkityksistä ja ilmiön ymmärtämisestä, ja kuvailee löydöksiä sanojen, tekstien ja kuvien avulla. Laadulliseen tutkimukseen liit- tyy suora kontakti tutkittavan ja tutkijan välille. Tiedonkeruun ja analysoinnin pää-
8 asiallinen instrumentin voidaankin kuvailla olevan tutkija itse. Tutkijan kautta reaa- limaailma suodattuu tutkimustuloksiksi.
Laadullinen tutkimus sopii hyvin tilanteisiin, jossa ilmiöstä ei ole tietoa, teorioita tai aiempaa tutkimusta. Laadullisen tutkimuksen avulla voidaan saavuttaa ilmiöstä sy- vällinen näkemys, sekä luoda uusia teorioita ja hypoteeseja. Kun halutaan saada ym- märrettävä kuvaus ilmiöstä, on tehokkain tapa käyttää kertomusta – kunnon tarina päihittää havainnollisuudessaan tilastot. Laadullinen tutkimus on erityisen hyvä ku- vaamaan rakenteita tai ilmiön toimintaa prosessina. Esimerkkinä voidaan tarkastella ihmisen ajattelua, jonka kuvaaminen määrällisesti on lähes mahdotonta. Esimerkiksi kuluttajan käyttäytymistä voidaan kuvata tehokkaammin sanoin ja kuvin kuin tilas- toin. (Kananen 2008, 31-32.) Laadullinen tutkimus sopi tutkimukseni lähestymista- vaksi, sillä muotoiluyhteistyö monitahoisuutta olisi vaikea kuvailla vain määrällisesti.
Sen sijaan on mahdollista pyrkiä kohti ymmärrystä ilmiöstä, sitä kuvaillen ja havain- nollistaen.
Tapaustutkimukselle on Saarela-Kinnusen ja Eskolan (2015, 180-189) mukaan luon- teenomaista, että yksittäisestä tapauksesta tuotetaan yksityiskohtaista, intensiivistä tietoa. Olennaista on, että käsiteltävä aineisto muodostaa tavalla tai toisella koko- naisuuden, siis tapauksen. Kerätystä aineistosta sitten rakennetaan jotain yleisem- minkin kiinnostavaa. Vaikka tavoitteena olisi yhden, erityisen ja ainutlaatuisen il- miön kuvaaminen, taustalla on myös toive ymmärtää inhimillistä tai ihmisyhteisöi- hin liittyvää toimintaa yleisemminkin. Jos ainoa tavoite on kuvata yhtä ainutkertaista tapausta, ilman ajatusta yleistämisestä, sisältyy näkemykseen ajatus uniikin tapauk- sen itsearvosta - kertomuksesta, joka ansaitsee tulla kuulluksi. Kuitenkin tavalla tai toisella yksittäistenkin tapausten tieteelliseen tutkimukseen liittyy vähintään piilo- tettu ajatus yleistettävyydestä jossakin merkityksessä.
Tutkimukseni on tapaustutkimus, sillä se tarkastelee yksittäistä tapausta, eli kahden
9 yrityksen välistä muotoiluyhteistyötä. Vaikka tarkastelun kohde on rajattu ja kysei- sen tarinan kertomisella on itseisarvonsa, on tutkimuksellani myös laajempi merki- tys. Vaikkei tapaustutkimustani voi suoraan yleistää muihin konteksteihin, uskon siitä löytyvän samaistumispintaa kaikille muotoiluyhteistyötä tekeville ja sitä tutki- ville. Omalla tavallaan tämän tapaustutkimuksen voisi ajatella syventävän laajem- paa keskustelua muotoiluyhteistyöstä ja sen haasteista.
2.2 Teemahaastattelu tutkimusmenetelmänä
Yksinkertaisin tapa määritellä haastattelu on kutsua sitä keskusteluksi, jolla on en- nalta määrätty tarkoitus. Haastattelu muistuttaakin keskustelua monessa suh- teessa: molempiin sisältyy kielellinen ja ei-kielellinen kommunikaatio, jonka avulla välittyvät ajatukset, asenteet, mielipiteet, tiedot ja tunteet. Kuten keskustelussa, myös haastattelussa molemmat osapuolet vaikuttavat toisiinsa. Keskustelusta haas- tattelun erottaa sen tavoite kerätä informaatiota ennalta suunnitellusti ja päämää- rähakuisesti. Haastattelu ei myöskään ole tasapuolista, eikä puhe polveile luonnolli- sesti kummankin osapuolen mielenkiintojen mukaan, vaan etenee haastattelijan johdolla, ja niin, että pääosin äänessä on haastateltava. Kun haastattelua käytetään tutkimuksen osana, voidaan puhua tutkimushaastattelusta. Tutkimushaastattelulle ominaista on ennalta suunnittelu, ja tutustuminen tutkimuksen kohteeseen sekä käytännössä että teoriassa. Ominaista on myös, että haastattelu on haastattelijan alulle panema ja ohjaama, jolloin haastattelija joutuu usein myös motivoimaan haas- tateltavaa ja ylläpitämään motivaatiota. Haastattelijan vastuulla on myös luotta- muksellisuus annettuja tietoja käsiteltäessä. Tutkimushaastattelulle tyypillistä on, että haastattelijalla on ennalta näkemys omasta roolistaan, mutta haastateltava op- pii sen haastattelun kuluessa. (Hirsjärvi & Hurme 2014, 41-43.)
Tutkimushaastatteluissa on eroja. Eroja syntyy lähinnä strukturointiasteen perus- teella. Strukturoinnilla tarkoitetaan sitä, kuinka kiinteästi kysymykset on muotoiltu
10 ja missä määrin haastattelija jäsentää tilannetta. Strukturoidussa haastattelussa ky- symykset on ennalta määritetty, ja haastattelija esittää samat kysymykset samassa järjestyksessä kaikille haastateltaville. Toinen ääripää on strukturoimaton haastat- telu (avoin haastattelu, syvähaastattelu), joka etenee avoimien kysymysten varassa.
Tällöin haastattelijan tehtävä on rakentaa haastattelun jatko haastateltavan vas- tausten varaan. (Hirsjärvi & Hurme 2014, 43-48.)
Tämän tutkimuksen haastattelumenetelmäksi valitsin teemahaastattelun, joka on puolistrukturoitu haastattelun muoto. Teemahaastattelu etenee yksityiskohtaisten kysymysten sijaan tiettyjen keskeisten teemojen varassa. Tämä vapauttaa haastat- telun tutkijan näkökulmasta, ja tuo tutkittavien äänen kuuluviin. Teemahaastatte- lusta puuttuu strukturoidulle lomakehaastattelulle luonteenomainen kysymysten muoto ja järjestys, mutta se ei ole täysin vapaa niin kuin syvähaastattelu. (Hirsjärvi
& Hurme 2014, 43-48.) Teemahaastattelu sopi tutkimusmenetelmäkseni joustavuu- tensa takia. Haastateltavilla oli syvää kokemusta muotoilun hyödyntämisestä sekä ostajan että palveluntarjoajan roolissa, ja jäykkärunkoinen, ennalta tarkoin määri- telty strukturoitu haastattelu olisi korostanut tutkijan ennakkokäsitysten roolia, ja huonoimmillaan jättänyt tärkeitä huomioita kysymystenasettelun ulkopuolelle.
Teemahaastattelun etuna voidaankin pitää sen joustavuutta. Haastattelijalla on mahdollisuus muuttaa kysymysten järjestystä, tehdä tarkennuksia ja jatkokysymyk- siä, sekä käydä keskustelua haastateltavan kanssa. Tärkeintä on saada mahdollisim- man paljon tietoa halutusta asiasta. Teemahaastattelussa korostetaan ihmisen tul- kintaa ja heidän asioille antamia merkityksiä. (Sarajärvi & Tuomi 2009, 73-75.)
2.3 Aineisto
Tutkimukseni aineisto (taulukko 1) on kaksiosainen. Pääaineistona ovat teemahaas- tattelut, joita tein sekä Muodonmuutoksen teollisille muotoilijoille, että teollista
11 muotoilua alihankintana ostavan Sandvik Mining and Constructionin henkilökun- nalle. Haastattelut olivat puolistrukturoituja, ja annoin tilaa myös kysymysten ulko- puolelta nousevalle pohdinnalle. Aineiston toisen osan muodostivat kolme yhteisti- laisuutta, joihin haastateltavat osallistuivat.
taulukko 1: Tutkimuksen aineisto
Kuva 2 kuvaa tutkimusprosessin kulkua. Haastatteluiden alustavat löydökset toimi- vat pohjana yhteistilaisuuksille, minkä jälkeen lopullinen analyysivaihe alkoi.
12 Kuva 2: Tutkimusprosessin eteneminen
2.3.1 Muotoilijahaastattelut
Tutkimusta varten haastattelin muotoilutoimisto Muodonmuutoksen viittä teollista muotoilijaa. Yksi haastateltavista oli muotoilutoimiston johtaja, joka osallistuu myös muotoilutyöhön. Haastateltavilla on pitkä kokemus teollisen muotoilun työstä, ja alan työkokemus vaihteli välillä 11-23 vuotta.
Tutkimuksen aihe oli noussut muotoilutoimiston omasta motivaatiosta, ja sitä oli si- vuttu kahvipöytäkeskusteluissa. Aihe oli siis haastateltavilla etukäteen tiedossa. En- nen haastatteluja esittelin aiheen vielä yhteisesti ja kävin läpi teemat, joita haastat- teluissa käsiteltäisiin. Haastatteluiden tavoitteena oli syventyä tutkimuksen aihee- seen ja tuottaa pohjatietoa muotoilutoimiston palveluiden kehittämistä varten.
Haastattelut tehtiin kahden kesken, ja jokainen haastattelu nauhoitettiin. Aikaa haastatteluihin kului tunnista 1,5 tuntiin. Haastattelut litteroitiin. Taulukossa 2 nä- kyy muotoilijahaastatteluiden runko. Muotoilutoimiston johtajalle haastattelun pai- notus oli hieman erilainen.
Haastatteluiden näkökulma oli yleisesti kaikkiin asiakaskokemuksiin, ei vain
13 SMC:hen keskittyvä. Tämän myötä haastatteluihin tuli laajempi näkökulma asiakas- työhön liittyvistä haasteista. Tutkimukseen poimimissani sitaateissa olen merkinnyt haastateltavat merkinnällä: muotoilija A … muotoilija E.
Taulukko 2: Muotoilijahaastattelujen teemat
2.3.2 Asiakashaastattelut
Haastattelin Sandvik Mining And Constructionin Tampereen ja Turun toimipisteiden henkilökuntaa. Haastateltavana oli yhdeksän henkilöä kolmesta eri yksiköstä: Tam- pereen Surface Drills ja Underground –yksiköistä, sekä Turun Load and Haul –yksi- köstä. Haastateltavien työnkuvat olivat:
R&D Manager
Senior User Experience Specialist Engineering Manager x 3
Product line Manager x 2 Product Manager
Industrial Design Specialist
14 Muodonmuutos ei ole ainoa SMC:lle muotoilutyötä tekevä muotoilutoimisto. Haas- tattelujen näkökulma oli siten yleisemmin muotoiluyhteistyöhön, ei vain Muodon- muutokseen, liittyvä. Aikaa haastatteluihin kului puolesta tunnista tuntiin. Taulu- kossa 3 näkyy asiakashaastattelujen teemat. Tutkimukseen poimimissani sitaateissa olen merkinnyt haastateltavat merkinnällä: asiakas A … asiakas H.
Taulukko 3: Asiakashaastattelujen teemat
2.3.3 Yhteistilaisuudet
Aineiston toisen osan muodostivat kolme yhteistilaisuutta, jotka järjestettiin aiheen ympärille. Ensimmäinen tilaisuus oli muotoilijoille, ja siinä käytiin läpi muotoiluhaas- tatteluiden alustavia löydöksiä, ja keskusteltiin aiheesta. Toinen tilaisuus oli sekä muotoilijoille, että asiakasyrityksen haastateltaville. Siinä käytiin läpi molempien haastattelujen alustavia löydöksiä ja keskusteltiin aiheesta. Kolmas tilaisuus oli yh- teissuunnittelutilaisuus, johon osallistuivat muotoilijat. Tilaisuuden tarkoituksena oli pohtia muotoilutoimiston vaikutuskeinoja asiakasyhteistyön kehittämiseksi.
Haastatteluiden alustavat löydökset toimivat yhteissuunnittelutilaisuuden pohjana.
Muotoilijat työstivät eri aihealueita ryhmissä, ja lopuksi aiheesta keskusteltiin yh- dessä.
15 Kaikki kolme tilaisuutta nauhoitettiin, mutta ei litteroitu. Tein tilaisuuksista muis- tiinpanot, joita nauhoituksia kuunneltuani täydensin. Haastatteluihin verrattuna yh- teistilaisuuksista ei tullut merkittävästi uutta tietoa, mutta niiden avulla pystyi arvi- oimaan, mitkä asiat saivat erityistä painoarvoa.
2.4 Analyysi
Alasuutarin mukaan laadullisen tutkimuksen analyysi muodostuu kahdesta vai- heesta: havaintojen pelkistämisestä ja arvoituksen ratkaisemisesta. Käytännössä nämä vaiheet nivoutuvat toisiinsa. Havaintojen pelkistämisessä tarkastellaan aineis- toa teoreettisen viitekehyksen ja valitun kysymyksenasettelun valossa. Tällöin tar- kastellaan mikä on aineistossa näiden suhteen kiinnostavaa, ja nostetaan esille alus- tavia ”raakahavaintoja”, joiden avulla aineisto muuttuu helpommin hallittavaksi.
Alustavat havainnot yhdistellään kokonaisuuksiksi. Havaintojen yhdistämisessä läh- tökohtana on ajatus siitä, että aineistossa ajatellaan olevan esimerkkejä tai näytteitä samasta ilmiöstä. Toista laadullisen tutkimuksen vaihetta, arvoituksen ratkaise- mista, voidaan kutsua myös tulkinnaksi. Tällöin tuotettujen johtolankojen, eli ha- vaintojen avulla tehdään merkitystulkinta tulkittavasta ilmiöstä. (Alasuutari 2014, 39-48.)
Lähestyin aineistoa sisällönanalyysin keinoin. Sisällönanalyysi on laadullisen tutki- muksen perusanalyysimenetelmä, joka Sarajärven ja Tuomen (2009, 91-93) mukaan etenee neljässä vaiheessa. Ensin tehdään päätös sen suhteen, mikä aineistossa kiin- nostaa. Seuraavaksi käydään läpi aineisto ja erotetaan ja merkitään asiat jotka sisäl- tyvät kiinnostukseen. Kaikki muu jää pois tutkimuksesta. Seuraavaksi merkityt asiat kerätään yhteen ja erilleen muusta aineistosta. Aineistoa pilkotaan ja ryhmitellään erilaisten aihepiirien mukaan. Teemoittelussa painottuu se, mitä kustakin teemasta on sanottu. Lopuksi havainnoista tehdään yhteenveto.
16 Käytännössä työ eteni niin, että luin litteroimani haastattelut läpi, ja merkkasin tär- keäksi kokemani kohdat tekstistä (kuva 3). Tiivistin tekemäni huomiot yksinkertai- seen muotoon, ja aloin ryhmitellä niitä alustavasti. Tarkastelin muodostuneita ryh- miä yhdessä yhteistilaisuuksista tekemien muistiinpanojen kanssa, ja muodostin lo- pulliset teemat, joiden koin vastaava asettamiini tutkimuskysymyksiin. Teemoitte- lussa painottuu se, mitä kustakin teemasta on sanottu (Sarajärvi & Tuomi 2009, 93).
Tarkastelin myös minkä tyyppiset huomiot toistuivat aineistossa.
Kuva 3: Havaintojen nostaminen litteroinneista
Pääteemoiksi muodostui neljä teemaa:
1. Muotoilun käytön syyt 2. Muotoilun sisäinen hallinta 3. Muotoiluyhteistyön haasteet 4. Muotoilupalveluiden kehittäminen
17 Haasteellisen teemoittelusta teki tutkimuskysymysteni päällekkäisyys. Koska halu- sin sekä selvittää miten muotoilua hyödynnetään, että mitä haasteita yhteistyöhön liittyy, kävi niin, että moni havainto sopi useampaan pääteemaan. Esimerkiksi huo- mio muotoilun toimintaohjeistuksen puuttumisesta asiakasyrityksessä kuului sekä teemaan 2. Muotoilun sisäinen hallinta, että teemaan 3. Muotoiluyhteistyön haas- teet. Kyseinen havainto sekä kuvailee, miten muotoilun hankintaa hallitaan asiakas- yrityksessä, että on samanaikaisesti myös haaste. Osa havainnoista tulikin teemoi- tella kahdesti, molempien tutkimuskysymysten valossa. Tästä johtuen esittelen lu- vussa 4 tekemiäni löydöksiä hieman teemoittelua vapaammin, jotta liiallista toistoa ei syntyisi. Luvussa 5 teen löydösten perusteella päätelmät ja vastaan tutkimuskysy- myksiin yksi kerrallaan.
18
3 VIITEKEHYS
Tutkimukseni viitekehys on kolmiosainen (kuva 4). Koska tarkastelen muotoilualaa lähtökohtaisesti teollisen muotoilun näkökulmasta, pyrin kappaleessa 3.1 määritte- lemään mitä on teollinen muotoilu. Kappaleessa 3.2 tarkastelen teollista muotoi- lua, ja muotoilua ylipäänsä, toimialana. Kotimaisen ja kansainvälisen muotoilualaa kartoittavan tutkimuksen avulla tarkastelen miten muotoilua hyödynnetään liiketoi- minnassa, kuka sitä hyödyntää, ja minkälaisia ovat muotoilupalveluita tarjoavat yri- tykset. Kappaleessa 3.3 tarkastelen erilaisia muotoilun hyödyntämisen tasoja yrityk- sissä. Tähän antaa malleja mm. design management – kirjallisuus.
Kuva 4: Tutkimuksen viitekehys
19
3.1 Teollinen muotoilu
Jotta voidaan määritellä teollinen muotoilu, tulee ensin pohtia mitä muotoilu ylipää- tään tarkoittaa. Määritelmiä muotoilulle on monia. Suomen kielen sanan muotoilu englanninkielinen vastine on design. Design-sanan alkuperä on latinan kielen sa- nassa designare, jolla tarkoitetaan määrittelyä tai piirtämistä. Muotoilulla voidaan- kin viitata joko toimintaan tai toiminnalla saavutettuun lopputulokseen. Muotoilija on henkilö joka tekee muotoilua työkseen. (Best 2010, 12.; Borja de Mozota 2003, 2-3.) Muotoilu voidaan ajatella myös ihmiskeskeisenä ongelmanratkaisuprosessina (Best. 2010, 12).
The International Council Societies of Industrial Design:n (ICSID) mukaan muotoilu on luovaa ammatinharjoittamista, jonka tavoitteena on määritellä objektien, palve- luiden ja systeemien monitahoisia ominaisuuksia käyttäjän ja valmistajan näkökul- mat huomioiden (ICSID, teoksessa Borja de Mozota 2003, 3). Teollisuustaiteen liitto Ornamo on määritellyt muotoilun paitsi tuotekehitykseksi, myös monitieteelliseksi tavaksi ratkaista ongelmia. Muotoilun avulla pystytään tuottamaan fyysisille esi- neille, ympäristöille, prosesseille ja palveluille toivottuja laatuominaisuuksia koko niiden elinkaarta silmällä pitäen. Tavoiteltavia ominaisuuksia ovat esimerkiksi pa- rempi käytettävyys, esteettömyys, ergonomia, ekologisuus, kustannustehokkuus, toimivuus, viihtyisyys ja brändin houkuttelevuus. Muotoilu tuo tuotekehitykseen empaattisen kyvyn nähdä palvelun, tuotteen tai vaikkapa kaupunkitilan käyttäjien ja loppukäyttäjien tarpeet. Muotoilun osa-alueiksi Ornamo on luetellut muun mu- assa teollisen muotoilun, tuotemuotoilun, vaatetussuunnittelun, tilasuunnittelun, palvelumuotoilun, pakkaussuunnittelun ja muun graafisen suunnittelun sekä esteet- tömyys- ja muun kaupunkisuunnittelun. (Lith 2014, 18.)
Borja de Mozotan (2006, 45-53) mukaan muotoilun hyötyä voidaan tarkastella nel- jällä tavalla:
20 1. Muotoilu erilaistajana
Muotoilu luo kilpailuetua markkinoilla vaikuttamalla brändipääomaan, asia- kasuskollisuuteen, hinnoitteluun tai asiakasorientaatioon.
2. Muotoilu integroijana
Muotoilu tehostaa uusien tuotteiden suunnittelua (new product develop- ment = npd) mm. nopeuttamalla tuotteen lanseeraamiseen kuluvaa aikaa ja luomalla konsensusta tuotekehitysryhmän sisällä visualisoinnin keinoja käyt- täen. Prosessina muotoilu hyödyntää modulaarista ja platform-ajattelua, toi- mii käyttäjälähtöisesti, ja operoi innovaatioprosessin sumeassa alkupäässä (fuzzy front end).
3. Muotoilu muutoksen mahdollistajana
Muotoilu mahdollistaa uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomisen, pa- rantaa yrityksen kykyä selviytyä muutoksessa, sekä asemoi yrityksen suh- teessa markkinoihin.
4. Muotoilu hyvänä liiketoimintana
Muotoilun avulla voidaan kasvattaa myyntilukuja, marginaaleja, brändiar- voa, markkinaosuutta ja investointien tuottavuutta (ROI = return on invest- ment). Muotoilulla voi olla positiivista vaikutusta myös yhteiskunnallisesti mm. kestävän kehityksen kautta.
Industrial Design Society of American (IDSA) määritelmän mukaan teollinen muotoilu on ammatinharjoittamista, jonka tarkoituksena on kehittää tuotteiden ja systee- mien toiminnallisuutta, arvoa ja ulkonäköä, ja hyödyttää näin käyttäjää ja tuotteen valmistajaa (IDSA, teoksessa Borja de Mozota 2003, 3). Ornamon toimialaraportissa määritellään teollinen muotoilu soveltavaksi taiteeksi, jossa otetaan huomioon käyttäjälähtöiset, tuotannolliset ja taloudelliset näkökulmat. Muotoiluprosessissa tuotteelle ja siihen mahdollisesti kytkeytyvälle palvelulle suunnitellaan ulkomuoto ja sen toimintoja havainnollistava ilme. Teollinen muotoilija kehittää tuoteideasta loppukäyttäjän vaatimukset täyttävän tuotteen, joka tilaajan on mahdollista valmis- taa sen käytössä olevilla teknologioilla, valmistusmenetelmillä ja voimavaroilla. (Lith
21 2014, 18-19.)
Teollisen muotoilun tavoite on suunnitella tuotetta ottaen huomioon käyttäjän nä- kökulman. Teollisessa muotoilussa pyritään vaikuttamaan käyttäjän kokemukseen tuotteen esteettisten ja toiminnallisten ominaisuuksien kautta. Mitä enemmän tuote on käyttäjän kanssa tekemisissä, sitä enemmän teollinen muotoilun käyttö tuotesuunnittelussa edesauttaa tuotteen menestymistä. (Ulrich & Eppinger 2012, 210-226.)
Dreyfussin (1967) mukaan teollisen muotoilun käytöllä saavutetaan viisi hyötyä tuotteen suunnitteluun. Ensimmäinen hyöty on käytettävyyden lisääntyminen, kun tuotteesta tulee turvallisempi, helppokäyttöisempi ja käyttötarkoituksestaan vies- tivä. Toinen hyöty on visuaalisen miellyttävyyden lisääntyminen, jolloin muodot, linjat, mittasuhteet ja värit muodostavat miellyttävän kokonaisuuden. Kolmas hyöty on huollettavuuden helppous. Neljäs hyöty on valmistuskustannusten lasku, mikä saadaan aikaiseksi optimoimalla muoto ja ominaisuudet. Viides hyöty on yritysiden- titeetin kommunikointi tuotteiden visuaalisten elementtien kautta. (Dreyfuss 1967, teoksessa Ulrich & Eppinger 2012, 210.)
3.2 Muotoilutoimiala
Suuri osa suomalaisista teollisista muotoilijoista työskentelee muotoilutoimistossa tai itsenäisinä konsultteina. Yritysten sisäiset inhouse-muotoilijat ovat harvinaisem- pia, ja omia muotoilijoita on pääasiassa suurimmissa, muotoilullisesti orientoitu- neissa yrityksissä. Tällaisia yrityksiä ovat mm. Fiskars, Suunto, Metso Paper, Polar ja Kone. (Valtonen 2007, 19, 172.) Sisäisten muotoilijoiden käyttö näyttäisi kuitenkin olevan nousussa. 2000-luvulla yrityksissä on palkattu entistä enemmän omia työn- tekijöitä muotoilutehtäviin. Monet organisaatiot ovat siirtyneet yhdistämään ulkoa ostettuja ja sisäisesti tuotettuja muotoilupalveluita. (Lith 2014, 12).
22 Mutanen ym. ovat tunnistaneet kolme muotoilun johtamisen tapaa yrityksessä (kuva 5). Tyypillinen tapa hankkia muotoilua on ostaa se ulkoiselta muotoilutoimis- tolta alihankintana. Tällöin yhteistyötä tehdään esimerkiksi projektipäälliköiden ja muotoilutoimiston välillä. Harvinaisempia ovat tilanteet, joissa asiakasorganisaa- tiolla on oma muotoilija, joka tekee yhteistyötä muotoilun alihankkijoiden kanssa.
Kaikkein kehittynein alihankinnan hyödyntämisen malli on asiakasorganisaation si- säinen muotoiluorganisaatio, johon kuuluu muotoilijoita ja muotoilujohtaja. Sisäi- nen yksikkö paitsi tuottaa muotoilua, myös toimii yhteistyössä ulkoisten muotoilu- toimistojen kanssa. Sisäistä yksikköä johtaa muotoilujohtaja, joka vastaa muotoilu- toiminnan koordinoinnista ja osallistuu yrityksen tuoteportfolion kehittämiseen.
Vahva sisäinen muotoiluorganisaatio koskee kuitenkin pääasiassa vain isoimpia, muotoiluvetoisia yrityksiä. (Mutanen et al. 2006, 114-117)
Kuva 5: Kolme muotoilun johtamisen käytäntöä Mutasen ym. (2006, 115) mukaan
23 Suomalaiset muotoilutoimistot ovat suhteellisen pieniä. Vuonna 2010 Design ROI muotoilutoimistokyselyyn vastanneista muotoilutoimistoista puolet työllisti vakitui- sesti 1-5 henkeä. 6-10 henkeä työllistäviä toimistoja oli 14%, kun puolestaan 11-20 henkeä työllistäviä muotoilutoimistoja oli 22%. Yli 20 henkeä työllistäviä toimistoja oli 14%. Liikevaihdoltaan valtaosa, 64%, jäi alle 500 000 euron. Suurimmat liikevaih- dot ylittävät kaksi miljoonaa euroa. (Pitkänen et al. 2012, 48.) Alasen mukaan muo- toilutoimistot ovat vieläkin pienempiä. Vuonna 2007 Tilastokeskuksen yritysrekiste- rin perusteella tyypillinen muotoilutoimisto työllisti vain 1-2 henkeä, ja keskimääräi- nen liikevaihto oli alle 85 000€. (Alanen 2009.)
Suomalaisille muotoilutoimistoille tyypillistä onkin pieni koko sekä vähäinen verkot- tuminen ja kansainvälistyminen. Pienen koon myötä toimistojen etuna on niiden joustavuus. Toisaalta pieni koko ja kapea-alainen osaaminen tuovat haasteita mm.
asiakastarpeiden tunnistamiseen, kun samanaikaisesti isoimmat toimistot pystyvät tarjoamaan laaja-alaisempaa osaamista. (MUOTOILE SUOMI – kansallinen muotoi- luohjelma 2013, 10; Holopainen & Järvinen 2006, 22.)
Suomalaisista yrityksistä puolet tai enemmän ei juurikaan hyödynnä muotoilua. Suo- malaisen työn liiton tekemän kyselyn mukaan 53% oli panostanut muotoiluun melko tai erittäin paljon (kuva 6) (Suomalaisen työn liitto 2012, 16). Euroopan komission innobarometrin mukaan vuonna 2015 kaksi kolmasosaa suomalaisyrityksistä ei käyt- tänyt muotoilua ollenkaan, tai ei käyttänyt sitä systemaattisesti. Noin 9% suomalais- yrityksistä piti muotoilua olennaisena osana yrityksen strategiaa. (Alavuotunki et al.
2015, 19.)
24 Kuva 6: Yritysten panostukset muotoiluun Suomalaisen työn liiton
(2012, 16) mukaan
Suurissa yrityksissä käytetään yleisemmin muotoilua kuin pienissä (MUOTOILE SUOMI – Kansallinen muotoiluohjelma 2013, 10). Kaikkein useimmin muotoilua käyttävät suurimmat, liikevaihdoltaan yli 170 miljoonan euron yritykset. Näistä 70%
ilmoitti käyttävänsä muotoilua. Muotoilun käyttö vähenee mitä alemmas liikevaih- toluokassa mennään. Alle 2 miljoonan liikevaihdon omaavat yrityksistä vain 22% il- moitti käyttävänsä muotoilua. (Holopainen & Järvinen 2006, 9)
Vuonna 2006 muotoiluun käytetyt menot olivat keskimäärin noin 0.3% liikevaih- dosta ja runsas 10% suhteessa yritysten T&K-panostuksiin. Näihin lukuihin vaikuttaa kuitenkin merkittävästi muutama suuryritys. Mediaaniyritys käyttää muotoiluun vain 30 000 euroa vuodessa eli 0.1% liikevaihdosta ja 6% suhteessa T&K-menoihin.
(Lindström et al. 2006, 71.)
Muotoilun käyttö näyttäisi olevan kasvussa. Muotoilun todennäköisin hyödyntäjä on kuitenkin yritys, jolla on jo aiempaa kokemusta sen käytöstä. Onnistuneet muo- toilukokemukset lisäävät tulevia panostuksia muotoiluun. Haasteena on saada sel- laiset yritykset, joilla ei ole aiempaa kokemusta muotoilusta, vakuuttumaan sen hyö- dyistä liiketoimintaan. (Lindström et al. 2006, 55; Pitkänen et al. 2012, 46.)
25 Muotoiluun panostaminen kuitenkin kannattaa. British Design Councilin tutkimuk- sessa selvitettiin yritysten muotoilun käyttöä ja muotoilun vaikutusta yritysten liike- toimintaan. Havaittiin muotoilupanostusten suora yhteys yritysten myyntiin, voit- toihin, liikevaihtoon ja kasvuun. Muotoilua hyödyntävät yritykset kokivat, että muo- toilun avulla oli mahdollista vaikuttaa kilpailukykyyn. Jokaista 100£:n muotoiluinves- tointia kohden yritysten liikevaihto kasvoi 225£. (Design Council 2007, 12.) Ruotsa- lainen SVID:n (Swedish Industrial Design Foundation) tekemän tutkimuksen mukaan muotoilu vaikuttaa eniten kasvattamalla yritysten kilpailukykyä uusien tuotteiden ja palveluiden myötä. Muotoilun hyöty ilmenee erityisesti brändin vahvistumisena.
Muotoilua strategisesti hyödyntävien yritysten ei tarvitse turvautua hintakilpailuun.
Muotoilun strategisella käytöllä on yhteys myös suurempaan vientiin. (Frössén &
Nielsén 2008, 17-25.) Samankaltaisia, liiketoimintaa edistäviä vaikutuksia ovat ha- vainneet myös muotoilua hyödyntävät suomalaisyritykset. Yritysten mielestä muo- toilulla on ollut vaikutusta tuotteiden laatuun ja käytettävyyteen, mikä on nostanut loppukäyttäjän kokemaa lisäarvoa. Muotoilun avulla on voitu kasvattaa tuotteista saatavaa hintaa, mitä voidaan kutsua brändivaikutukseksi. (Lith 2014, 28.)
Muotoilutoimistojen palvelut ovat muuttuneet perinteisestä muotoilutoiminnaista immateriaalisempaan mukaan. Konseptisuunnittelun ja strategisen suunnittelun merkitys on kasvanut. Design ROI muotoilukyselyyn vastanneiden muotoilutoimis- tojen mukaan muotoilu otetaan aikaisemmassa vaiheessa mukaan, sen merkitys on strategisempi ja projekteissa on tapahtunut laadullista kehittymistä. Toimistojen rooliksi on noussut muotoilutyön lisäksi osaamisen siirtäminen yrityksiin tutkimuk- sen, konsultoinnin ja valmennuksen kautta. (MUOTOILE SUOMI – Kansallinen muo- toiluohjelma 2013; 9; Pitkänen et al. 2012, 52.)
Kysyntä perinteistä tuotemuotoilua kokonaisvaltaisemmille ratkaisuille kasvaa. Asi- akkaat ovat kiinnostuneita muotoilutoimiston perinteisen palvelutarjonnan ulko- puolisista palveluista. Tuotemuotoilun ohella tyypillisiä muotoilutoimiston palve-
26 luita olivat tuotekehitys, graafinen suunnittelu, tekninen suunnittelu, brändin suun- nittelu, näyttelysuunnittelu, mallinrakennus, pakkaussuunnittelu, sisustussuunnit- telu, konseptisuunnittelu, käyttöliittymäsuunnittelu, strateginen suunnittelu, vies- tintäsuunnittelu ja käytettävyysselvitykset. (Holopainen & Järvinen, 2006. 38.) Muo- toilutoimistojen osaamispohja on myös laaja-alaistunut. Kauppa, insinööri- ja oi- keustieteelliset, sekä humanistiset tiedealat ovat tyypillisimpiä muotoilun ulkopuo- lisia osaamisalueita. (Pitkänen et al. 2012, 51.) Viime vuosikymmenten aikana kehit- tynyt palvelumuotoilu on laajentanut muotoilutoimistojen palveluita entisestään.
Palvelumuotoilun tavoitteena on asiakaslähtöinen palvelukokemus joka vastaa sekä asiakkaan tarpeita, että palveluntarjoajan liiketoiminnallisia tavoitteita. (Lith 2014, 19-20.)
Muotoilu on saanut uuden roolin muutoksen mahdollistajana. Muotoilun ajatteluta- paa ja toimintatapoja voidaan hyödyntää varsinaisen tuote- tai palvelumuotoilun ul- kopuolella, esimerkiksi liiketoimintojen, organisaatioiden tai sosiaalisten haasteiden parissa. Tällöin muotoilun rooli voi olla esimerkiksi käyttäjänäkökulman mukaan ot- taminen, visuaalinen tulkkaaminen eri osapuolten välillä ja ideointitilaisuuksien jär- jestäminen. (Aminoff et al. 2010, 3.)
Kansallinen muotoiluohjelma MUOTOILE SUOMI (2013) määrittelee tavoitteekseen kansallisen kilpailukyvyn parantamisen muotoiluosaamisen ja sen hyödyntämisen kautta. Ohjelman toimenpiteet pitävät sisällään muun muassa muotoiluymmärryk- sen ja -osaamisen vahvistamista koulutuksen ja tietoisuuden nostamisen kautta. Oh- jelman tarkoitus on lisätä muotoilun käyttöä sekä tärkeillä kasvualoilla, että julkisella sektorilla yhteiskunnan ja hyvinvoinnin edistämisen työkaluna.
27
3.3 Muotoilun hyödyntämisen tasoja
Muotoilun hyödyntämisen laajuutta ja kypsyyttä yrityksissä voidaan arvioida erilais- ten mallien avulla. Yleistäen voidaan sanoa, että yksinkertaisimmillaan muotoilua käytetään projektikohtaisesti tuotteen ulkomuodon parantamiseen. Kehittyneim- millään muotoilu on osa yrityksen strategiaa, ja sillä on liiketoimintaa ohjaava asema.
Muotoilua voidaan Borja de Mozotan (2003, 186-256) mukaan käyttää ja johtaa sitä hyödyntävässä yrityksessä kolmella tasolla: operatiivisella, taktisella ja strategisella.
Suurimman hyödyn yritys saa hyödyntäessään muotoilua kaikilla tasoilla. Yksinker- taisimmillaan yritys hyödyntää muotoilu operatiivisella, projektien tasolla. Operatii- visella tasolla toteutetaan muotoilua käytännön tasolla, muotoiluprojektien kautta.
Muotoilun hyöty ilmenee tällöin tuoteportfolion kehittymisenä, ja vaikutuksena brändiin. Operatiivisen muotoilun johtamiseen kuuluu muotoiluprojektien koordi- nointia ja muotoilukäytäntöjen kehittäminen, yhteistyö muiden yrityksen toiminto- jen kanssa, sekä ulkoisten muotoiluresurssien ohjaaminen. Jos yritys hyödyntää muotoilua myös muilla tasoilla, on operatiivinen taso se, jolla muotoilustrategia to- teutuu käytännössä. Taktisella tasolla muotoilu on noussut projektitasolta itse- näiseksi toiminnoksi, joka toimii yhteistyössä muiden yrityksen toimintojen kanssa.
Muotoilujohdon tehtävänä on tällöin toimia linkkinä eri toimintojen välillä. Myös muotoilukäytäntöjen kehittäminen ja arvioiminen, sekä muotoiluymmärryksen li- sääminen läpi organisaation kuuluu muotoilujohdon tehtävään. Strategisella tasolla muotoilun tehtävä on luoda pitkäaikainen muotoilullinen visio, joka kytkeytyy yri- tyksen liiketoimintaan. Muotoilustrategia sulauttaa muotoilun kaikkiin yrityksen toi- mintoihin. Tällä tasolla muotoilun mahdollisuus on asemoida yritys suhteessa mui- hin toimijoihin, ja tuoda kilpailuetua.
Danish Design Center on vuonna 2003 kehittänyt Design Ladder –mallin (kuva 7), jonka avulla voidaan arvioida muotoilun hyödyntämisen kypsyyttä yrityksissä. Mallin
28 mukaan yritykset jaetaan neljään tasoon. Mitä korkeammalla yritys on tasoilla, sitä suurempi merkitys muotoilulla on strategisesti.
1. Ei muotoilua
Muotoilulla ei roolia tuote- tai palvelukehityksessä, tai muotoilutehtäviä te- kee ei-muotoilutaustainen henkilö. Käyttäjätiedolla ei ole suurta painoarvoa.
2. Muotoilu stailauksena
Muotoilua käytetään tuotteen ulkonäön parantamiseen. Työn voi tehdä muotoilija, mutta muotoilu tehdään usein tuotekehityksen loppupuolella ja yhteistyössä henkilöiden kanssa, joilla ei ole muotoiluosaamista.
3. Muotoilu prosessina
Muotoilu menetelmänä, jossa hyödynnetään käyttäjän näkökulmaa ja mo- nialaisia tiimejä. Muotoilu on mukana tuotekehityksen alusta lähtien.
4. Muotoilu strategiana
Muotoilu toimii korkealla organisaatiossa ja on osa yrityksen strategiaa.
Muotoilulla on tärkeä rooli jokaisessa kehitysvaiheessa.
Kuva 7: Design Ladder –malli Danish Design Centerin (2003) mukaan
29 Toinen muotoilun käyttöä yrityksissä kuvaava porrasmalli on DME:n (Design Mana- gement Europe) The Design Management Staircase Model (kuva 8). Toisin, kuten edellä esitellyssä Danish Design Centerin mallissa, DME:n mallissa painotus on muo- toilun johtamisessa. Mallissa muotoilun johtamisen kypsyys kasvaa siirryttäessä ylemmille tasoille. Ensimmäisellä tasolla muotoilla ei ole merkitsevää roolia liiketoi- minnassa. Ylemmillä tasoilla muotoilun johtamisella on strateginen merkitys ja se on osa yrityksen toimintakulttuuria.
1. Ei muotoilujohtamista
Yrityksessä ei hyödynnetä muotoilua tai sen rooli on satunnainen. Muotoilu- johtamiselle ei ole osaamista tai resursseja. Muotoilun hyödyntämiselle ei ole määritelty prosesseja.
2. Muotoilujohtaminen projektina
Muotoilua käytetään projektinomaisesti tuotekehityksen loppupäässä lisää- mään tuotteen arvoa esim. ulkomuotoa tai pakkausta parantamalla. Muo- toilulla ei ole merkittävää roolia uusien tuotteiden tuotekehityksessä. Muo- toilun koordinointi on vähäistä, ja muotoilua ohjataan vain projektien ta- solla. Muotoilu ei integroidu yrityksen muihin toimintoihin, ja muotoiluun liittyvää yhteistyötä ei juurikaan tapahdu yrityksen eri toimintojen (esim.
markkinointi ja t&k) välillä. Muotoilun kanssa kosketuksissa on pieni joukko työntekijöitä.
3. Muotoilujohtaminen toimintana
Muotoilu on kiinteä osa tuotekehitysprosessia, ja muotoiluprosessiin osallis- tuu usean eri alan asiantuntijoita. Erityinen merkitys muotoilulla on uuden tuotteen suunnittelussa. Muotoiluprosessia hyödyntämällä voidaan nopeut- taa tuotteen markkinoilletuloaikaa (time-to-market). Muotoilusta vastaavan henkilön tai yksikön tehtävänä on muotoiluprosessin ohjaaminen ja muotoi- luun osallistuvien tahojen koordinointi. Vastaava henkilö tai yksikkö toimii muotoilun rajapintana suhteessa organisaation muihin toimintoihin.
30 4. Muotoilujohtaminen kulttuurina
Muotoilu on vahva kilpailuedun lähde ja sen avulla yritys erikoistuu suh- teessa kilpailijoihin. Muotoilu kuuluu tärkeänä osana organisaation liiketoi- mintaprosesseihin, ja siihen osallistuu eri yksiköitä. Muotoilun merkitys tun- nustetaan johtokuntatasolla ja se on osa yrityksen kulttuuria. (Kootstra 2009, 11-14.)
Kuva 8: Muotoilujohtamisen porrasmalli Kootstran (2009, 11-14) mukaan
Muutoskonsulttiyritys Humantific on määritellyt muotoilun muuttuvat roolit neljään eri tasoon (kuva 9). Humantificin malli tarkastelee muotoilun roolia yritystoimintaa laajemmasta näkökulmasta – ylimmillä tasoilla muotoilulla on rooli yhteiskunnalli- sen, sosiaalisen muutoksen suunnittelussa.
1. Design 1.0: Perinteinen muotoilu
Muotoilu käsityö- ja taidelähtöisenä suunnitteluna, jossa luovat yksilöt
31 tai muotoilijat suunnittelevat tuotteiden ulkonäköä muusta tuotekehi- tyksestä irrallisissa prosesseissa.
2. Design 2.0: Tuote- ja palvelumuotoilu
Muotoilijat toimivat moniammatillisissa tiimeissä muotoilun asiantunti- jan roolissa, käyttäjänäkökulman huomioiden. Muotoilun kohteena voi- vat olla tuotteet, palvelut tai niiden yhdistelmät.
3. Design 3.0: Organisaatiotason muutoksen suunnittelu
Suunnittelun kohde ei ole tuote tai palvelu, vaan mikä tahansa strategi- nen organisaatiotason ongelma. Työ tehdään moniorganisatorisissa ryh- missä. Muotoilun rooli on tuoda mukaan käyttäjänäkökulma, sekä muo- toilun työkaluja, kuten visualisointi ja ideointimenetelmät.
4. Design 4.0: Sosiaalisen muutoksen suunnittelu
Suunnittelun kohteena ovat sosiaalisen muutoksen aikaansaaminen ja konteksti esim. terveydenhuoltojärjestelmä. Muotoilun rooli on saman tyyppinen kuin Design 3.0:ssa, mutta käyttäjä- ja asianomistajaverkko voi olla laajempi.
Kuva 9: Muotoilun roolit Humantificin mukaan
32
4 LÖYDÖKSET
Tässä kappaleessa esittelen aineistosta tekemiäni löydöksiä liittyen muotoilun ali- hankinnan käyttöön, sen haasteisiin ja kehityskohteisiin. Kappaleessa 4.1 käyn läpi muotoilun käytön syitä, sekä syitä käyttää ulkopuolisia muotoilutoimistoja. Kappale 4.2 keskittyy asiakasyrityksen muotoilun sisäiseen hallintaan. Kappaleet 4.3 ja 4.4 nostavat esille kaksi muotoiluyhteistyötä haastavaa ilmiötä: muotoilun ymmärtämi- sen, sekä esisuunnitteluvaiheen kriittisenä muotoiluyhteistyön vaiheena. Kappa- leessa 4.5 esittelen haastatteluissa nousseita ajatuksia ja toiveita muotoilupalvelui- den kehittämisestä.
4.1 Muotoilun käytön syyt
Yksi tutkimuksen tavoitteista oli selvittää millä tavoin SMC hyötyy muotoilun käy- töstä. Seuraavissa kappaleissa erittelen syitä teollisen muotoilun hyödyntämiselle, sekä sille, millä tavoin alihankittu muotoilu hyödyttää asiakasyritystä.
4.1.1 Miksi teollista muotoilua?
Arvioitaessa sitä, miten teollinen muotoilu hyödyttää tuotekehitystä, olivat vastauk- set samankaltaisia muotoilijoiden ja asiakashaastateltavien kesken. Teollisella muo- toilulla tavoiteltiin tuotteisiin visuaalista miellyttävyyttä ja ergonomiaa. Näiden näh- tiin olevan vahvinta muotoilijan osaamista. Tärkeäksi koettiin visuaalisten keinojen kautta viestiä tuotteen ominaisuuksista, kuten tehokkuudesta tai luotettavuudesta.
Pidettiin myös tärkeänä, että tuote viestii kuulumisesta tuoteperheeseen. Visuaali-
33 sen miellyttävyyden ja helppokäyttöisyyden toivottiin lisäävän tuotteen halutta- vuutta, ja näin ollen taloudellista menestystä.
Muotoilija osaa pukea fyysiseen olomuotoon ne attribuutit, ne laatusanat, ne ominaisuudet joita sen tuotteen halutaan viestittävän, mitä ne ovatkaan.
Luotettavuutta, pitkäikäsyyttä, nopeutta, kestävyyttä, helppokäyttöisyyttä, edullisuutta, kalleutta. Muotoilija osaa nämä pukea, tai piirtää, sellaiseksi ulkomuodoksi, grafiikaksi, luukkujen jaotteluksi ja hitsisaumojen paikaksi, jotta se näyttäisi siltä miltä sen pitää, ja se toimisi sillä lailla kun sen halutaan toimivan. (muotoilija E)
Asiakashaastatteluissa nousi esille tarve viestiä muotoilun avulla tuotteiden korke- asta teknisestä laadusta, ja siten mahdollistaa erottautuminen kilpailijoiden tuot- teista. Haluttiin, että tuotteet viestivät kuulumisesta premium-kategoriaan. British Design Council:n ja SVID:n (Swedish Industrial Design Foundation) tutkimusten mu- kaan muotoilua hyödyntävien yritysten onkin mahdollista lisätä kilpailukykyä sitä hyödyntämättömiin yrityksiin verrattuna, sillä muotoilulla voidaan lisätä brändiar- voa. Tällöin yrityksen ei tarvitse tukeutua yhtä vahvasti hintakilpailuun (Design Council 2007, 12; Frössén & Nielsén 2008, 17-25).
Muotoilijahaastatteluissa nousi esille, että usein oletukset muotoilun hyödyistä pyö- rivät tavalla tai toisella tuotteen ulkonäköön liittyvissä seikoissa. Suhtautuminen tä- hän oli kahtiajakoista: todettiin, että ulkomuotoon liittyvät tekijät luonnollisesti kuu- luvat muotoiluun, mutta toisaalta muotoilun avulla on mahdollista saavuttaa paljon muutakin, mikä helposti jää ulkonäkökeskustelun piiloon. Holopaisen ja Järvisen (2006, 21) mukaan onkin yleistä, että muotoilu nähdään pääasiassa ulkonäköä pa- rantavana tekijänä. Muotoilijahaastateltavat arvelivat, että myös median estetiikka- painotteinen kuva muotoilusta (autot, huonekalut jne.) omalla tavallaan vääristää ja yksipuolistaa kuvaa muotoilun hyödyistä.
34 Asiakashaastateltavilla oli positiivisia kokemuksia Muodonmuutoksen muotoilijoi- den teknisen osaamisen, erityisesti valmistusteknisen osaamisen suhteen. Valmis- tusteknisten ideoiden toivottiin lisäävän valmistus- ja kustannustehokkuutta. Myös muotoilijat pitivät teknistä osaamista kyseisen toimiston yhtenä vahvuutena.
Sekä muotoilijat että osa asiakashaastateltavista arveli muotoilijan tuovan tuoteke- hitykseen käyttäjänäkökulman. Muotoilijan kuvailtiin osaavan eläytyä loppukäyttä- jän rooliin, ja tätä kautta lisäävän tuotteen käytettävyyttä. Sekä asiakas-, että muo- toilijahaastatteluissa harmiteltiin sitä, että vaikka kentällä käyminen ja loppukäyttä- jän kuuleminen olisivat äärimmäisen tärkeitä, on käyttötilanteisiin vaikea päästä kä- siksi. Muotoilutoimisto puolestaan koki olevansa hankalassa välikädessä, sillä ulkois- tetun toimijan on erityisen vaikea päästä välikäsien kautta kontaktiin loppukäyttäjän kanssa.
Vaikka samankaltaiset vastaukset muotoilun hyödyistä vilisivät asiakashaastatte- luissa, oli haastateltavien näkemyksissä eroja. Kun toiset painottivat visuaalisen miellyttävyyden tärkeyttä, jotkin vastaajista painottivat nimenomaan käytettävyy- den ja käyttäjän näkökulman huomioimista:
haastateltava: Muotoilun avulla siitä tuotteesta tulee ihmiselle sopivampi, ja sille loppukäyttäjälle, siihen tarkoitukseen mihin se on tehty. Ja miellyttä- vämpi. Ja sitten yhtenä osana sitä sopivuutta on myös tietenkin se estetiikka, millä on myös merkitystä, ja meillä jopa yllättävän paljonkin sitä välillä pai- notetaan. Mutta kyllä mä näen muotoilun paljon isompana asiana kuin vaan että asiat näyttää kivalta. […] Yks asia siinä on tietysti se, että siinä on paljon
hyvääkin, että muotoilija katsoo sitä asiaa vähän ulkopuolelta. Mekaniikka- suunnittelijalla ja sähkösuunnittelijalla vilistää vaan lujuuslaskelmat ja kaa- pelivedot silmissä, mutta muotoilija osaa katsoa sitä vähän niin kuin herätte- levästikin sieltä sivusta. Että joo joo, nää kaikki asiat on tärkeitä, mutta mitä
35 me oikein ollaan tekemässä tässä, mikä tän tuotteen tai tuotteen osan käyt- tötarkoitus on. Kyllä kaikki muutkin sitä ajattelee, mutta muotoilija ehkä vä- hän enemmän.
haastattelija: Vähän niin kuin eri silmällä.
haastateltava: Eri silmällä ja sen loppukäyttäjän… ihmissilmällä. (asiakas B)
Sekä muotoilijoiden että asiakkaiden haastatteluissa nousi toistuvasti esiin ajatus siitä, että muotoilija tuo tuotesuunnitteluun erilaisia ideoita, ikään kuin katsoo asiaa eri perspektiivistä – niin sanotusti laatikon ulkopuolelta. Muotoilijat nähtiin luovina ja idearikkaina, mutta tämän kanssa toistui huomautus siitä, että tietynlainen rea- lismi on samanaikaisesti suotavaa.
Teollisen muotoilijan visualisointitaitoja pidettiin arvossaan, oli kyseessä sitten no- pea käsin luonnostelu tai 3D-mallinnus. Visualisoinnit toimivat tehokkaina keskuste- lun välineinä, joiden avulla projektia työstetään eteenpäin. Visualisointien avulla pro- jektin eri osapuolille syntyy yhteinen näkemys siitä, mitä ollaan tekemässä. Mallin- rakennuksella koettiin olevan samankaltaisia vahvuuksia. Luonnollisen kokoisten mockupien avulla on mahdollista kokeilla tuotteen ergonomiaa, ja samalla voidaan hyödyntää tehokkaasti eri osapuolten näkemyksiä. Visualisoinnilla ja mallinraken- nuksella koettiin siis olevan erityinen yhteistä päämäärää selventävä ja keskustelua edesauttava vaikutus. Muotoilijoiden visualisointitaitoja oli muutamaan otteeseen käytetty myös tuotteiden ideointitilaisuuksissa, joissa muotoilijat tekivät nopeita luonnoksia osallistujien puheiden perusteella. Borja de Mozotan (2006, 45-53) mu- kaan muotoilun yksi vahvuus onkin luoda konsensusta tuotekehitysryhmän sisällä visualisoinnin keinoja käyttäen, ja näin lisätä tuotekehitysprosessin laatua ja tehok- kuutta.
SMC:n sisällä kävi ilmi erilaisia painotuksia teollisen muotoilun käytössä eri yksiköi- den välillä. Maan päällä liikkuvista pintaporalaitteista vastaavalla Surface Drilling – yksiköllä oli vahvimmat ja pisimpään kestäneet muotoilun hyödyntämisen perinteet.
36 Siellä muotoilua hyödynnettiin estetiikan, ergonomian, käytettävyyden ja kustan- nustehokkuuden aikaansaamiseksi, sekä tuoteperheen yhtenäisyyden luomiseksi.
Kyseinen yksikkö oli määritellyt tuotestrategiakseen tuotteiston modularisoinnin.
Tällöin tuotteille määritellään jo lähtökohtaisesti yhtenäinen linja, jota sovelletaan tuotekohtaisessa suunnittelussa.
Ergonomiaa ja käytettävyyttä arvostettiin myös maanalaisista poralaitteista vastaa- valla Underground Mining –yksiköllä, mutta edellisestä poiketen koneen ulkonäköä ei pidetty yhtä tärkeänä. Tämän taustalla oli ajatus siitä, että maan alla työskentele- vää laitetta ei kukaan näe sen jälkeen kun se on siirretty työkohteeseensa. Lisäksi sar- jakoot olivat kyseisellä osastolla melko pieniä, joten senkään takia ulkoisiin element- teihin ei haluttu tehdä suuria muotoilusatsauksia, vaan laitteita tehtiin enemmän mittatilaustyyppisesti. Samankaltaisia argumentteja oli lastareita ja kuormureita val- mistavalla Load and Haul –yksiköllä. Yksikössä koettiin, että kyseisten laitteiden työskentelymenetelmät ovat niin ronskeja ja likaisia, että visuaalisen miellyttävyy- den sijaan suuremmassa arvossa olivat käytettävyyteen ja kestävyyteen liittyvät ideat.
Muotoilulla halutaan lisätä sen koneen käytettävyyttä, käytön sujuvuutta.
Varsinkin silloin kun puhutaan ergonomiasta, niin se menee siihen käytön helppouteen ja havainnollisuuteen. […] Sen täytyy olla sellaista toiminnallista
muotoilua, kaiken, koska täällä ei tehdä mitään vaan sitä varten että se näyt- täisi hienolta. Meiltä puuttuu sellainen, mikä on ehkä normaalille kulutusta- varalle tyypillistä, että jos kaupassa on vierekkäin kaksi pesuainepulloa, niin siellä saatetaan tehdä se valinta sen mukaan että tämä on kivemman näköi- nen pesuainepullo, otanpa sen. Tämä on ehkä sellaista teollisuudenalaa, että jos se toimii, niin se ostetaan. Jos se on kaunis, niin sille ei anneta mitään painoarvoa jos ei se toimi. Se ei ole asiakkaalle valintakriteeri, koska se on viikon päästä niin kolhittu ja likainen. Mikään mikä ei ole käytännöllistä, siitä
37 ei makseta mitään. Hyvä esimerkki onnistuneesta muotoilusta on, että tur- vakaiteet on onnistuttu piilottamaan ikkunoiden pilareiden kanssa samoille linjoille, mikä edistää näkyvyyttä. […] Muotoilua tulisi käyttää nokkeluuden integroimisessa robustiin koneeseen. (asiakas H)
Muotoilun hyödyntäminen oli riippuvaista siitä, oliko kyseessä uuden laitteen suun- nittelu vai vanhan päivitys. Muotoiluun panostettiin enemmän uutta laitetta suun- niteltaessa, ja vanhaa päivittäessä sen hyödyntäminen oli hajanaisempaa.
4.1.2 Miksi muotoilua alihankintana?
Syitä teollisen muotoilun hankkimiseen yrityksen ulkopuolelta oli asiakashaastatte- luiden perusteella monia. Yksi syy oli kapasiteetin järjestäminen. Koska teollista muotoilua hyödyntävät projektit ovat kausittaisia, on järkevämpää hankkia tekijöitä ulkopuolelta. Näin ei jouduta tilanteeseen, jossa hiljaisena aikana omalla muotoilu- organisaatiolla ei ole töitä. Toisaalta taas saattaa olla tilanteita, joissa on samanai- kaisesti meneillään useampi teollista muotoilua hyödyntävä projekti. Silloin on mah- dollista hyödyntää useampaa toimistoa.
Toinen ulkopuolisen toimiston käytön hyöty oli se, että usein toimistoilla on töissä useampi teollinen muotoilija, joiden on mahdollista pallotella ideoita keskenään. Ko- ettiin myös suureksi hyödyksi, että toimisto tekee töitä muille asiakkaille, sillä näin on mahdollista saada uusia ajatuksia muotoilutyöhön aihealueen ulkopuolelta. Mui- den asiakkaiden kanssa toimimisen toivottiin ylläpitävän ideoiden raikkautta, ja pe- rillä pysymistä uusimmista ilmiöistä, kuten valmistustekniikoista. Koettiin, että talon sisällä vain yhden toimialan töitä tekevä muotoilija saattaisi leipääntyä, eikä näke- mys pysyisi yhtä raikkaana kuin ulkopuolisen muotoilutoimiston muotoilijoilla.
38 On vaan meidän etu, että he tekevät töitä vaikka jonkun metsäkonevalmista- jan kanssa. Molemmat on mobiililaitteita, joilla on hyvin saman tyyppiset vaatimukset. He ei ole millään tavalla meidän kilpailija. Että kehittyykö sa- malla lailla, tuleeko samanlaista kokemusta ja näkemystä, jos junnaa vaan koko ajan poralaitteiden parissa, en osaa sanoa. Ehkä muotoilu on sellaista…
pitää olla trenditietoisempi ja muuten sellainen… Sama muotokielihän suu- rimmaksi osaksi on jossain metsäkoneissa, maansiirtokoneissa, poralait- teissa. Että siinä mielessä jos vaan on niiden kanssa tekemisissä ja seuraa sitä, pääsee syvälle siinä koneiden muotoiluissa, niin se vaan auttaa meitä.
(asiakas D)
Yksi hyöty teollisen muotoilun alihankinnassa koettiin olevan se, että muotoilutoi- mistoja voi tarpeen mukaan kilpailuttaa ja kokeilla uutta toimistoa. Tämän toivottiin myös edistävän käytettävien muotoilutoimistojen kunnianhimoa oman osaamisen kehittämisessä, sillä kilpailuasetelmassa ideoiden raikkaudella ja kilpailukyvyllä voi olla ratkaiseva merkitys. Tämä puolsi myös muotoilun ostamista alihankintana – si- säistä organisaatiota olisi vaikeampi kilpailuttaa.
Se, että muotoilutoimistoa olisi helppo vaihtaa, koettiin toisaalta haasteeksi. Jos näin tapahtuisi, olisi vaarana pitkän yhteistyön tuoman syvän osaamisen valuminen hukkaan. Koettiin, että pitkään yhteistyötä tehneellä muotoilutoimistolla on arvo- kasta hiljaista tietoa yrityksen muotoilusta ja tuotteistosta. Uusien, kyseistä teolli- suudenalaa tuntemattomien muotoilutoimistojen käytön haasteeksi koettiin pitkä perehdyttämisaika. Toisaalta pidettiin hyvänä, että on mahdollista käyttää sekä uu- sia että vanhoja osaajia tarpeen mukaan eri projekteissa. Borja de Mozotan mukaan ulkoisen muotoilutoimiston käyttö hyödyttää asiakasyritystä tuomalla uudenlaista inspiraatiota yrityksen ulkopuolelta. Haittaa syntyy silloin, kun muotoilutoimisto ei ymmärrä tarpeeksi syvällisesti asiakasyrityksen tarpeita ja tuotteita. (Borja de Mozota 2003, 190.) Asiakashaastateltavat pitivät suurena etuna sitä, että Muodon- muutos oli tehnyt yhteistyötä SMC:n kanssa vuosikaudet ja tunsi siten toimialan ja
39 yrityksen tuotteet tarpeeksi hyvin. Tämän koettiin olevan suuri etu projektien suju- vuuden kannalta.
4.2 Muotoilun sisäinen hallinta
Sillä, miten muotoilun hyödyntämistä koordinoidaan asiakasyrityksessä, on suuri merkitys muotoilun hyödyntämisen onnistumiseen. Minkälaiset mekanismit ohjaa- vat muotoilun käyttöä ja kuka muotoiluyhteistyötä tekee? Seuraavat kappaleet käsit- televät muotoilun sisäistä hallintaa ja sen vaikutusta muotoiluyhteistyöhön.
4.2.1 Muotoilua ohjaavat mekanismit
Muotoilijahaastatteluissa kävi ilmi, että asiakasyrityksillä hyvin harvoin on muotoi- lualan osaajia henkilökunnassaan. Haastateltavat olivat törmänneet vain muuta- maan yksittäiseen henkilöön, jolla on muotoilutausta. Muodonmuutos oli tehnyt yh- teistyötä monen kokoisten yritysten kanssa, ja lähes poikkeuksetta asiakasyrityk- sessä yhteistyötä teki henkilö, jolla oli joku muu tausta kuin muotoilu. Pääasiassa yhteistyötä tehtiin insinööripainotteisten tahojen kanssa. Muotoilujohtajia tai muo- toilun koordinaattoreita asiakasyrityksissä ei myöskään ollut, vaan vastuu muotoilun käytöstä kuuluu yleensä kulloisenkin tuotekehitysprojektin johdolle. Myöskään SMC:n organisaatiossa ei ole tähän mennessä ollut yhtään tahoa tai henkilöä, jonka vastuualueeseen muotoilu virallisesti kuuluu. Merkittävä muutos tilanteeseen ta- pahtui hieman ennen haastatteluja, kun SMC:n Turun toimipisteessä aloitti ensim- mäinen talon sisäinen teollinen muotoilija (tästä lisää seuraavassa luvussa), mutta muutoksen vaikutukset eivät vielä tutkimusta tehdessä näkyneet.
Muotoilusta vastaavan tahon puuttuminen aiheutti haasteita sekä muotoilutoimis- ton että asiakasyrityksen näkökulmasta. Muotoilusta vastaavan tahon puuttuminen
