Tutkimukseni on tapaustutkimus, eikä sitä välttämättä voi yleistää muihin konteks-teihin. Laadullisen tutkimuksen tarkoituksena ei olekaan esittää yleistyksiä, vaan pyrkiä syvälliseen ymmärrykseen tutkittavasta ilmiöstä (Kananen 2008, 24-25).
Yleistettävää mallia tutkimukseni ei ole ollut tarkoituskaan tarjota, mutta uskon siitä löytyvän samaistumispintaa kaikille muotoilun alihankintaa harjoittaville.
Voisi kuitenkin pohtia, miten paljon minun, tutkijan, omat ennakko-oletukset vai-kuttivat tutkimuksen kulkuun. Sarajärven ja Tuomen (2009, 20) mukaan ei ole ole-massa objektiivista tietoa, vaan tutkija päättää tutkimusasetelmasta oman ymmär-ryksensä varassa. Oma taustani muotoiluopiskelijana voisi myös nostaa esille, sillä Sarajärven ja Tuomen (2009, 135-136) mukaan puolueettomuus nousee kysy-mykseksi esimerkiksi siinä, pyrkiikö tutkija ymmärtämään ja kuulemaan tiedonanta-jia itsenään, vai suodattuuko tiedonantajan kertomus tutkijan oman kehyksen läpi.
Omat oletukseni varmasti ohjasivat tutkimusta jossain määrin, vaikka pyrinkin mah-dollisimman korkeaan objektiivisuuteen. Periaatteessa laadullisessa tutkimuksessa näin väistämättä on, sillä tutkija on tutkimusasetelman luoja ja tulkitsija (Sarajärvi &
64 Tuomi 2009, 136). Tein myös tutkimusta toimeksiannosta, joten voi pohtia vaikut-tiko tämä asetelmaan. Toisaalta tutkimuksen kaksitahoinen luonne oli esillä jo alusta alkaen, ja osallistujille kerrottiin, että tutkimusintressin ohella tarkoituksena on luoda pohjaa toisen osapuolen palveluiden kehittämiselle.
Haastatteluiden suunnittelu osoittautui haasteelliseksi, sillä tutkimusongelma oli niin laaja. Aiempiin tutkimuksiin perehtyminen antoi vihjettä siitä, että muotoiluyh-teistyön haasteet ovat hajanaisia, ja voivat liittyä esimerkiksi muotoilijoiden ja insi-nöörien erilaisiin ajattelutapoihin, muotoilun ymmärrettävyyteen, muotoilutoimis-tojen myyntitaitoihin tai asiakasyritysten muotoilun käytön valmiuksiin. Olisikin ol-lut huono ajatus keskittyä esimerkiksi vain tuotesuunnitteluprosessiin, sillä etenkin näin jälkeenpäin tarkastellen se oli osa-alue, joka koettiin yhteistyössä melko suju-vaksi - erään asiakashaastateltavan mukaan muotoilu yksikertaisesti ”toimii, koska on tarpeeksi kovat osaajat”. Miten siis toteuttaa haastattelu, jonka olennaisimmat vastaukset voivat sijaita missä tahansa yhteistyön osa-alueessa? Kyselemällä laajasti muotoiluprojekteista, muotoilun hallinnan keinoista, koetuista haasteista - ja luot-tamalla siihen, että haasteltavilla on tietoa johon ei tiukasti rajatuilla kysymyksillä pääse käsiksi. Luotin siis puolistrukturoidun teemahaastattelun voimaan tuoda haastateltavien ääni kuuluviin, ja häivyttää haastattelijan ennakko-oletukset taka-alalle (Hirsjärvi & Hurme 2014, 43-48). Tämä kannatti – sain paljon hienoja vastauk-sia ja näkemyksiä muotoilun alihankinnan molemmilta puolilta.
Aiempaa tutkimusta muotoilualasta ja sen hyödyntämisestä löytyi hyvin, myös suo-malaista tutkimusta. Pääasiassa tieto perustuu laajoihin aineistoihin, ja antaa hyvän yleiskuvan muotoilualan tilasta. Laadullisia, syväluotaavia tapaustutkimuksia muo-toilun hyödyntämisestä on tehty, mutta niissä on käsitelty pääasiassa sellaisia yri-tyksiä, joilla on keskivertoa paremmat muotoilun hyödyntämisen valmiudet. Tästä esimerkkinä Hasun ym. kuvaukset Koneen, Metson ja Rautaruukin muotoilun käy-töstä. Kuvauksia täysin alihankinnan kautta toteutettavasta muotoiluyhteistyöstä
65 on vähemmän. Suuri joukko suomalaisia yrityksiä kuitenkin ostaa muotoilua nimen-omaan alihankintasuhteiden kautta (Holopainen & järvinen, 2006; Mutanen et al.
2006, 114-117; Valtonen 2007, 19, 172), joten tapaustutkimuksille tästä yhteistyö-tyypistä on varmasti tilausta. Jos ymmärretään paremmin mitä haasteita yhteis-työssä tyypillisesti on, voidaan toimintaa kehittää, ja näin saada aikaiseksi parempia muotoilun alihankinnan käytänteitä.
Muotoilusta on hyötyä yrityksille, tämä on todettu jo useassa tutkimuksessa (mm.
Design Council, 2007. 12; Frössén & Nielsén 2008. 17-25). Haasteena onkin paitsi rakentaa asiakasyrityksiin muotoilun hyödyntämiselle otollisia rakenteita, myös pohtia miten muotoilutoimistot voisivat edesauttaa muotoilun hyödyntämistä yri-tyksissä, joista nämä rakenteet puuttuvat. Muotoilutoimistojen tulisi pystyä kuvai-lemaan selkeästi miten ja miksi muotoilua kannattaisi hyödyntää, ja kehittää toimin-tatapoja joilla voidaan auttaa asiakasta muotoiluvalmiuksista riippumatta. Kuten eräs asiakashaastateltava osuvasti totesi:
Jos ajattelee muotoilutoimiston kannalta, niin tietenkin heidän kannattais fiksusti yrittää kehittää sitä että pystyy auttamaan asiakasta siinä vaiheessa kun se on pulassa tän suhteen. Että mitäs tää muotoilu on, miten sitä pitäis hyödyntää. (asiakas A)
Koen, että tutkimus oli hyödyllinen ja onnistunut, sillä se antoi pohjaa muotoilutoi-miston palveluiden kehittämiselle. Tutkimuksen jatkokehityksenä syntyi muotoilu-toimiston palveluohjeistus, jossa tehdyt löydökset jalostuivat konkreettisiksi kehi-tysehdotuksiksi.
Näen aiheessa mahdollisuuksia jatkotutkimukseen. Sen sijaan että pohditaan asia-kasyritysten valmiuksia hyödyntää muotoilua, voisi katseen kohdistaa vieläkin tar-kemmin muotoilupalveluiden tuottajiin. Voitaisiin kartoittaa hyviä käytänteitä
muo-66 toilun integroimisessa osaksi sellaisten asiakasyritysten toimintaa, joilla ei ole vah-voja muotoilun hyödyntämisen rakenteita. Miten tällaisille asiakkaille tulisi kertoa muotoilusta? Miten muotoilu kotiutetaan yrityksiin onnistuneesti? Hyvien toiminta-mallien kartoittaminen antaisi työkaluja muotoilutoimistoille, joilla tutkimusten (Lith 2014, 15; Holopainen & Järvinen 2006) mukaan on heikot myynnin ja markki-noinnin taidot. Tästä hyötyisi niin muotoiluala, kuin kaikki muotoilua hyödyntävät, tai sen käyttöönottoa vasta harkitsevat tahot.
LÄHTEET
Alavuotunki, K., Halme, K. & Salminen, V. 2015. Muotoilun hyödyntäminen ja vai-kutukset yritysten kilpailukykyyn. Innovaatio 58/2015. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Viitattu 30.11.2016.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/han-dle/10024/74995
Alanen, A. 2009. Pieni on kaunista muotoilupalveluissa. Tieto&Trendit 8/2009. Ti-lastokeskus. Viitattu 30.11.2016. http://www.stat.fi/artikkelit/2009/art_2009-12-18_003.html
Alasuutari, P. 2014. Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaino.
Aminoff, C., Hänninen, T., Kämäräinen, M. & Loiske, J. Muotoilun muuttunut rooli.
Provoke Design Oy. Luovan talouden strateginen hanke. Työ- ja elinkeinoministe-riön julkaisuja. Viitattu 30.11.2016. https://www.tem.fi/files/26019/MUOTOILUN-MUUTTUNUT-ROOLI-1-2-2010.pdf ja http://docplayer.fi/418958-Muotoilun-muuttunut-rooli.html
Best, K. 2010. The Fundamentals of Design management. Lausanne: AVA Publish-ing SA.
BNO – Assosiation of Dutch Designers. 2010. The Design Effectiveness Industry Re-port. Viitattu 30.11.2016. http://www.bno.nl/upload/over-design/twintig-procent-winst-door-design/Design-Effectiveness.pdf
Borja de Mozota, B. 2003. Design Management: Using Design to Build Brand Value and Corporate Innovation. New York: Allworth Press.
Borja de Mozota, B. 2006. The Four Powers of Design: A Value Model in Design Management. Design Management Review. 17 (2). 44-53.
Danish Design Centre 2003. The Economic Effects of Design. Viitattu 30.11.2016.
http://danskdesigncenter.dk/en/design-ladder-four-steps-design-use http://ddc.dk/en/2015/05/the-design-ladder-four-steps-of-design-use/
Design Council. 2015. Leading Business by Design. Viitattu 30.11.2016.
http://www.designcouncil.org.uk/resources/report/leading-business-design
Design Council. 2007. The Value of Design Factfinder report. Viitattu 30.11.2016.
http://www.designcouncil.org.uk/sites/default/files/asset/document/TheValueOf-DesignFactfinder_Design_Council.pdf
Frössén, C. & Nielsén, T. 2008. Svenska företag om design. SVID - Stiftelsen Svensk Industridesign. Viitattu 30.11.2016. http://www.svid.se/upload/svid_2011/for_fo-retag/undersokningar/svenska_foretag_om_design_2008.pdf
Graff, D., Äijälä, E. & Karjalainen, T-M. Case Sandvik. 2012. Julkaisussa T-M Karjalai-nen (toim.), IDBM papers vol. 2., Sivut 56-65. Helsinki: IDBM Aalto University. Vii-tattu 30.11.2016. http://idbm.aalto.fi/pdf/IDBM_papers_vol2.pdf
Hasu, M., Keinonen, T., Mutanen, U-M., Aaltonen, A., Hakatie, A. & Kurvinen, E.
2004. Muotoilun muutos - Näkökulmia muotoilun organisoinnin ja johtamisen ke-hityshaasteisiin 2000-luvulla. Helsinki: Teknologiainfo Teknova Oy.
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. 2014. Tutkimushaastattelu – Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Gaudeamus.
Holopainen, M. & Järvinen, J. 2006. Muotoilun toimialakartoitus 2006. Helsinki:
Muotoilun innovaatiokeskus Designium, Taideteollinen korkeakoulu.
Humantific. NextDesign Leadership Institute New York. Viitattu 30.11.2016.
http://www.nextd.org/
Kananen, J. 2008. Kvali: Kvalitatiivisen tutkimuksen teoria ja käytänteet. Jyväskylä:
Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja -sarja.
Kim, K.;Lee, K-P. 2014. Don’t make art, do industrial design: a voice from industry.
Design management journal. 25 (1). 40-45.
Kootstra, G. 2009. The Incorporation Of Design Management In Today’s Business Practices. An Analysis of Design Management Practices in Europe 2009. Viitattu 30.11. 2016.
http://www.designmanagementexcellence.com/wp-con-tent/uploads/2013/05/DME_Survey09.pdf
Lindström, M., Nyberg, M., Ylä-Anttila, P. 2006. EI VAIN MUODON VUOKSI - Muo-toilu on kilpailuetu. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos Etla. Helsinki: Taloustieto Oy.
Viitattu 30.11.2016. https://www.etla.fi/wp-content/uploads/2012/09/B220.pdf
Lith, P. 2014 Muotoilualan yritysten suhdanne- ja toimialaraportti 2013. Raportti muotoilualojen yrityksistä, yritysprofiilista, markkinoista, kasvuyrittäjyydestä ja lä-hiajan suhdanneodotuksista. Helsinki: Teollisuustaiteen liitto Ornamo. Viitattu 30.11.2016. https://www.ornamo.fi/app/uploads/2015/11/ornamo_toimialara-portti_2013.pdf
Manninen (toim.). 2004. Muotoilu hakee paikkaansa yrityksissä. Visio 2/2004. Tek-nologiateollisuuden sidosryhmälehti.
MUOTOILE SUOMI - Kansallinen muotoiluohjelma. 2013. Työ- ja elinkeinoministe-riön julkaisuja. Viitattu 30.11.2016.
http://tem.fi/docu-
ments/1410877/2901871/Kansallinen+muotoiluohjelma/57768a95-f3a9-4397-88a4-6cdae8f20e01
Mutanen, U-M., Virkkunen, J. & Keinonen, T. 2006. Muotoiluosaamisen kehittämi-nen teknologiayrityksissä. Helsinki: Teknologiainfo Teknova Oy.
Phillips, P. 2012. Creating the Perfect Design Brief – How to Manage Design for Strategic Advantage. New York: Allworth Press.
Pitkänen et al, 2012. DROI – Mitattavaa muotoilua, tutkimusraportti. Viitattu 30.11.2016. https://issuu.com/anttipitkanen/docs/designroi-mitattavaamuotoi-lua/62
Sarajärvi, A. & Tuomi, J. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki:
Tammi.
Saarela-Kinnunen, M & Eskola, J. 2015. Tapaus ja tutkimus = Tapaustutkimus?.
Teoksessa: R. Valli & J. Aaltola (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Jyväskylä:
PS-Kustannus. 180–190.
Suomalaisen työn liitto. 2013. Designilla kilpailuetua ja kasvua yrityksen liiketoimintaan - Mitä design merkitsee yrityksille 2012 ja 2013. Viitattu 30.11.2016. http://suomalainentyo.fi/wp-content/uploads/2016/08/design-seu-ranta_tutkimus_2012_2013.pdf
Ulrich, K. & Eppinger, S. 2012. Product Design and Development. New York:
McGraw-Hill Companies.
Valtonen, A. 2007. Redefining Industrial Design. Helsinki: University of Art And De-sign Helsinki.
Kuvalähteet:
Kuva 1: Ranger DX800. Sandvik Mining and Construction. Viitattu 30.11.2016.
http://construction.sandvik.com/products/surface-drill-rigs/surface-tophammer-drill-rigs/ranger-dx800/
Kuva 2: Tutkimusprosessin eteneminen. Heino, M. 2016.
Kuva 3: Havaintojen nostaminen litteroinneista. Heino, M. 2016.
Kuva 4: Tutkimuksen viitekehys. Heino, M. 2016.
Kuva 5: Kolme muotoilun johtamisen käytäntöä. Mutanen, U-M., Virkkunen, J. &
Keinonen, T. 2006, 115 Muotoiluosaamisen kehittäminen teknologiayrityksissä.
Helsinki: Teknologiainfo Teknova Oy. Piirretty puhtaaksi alkuperäisen kuvan poh-jalta.
Kuva 6: Yritysten panostukset muotoiluun. Suomalaisen työn liitto. 2013, 16.
Designilla kilpailuetua ja kasvua yrityksen liiketoimintaan - Mitä design merkitsee yrityksille 2012 ja 2013. Viitattu 30.11.2016.
http://suomalainen-tyo.fi/wp-content/uploads/2016/08/design-seuranta_tutkimus_2012_2013.pdf Piirretty puhtaaksi alkuperäisen kuvan pohjalta.
Kuva 7: Design Ladder –malli. Danish Design Center. 2003. Viitattu 30.11.2016.
http://ddc.dk/en/2015/05/the-design-ladder-four-steps-of-design-use/ Piirretty puhtaaksi alkuperäisen kuvan pohjalta.
Kuva 8: Muotoilujohtamisen porrasmalli. Kootstra. 2009, 11-14. Viitattu 30.11.
2016.
http://www.designmanagementexcellence.com/wp-con-tent/uploads/2013/05/DME_Survey09.pdf Piirretty puhtaaksi alkuperäisen kuvan
pohjalta.
Kuva 9: Muotoilun roolit. Humantific. Viitattu 30.11.2016. http://www.nextd.org/
Piirretty puhtaaksi alkuperäisen kuvan pohjalta.
Kuva 10: Muotoilutoimiston palveluohjeistus, kuvakaappaus kansisivusta. Heino, M. 2016.
Kuva 11: Muotoilutoimiston palveluohjeistus, kuvakaappaus sisältösivuista. Heino, M. 2016.