OULUN LENTOASEMAN VESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2019

(1)

EUROFINS AHMA OY Projektinro: 10800

FINAVIA OYJ

OULUN LENTOASEMAN VESITARKKAILUN

VUOSIRAPORTTI 2019

(2)

______________________________________________________________________________

FINAVIA OYJ

OULUN LENTOASEMAN VESITARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2019 17.4.2020

Jessica Åsbacka, FM (Ympäristöasiantuntija)

Sisällysluettelo:

YHTEENVETO ... 1

1. TAUSTA ... 2

2. TARKKAILUALUEEN YMPÄRISTÖ ... 2

2.1 PINTAVESI ... 2

2.2 MAAPERÄ ... 2

2.3 POHJAVESI ... 2

3. TARKKAILUVUODEN HYDROLOGISET OLOSUHTEET ... 3

4. KÄYTETYT LIUKKAUDENTORJUNTA- SEKÄ JÄÄNESTO- JA POISTOAINEET... 4

5. TARKKAILUN TOTEUTUMINEN VUONNA 2019 ... 6

6. TARKKAILUN TULOKSET ... 8

6.1 POHJAVESITARKKAILUN TULOKSET ... 8

6.1.1 Kiitotien kaakkoisosan orsivesitulokset ... 8

6.1.2 Kiitotien länsi- ja lounaisosan pohjavesitulokset ... 9

6.1.3 Uudet havaintopisteet: PP20, PP102 ja ORS101 ... 9

6.1.4 Pohja- ja orsiveden pinnankorkeudet ... 10

6.2 PINTAVESITARKKAILUN TULOKSET ... 10

6.3 LAPIN LENNOSTON SEKÄ PALOHARJOITUSALUEEN TARKKAILUTULOKSET ... 11

6.4 FINNHEMSOY:N TARKKAILUTULOKSET ... 11

6.5 YHTEENVETO MAHDOLLISISTA KUORMITUSVAIKUTUKSISTA ... 11

7. TARKKAILUN JATKUMINEN ... 12

VIITTEET ... 12

LIITTEET

Liite 1. Kartta Finavian havaintopisteistä

Liite 2. Kartta FinnHEMS Oy:n helikopteritukikohdan sijainnista Liite 3. Pohjavesitulosten koontitaulukot ja kuvaajat

Liite 4. Pintavesitulosten koontitaulukot ja kuvaajat Liite 5. Pohjavesien analyysitulokset 2019

Liite 6. Pintavesien analyysitulokset 2019

Liite 7. Lapin lennoston sekä paloharjoitusalueen analyysitulokset Liite 8. FinnHEMS Oy:n analyysitulokset

Teollisuustie 6 96320 ROVANIEMI p. 040-1333 800

(3)

1

Finavia Oyj Oulun lentoaseman vesitarkkailun vuosiraportti 2019 ______________________________________________________________________________

YHTEENVETO

Oulun lentoaseman vesientarkkailua toteutettiin Eurofins Ahma Oy:n toimesta vuonna 2019.

Vesinäytteet otettiin ohjelman mukaisesti keväällä ja syksyllä muutamin poikkeuksin. Lentoaseman vedenottamo poistettiin tarkkailusta keväällä 2016, eikä pisteestä ole otettu näytteitä sen jälkeen.

Tarkkailuun lisättiin vuonna 2018 orsivesiputki ORS101 ja pohjavesiputki PP102 ja vuonna 2019 pohjavesiputki PP20.

Orsivesialueella kiitotien kaakkoisosassa liukkaudentorjunta-aineiden vaikutus oli selvästi havaittavissa kiitotien vieressä olevissa havaintopisteissä. Vesi oli pääasiassa lievästi hapanta ja orsivesiputkien sähkönjohtavuudet olivat pääasiassa koholla tavanomaisiin pohjavesiin verrattaessa. Happipitoisuus vaihteli hapettomasta tyydyttävään tilaan. Alueen hydrogeologisista olosuhteista johtuen, Salonselän pohjavesialueella on luonnostaan monin paikoin huono happitilanne. Ammoniumtypen laatunormipitoisuus ylittyi tarkkailupisteissä PP5, PP14 ja PP19 vähintään yhdellä tarkkailukerralla. Lisäksi edellä mainittujen putkien kemiallinen hapenkulutus ja kaliumpitoisuus olivat myös korkeat.

Pohjavesi kiitotien länsi- ja lounaisosissa oli pääasiassa lievästi hapanta. Happitilanne oli heikoin pisteessä PP10, jossa vesi oli hapetonta. Muilla havaintopisteillä happitilanne oli heikko.

Kemiallista hapenkulutusta ei todettu laboratorion määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia. Korkeimmat kokonaistypen pitoisuudet todettiin putkessa PP10 ja ammoniumtypen osalta pohjaveden laatunormiarvo ylittyi.

Uusien putkien vesi oli lievästi hapanta ja kevään tarkkailukerralla pohjavesi oli todella sameaa, mutta sameusarvot laskivat syksyn tarkkailukerralla. Uusista putkista PP20:n veden laatu oli parasta. Kevään tarkkailukerralla putken ORS101 näytteestä määritettiin selvästi koholla oleva CODCr-arvo (8 400 mg/l), mutta syksyllä arvo oli selvästi alhaisempi (110 mg/l). Putken PP20 määritetyt kokonaistyppipitoisuudet ja sähkönjohtavuuden arvot olivat tavanomaisiin pohjavesiin verrattaessa alhaisia, kun taas putkien PP102 ja ORS101 vastaavat arvot olivat selvästi koholla tavanomaisiin pohjavesiin verrattaessa. Putken ORS101 (molemmilla tarkkailukerroilla) ja syksyn tarkkailukerralla putken PP102 ammoniumtyppipitoisuudet ylittivät pohjavedelle asetetun laatunormipitoisuuden. Kaliumin- ja natriumin pitoisuudet olivat koholla putkissa PP102 ja ORS101.

Vuonna 2019 pintavesipisteiden pH-arvot vaihtelivat neutraalin molemmin puolin. Poikkeuksellisen korkea pH-arvo (9,5) mitattiin kevään tarkkailukerralla havaintopisteen Purku1 vedessä, jolloin myös alkaliniteetin arvo, CODCr-, sähkönjohtavuuden, BOD7-arvo, kalium- ja natriumpitoisuus olivat selvästi koholla.

Kevään tarkkailukerralla kiitotien luoteisosan hulevesien purkupisteen (Purku1), kiitotien kaakkoisosan hulevesien purkupisteen (Purku2) ja Pasko-ojan Kanava 1B:n happitilanne oli heikko, Pasko-ojan Kanava 1A:n happitilanne oli välttävä ja asematason ja edelleen Liminganlahteen johtavan ojan tarkkailupisteen (Kanava2) happitilanne oli tyydyttävällä tasolla.

Syksyn tarkkailukerralla ei saatu näytteitä havaintopisteistä Kanava 1A ja 1B ja havaintopisteen Purku1 lämpötila jäi epähuomiossa mittaamatta, joten hapen kyllästysastetta ei voitu määrittää.

Havaintopisteen Kanava2 happitilanne oli hyvä ja Purku 2:n välttävä. Vuonna 2019 Purku 1:n ja Kanava 1B:n kokonaistyppipitoisuudet olivat koholla aiempiin tarkkailuvuosiin verrattuna.

Kaliumpitoisuudet ja sähkönjohtavuuden arvot olivat koholla pintavesien yleiseen tasoon nähden.

Keväällä FinnHEMS:n tukikohdan öljynerottimen näytteenottokaivosta otetussa vesinäytteessä ei todettu öljyhiilivetyjä C5-C40 laboratorion määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia.

Vuonna 2019 todetut korkeat kalium- ja natriumpitoisuudet sekä kohonneet sähkönjohtavuuden, alkaliniteetin, CODCr- ja BOD7-arvot viittaavat lentokenttätoiminnan kuormitusvaikutukseen.

(4)

______________________________________________________________________________

1. TAUSTA

Oulun lentoaseman alueella on suoritettu pohja- ja pintavesien tarkkailua vuodesta 1994 lähtien, jolloin järjestelmällinen seuranta aloitettiin. Ympäristöluvassa (20.5.2008, Dnro Psy-2005-y-135) on annettu tarkkailuvelvoitteita, jotka on koottu vuonna 2017 päivitettyyn tarkkailuohjelmaan (Ahma ympäristö Oy 2017). Vuonna 2019 tarkkailuun on liitetty lentoaseman vanhan vedenottamon läheisyyteen asennettu pohjavesiputki PP20.

FinnHEMS Oy:n lentopetrolin tankkauslaitteiston öljynerottimen tehokkuus on Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lupapäätöksen 37/2015/1 lupamääräyksen 10 mukaisesti määritettävä ensimmäisen toimintavuoden aikana ja sen jälkeen aina vuoden välein määrittämällä öljynerottimen jälkeisestä näytteenottokaivosta otettavasta näytteestä kokonaishiilivetyjen (C5–C40) pitoisuus. FinnHEMS Oy:n Oulun helikopteritukikohdan tarkkailuohjelma on tehty 19.5.2016 (Ahma ympäristö Oy 2016).

Tässä raportissa esitetään Finavia Oyj:n Oulun lentoaseman vesitarkkailun tulokset sekä FinnHEMS Oy:n helikopteritukikohdan tankkausalueen öljyerotuskaivon tulokset vuodelta 2019.

2. TARKKAILUALUEEN YMPÄRISTÖ

Oulun lentoasema sijaitsee Oulun kaupungin Oulunsalossa noin 11 km etäisyydellä ydinkeskustasta lounaaseen.

2.1 Pintavesi

Kiitotien koillis- ja eteläpuolella sijaitsevat Kempeleenlahti sekä Liminganlahti, jotka ovat osa Perämerta. Lisäksi lentoaseman pohjoispuolella kiitotien tuntumassa sijaitsee 71 hehtaarin kokoinen Papinjärvi. Lentoasema-alue kuuluu 3. jakovaiheen valuma-alueeseen 84V107.

Liminganlahden pääkuormittajat ovat siihen laskevat Temmesjoki, Tyrnävänjoki, Ängeslevänjoki, Liminganjoki ja Lumijoki. Papinjärvi on savipohjainen orsivesijärvi. Järven syvin kohta on noin 2,5 m, eikä vedenkorkeus vaihtele kovin paljoa, sillä järvellä ei ole merkittäviä tulo-/lasku-uomia.

(Ympäristöhallinnon tietojärjestelmä Hertta 2017, Finavia 2006).

2.2 Maaperä

Lentoaseman ympäristön alue kuuluu suureen harjujaksoon. Harjuaines on hiekkavaltaista ja GTK:n Maankamara karttapalvelun (2017) mukaan lentoaseman alueen pinta- ja pohjamaalajina on hiekka. Harjumuodostuman keskiosissa on tavattu soraa epäyhtenäisinä välikerroksina.

Lievealueet sisältävät etupäässä hiekkaa. Hienoa hiekkaa esiintyy laajasti varsinaisen harjualueen ulkopuolella rantavoimien levittäminä kenttinä ja valleina. Pohjavesialueen (Salonselkä) itäosassa hiekat ovat osittain hienojen, heikosti vettä läpäisevien sedimenttien peittämiä ja orsivettä esiintyy yleisesti. Maa-aineksen otto harjualueella on ollut mittavaa ja alueella on yhteensä yli 50 vanhaa tai uutta maa-ainestenottoaluetta (Ympäristöhallinnon tietojärjestelmä Hertta 2017, Finavia 2006).

2.3 Pohjavesi

Oulun lentoasema sijaitsee Salonselän I-luokan pohjavesialueen (11567001) muodostumisalueella. Pohjavesialueen pinta-ala on 29,57 km², josta muodostumisalueen pinta- alaa on 19,19 km². Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 12 000 m³/d. Salonselän pohjavesialueella on kaikkiaan kolme vedenottamoa (Ympäristöhallinnon tietojärjestelmä, Hertta

(5)

3

2017). Oulunsalon kunnan Kurikan vedenottamo sijaitsee 700 metrin päässä kiitotiestä. Kolmen vedenottamon lisäksi 350 metrin päässä kiitotiestä sijaitsee lentoaseman käytöstä poistettu vedenottamo.

Pohjavettä purkautuu yleisesti ja paikoitellen runsaasti harjun reunaosien soille. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakosta luoteeseen. Paikallinen virtaussuunta lentoaseman alueella on koillisesta lounaaseen Liminganlahden rannalle, mikä näkyy myös soistuvina reuna-alueina. Harjun pituussuuntainen vedenläpäisevyys on ilmeisesti kohtalainen, mutta lentoaseman alueella orsivettä esiintyy laajalla alueella. Laadultaan pohjavesi on neutraalia tai lievästi emäksistä. Korkeat kovuus- , alkaliniteetti-, väri-, rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat yleisiä. Pohjavesi on luonnostaan vähähappista.

Ympäristöhallinnon Hertta-palvelun (2017) mukaan alueella on mm. seuraavia riskikohteita lentoaseman lisäksi: pylväsmuuntajia, lopetettu puutarha sekä Salonpään vanha kaatopaikka.

Salonselän pohjavesialueesta tehdyn suojelusuunnitelman (2002) mukaan alueella on useita pohjavettä vaarantavia kohteita, joista lentoasema ja muut siihen liittyvät toiminnat ovat osa.

Polttonesteiden kuljetukset ja varastointi muodostavat pohjavesialueella merkittävimmän riskin.

Muita riskitekijöitä ovat mm. maa-ainesten otto, vanhat kaatopaikat, maatalous ja ampumaradat (Finavia 2006).

3. TARKKAILUVUODEN HYDROLOGISET OLOSUHTEET

Vuosi 2019 oli Oulussa keskimääräistä lämpimämpi. Kuukausien keskimääräisistä lämpötiloista laskettu keskiarvo oli 3,3 astetta, kun se vuosina 1981–2000 oli 2,3 astetta. Keskimääräistä kylmempää oli tammi-, loka- ja marraskuussa ja muina kuukausina oli pääosin keskimääräistä lämpimämpää. Kylmin kuukausi oli tammikuu (-12,5 °C) ja lämpimin kuukausi oli heinäkuu (15,6 °C).

Sadannan suhteen vuosi 2019 oli Oulussa keskimääräistä sateisempi. Vuosisadanta oli 549 mm, kun se vuosina 1981–2010 oli keskimäärin 488 mm. Keskimääräistä sateisempaa vuonna 2019 oli helmi-, maalis-, touko-, kesä-, elo-, loka-, marras- sekä joulukuussa. Vähäsateisin kuukausi oli heinäkuu (6,9 mm) ja eniten satoi toukokuussa (73,8 mm). Vuoden 2019 keskimääräiset kuukausilämpötilat ja sademäärät Oulun lentoasemalla on esitetty suhteessa pitkän aikavälin keskiarvoon kuvassa 3-1.

Kuva 3-1. Oulun lentoaseman kuukausikeskisadanta ja -lämpötilat vuonna 2019 sekä pitkän ajan 1981–2010 keskiarvot (Ilmatieteen laitos 2020).

(6)

______________________________________________________________________________

4. KÄYTETYT LIUKKAUDENTORJUNTA- SEKÄ JÄÄNESTO- JA POISTOAINEET

Lentoasemilla käytetään propyleeniglykolia lentokoneiden jäänestoon ja jäänpoistoon. Jäänesto- ja jäänpoistoaineet sisältävät mm. korroosionesto-, paksunnos- ja väriaineita. Lisäaineiden tarkemmasta koostumuksesta ei ole käytettävissä tietoja. Jäänpoistoaineeseen lisätään sääolosuhteista riippuen vettä.

Lentokoneiden jäänestossa ja jään poistossa käytetään seuraavia glykoliliuoksia:

• Glykoliliuos tyyppi I: 80 % propyleeniglykolia, 19 % vettä ja 1 % lisäaineita.

• Glykoliliuos tyyppi IV: 50 % propyleeniglykolia, 48 % vettä ja 2 % lisäaineita.

Propyleeniglykoli on hyvin veteen liukeneva ja nopeasti biologisesti hajoava aine. Aine ei ole myrkyllinen, mutta sen hajoaminen vesistössä kuluttaa happea. Lisäksi hajoamistuotteilla on voimakas, makeahko haju.

Oulun lentoasemalla on vuodesta 2009 alkaen kerätty asematasolta glykolipitoisia hulevesiä.

Lentoaseman ympäristöluvassa on edellytetty, että 50 % käytetystä propyleeniglykolista kerätään talteen. Vuosittainen keräysteho esitetään lentoaseman ympäristöluvan vuosiraportoinnissa.

Keräysteho on vaihdellut välillä 40–70 %.

Jäänpoisto- ja jäänestoaineiden käyttömäärät Oulun lentoasemalla on esitetty kuvassa 4-1 sekä liitteessä 10. Tyyppi I:n käyttömäärä oli noin 113,8 tonnia ja tyyppi IV:n noin 68,4 tonnia vuonna 2019. Vuonna 2019 glykoliliuosten käyttömäärät nousivat edellisvuoteen verrattuna.

Kiitoteiden liukkaudentorjuntaan käytetään formiaatteja ja asetaatteja. Oulun lentoasemalla on käytetty nestemäistä ja rakeista formiaattia. Liukkaudentorjunta-aineet sisältävät lisäaineita, joiden tarkemmasta koostumuksesta ei ole tietoja saatavilla. Vuonna 2019 nestemäisen formiaatin käyttömäärä oli noin 456,4 m³ ja rakeisen formiaatin käyttömäärä oli noin 22,5 m³.

Oulun lentoasemalla käytettyjen jäänpoisto- ja jäänestoaineiden sekä liukkaudentorjunta-aineiden käyttömäärät on esitetty kuvassa 4-1 sekä liitteessä 10.

(7)

5

Kuva 4-1. Oulun lentoaseman jäänpoisto- ja jäänestoaineiden käyttömäärät (m³/kk ja m³/v) sekä liukkaudentorjunta-aineiden käyttömäärät (t/kk ja t/v).

(8)

______________________________________________________________________________

5. TARKKAILUN TOTEUTUMINEN VUONNA 2019

Oulun lentoaseman vesien tarkkailuun kuuluu yhteensä 12 pohjaveden tarkkailuputkea, Kurikan vedenottamo, viisi pintavesipistettä sekä Lapin lennoston ja vanhan paloharjoitusalueen kaksi näytepistettä. Näytteet otetaan kahdesti vuodessa touko- ja lokakuussa. Tarkkailuohjelmassa mainittu lentoaseman vedenottamon tarkkailu on lopetettu vuoden 2016 aikana, sillä ottamo on poistettu käytöstä. Lentokonepalojen sammutusharjoittelu on loppunut vanhalla paloharjoitusalueella ja uusi kaasusimulaattorijärjestelmällä varustettu harjoitusalue on otettu käyttöön syksyllä 2017. Uusi harjoitusalue sijaitsee kiitotien länsipuolella käytöstä poistetun sivukiitotien alueella.

Vesien tarkkailuun kuuluvista pohjaveden tarkkailuputkista kiitotien kaakkoisosan havaintoputket PP5, PP6, PP14, PP18 ja PP19 ovat orsivesiputkia ja länsi-/lounaisosan havaintoputket PP9, PP10, PK1 ja PK4 ovat pohjavesiputkia. Pohjavesiputki PK4 on myös uuden paloharjoitusalueen tarkkailuputki. Putki PP9 on osoittautunut huonotuottoiseksi ja tarkoitus on asentaa sen tilalle uusi putki, jolloin putken sijainti mahdollisesti hieman muuttuu. Syyskuussa 2016 lentoaseman kaakkoispuolelle kiitotien ja asematason väliin asennettiin kaksi uutta tarkkailuputkea PP102 (pohjavesi) ja ORS101 (orsivesi) ja joulukuussa 2018 asennettiin putki PP20 lentoaseman vanhan vedenottamon läheisyyteen, jotka myös liitettiin tarkkailuohjelmaan. Pohjavesiputkissa on tehty kunnostushuuhtelua syksyllä 2017.

Lisäksi Oulun lentoasemalla toimivan lääkärihelikopteritukikohdan (FinnHEMS) tankkauspaikan öljynerotuskaivon tehokkuus on määritettävä näytteenottokaivosta otettavalla näytteellä ensimmäisen toimintavuoden aikana ja jatkossa vuoden välein.

Näytepisteet sekä näytteenottoajankohdat ja analyysivalikoimat on koottu taulukkoon 5-1. Finavian näytepisteiden sijaintikartta on esitetty liitteessä 1 ja FinnHEMS Oy:n helikopterikentän sijainti liitteessä 2.

(9)

7

Taulukko 5-1. Tarkkailupisteet, näytteenottoajankohdat sekä analyysivalikoimat.

Näytteenotosta vastasi vuonna 2019 Eurofins Ahman sertifioidut näytteenottajat.

Vesistötutkimuksissa noudatettiin vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisussa ”Vesitutkimusten näytteenottomenetelmät” annettuja ohjeita. Näytteenoton maastohavainnot on koottu liitteeseen 9.

Pohjavesinäytteet otetaan havaintoputkista pumppaamalla. Ennen näytteenottoa mitataan vesipinta ja suoritetaan putken tyhjennyspumppaus, jotta näyte saadaan otettua maaperässä havaintoputken ympärillä olevasta vedestä, ei putkessa seisseestä vedestä. Huonotuottoiset putket pumpataan edellisenä päivänä tyhjiksi ja näytteet otetaan noutimella. Näytteenoton yhteydessä tehdään myös havainnot näytteen hajusta ja ulkonäöstä sekä mitataan veden lämpötila.

Pohjavesinäytteet otettiin 21.5. sekä 25.9.2019. Lisäksi putkesta PP18 haettiin uusintanäyte 19.6., sillä toukokuun tarkkailukerralla näyte otettiin epähuomiossa pohjavesiputkesta eikä orsivesiputkesta.

Lennoston sekä paloharjoitusalueiden näytteet otettiin 21.5., 25.9. ja 9.10.2019. Toukokuun tarkkailukerralla havaintopisteen Palo1 näyte jäi epähuomiossa ottamatta. Näytteenottoa yritettiin kesäkuussa ja syyskuussa, mutta näytepiste oli molemmilla kerroilla kuiva. Myöskään havaintopisteeltä LL1 ei saatu kuivuuden takia syyskuun kierroksella näytettä ja samalla tarkkailukerralla havaintopisteen PK4 näytepullo särkyi kuljetuksessa. Havaintopisteiltä PK1 ja PK4

Analyysit

N E toukokuu lokakuu Pohjavesipisteet

7201752 421076 x x

7201562 421664 x x

7201980 421553 x x

7201360 422591 x x

7201403 422494 x x

7201193 422860 x x

7201252 422768 x x

7201137 422696 x x

7201688 422103 x x

7201821 420620 x x

7201268 423080 x x

7201270 423081 x x

7201085 422426 x x

7202017 421409 x x

7201752 421076 x x

7202136 423132 x x

7201562 421664 x x

Pintavesipisteet

7202244 423139 x x

7201980 422153 x x

7200556 423280 x x

7202380 421530 x x

7200888 423299 x x

7201896 423132 x Öljyhiilivedyt C⁵-C⁴⁰

* putken sijainti mahdollisesti muuttuu

ETRS-TM35FIN Näytteenotto Havaintopisteet

Pinnankorkeus Lämpötila Sähköjohtavuus Ammoniumtyppi Happi Kokonaistyppi Nitraattityppi Natrium

Alkaliniteetti CODcr Haju Sameus

pH Kalium

Vesitarkkailu, Lapin lennosto sekä paloharjoitusalue PP14

PP18 PP5 PP6 PP9 *

PK4

Sähkönjohtavuus pH Ammoniumtyppi Happi Kokonaistyppi Kalium Nitraattityppi Natrium Alkaliniteetti BOD7 CODcr Virtaama, Haju, Lämpötila

Öljyhiilivedyt C5-C40 MTBE TAME

BTEX PP19

Pohjavesitarkkailu PK1

PK4 PP10

Kurikan vo PP102 ORS101

Pintavesitarkkailu

Näytteenottokaivo Kanava 1A Kanava 1B PP20 (UUSI PUTKI) LL1

PK1 Palo1

Kanava 2 Purku 1 Purku 2

FinnHEM S Oy:n öljynerottimen vedenlaaduntarkkailu

(10)

______________________________________________________________________________

haettiin lisänäytteet 9.10.2019. Pisteeltä Palo1 ei saatu näytteitä kesäkuun tarkkailukerralla, sillä näytepiste oli kuiva.

Kiitotien luoteisosan hulevedet johdetaan pisteen Purku1 kautta Pasko-ojaan (tarkkailupisteet Kanava 1A ja Kanava 1B) ja edelleen Kempeleenlahteen. Asematason ja kiitotien kaakkoisosan hulevedet johdetaan pisteen Purku2 kautta Liminganlahteen johtavaan ojaan (tarkkailupiste Kanava 2). Pintavesipisteiden näytteenotot suoritettiin 20.5. sekä 24.9.2019. Syyskuun tarkkailukerralla havaintopisteiltä Kanava 1A ja Kanava 1B ei saatu näytteitä, sillä virtaus oli liian heikko.

FinnHEMS Oy:n näytteenotto kaivosta suoritettiin 22.5.2019.

6. TARKKAILUN TULOKSET

Vuoden 2019 tulokset on esitetty tulostaulukoissa ja kuvaajissa liitteissä 3-4. Lisäksi laboratorion analyysitulokset vuodelta 2019 on esitetty liitteessä 5 (pohjavesitarkkailu), liitteessä 6 (pintavesitarkkailu), liitteessä 7 (lennoston sekä paloharjoitusalueentarkkailu) sekä liitteessä 8 (FinnHEMS Oy:n öljynerottimen vedenlaaduntarkkailu).

6.1 Pohjavesitarkkailun tulokset

Lentoaseman alueen kaakkoisosan havaintoputket PP5, PP6, PP14, PP18 ja PP19 ovat orsivesiputkia ja länsi-/lounaisosan havaintoputket PP9, PP10, PK1 ja PK4 ovat pohjavesiputkia.

Kurikan vedenottamo sijaitsee kiitotien lounaispuolella. Lentoaseman kaakkoisosassa asematason vieressä sijaitsee uudet havaintoputket PP102 (pohjavesi) ja ORS101 (orsivesi), ja havaintoputki PP20 sijaitsee lentoaseman käytöstä poistetun vedenottamon läheisyydessä.

6.1.1 Kiitotien kaakkoisosan orsivesitulokset

Orsivesi alueella oli pääasiassa hapanta/lievästi hapanta, mutta syksyn tarkkailukerralla putkien PP5 ja PP19 vesi oli lievästi emäksistä (pH 5,9–7,1). Sähkönjohtavuus on vaihdellut alueen havaintopisteillä vuosien mittaan, ja vuonna 2019 orsivesiputkien sähkönjohtavuudet (20–

48 mS/m) olivat pääasiassa koholla tavanomaisiin pohjavesiin verrattaessa (Soveri ym. 2001), mutta putkien PP6 (1,8–1,8 mS/m) ja PP18 (3,7 mS/m) sähkönjohtavuudet olivat alhaisia.

Alueen orsivesipisteiden happipitoisuus vaihteli hapettomasta tyydyttävään tilaan. Vesi oli hapetonta putkessa PP19 syksyn tarkkailukerralla. Putken PP18 happitilanne oli tyydyttävä (hapen kyllästysaste 73 %), putken PP6 (hapen kyllästysaste 48–54 %) veden happitilanne oli välttävä molemmilla tarkkailukerroilla ja muiden putkien happitilanteet olivat heikkoja (hapen kyllästysasteet 1,6–5,1 %). Alueen hydrogeologisista olosuhteista johtuen, Salonselän pohjavesialueella on luonnostaan monin paikoin huono happitilanne. Myös pohjaveteen liuenneiden aineiden koostumus ja happea kuluttavat aineet, kuten orgaaninen aines, vaikuttavat veden happipitoisuuteen.

Happipitoisuus vaikuttaa vedessä esiintyvän typen esiintymiseen; happipitoisessa vedessä typpi esiintyy nitraattityppenä ja hapettomassa vedessä pääosin ammoniumtyppenä. Alueen kokonaistypen pitoisuudet olivat korkeimmat pisteillä PP5 ja PP14, sekä syksyn tarkkailukerralla pisteellä PP19. Syksyn tarkkailukerralla havaintoputken PP14 nitraattitypen pitoisuus alitti laboratorion määritysrajan ja putken PP6 ammoniumtypen pitoisuus alitti laboratorion määritysrajan.

Kevään tarkkailukerralla typpeä esiintyi enemmän ammoniumtyppimuodossa pisteillä PP5 ja PP19.

Syksyn tarkkailukerralla typpeä esiintyi enemmän ammoniumtyppimuodossa pisteillä PP14 ja PP19.

Ammoniumtyppipitoisuudet ylittivät pohjavedelle asetetun laatunormipitoisuuden (0,20 mg/l) putkessa PP5 molemmilla tarkkailukerroilla, putkessa PP19 kevään tarkkailukerralla ja putkessa

(11)

9

PP14 syksyn tarkkailukerralla. Pisteiden typpipitoisuudet olivat tarkkailuhistoriaan verrattuna pisteille tavanomaisella tasolla (liite 3). Putkien PP5, PP14 ja PP19 kemiallinen hapenkulutus (CODCr) oli myös korkea (100–280 mg/l) molemmilla tarkkailukerroilla. Putkien PP6 ja PP18 CODCr-arvot alittivat laboratorion määritysrajan.

Alueen korkeimmat alkaliniteetin arvot määritettiin putkissa PP5 (2,43–2,46 mmol/l) ja syksyn tarkkailukerralla putkessa PP14 (3,71 mmol/l). Pitoisuus oli koholla myös pisteillä PP14 (keväällä) ja PP19 (1,35–1,81 mmol/l). Havaintoputkien PP6 ja PP18 alkaliniteetin arvot vaihtelivat välillä 0,04–

0,18 mmol/l. Putkissa PP5, PP14 ja PP19 myös kaliumin pitoisuudet olivat korkeat (K 62,9–

149 mg/l). Putken PP19 alkaliniteetti ja kaliumpitoisuudet olivat kuitenkin alhaisemmat kuin 2014–

2015 todetuista korkeimmista pitoisuuksista. Putken PP5 alkaliniteetin ja kaliumin pitoisuudet ovat olleet nousujohteiset. Syksyn tarkkailukerralla pisteellä PP14 mitattiin korkeimmat alkaliniteetin ja kaliumin arvot 2009–2019 välisenä aikana. Korkeimmat natriumin pitoisuudet havaittiin PP5:n vedessä (9,16–9,64 mg/l).

6.1.2 Kiitotien länsi- ja lounaisosan pohjavesitulokset

Pohjavesi alueella oli pääasiassa lievästi hapanta ja pH-arvot vaihtelivat välillä 5,8–7,0. Alueen sähkönjohtavuus on ollut tarkkailujaksolla 2010–2019 hyvin tasainen ja pitoisuudet alhaisia ja vuonna 2019 sähkönjohtavuudet putkissa PP9, PK1 ja PK4 vaihtelivat välillä 5,6–9,3 mS/m.

Putken PP10 sähkönjohtavuus nousi yhä edellisvuoden korkeasta tasosta (35–44 mS/m) ja Kurikan vedenottamon sähkönjohtavuudet olivat pisteelle tavanomaisella tasolla (14–15 mS/m).

Happitilanne oli heikoin pisteen PP10 vedessä, jossa vesi oli hapetonta. Muilla havaintopisteillä happitilanne oli heikko. Kemiallista hapenkulutusta ei todettu laboratorion määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia.

Korkeimmat kokonaistypen pitoisuudet todettiin putkessa PP10. Nitraattitypen pitoisuudet alittivat selvästi talousvedelle asetetun laatuvaatimuksen 50 mg/l. Ammoniumtypen osalta pohjaveden laatunormiarvo (0,2 mg/l) ylittyi pisteellä PP10 (0,58–0,72 mg/l).

Alkaliniteetin arvot vaihtelivat välillä <0,01–1,12 mmol/l, ja putken PK1 keväällä mitattua korkeinta arvoa lukuun ottamatta Kurikan vedenottamon pitoisuudet olivat alueen korkeimmat (0,87–

1,00 mmol/l). Kaliumin osalta pitoisuus oli korkein putkissa PP9 (11,1–16,2 mg/l) ja PP10 (7,3–

7,5 mg/l). Myös natriumin osalta korkeimmat pitoisuudet mitattiin putkissa PP9 (4,7–5,4 mg/l) ja PP10 (7,7–8,1 mg/l).

6.1.3 Uudet havaintopisteet: PP20, PP102 ja ORS101

Uusien havaintoputkien vesi oli lievästi hapanta (pH 6,2–6,8). Kevään tarkkailukerralla putkien vesi oli todella sameaa (150–770 FTU), mutta syksyn tarkkailukerralla sameusarvot olivat laskeneet huomattavasti (0,4–2,0 FTU). Kevään tarkkailukerralla putkessa ORS101 määritettiin suuri CODCr- arvo (8 400 mg/l). Kevään tarkkailukerralla havaittiin myös kemiallisesti hapettuvaa ainesta putkessa PP102 (49 mg/l). Syksyn tarkkailukerralla putken ORS101 CODCr-arvo oli laskenut selvästi kevään korkeasta tasosta (110 mg/l) ja putken PP102 arvo alitti laboratorion määritysrajan.

Putkessa PP20 ei havaittu laboratorion määritysrajaa ylittävää kemiallisesti hapettuvaa ainesta.

Putkessa PP20 happitilanne oli erinomaisella tasolla molemmilla tarkkailukerroilla ja putkissa PP102 ja ORS101 vesi oli hapetonta. Putken PP20 määritetyt kokonaistyppipitoisuudet (97–

150 µg/l) ja sähkönjohtavuuden arvot (2,3–3,1 mS/m) olivat tavanomaisiin pohjavesiin verrattaessa alhaisia (Soveri ym. 2001). Putkessa PP20 nitraattitypen osuus (45–68 µg/l) oli suurempi kuin ammoniumtypen (<5,0 µg/l) osuus kokonaistypestä. Putkien PP102 (560–650 µg/l) ja ORS101 (1 800–2 000 µg/l) määritetyt kokonaistypen pitoisuudet olivat koholla tavanomaisiin pohjavesiin verrattaessa (Soveri ym. 2001). Putkien nitraattitypen pitoisuudet alittivat laboratorion määritysrajat molemmilla tarkkailukerroilla. Putken ORS101 (580–680 µg/l) ja syksyn tarkkailukerralla putken PP102 (560 µg/l) ammoniumtyppipitoisuudet ylittivät pohjavedelle asetetun laatunormipitoisuuden

(12)

______________________________________________________________________________

(0,20 mg/l). Putken PP20 kaliumpitoisuudet (1,1–2,1 mg/l) ja natriumpitoisuudet (1,3–1,5 mg/l) olivat melko alhaisia. Vastaavat ainepitoisuudet olivat koholla putkissa PP102 (K 18,8–32,2 mg/l ja Na 10,0–13,1 mg/l) ja ORS101 (K 69,8–71,0 mg/l ja Na 12,7–13,9 mg/l).

6.1.4 Pohja- ja orsiveden pinnankorkeudet

Vuonna 2015 kohonneet pinnantasot laskivat yhä vuonna 2019, mutta pinnat olivat edelleen korkeammat tai samalla tasolla kuin tarkkailujaksolla 1997–2014. Orsivesiputkien pinnankorkeudet vaihtelivat tasolla +8,62…+9,23 m mpy (N60) ja pohjavesiputkien tasolla +5,21…+9,55 m mpy (N60). Vuonna 2017 lokakuussa mitattiin putkesta PP18 tulos +7,11 m mpy (N60) ja vuonna 2018 tulokset +6,97…+7,15 m mpy (N60), mutta putken alapää on +7,27 m mpy, joten tulokset poistettiin kuvasta 6-1 epäluotettavuuden takia. Edellä mainitut tulokset oli epähuomiossa tehty pohjavesiputkesta PP18, eikä orsivesiputkesta PP18. Vuonna 2019 näytteet otettiin jälleen orsivesiputkesta PP18. Pinnankorkeudet jäivät epähuomiossa mittaamatta vuoden 2019 toukokuun tarkkailukerralla.

Kuva 6-1. Oulun lentoaseman pohjaveden pinnankorkeudet (N60) tarkkailujaksolla 1997–

2019. Kuvasta poistettu putken PP18 tulokset vuoden 2017–2018 lokakuusta lähtien, epäluotettavuuden takia.

6.2 Pintavesitarkkailun tulokset

Kiito- ja rullausteiltä sekä asematasolta valuvat hulevedet johdetaan sadevesikaivoihin ja niistä putkilla kiitotien pohjoispuolella kulkevaan ojaan ja eteläpuolella Liminganlahteen laskevaan ojaan.

Kiitotien luoteisosan purkuputkeen kertyvät myös kiitotien luoteispään salaojavedet. Ilmavoimien

(13)

11

(Lapin lennosto) seisonta-alueelta ja tankkausalueelta kertyvät hulevedet kerätään kokoojakaivoon LL1, josta ne johdetaan edelleen luoteisosassa olevaan purkuputkeen (Pöyry Finland Oy 2016).

Vuonna 2019 pH-arvot olivat näytepisteillä 6,5–9,5 vaihdellen neutraalin molemmin puolin.

Poikkeuksellisen korkea pH-arvo 9,5 mitattiin kevään tarkkailukerralla havaintopisteen Purku1 vedessä, jolloin myös havaintopisteen alkaliniteetin arvo (29,8 mmol/l), CODCr-arvo (880 mg/l), sähkönjohtavuuden arvo (390 mS/m), BOD7-arvo (580 mg/l), kalium- (1120 mg/l) ja natriumpitoisuus (227 mg/l) olivat selvästi koholla.

Kevään tarkkailukerralla havaintopisteiden Kanava 1B, Purku1 ja Purku2 happitilanteet olivat heikolla tasolla, havaintopisteen Kanava 1A happitilanne oli välttävä ja havaintopisteen Kanava2 happitilanne oli tyydyttävällä tasolla. Syksyn tarkkailukerralla ei saatu näytteitä havaintopisteistä Kanava 1A ja 1B ja havaintopisteen Purku1 lämpötila jäi epähuomiossa mittaamatta, joten hapen kyllästysastetta ei voitu määrittää. Happipitoisuus oli kuitenkin melko alhaisella tasolla (4,2 mg/l).

Havaintopisteen Kanava2 happitilanne oli hyvä ja Purku 2:n välttävä. Kemiallisen hapenkulutuksen pitoisuudet alittivat laboratorion määritysrajan kaikilla pisteillä syksyn tarkkailukerralla. Lukuun ottamatta Purku1:n kevään korkeaa arvoa biologisen hapenkulutuksen arvot olivat melko alhaisia molemmilla tarkkailukerroilla (<3,0–6,3 mg/l).

Vuonna 2019 havaintopisteiden kokonaistyppipitoisuudet (580–2100 µg/l) olivat pääasiassa pisteille tavanomaisella tasolla, mutta Purku 1:n ja Kanava 1B:n pitoisuudet olivat koholla aiempiin tarkkailuvuosiin verrattuna (liite 3).

Aiemmin mainittujen Purku1:n kevään korkeiden pitoisuuksien lisäksi, kaliumpitoisuudet olivat selvästi koholla pintavesien yleiseen tasoon nähden pääosin kaikilla havaintopisteillä (23,6–

117 mg/l), mutta keväällä Purku2:n kaliumpitoisuus (4,4 mg/l) oli selvästi alhaisemmalla tasolla kuin muilla pisteillä. Natriumpitoisuudet vaihtelivat välillä 5,0–16,5 mg/l. Myös sähkönjohtavuuden arvot olivat koholla pintavesien yleiseen tasoon nähden (14–48 mS/m), mutta olivat selvästi alhaisempia kuin vuoden 2018 syksyllä. Alkaliniteetin arvot olivat pääasiassa, pisteen Purku1 kevään korkeaa arvoa lukuun ottamatta, pisteille tavanomaisella tasolla (0,58–3,49 mmol/l), mutta keväällä mitattu arvo Kanava 1A:n vedessä oli koholla aiempaan verrattuna.

6.3 Lapin lennoston sekä paloharjoitusalueen tarkkailutulokset

Lapin lennoston havaintopaikoista määritettiin öljyhiilivedyt C5-C40 sekä BTEX-yhdisteet.

Havaintopisteiden vedessä ei todettu em. haitta-aineita laboratorion määritysrajaa ylittäviä pitoisuuksia.

6.4 FinnHEMS Oy:n tarkkailutulokset

Keväällä öljynerottimen näytteenottokaivosta otetussa vesinäytteessä ei todettu öljyhiilivetyjä C5- C40 laboratorion määritysrajan ylittäviä pitoisuuksia.

6.5 Yhteenveto mahdollisista kuormitusvaikutuksista

Vuonna 2019 pohjavesi- ja orsivesiputkissa havaittiin koholla olevia sähkönjohtavuuden ja alkaliniteetin arvoja sekä esim. korkeita kaliumin ja natriumin pitoisuuksia. Lisäksi veden happitilanne oli joko heikentynyt tai täysin hapetonta suurimmassa osassa putkista.

Pintavesipisteen Purku1 kevään näytteistä määritettiin selvästi koholla olevia pitoisuuksia (ks.

kappale 6.2). Lisäksi muiden pintavesipisteiden vedessä havaittiin kohonneita sähkönjohtavuuden arvoja ja korkeita kaliumin ja natriumin pitoisuuksia pintavesien yleiseen tasoon nähden. Nämä tarkkailutulokset viittaavat lentokenttätoiminnan kuormitusvaikutukseen.

(14)

______________________________________________________________________________

7. TARKKAILUN JATKUMINEN

Oulun lentoaseman vesitarkkailu jatkuu vuonna 2020 30.11.2017 päivätyn ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen 5.2.2018 hyväksymän uuden pinta- ja pohjavesitarkkailuohjelman mukaisesti.

VIITTEET

Ahma ympäristö Oy 2016. FinnHEMS Oy; Oulunsalon lääkärihelikopteritukikohdan tarkkailuohjelma 19.5.2016.

GTK:n Maankamara karttapalvelu 2017

Ilmailulaitos 2006. Oulun lentoasema – Ympäristölupahakemus 2005, versio 2.0 31.3.2006.

Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 2008. Oulun lentoaseman ympäristölupa. Lupapäätös Nro 60/08/2, Annettu julkipanon jälkeen 20.5.2008.

Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 2015. Lentopetrolin tankkauslaitteiston sekä lämmityspolttoainesäiliön ympäristölupa, Oulunsalo. Lupapäätös Nro 37/2015/1, Dnro PSAVI3144/2014, Annettu julkipanon jälkeen 15.4.2015.

Ahma ympäristö Oy 2017. Finavia, Lapin lennosto. Oulun lentoaseman vesitarkkailuohjelma 30.11.2017.

Pöyry Finland Oy 2016. Oulun lentoaseman vesitarkkailu - yhteenveto 2015. Tarkkailuraportti 25.2.2016.

Soveri J., Mäkinen R. ja Peltonen K. 2001: Pohjaveden korkeuden ja laadun vaihteluista Suomessa 1975-1999. Suomen ympäristökeskus. Suomen ympäristö 420

(15)

Merkkien selitykset

Tilaaja Työn nimi Liite 1

Piirt.

Eurofins Ahma Oy Finavia Oyj Oulun lentoasema

Piirustuksen sisältö Pintavesinäyte

Pohjaveden tarkkailupitki

Vedenottamo

Kokoojakaivo

Pohjavesialue

Varsinainen muodostumisalue

Mittakaava Pvm.

Oulun lentoasema

Pohja- pintavesien tarkkailuraportti

Projektinumero 30.6.2020

Pinta- ja pohjavesitarkkailupisteiden sijainnit Oulun lentoaseman alueella

OT 1:18 000

(16)

(17)

Oulun lentoaseman pohjavesitulokset kuvaajat vuosilta 2009–2019 LIITE 3

Paikka Pvm Lämpötila pH NH4_N NO3_N KOK_N CODCr Sähkönjohtavuus Alkaliniteetti Kalium Natrium Happi,

liuennut Happi, kyllästysaste

°C µg/l µg/l µg/l mg/l mS/m mmol/l mg/l mg/l mg/l %

Kurikan vo 9.2.2009

Kurikan vo 10.6.2009 4.8 6.70 77 30 120 30 14.4 0.81 2.6 0.6

Kurikan vo 29.10.2009 6.70 65 29 140 30 14.7 0.82 2.8 0.7

Kurikan vo 31.5.2010 5.1 6.40 92 27 260 30 14.7 0.85 2.9 1.1

Kurikan vo 25.10.2010 6.4 6.90 31 5 150 30 14.3 0.89 2.9 0.6

Kurikan vo 16.4.2011 4.4 6.80 67 30 160 30 13.8 0.77 2.6 0.9

Kurikan vo 31.10.2011 6.6 6.70 70 18 130 30 14.2 0.88 2.8 0.2

Kurikan vo 4.6.2012 5.0 6.80 35 32 130 30 14.2 0.95 2.5 0.6

Kurikan vo 6.11.2012 6.2 7.10 200 5 230 30 14.7 1 3.3 0.4

Kurikan vo 6.6.2013 5.4 7.10 250 77 320 30 15.3 1.1 3.2 0.2

Kurikan vo 22.10.2013 6.4 7.10 230 5 290 30 15.2 1.1 0.81 0.2

Kurikan vo 9.6.2014 5.5 7.10 210 5 320 30 15.7 1.1 3.2 0.1

Kurikan vo 13.10.2014 7.1 6.90 46 35 150 30 11.5 0.61 2.3 0.3

Kurikan vo 4.5.2015 4.7 6.90 30 41 87 30 13.1 0.78 2.6 0.7

Kurikan vo 1.10.2015 7.3 7.00 130 27 200 30 14.1 0.92 3.1 0.2

Kurikan vo 26.5.2016 4.5 6.82 59 26 110 15 15 0.94 2.52 1.5 11

Kurikan vo 18.10.2016 7.0 7.01 60 17 110 15 15 0.94 2.82 0.9 7.8

Kurikan vo 23.5.2017 4.5 6.90 40 45 150 15 14 0.89 3.05 1.3 10

Kurikan vo 31.10.2017 6.0 6.93 73 27 100 15 15 0.96 2.86 2.3 18

Kurikan vo 12.6.2018 6.7 6.95 69 10 99 15 15 0.92 2.95 1.1 9.1

Kurikan vo 1.11.2018 7.1 6.87 130 14 170 15 14 0.93 3.38 3.86 1.0 8.6

Kurikan vo 21.5.2019 4.8 6.99 180 19 230 15 15 1.00 3.19 3.72 0.5 4.1

Kurikan vo 25.9.2019 7.4 6.87 150 31 190 15 14 0.87 3.04 3.52 3.5 29

(18)

°C µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mS/m mmol/l mg/l mg/l mg/l % PK1 9.2.2009

PK1 14.7.2009 6.00 63 110 350 30 5.7 0.15 2.1 0.7

PK1 29.10.2009 5.90 18 69 160 30 5.9 0.14 1.8 1.1

PK1 31.5.2010 6.2 5.60 68 140 260 30 5.6 0.16 1.9 2 16

PK1 25.10.2010 5.0 6.20 22 120 210 30 4.9 0.15 1.8 2.1 16

PK1 16.5.2011 5.2 6.20 25 140 200 30 5.52 0.13 1.9 1.8 14

PK1 31.10.2011 5.4 6.10 80 190 390 30 5.6 0.13 1.8 2.7 22

PK1 4.6.2012 6.0 5.90 25 610 660 30 5.8 0.09 1.7 0.7 5

PK1 6.11.2012 5.1 5.90 24 240 580 30 5.7 0.11 2.1 3 24

PK1 5.6.2013 6.1 6.30 61 170 380 30 5.6 0.15 1.9 3.3 26

PK1 22.10.2013 5.2 6.20 9 130 170 30 5.8 0.14 1.9 3.2 25

PK1 9.6.2014 5.6 6.20 45 370 440 30 5.6 0.11 2 1.5 11.7

PK1 13.10.2014 5.3 6.00 13 270 350 30 5.3 0.15 1.6 0.8 6.3

PK1 4.5.2015 5.7 6.10 10 200 405 30 5.4 0.10 1.8 1.4 11

PK1 1.10.2015 5.7 5.90 13 410 490 30 5.6 0.08 2 0.9 7

PK1 26.5.2016 6.2 6.27 10 290 370 15 5.4 0.11 1.59 2.6 21

PK1 18.10.2016 5.7 6.63 2.5 93 160 15 6.2 0.11 1.77 3.2 26

PK1 23.5.2017 7.0 6.25 7.4 13 100 15 5.7 0.16 2.09 2.7 22

PK1 31.10.2017 5.7 6.19 6.8 51 66 15 5.2 0.12 1.76 2.9 23

PK1 12.6.2018 6.1 6.34 8.0 10 130 15 5.8 0.11 1.86 2.3 18

PK1 31.10.2018 5.5 6.32 5.0 53 120 15 5.3 0.14 2.39 4.34 2.1 17

PK1 21.5.2019 7.0 6.12 2.5 17 220 15 5.6 1.12 2.19 3.55 1.2 10

PK1 25.9.2019 5.1 6.52 2.5 16 120 15 5.7 0.13 1.89 3.46 2.3 18

(19)

Paikka Pvm Lämpötila pH NH4_N NO3_N NO2_3_N KOK_N CODCr Sähkönjohtavuus Alkaliniteetti Kalium Natrium Happi, liuennut Happi, kyllästysaste

°C µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mS/m mmol/l mg/l mg/l mg/l %

PK4 9.2.2009

PK4 14.7.2009 5.90 31 38 200 30 7.6 0.15 2.1 0.7

PK4 29.10.2009 5.90 21 48 110 30 10.7 0.18 1.9 1

PK4 31.5.2010 6.1 5.70 65 56 150 30 9.6 0.19 2.4 1.6 13

PK4 25.10.2010 4.5 6.00 22 190 290 30 8.3 0.17 2 2.1 16

PK4 16.5.2011 5.2 6.00 26 120 170 30 7.86 0.16 1.9 1.4 11

PK4 31.10.2011 4.8 6.00 43 230 380 30 8.3 0.16 1.9 2.1 16

PK4 4.6.2012 5.5 5.90 49 590 600 30 7.9 0.14 1.7 0.9 7

PK4 7.11.2012 4.4 5.90 52 400 580 30 8 0.14 2 3 23

PK4 5.6.2013 6.0 6.10 93 570 730 30 7.8 0.14 1.9 3.5 28

PK4 22.10.2013 4.7 6.40 17 360 450 30 7.8 0.16 1.8 2.2 17

PK4 9.6.2014 5.3 6.20 28 560 640 30 7.73 0.16 2 2.7 21.1

PK4 13.10.2014 4.8 6.00 18 300 440 30 7.8 0.19 1.8 0.7 5.2

PK4 4.5.2015 5.4 6.20 39 496 541 30 7.7 0.15 1.9 1.1 9

PK4 1.10.2015 5.4 6.10 14 320 390 30 8 0.16 2.1 0.2 1

PK4 26.5.2016 6.0 6.12 34 440 520 31 7.7 0.16 1.71 2.8 22

PK4 19.10.2016 5.2 6.49 2.5 100 240 15 7.2 0.20 1.58 4.3

PK4 23.5.2017 6.6 6.21 9.9 29 83 15 7.6 0.19 2.01 2.5 20

PK4 31.10.2017 5.2 6.23 6.1 210 280 15 7.2 0.18 1.78 3.9 31

PK4 12.6.2018 5.8 6.34 5.3 10 130 15 7.5 0.19 1.86 2.2 18

PK4 31.10.2018 5.2 6.28 11 150 240 15 7.4 0.19 2.14 4.67 2.6 21

PK4 21.5.2019 6.4 6.20 2.5 83 140 15 7.0 0.20 1.93 4.12 2.4 19

PK4 25.9.2019 5.4 6.74 5.3 92 230 15 6.8 0.18 1.78 4.17 2.0 16

(20)

°C µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mS/m mmol/l mg/l mg/l mg/l % PP10 9.2.2009

PP10 10.6.2009 5.20 370 630 1800 50 20.1 0.03 11 5.4

PP10 29.10.2009 6.00 8 1700 2600 80 8.9 0.25 17 8.6

PP10 31.5.2010 6.3 6.10 120 61 2200 60 11.6 0.36 17 5.7 46

PP10 25.10.2010 6.0 6.20 15 780 1400 45 10.5 0.59 24 3.6 29

PP10 16.5.2011 6.3 6.00 99 13 840 40 14.03 0.32 23 1.9 15

PP10 31.10.2011 6.8 6.20 20 27 1400 89 12.5 0.59 26 3.2 26

PP10 4.6.2012 6.8 6.10 120 68 2600 150 10.8 0.52 20 5.3 43

PP10 7.11.2012 5.6 6.30 150 170 960 33 13.9 0.34 22 4.4 35

PP10 5.6.2013 7.0 6.10 410 26 910 30 35 0.29 14 1.5 12

PP10 22.10.2013 6.4 6.10 380 44 1200 30 32.3 0.29 16 1.2 9

PP10 9.6.2014 6.0 6.10 360 9 530 30 34.2 0.34 14 0.1 1

PP10 13.10.2014 6.6 6.20 3900 55 4900 34 19.4 0.70 9.1 0.1 1

PP10 4.5.2015 5.7 5.80 679 22 1487 45 6.7 0.22 8.7 0.1 1

PP10 1.10.2015 7.7 6.00 480 15 1100 30 26.6 0.37 16 0.2 1

PP10 26.5.2016 6.6 5.96 98 130 760 15 12 0.26 15.6 3 24

PP10 19.10.2016 7.8 6.21 450 110 1000 15 15 0.29 4 34

PP10 23.5.2017 7.4 6.08 500 9.4 890 15 21 0.26 10.8 1.6 13

PP10 31.10.2017 5.5 5.99 420 53 750 15 19 0.25 10.3 3.4 27

PP10 12.6.2018 6.1 6.29 630 10 760 15 29 0.37 8.52 0.1 0.5

PP10 1.11.2018 7.2 6.19 620 37 900 15 29 0.30 8.68 7.84 0.1 0.5

PP10 21.5.2019 7.3 5.77 580 17 920 15 35 0.05 7.48 7.70 0.1 1.7

PP10 25.9.2019 6.7 6.31 720 54 1000 15 44 0.005 7.33 8.07 0.1 0.5

(21)

Paikka Pvm Lämpötila pH NH4_N NO3_N NO2_3_N KOK_N CODCr Sähkönjohtavuus Alkaliniteetti Kalium Natrium Happi,

liuennut Happi, kyllästysaste

°C µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l mS/m mmol/l mg/l mg/l mg/l %

PP14 9.2.2009

PP14 10.6.2009 6.10 350 3300 5400 110 16.7 0.81 31 1.4

PP14 29.10.2009 6.20 320 200 3300 130 15.5 0.89 32 0.4

PP14 31.5.2010 5.1 6.20 120 1400 3400 88 15 0.94 36 1.7 13

PP14 25.10.2010 6.7 6.50 590 130 3000 100 15 1.10 30 0.9 7

PP14 16.5.2011 5.4 6.40 43 1600 3400 120 13.04 0.72 34 1.1 9

PP14 31.10.2011 8.1 6.40 36 120 2700 92 13.3 0.91 23 0.5 4

PP14 4.6.2012 5.2 6.50 280 34 2300 130 18.3 1.50 28 1.1 9

PP14 6.11.2012 6.4 6.60 450 92 2400 110 20.6 1.60 59 1.1 9

PP14 5.6.2013 5.7 6.70 200 87 2300 110 18.9 1.40 42 1.7 14

PP14 22.10.2013 7.2 6.90 770 58 3100 93 26.8 2.30 67 0.3 3

PP14 9.6.2014 5.4 6.80 660 380 3200 97 27 2.20 68 1.1 8.6

PP14 13.10.2014 7.5 6.50 460 36 2400 100 27.5 2.20 72 0.1 1

PP14 4.5.2015 4.2 6.60 189 589 2835 120 9.5 1.60 50 0.4 3

PP14 1.10.2015 8.6 6.50 430 390 2600 100 17.2 1.20 41 0.2 2

PP14 26.5.2016 6.2 6.67 240 580 2500 180 22 1.76 57.1 0.1 0.5

PP14 19.10.2016 8.0 6.68 45 820 3000 160 22 1.63 53.6 1.6 14

PP14 23.5.2017 5.4 6.53 36 780 3700 180 20 1.37 58.3 1.4 11

PP14 31.10.2017 7.0 6.63 120 740 3100 170 23 1.82 69.6 1.6 13

PP14 12.6.2018 5.4 6.87 160 10 2800 150 23 1.51 66.0 3.0 24

PP14 1.11.2018 7.6 6.76 200 17 2600 110 33 2.57 107 9.33 0.1 0.5

PP14 21.5.2019 5.7 6.68 52 240 2200 170 25 1.81 74.7 5.75 0.1 1.6

PP14 25.9.2019 7.8 6.99 380 2.5 2200 100 48 3.71 149 8.51 0.6 4.6