Sopimuskausi alkoi 1.1.2006 ja päättyy 31.12.2015

•

•

Helsinki 28.6.2007

Annettu julkipanon jälkeen No YS 844

Dnro

UUS-2006-Y-443-113

ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toiminnan olennaista muutosta.

LUVAN HAKIJA Riikka Peltola Mäenpääntie 151l 04480 Haarajoki

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Navetat ja lietelantasäiliöt Ohkola, Mäntsälä

Kiinteistö: Lehmusto RN:o 22:8

Kiinteistön omistaja: Veijo Peltola, Mäenpääntie 110, 04480 Haarajoki Liike- ja yhteisötunnus: 17401775

Toimialatunnus: 01211

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Ympäristönsuojelulaki 28 §:n 1 ja 3 momentti

Ympäristönsuojeluasetus 1 §:n 1 momentin kohta 11 a)

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Uudenmaan ympäristökeskus

Ympäristönsuojeluasetus 6 §:n 1 momentin kohta 10 a)

ASIAN VIREILLETULO

Ympäristölupahakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen 22.9.2006.

MAKSU 600 €

A13-113-AT2146

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Mäntsälän kunnan ympäristölautakunta myönsi 30.5.2002 ympäristölu- van navetan laajennukselle ja nykyiselle toiminnalle.

Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 1.6.2005 – 31.5.2007.

Riikka Peltola on tehnyt seuraavat vuokrasopimukset:

V.P:n ja A.P:n kanssa on tehty vuokrasopimus tiloista Lehmusto RN:o 22:8, Jussilanmaa RN:o 22:265, Hovinmaa RN:o 22:308, Metsola RN:o 22:34, Jokela RN:o 22:175, Lepistö RN:o 8:26 ja Muistola RN:o 8:29, joiden peltoala on yhteensä 33,24 ha. Sopimuskausi alkoi 30.4.2006 ja on voimassa 12 vuotta. Lisäksi V.P:n ja A.P:n kanssa on vuokrasopimus tilasta Kaitala RN:o 22:25, jonka peltoala on 1,85 ha. Sopimuskausi al- koi 1.1.2002 ja päättyy 31.12.2014.

A.P:n kanssa on tehty vuokrasopimus tiloista Apolanlohko, Otonpelto ja Vihtorinmaa, joiden pinta-ala on yhteensä 14,12 ha. Sopimuskausi alkoi 1.1.2006 ja päättyy 31.12.2015.

V.P:n kanssa on tehty sopimus tilasta Kainoo 1:65, jonka peltoala on yh- teensä 2,66 ha. Sopimuskausi alkoi 1.1.2002 ja päättyy 31.12.2014.

M.P:n kanssa on tehty vuokrasopimus tilasta Marjala RN:o 11:125, jon- ka peltoala on yhteensä 8,56 ha. Sopimuskausi alkoi 1.1.2002 ja päättyy 31.12.2007.

K.G:n kanssa on tehty vuokrasopimus tilasta Rantala RN:o 13:89, jonka peltoala on yhteensä 3,47 ha. Sopimuskausi alkoi 1.1.2006 ja päättyy 31.12.2015.

M-L.P:n kanssa on tehty vuokrasopimus tiloista Rautakallio RN:o 22:47 ja Kotiniitty 22:300, joiden peltoala on yhteensä 8,23 ha. Sopimuskausi alkoi 1.1.2007 ja päättyy 31.12.2016.

Riikka Peltola on tehnyt karjalannan luovutussopimuksen T.P:n kanssa.

Vuosittainen lannan määrä on 600 m³ – 1 000 m³, viljelypinta-alasta riippuen. Sopimuskausi alkoi 1.6.2006 ja päättyy 31.5.2011.

Tilakeskuksen alue on Arola-Jokelanseudun osayleiskaavaluonnoksessa merkitty kyläalueeksi (AT), maatilojen talouskeskusten alueeksi (AM), maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M-1) ja maatalousalueeksi (MT).

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Tilakeskus sijaitsee haja-asutusalueella lähellä Pornaisten kunnan rajaa.

Vuokratut peltoalueet sijaitsevat tilakeskuksen lähistöllä, kauempana Jo- kelanseudulla sekä osin Pornaisten, Tuusulan ja Järvenpään kuntien puo- lella.

Lähimmät naapurit sijaitsevat pohjoisessa noin 400 metrin etäisyydellä tilakeskuksesta.

Maaperä ja pohjavesi

Alueen maaperä on savea. Tilakeskus peltoalueineen ei sijaitse luokitel- lulla pohjavesialueella.

Vesistö

Ohkolanjoki, jonka rannalla osa tilakeskuksen pelloista sijaitsee, kulkee lännessä noin 1,5 km:n etäisyydellä tilakeskuksesta.

LAITOKSEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Riikka Peltola harjoittaa maataloutta päätuotantosuuntanaan maidontuo- tanto. Tilan nykyinen navetta on rakennettu vuonna 1958 ja sitä on pe- ruskorjattu ja laajennettu vuosina 1972 – 1973 ja 2002 – 2003. Navetas- sa on parsipaikat 54 lehmälle.

Tilalla on tällä hetkellä 54 lypsylehmää, 28 hiehoa ja 18 nuorkarjaa alle 6 kk. Toimintaa suunnitellaan laajennettavaksi rakentamalla tilalle uusi hiehopihatto ja rehuvarasto. Laajennuksen jälkeen tilalla tulee olemaan 75 lypsylehmää, 55 hiehoa ja 20 nuorkarjaa alle 6 kk. Vuosittainen mai- dontuotanto tulee olemaan 750 000 kg.

Ruokinta

Eläimille valmistetaan vuosittain 500 tonnia säilörehua. Säilörehu varas- toidaan esikuivattuna laakasiiloon.

Laidunnus

Kaikki yli 6 kk:n ikäiset eläimet laiduntavat 4 kk vuodessa. Laidunala on 15 ha ja rajoittuu osin Ohkolanjokeen. Eläimet ovat ulkona osin myös öisin. Lehmien juomavesi johdetaan omista kaivoista ja tarvittaessa vesi- johtoverkosta. Rantalaitumilla laiduntavat hiehot juovat jokivettä. Lai- tumella ei ole pysyvää ruokintapaikkaa, vaan eläimet tulevat sisälle syömään.

Vedenhankinta

Lehmien juomavesi otetaan omista kaivoista. Talousvesi ja maitohuo- neen pesuvedet otetaan vesijohtoverkosta.

Polttoaineet

Tilalla on yksi 2 900 litran ja kaksi 2 000 litran polttoainesäiliötä, jotka ovat varustettuja ylitäytönestimillä. Korjaamohallissa säilytetään muita öljytuotteita enintään 500 litraa kerralla.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus

Eläinsuojassa on koneellinen ilmanvaihto. Lanta levitetään pelloille pin- talevityksenä ja mullataan välittömästi.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Lannan ja jätevesien käsittely ja varastointi

Lannankäsittelyjärjestelmänä tilalla on lietelantamenetelmä. Lietelantaa muodostuu vuosittain 1 300 m³ – 1 500 m³ ja se johdetaan kahteen liete- lantasäiliöön. Lietelantasäiliöihin johdetaan myös maitohuoneen jäteve- det, joita muodostuu vuosittain 100 m³, muut pesuvedet, joita muodostuu vuosittain 50 m³, sekä säilörehun puristeneste. Vuosittain muodostuvan puristenesteen määrä vaihtelee sateisuuden mukaan.

Tilalla on ollut kaksi lietelantasäiliötä, joista toinen betoninen ja toinen kuminen. Säiliöiden yhteenlaskettu lietetilavuus oli 1 629 m³. Kuminen säiliö on purettu ja sen tilalle on rakennettu toinen betoninen säiliö syk- syllä 2006. Uuden säiliön lietetilavuus on 2 460 m³ ja sadevesivara 192 m³. Vanhemman säiliön lietetilavuus on 480 m³ ja lietekuilujen yh- teenlaskettu tilavuus 60 m³. Säiliöiden yhteenlaskettu lietetilavuus on si- ten 3 200 m³. Säiliöt ovat kattamattomia.

Lietekuilut toimivat valutuksella ja lietelantasäiliöt täytetään altapäin.

Vanhasta säiliöstä pumpataan lietelantaa uuteen säiliöön. Tulevaisuudes- sa lietelanta on tarkoitus ohjata putkella suoraan uudempaan säiliöön, jolloin vanhaa säiliötä käytettäisiin vain varasäiliönä tarvittaessa.

Lannanlevitys

Lannan levitykseen on käytettävissä peltoalaa 80 ha, josta 43 ha on vuokrapeltoa ja 37 ha sopimuspeltoa. Lannasta 60 % levitetään keväällä viikoilla 19 – 20 ja 40 % syksyllä viikoilla 40 – 41. Levitys tehdään pin- talevityksenä. Lantaa ei levitetä jokeen rajoittuvalle peltolohkolle.

Päästöt ilmaan

Lannan varastoinnista aiheutuvia hajuhaittoja pyritään ehkäisemään si- ten, että lietelantaa ei sekoiteta, vaan pinnalle annetaan muodostua kuori, joka estää hajujen muodostumisen. Hajuja muodostuu lähinnä lannan le- vityksen yhteydessä.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

Toiminnassa muodostuva kiinteistöjäte toimitetaan järjestetyn jätehuol- lon piiriin, rehujäte kompostoidaan tilalla ja levitetään pellolle, heinän pyöröpaalauksessa muodostuva muovijäte toimitetaan jätehuoltoon tai kierrätykseen ja ongelmajätteet ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen.

Kuolleet eläimet noutaa Honkajoki Oy.

Melu ja liikenne

Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Ostorehuja toimitetaan tilalle vuosittain 15 kertaa, välitysvasikoita noudetaan 25 kertaa ja teu- raseläimiä 12 kertaa. Muuta omaa liikennettä on tarpeen mukaan. Voi- makkainta liikenne on rehunkorjuun ja lannanlevityksen yhteydessä.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu

Hakemuksessa ei ole esitetty käyttötarkkailua.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toimet onnettomuuksien estämiseksi

Palotilanteiden varalle on laadittu pelastussuunnitelma ja eläintiloihin on suunnitteilla palohälytysjärjestelmä. Sähkökatkojen varalle on tilalle elokuussa 2006 hankittu aggregaatti. Uuden lietesäiliön ympärille raken- netaan turva-aita.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset

Hakemusta on täydennetty 13.2.2007, 7.3.2007, 21.5.2007 ja 8.6.2007.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla Mäntsälän ja Pornaisten kuntien ja Uudenmaan ympäristökeskuksen il- moitustauluilla 26.3.2007 – 24.4.2007 sekä sanomalehdissä Mäntsälän Uutiset ja Mäntsälä-lehti. Hakemuksesta on annettu erikseen tieto tie- dossa oleville asianosaisille. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan näh- tävillä Uudenmaan ympäristökeskuksessa sekä Mäntsälän ja Pornaisten kunnissa.

Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset

Tilalla on suoritettu luvan käsittelyyn liittyvä tarkastus 26.4.2007. Tar- kastusmuistio on liitetty asiakirjoihin.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Mäntsälän kunnan ympäristölauta- kunnalta, Mäntsälän kunnanhallitukselta, Pornaisten kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselta sekä Pornaisten kunnanhallitukselta.

Askolan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta Pornaisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toteaa 12.4.2007 päivätyssä lausunnos- saan, ettei sillä ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta, sillä eläinsuojan laajennuksella ei Pornaisten kunnan alueella ole merkittäviä ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Mäntsälän kunnan ympäristölautakunta on antanut hakemuksesta seu- raavan, 26.4.2007 päivätyn lausunnon:

Ympäristölautakunta katsoo, että hakemuksen mukaisen luvan myöntä- miselle eläinsuojan toiminnan laajentamiselle ei ole suoranaisia esteitä.

Eläinsuoja sijaitsee Etelä-Mäntsälässä alueella, johon kohdistuu voima- kasta rakennuspainetta. Eläinsuojan läheisyyteen, alle 400 metrin päähän ja vallitsevien tuulien kannalta epäsuotuisasti, on edellisen ympäristölu- van antamisen jälkeen myönnetty luvat kolmelle uudelle asuinrakennuk- selle. Lisäksi noin 100 metrin päähän eläinsuojasta on parhaillaan vireil- lä suunnittelutarveratkaisuhakemus asuinrakennukselle.

Ympäristölautakunta katsoo, että asutuksen läheisyyden vuoksi on lu- pamääräyksiä annettaessa kiinnitettävä erityistä huomiota lannan varas- toinnista ja käsittelystä aiheutuviin hajuhaittoihin. Tämä on erityisesti tarpeen, koska lietelantasäiliöt ovat kattamattomia ja eläinsuoja laajenee nimenomaan häiriintyvien kohteiden suuntaan.

Lannanlevitykseen käytettävien peltojen sijainti ei käynyt suoraan ilmi hakemusasiakirjoista. Ympäristölautakunnan käsityksen mukaan osa ti- lan lannanlevitykseen käyttämistä pelloista rajoittuu vesistöön. Lannan- levityksen samoin kuin laidunnuksen toteuttaminen vesistöön rajoittuvil- la lohkoilla tulee tapahtua vesistönsuojelun kannalta parhaita mahdolli- sia menetelmiä käyttäen.

Mäntsälän kunnan terveydensuojeluviranomainen toteaa 11.4.2007 päi- vätyssä lausunnossaan mm., että pihaton suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota eläimille turvallisiin ja helposti puhtaana pidettäviin rakentei- siin, toimivaan ilmanvaihtoon ja sopivaan lämpötilaan.

Pihaton on täytettävä voimassa olevan eläinsuojelulain ja sen nojalla säädettyjen asetusten ja päätösten vaatimukset, liittyen mm. eläinten ruokintaan ja sairaiden eläinten hoidon järjestämiseen. Suositusten nou- dattaminen on toivottavaa.

Terveydensuojeluviranomainen katsoo, että 6 kk:n – 12 kk:n ikäiselle nuorkarjalle tarkoitetun osaston makuuparsien leveydet, 0,75 m, eivät täytä nautojen pidolle asetettavien eläinsuojeluvaatimusten suosituksia, 0,80 m – 0,90 m.

Rehu- ja ruokintahygieniassa sekä tautisuojauksessa on noudatettava Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n ohjeita.

Eläintä hoidettaessa tai tutkittaessa on rakennuksessa huomioitava työ- turvallisuus.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei ole annettu muistutuksia tai mielipiteitä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on 7.5.2007 päivätyllä kirjeellä varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa annetuista lausunnoista.

Riikka Peltola toteaa 20.5.2007 päivätyssä vastineessaan, että lietettä ei ajeta vesistöön rajoittuville peltolohkoille (Kaitala 505-02358- ja Ho- vinmaa 505-02340-B). Kyseisille lohkoille on lisäksi tänä vuonna haettu erityistukisopimusta suojavyöhykkeen perustamiseksi.

Liiallisen ravinnekuormituksen ehkäisemiseksi on naapuriviljelijöiden kanssa tehty lannanluovutussopimuksia, jotta lantaa voidaan levittää ti- laan kuuluvaa peltoalaa suuremmalle alalle. Nykyisten sopimusten lisäk- si monet lähialueen viljelijät ovat olleet kiinnostuneita lietelannan levi- tyssopimuksista.

Naapureiden kanssa on keskusteltu lannasta mahdollisesti aiheutuvista hajuhaitoista. Heidän mukaansa lannanhajua esiintyy vain lietelannan levityksen yhteydessä eikä sen koeta haittaavan asumismukavuutta.

VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu

Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Riikka Peltolalle ympäristönsuo- jelulain 28 §:n mukaisen ympäristöluvan eläinten pidolle eläinsuojassa, joka on tarkoitettu noin 75 lypsylehmälle, 55 hieholle ja 20 nuorkarjalle (alle 6 kk). Eläinmäärää voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi

Päästöt vesiin ja viemäreihin (YSL 43 §, 45 §, NaapL 17 §, JL 6 §, VNA 931/2000)

1. Navetoiden pohjarakenteiden, lietelantasäiliö-, kouru- ja laakasiilo- rakenteiden sekä lietelannan kuormausalustan on estettävä lietelan- nan, säilörehun puristenesteen ja niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen ojiin tai maaperään.

2. Toiminnassa muodostuva lietelanta, säilörehun puristeneste sekä maitohuoneen jäte- ja pesuvedet on johdettava tiiviisiin lietelantasäi- liöihin. Ylijäämämaito on johdettava lietelantasäiliöön.

Päästöt ilmaan(YSL 43 §, NaapL 17 §)

3. Eläinten pito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan ja rehujen käsittely ja varastointi sekä liikenne on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei

niistä aiheudu kohtuuttomia haju- tai pölyhaittoja lähimmille ulko- puolisille naapureille.

4. Lietelantasäiliöt on tarvittaessa vähintään kevytkatettava tarkoituk- seen soveltuvalla materiaalilla hajuhaittojen torjumiseksi. Katetta on lisättävä niin useasti ja niin laajalle alalle, että lähimmissä häi- riintyvissä kohteissa ei esiinny lietelannan varastoinnista syntyviä merkittäviä hajuhaittoja.

5. Levitettäessä lantaa eläinsuojien välittömään läheisyyteen on huo- lehdittava siitä, ettei lannan levityksestä aiheudu yhdessä eläinsuoji- en kanssa lähimmille ulkopuolisille naapureille kohtuutonta rasitus- ta hajuhaittana.

Melu(YSL 43 §, NaapL 17 §)

6. Eläinsuojien toiminnasta, lannan, rehujen ja muiden raaka-aineiden käsittelystä sekä eläinsuojakiinteistöllä tapahtuvasta liikenteestä ai- heutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle alttiissa kohteissa päivällä kello 7 – 22 ekvivalenttimelutasoa 55 dB (LAeq) eikä yöllä kello 22 – 7 ekvivalenttimelutasoa 50 dB (LAeq).

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43 §, 45 §, JL 3 §, 6 §, 17 §, JA 3a §, YMA 1129/2001)

7. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, on toimitettava ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötykäyttö- kelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi- ja muovijäte sekä metalliro- mu, on toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Muutoin jätteen käsittelyssä, hyödyntämisessä ja keräyksessä on noudatetta- va Mäntsälän kunnan jätehuoltomääräyksiä.

8. Eläinsuojissa muodostuva eläinjäte, kuten kuolleet naudat ja vasikat sekä niiden osat, on toimitettava mahdollisimman pian käsiteltäväk- si laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely.

Mikäli eläinjätettä joudutaan välivarastoimaan asianmukaisen kul- jetuksen järjestämiseksi, on välivarastointi ja käsittely järjestettävä ja toteutettava hygieenisesti. Välivarastointi ei saa aiheuttaa terve- yshaittaa ympäristön asutukselle eikä vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle. Eläinjätteen välivarastossa on oltava asianmukaiset tilat ja välineet välivarastointia ja käsittelyä varten. Astioiden ja säiliöi- den on oltava tiiviitä ja helposti puhtaana pidettäviä. Välivaraston on oltava tiiviillä alustalla ja siten katettu ja suojattu, ettei jäte jou- du kettujen, rottien tai muiden eläinten syötäväksi.

Varastointi(YSL 43 §, 45 §, JL 6 §, NaapL 17 §, VNA 931/2000)

9. Lietelannalle, maitohuoneen jäte- ja pesuvesille sekä säilörehun pu- ristenesteelle on oltava yhteensä vähintään 1 675 m³varastointitila- vuutta. Kiinteästi kattamattomiin lietelantasäiliöihin on varattava ylimääräistä säiliökorkeutta 300 mm säiliön yläreunan tasossa.

Uusi lietelantasäiliö on varustettava riittävän korkealla ja tiheällä suoja-aidalla.

10. Rehut, polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava kiinteistöl- lä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa eikä muutakaan haittaa ympäristöl- le tai naapureille.

11. Lietelantasäiliöt on tyhjennettävä säännöllisesti mahdollisimman perusteellisesti vähintään kerran vuodessa. Tyhjennysten yhteydessä on tarkastettava säiliöiden kunto ja havaitut puutteet on korjattava viivytyksettä.

12. Lannan kuormaus ajoneuvoon on tehtävä tiiviillä kuormausalustal- la. Laitteiston ja kuljetuskaluston on oltava sellaisia, ettei täyttöjen, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse lantaa ympäristöön. Eläin- suojakiinteistön liikennöintialueet on oltava pinnoitetut siten, että kuljetuskaluston pyörät pysyvät puhtaina.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43 §, 62 §, YSA 30 §)

13. Mahdollisista häiriötilanteista sekä vahingoista ja onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua merkittäviä päästöjä ympäristöön, on ilmoi- tettava viipymättä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

14. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden seurauksena päässyt lan- ta ja muu ympäristöä kuormittava jäte tai aine on kerättävä välit- tömästi talteen.

Toiminnan lopettaminen(YSL 43 §, JL 6 §, NaapL 17 §)

15. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukaut- ta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suun- nitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista.

Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja

16. Toiminnassa muodostuva lanta, virtsa ja puristeneste on ensisijai- sesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Lannan peltolevitystä var- ten on toiminnanharjoittajalla oltava aina käytettävissään riittävästi asianmukaista lannanlevitysalaa. Lannan levitykseen on oltava käy- tettävissä luvan mukaiselle enimmäiseläinmäärälle levityspeltoa vä- hintään 66,5 hehtaaria. Tarvittavasta lannanlevitysalasta saa vähen- tää muualle luovutettavan tai muulla hyödynnettävän lannan mää- rää vastaavan peltoalan. Mahdollisista uusista omista peltoaloista sekä pellon vuokra- ja lannanlevityssopimuksista on toimitettava tiedot / kopiot tiedoksi Uudenmaan ympäristökeskukselle.

17. Vesistöön rajoittuvat laidunalat on ennen vuoden 2008 laidunkau- den alkua rajattava niin, etteivät eläimet pääse vesirajaan.

Tarkkailu- ja raportointimääräykset (YSL 46 §, YSA 19 §, JL 51 §, 52 §)

18. Eläinsuojan toiminnasta on toimitettava edellistä vuotta koskeva raportti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Mäntsälän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain maaliskuun loppuun mennessä. Raportissa on esitettävä tiedot eläinmääristä, vuotuinen tuotantomäärä (kpl/a, kg/a, l/a), tiedot lantamääristä, eläinjätteistä, muista tavanomaisista jätteistä, ongelmajätteistä, niiden määristä, varastoinnista ja varastointipaikoista, hyödyntämisestä, edelleen toimittamisista, lannanlevitysaloista ja muista toimituskohteista. Li- säksi on esitettävä tiedot lietelantasäiliöiden tyhjennysten yhteydessä tehdyistä rakenteiden kunnon tarkkailuista sekä yhteenveto ympä- ristönsuojelun kannalta merkityksellisistä huolloista ja tuotantohäi- riöistä (syy, kestoaika, arvio päästöistä ja niiden ympäristövaiku- tuksista sekä suoritetut toimenpiteet).

19. Eläinsuojan toiminnasta mukaan lukien lannan varastointi ja jäte- vesien käsittely on pidettävä käyttöpäiväkirjaa ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä. Siihen on merkittävä vähintään edellä esitetyt raportointia varten tarvitta- vat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille.

RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta eläinsuojan toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuo- jelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Luvan myöntämisen edellytykset

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojan toiminnasta asete- tut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäris- tön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annetta- essa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennä- köisyys ja onnettomuusriski.

Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut

Tilakeskuksen alue on osayleiskaavaluonnoksessa merkitty kyläalueeksi (AT), maatilojen talouskeskusten alueeksi (AM), maa- ja metsätalous- valtaiseksi alueeksi (M-1) ja maatalousalueeksi (MT). Eläinsuojakiin- teistö peltoalueineen ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella.

Lähimmät naapurit sijaitsevat pohjoisessa noin 400 metrin etäisyydellä eläinsuojakiinteistöltä. Lisäksi on eläinsuojan läheisyyteen, alle 400 met- rin etäisyydelle rakenteilla lisää asuinrakennuksia.

Tilakeskuksessa on eläinsuojan toimintaa varten vanha navetta, kaksi lietesäiliöta sekä muita varastointitiloja, kuten rehuvarastoja. Lisäksi ra- kennetaan uusi hiehopihatto ja kaksi rehuvarastoa.

Eläinsuojan toiminnassa muodostuva lietelanta kootaan ja varastoidaan tiivispohjaisiin ja –reunaisiin lietelantasäiliöihin. Lietelantasäiliöt täyte- tään alakautta. Maitohuoneen jäte- ja pesuvedet varastoidaan lietelan- tasäiliöön. Rehut varastoidaan asianmukaisesti ja säilörehun puristeneste otetaan talteen ja varastoidaan lietelantasäiliössä. Lietelantasäiliöt tyh- jennetään vuosittain. Muut jätteet, kuten kuolleet eläimet, toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Eläinsuojan toiminnasta aiheutuvat kohtuut- tomat hajuhaitat ehkäistään. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukai- sesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tek- niikkaa.

Lupamääräysten yksilöidyt perustelut

Lanta sekä maitohuoneen jäte- ja pesuvedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista.

Päästöjä vesiin saattaisi aiheutua lietelantasäiliöiden vuodoista, yli- täytöistä ja tyhjennyksistä sekä pesuvesistä, mikäli toimintaa ei harjoitet- taisi riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. (Määräykset 1., 2. ja 9.)

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 11 §:n nojalla on annettu valtioneuvos- ton asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoit- tamisesta (931/2000). Asetuksen 4 §:n 2 momentissa säädetään, että lan- nan varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä. Rakenteiden ja laitteiden tu- lee olla sellaisia, ettei lannan varastointitilan tyhjennyksen ja lannan siir- ron aikana tapahdu vuotoja. Jotta voidaan estää lannan ja jätevesien pää- sy pinta- ja pohjavesiin sekä maaperään, on niiden käsittelyn oltava asianmukaista ja huolellista. (Määräykset 1., 2., 9., 11. ja 12..)

Ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta vuodelta 1998 mukaan kotieläinsuojien pohjarakenteiden tulee estää lan- nan, virtsan tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- tai pohjavesiin. (Määräys 1.)

Lietelannan haju muodostuu anaerobisesta hajoamistoiminnasta. Siitä voi vapautua noin 150 erilaista haihtuvaa yhdistettä, joista haisevia yh-

disteitä on noin 20, kuten ammoniakki ja rikkivety. Haisevien yhdistei- den määrä riippuu prosessin ulkoisista tekijöistä, kuten lämpötilasta ja hapen läsnäolosta.

Toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu kohtuutonta haittaa lähiasutukselle. Eläinsuojakiinteistön läheisyyteen on suunnitteilla uusia asuinrakennuksia. Mikäli ilmenee, että lietelannasta aiheutuu hajuhaitto- ja, on lietelantasäiliöt katettava. (Määräykset 3. – 5.)

Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista N:o 993/1992 on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevilla alu- eilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A-painotetun ek- vivalenttimelutason (LAeq) päiväarvoa (klo 7 – 22) 55 dB eikä yöohjear- voa (klo 22 – 7) 50 dB. Eläinsuojan toiminnasta aiheutuvia yö- ja päivä- aikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston ohjeen mukai- sesti. (Määräys 6.)

Jätelain 6 §:n mukaan ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuus- sa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Jätelain 6 §:n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla ta- voin järjestettyyn jätehuoltoon. (Määräys 7.)

Jätelain 6 §:n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti.

Eläinjätteen käsittelystä säädetään yksityiskohtaisesti maa- ja metsätalo- usministeriön asetuksessa eläinjätteen käsittelystä (1022/2000), jonka 3 §:n mukaan suuririskisenä eläinjätteenä pidetään muun muassa eläin- tenpitoyksikössä kuolleita tai kuolleina syntyneitä nautoja tai niiden osia. Asetuksen 5 §:n mukaan suuririskinen eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen polttolaitoksessa tai suuririskisen eläinjätteen käsittelylai- toksessa. Samassa pykälässä on säädetty myös eläinjätteen muusta salli- tusta käsittelystä. Asetuksen 24 §:n mukaan kunnaneläinlääkärin on val- vottava asetuksen säännösten noudattamista toimialueellaan. (Määrä- ys 8.)

Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien ve- siin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukaan lannan ja virtsan varas- tointitilan tulee olla riittävän suuri, niin että siihen voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta lukuun ottamatta samana laidunkau- tena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävää lantaa. (Määrä- ys 9.)

Polttonesteiden ja kemikaalien (esim. öljyt) varastoinnissa ja käytössä on otettava huomioon kunkin valmisteen käyttöturvallisuustiedotteessa an- netut määräykset. Varastoastioiden ja säiliöiden on sovelluttava käyttö- tarkoitukseensa ja niiden kunto on tarkastettava riittävän usein. Säilöre- hun säilytys ja käsittely tulee vesistöjä kuormittavien päästöjen ehkäise-

miseksi järjestää siten, ettei niistä pääse valumaan mahdollisia puris- tenesteitä ympäristöön. (Määräys 10.)

Lietelantasäiliöiden vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä var- mistetaan säiliöiden hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukai- sena. Säiliöiden pohjalle kertyneet mahdolliset saostumat poistetaan.

Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemi- seksi. (Määräys 11.)

Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteutta- miseksi. (Määräys 13.)

Jotta vahingon tai onnettomuuden vuoksi ympäristöön päässeestä lan- nasta tai muusta ympäristöä kuormittava jätteestä tai aineesta aiheutuvat haitat olisivat mahdollisimman pienet, on onnettomuusmassat kerättävä talteen välittömästi. (Määräys 14.)

Hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista on esitettävä yksityiskohtai- nen suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista, kuten liete- lantasäiliöiden tyhjentämisistä ja jätteiden edelleen toimittamisista.

(Määräys 15.)

Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyt- töä siten, että ei tapahdu peltojen ylilannoitusta eikä aiheudu siitä tai vir- heelliseen ajankohtaan suoritetusta levityksestä johtuvaa ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltoalavaatimus on laskettu siten, että käytettävissä on vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi peltoheh- taari neljää hiehoa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuu- kauden ikäistä nautaa kohden. Vaatimus perustuu karjanlannan keski- määräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön oh- jeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 mukaisesti.

(Määräys 16.)

Vesistöön rajoittuvien laidunalojen aitaaminen on tarpeen vesistön pi- laantumisen estämiseksi. Ympäristöministeriön ohjeessa kotieläintalou- den ympäristönsuojelusta 30.9.1998 todetaan, että rantalaitumilla tulisi viimeistään vesirajassa olla aita estämässä kotieläinten kulkua. (Määrä- ys 17.)

Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen viran- omaisten tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toi- minnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata eläin- suojan toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten nou- dattamista. Lannanlevitysalojen kirjaamisella ja raportoimisella varmis- tetaan, että käytössä olevien lannan levitysalojen määrä on aina riittävä suhteessa toiminnassa syntyvään lannan määrään. (Määräykset 18. ja 19.)

Muutoin lannan käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään lannan va- rastoinnista ja levityksestä valtioneuvoston asetuksessa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002) mui- den kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuottei- den terveyssäännöistä.

Muutoin eläinjätteen käsittelyssä on noudatettava, mitä säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (1022/2000) eläinjätteen käsitte- lystä sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY N:o 1774/2002) muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saata- vien sivutuotteiden terveyssäännöistä.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo

Päätös on voimassa toistaiseksi.

Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa.

(YSL 28 §) Lupamääräysten tarkistaminen

Luvan saajan on toimitettava 31.12.2015 mennessä ympäristölupahake- mus toimivaltaiselle lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamiseksi.

Hakemukseen on liitettävä tiedot päästöjen ja ympäristövaikutusten ke- hittymisestä ja niiden vähentämistoimista. (YSL 55 §)

Korvattavat päätökset

Tämä päätös korvaa Mäntsälän kunnan ympäristölautakunnan 30.5.2002 myöntämän ympäristöluvan.

Asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poik- keavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 §, YSA 19 §)

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus

Tämä päätös on lainvoimainen 31. päivänä päätöksen antamispäivästä, antamispäivää lukuun ottamatta, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Toimintaa ei saa muuttaa ennen kuin lupapäätös on lainvoimainen. (YSL 100 §)

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 8, 11, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 56, 62, 96, 100 §

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 11, 19, 30 § Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 9, 15, 51, 52 §

Jäteasetus (1390/1993) 3 a §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000)

Ympäristöministeriön asetus yleisempien jätteiden sekä ongelmajättei- den luettelosta (1129/2001)

Valtion maksuperustelaki (150/1992)

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksulli- sista suoritteista (1237/2003, 1387/2006)

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 600 €.

Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alu- eellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutau- lukon mukaisesti. Muun eläinsuojan, joka on tarkoitettu alle 150 lypsy- lehmälle, kiinteä maksu on 1 200 €. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruus on 50 prosenttia taulukon mukaisesta maksusta.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Riikka Peltola

Mäenpääntie 151 04480 Haarajoki

Tiedoksi Mäntsälän ympäristölautakunta

Mäntsälän kunnan terveydensuojeluviranomainen Mäntsälän kunnanhallitus

Pornaisten kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Pornaisten kunnanhallitus

Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä

Ilmoitus päätöksestä lähetetään liitteessä 1. mainituille henkilöille ja ta- hoille.

Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä

Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Mäntsälän ja Pornaisten kuntien ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla vä-

hintään yhdessä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. (YSL 54 §)

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valitta- malla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjes- tyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 §)

Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 §)

Valitusosoitus on liitteenä. (Liite 2.)

Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen

Tarkastaja Leona Silberstein

Liitteet Ilmoitus päätöksestä (Liite 1.) Valitusosoitus (Liite 2.)