62
K o k o u s s e l o s t e
SOSIAALILÄÄKETIETEELLINEN AIKAKAUSLEHTI 2019: 56: 62–64
11. Euroopan kansanterveyskonferenssi Sloveniassa 28.11–1.12.2018
Slovenian pääkaupunki Ljublja - na isännöi 11. Euroopan kan - san terveyskonferenssia marras- joulukuun vaihteessa. Ljublja- nassa on melkein 300 000 asu - kasta, mutta tunnelma on pikkukaupun kimainen ja väli - tön. 1200-luvulla rakennettu linna kohoaa kukkulalla kau- pungin kattojen ylle. Historial- liset aikakaudet nä kyvät kau - pungissa ja osia kau pun gista on onnistuneesti kunnostettu ja entisöity. Konferenssipaikkana toimi keskeisellä paikalla sijait- seva iso kulttuuri- ja kongressi- keskus Cankarjev Dom. Konfe- renssiin osallistui tänä vuonna noin 1500 osanottajaa 61 eri maasta. Italialaiset olivat edus- tettuina monilukuisimmin. Suo- malaisosallistujia oli 75. Ohjel- matarjonta oli erittäin runsas alkaen 14 prekonferenssista ja viidestä plenaariesityksestä noin 100 työpajaan.
Konferenssin laajana teema- na oli ”Muutosten tuulet”, jota lähestyttiin eri näkökulmista seuraavassa viidessä alateemas- sa: Digitaalisen teknologian vaikutus lasten ja nuorten hy- vinvointiin ja terveyteen, kes- tävä kehitys, kansanterveystyön resurssien kehitys, tiedon välitys yleisölle ja tiedon vaikuttavuus sekä demograafisten, taloudel- listen ja teknologisten muutos- ten vaikutukset terveydenhuol-
aikaistyöttömyyteen. Näin eri- tyisesti kunnissa, joiden työttö- myysaste oli korkea.
Samassa syntymäkohortti- aineistossa oli selvitetty vanhem - pien mielenterveysongelmien ja heidän lapsiensa (masennuksen tai ahdistuneisuushäiriöiden vuoksi myönnettyjen) työky vyt - tömyyseläkkeiden välistä yhteyt - tä. Suomessa 20−34-vuotiailla nuorilla aikuisilla mielenter veys - ongelmat ovat yleisin työkyvyt- tömyyseläkkeiden myöntöpe- rus te. Jaana Halonen ja kanssa - kirjoittajat olivat havainneet, että vaikutus välittyi lapsuuden ja nuoruuden sosiaalisten ja terveyteen liittyvien tekijöiden kautta. Ellenor Mittendorfer- Ruz Karoliinisesta Instituu tista puolestaan esitteli suo malais- ruotsalaisena yhteistyö nä teh - tyä tutkimusta, jonka tulok set olivat osoittaneet alle 35-vuo - tiaiden nuorten aikuis ten neuro- psykiatristen ja käyttäyty mis - häiriöiden (esimerkik si Aktiivi- suuden ja tarkkaavuu den (ADHD-) häiriön) yh tey den aikuisiän työkyvyttömyyteen ja ennen aikaiseen kuolemaan.
Ruotsalaisessa kansallisessa re- kisteriaineistossa tehdyt ana- lyysit olivat osoittaneet esimer- kiksi, että nuoruusiässä alkanut ADHD lisäsi työkyvyttömyys- riskiä 11−12-kertaiseksi ja en- nenaikaisen kuoleman riskiä tojärjestelmiin. Seuraavassa on
joitain poimintoja työpajaesi- tyksistä, jotka liittyivät aihealu- eeseen Työ ja työkyvyttömyys.
Esitykset loivat melko kattavan poikkileikkauksen aihealueen ajankohtaisimpiin kysymyksiin.
Tämän aihealueen tutkimus on yleensä painottu nut vahvasti Pohjoismaihin, Alan komaihin ja Britanniaan. Työpajojen esiintyjät tulivatkin pääosin näistä maista. Suomalaiset tut- kimukset olivat hyvin edustet- tuina.
Mielenterveys, työhön pa- luu ja työhön osallistuminen Poh joismaissa-otsikolla kulke- nut työpaja aloitti torstaina ensimmäisen varsinaisen kong- res sipäivän Työ ja työkyvyttö- myys- aihealueen osalta. Aihet- ta lähestyttiin esityksissä elä- mänkaariajattelun viitekehyk- sestä painottaen varhaisen ai - kuisiän merkitystä. Tea Lalluk- ka tarkasteli esityksessään, mi- ten lapsuuden ja nuoruuden sosiaaliset ja terveyteen liittyvät tekijät ennustivat nuorten ai- kuisten pitkäaikaistyöttömyyt - tä. Kansallinen syntymäkohort- ti 1987-tutkimusaineistossa teh - dyt analyysit olivat osoittaneet, että etenkin yksilön omat so- siaaliset tekijät (esimerkiksi huono koulumenestys ja aikai- nen koulun lopetusikä) olivat yhteydessä nuoruusiän pitkä-
63
(itsemurhariski) noin nelinker- taiseksi.
Työpaja, jonka aiheena oli- vat työ ja työkyvyttömyyseläk- keet oli koostettu suomalaisvoi- min. Viiden esityksen sarjan aloitti Riku Perhoniemi Kelasta.
Hän tarkasteli, mitä tapahtuu Suomessa hakijan saadessa hyl- käävän työkyvyttömyyseläke- päätöksen. Tutkijat olivat analy- soineet rekisteriaineistoa kan- sallisesti edustavassa otoksessa ja tutkittavia oli seurattu neljä vuotta. Yleisimmin työkyvyt- tömyyseläkettä hakeneet siir- tyivät hylkypäätöksen jälkeen työttömiksi, 47 % osallistu jis - ta. Seurannan aikana tutkituis- ta 24 % sai myönteisen työ ky- vyt tömyyseläkepää tök sen ja 16 % työllistyi. Johtopäätökse- nä Perhoniemi totesi mm. että hylkäävien työkyvyttömyys - eläkepäätösten jälkeiseen lääke - tieteellisen ja ammatillisen kun- toutuksen saatavuuteen olisi kiinnitettävä enemmän huo- miota. Anu Polvinen Eläketur- vakeskuksesta oli selvittänyt, miten työkyvyttömyyseläkkeel- le siirtyminen on yhteydessä myöhempään taloudelliseen toi - meentuloon vanhuuseläkkeellä, 63−85-vuotiaana. Analyysit oli - vat osoittaneet mm., että niillä tutkituilla, jotka olivat siirty- neet vanhuuseläkkeelle työky- vyttömyyseläkkeeltä, oli van- huuseläkkeellä selvästi enem- män sairauskuluihin liittyviä taloudellisia vaikeuksia kuin niillä, jotka olivat siirtyneet työ elämästä suoraan vanhuu- seläkkeellä. Erityisesti mielen- terveysongelmien vuoksi työ ky- vyttömyyseläkkeelle siirtynei- den taloudellinen tilanne oli vanhuuseläkkeellä huono. Ana
-
lyyseissa oli huomioitu tutkit- tavien sosioekonominen asema,
terveydentila, työhistoria ja työ- kyvyttömyyseläkkeelle siirtymi- sen ajoittuminen mahdollisina sekoittavina tekijöinä.
Mikko Laaksonen Eläke- tur vakeskuksesta ja Jenni Blom - gren Kelasta olivat tarkastel- leet työttömyyden ja työky vyt - tömyyseläkkeelle siirtymisen vä - listä yhteyttä eri tasoilla, kah- dessa erilaisessa asetelmassa.
Rekisteripohjaisen tapaus-ver- rokkitutkimuksen tulokset oli - vat osoittaneet, että työkyvyttö- myyseläkkeelle siirtymistä edel - täneen kuuden vuoden aikana työttöminä olleiden osuus oli miehillä 2,3 kertaa suurempi kuin verrokeilla, jotka eivät ol- leet siirtyneet työkyvyttömyys- eläkkeelle. Naisilla vastaava lu ku oli 2,1. Erityisen paljon työttömyyttä oli ollut mielen- terveyssyistä työkyvyttömyys- eläkkeelle siirtyneillä. Yksilöta- sol la työttömyys siis ennustaa tulevia sairauspoissaoloja ja työ kyvyttömyyseläkkeelle siir ty- mistä. Työttömyyden ja työky- vyn välinen yhteys on kaksi- suuntainen: työkyvyltään hei- kentyneet valikoituvat muita suuremmassa määrin työttö- miksi, mutta toisaalta työttö- myyden pitkittyminen saattaa myös heikentää työkykyä edel- leen. Pohjoismaissa tehdyistä tutkimuksista tiedetään, että makrotasolla ilmiö näyttäytyy syklisesti käänteisenä. Työttö- myysasteen noustessa on tyy- pillistä, että sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeel le siirtyneiden määrät kääntyvät laskuun (ja päinvastoin). Blom - gren ja Laaksonen olivat tutki- neet yhteyttä kuntatason aineis- tossa ja havainneet, että työttö- myysasteen, sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyys eläkkeelle siirtymisen väliset yhteydet oli-
vat kuntatasolla samankaltaiset kuin makrotasolla. Todennäköi- senä selityksenä tutkijat pitivät sitä, että osittain samat ihmiset siirtyvät työttömyystuen saa- jista työkyvyttömyysetuuksien saajiksi ja päinvastoin. Työttö- myysasteen ollessa korkea työ- kyvyttömyysetuuksiin kohdis- tuva paine on pienempi, kun ihmiset, joilla on terveysongel- mia joutuvat työttömiksi.
Työurien jatkaminen on ollut useimpien Euroopan mai - den yhteinen tavoite viime vuo - sina. Silti terveysongelmat joh - tavat yhä usein työurien ennen- aikaiseen päättymiseen. Erilais- ten politiikkaohjelmien ja toi- menpiteiden vaikuttavuudesta ei ole vielä riittävästi tieteel- listä näyttöä. Epäselvää on esi - merkiksi, ovatko erilaiset inter- ventiot vaikuttaneet paitsi työ - hön osallistumiseen, myös ter- veyteen ja sosioekonomisiin ter - veyseroihin. Suzan Robroek ja kumppanit Erasmus Medical Center:sta Alankomaista olivat koonneet viimeisen kon fe rens - sipäivän loppuun mielen kiin - toisen ja ajankohtaisen työpa- jan, jonka otsikkona oli ”Do European policies to work longer contribute to health in- equalities?” Merete Schuring esitteli tuloksia EU-SILC- pa- neeliaineistosta vuosilta 2003−
2014. Analyyseissa oli selvi tet- ty työmarkkinoiden joustavuu- teen tähtäävien toimenpiteiden vaikutuksia työmarkkinoilta poistumiseen. Mukana analyy- seissa oli yli 300 000 työssä- käyvää henkilöä 23 EU-maas- ta. Tutkijat päätyivät siihen, että työmarkkinoi den jousta- vuuteen tähdänneet toimenpi- teet kasvattivat työmarkkinoil ta poistumiseen liittyvää epätasa- arvoa työnteki jöi den välillä.
64
Työsuhteisiin liittyvän turvan heikentäminen (deregulaatio) lisäsi riskiä joutua työmarkki- noiden ulkopuo lelle etenkin työntekijöillä, joiden terveys oli heikko ja koulutustaso alhainen.
Ludovico Carrino London King’s Collegesta puolestaan kertoi tutkimuksesta, jossa oli selvitetty naisten julkisen sek- torin eläkeiän nostamisen (60 vuodesta 66 vuoteen) vaikutuk- sista työssäkäyvien naisten ter- veyteen. Aineistona tutkijoilla oli paneeliaineisto kyselytutki- muksesta vuosilta 2009−2016.
Yhteenvetona Carrino totesi, että eläkeiän nostaminen näytti heikentävän etenkin alemmas- sa sosioekonomisessa asemas- sa olevien terveyttä ja hyvin- vointia. Tulisikin keskustella mahdollisuudesta ottaa työn kuormittavuus huomioon elä-
keikää määritettäessä. Ben Barr Liverpoolin yliopistosta puolestaan kertoi alustavista havainnoista, joita oli tehty ver- tailtaessa Kanadan, Tanskan, Ruotsin ja Britannian po litiik- kaohjelmia ja niihin sisältyneitä toimenpiteitä. Kolmessa syste- maattisessa kirjallisuuskat sauk - sessa selvitetään, millaisia työl - lisyysvaikutuksia on ollut työ - kyvyttömyysetuuksien myön- tämisperusteilla ja korvausas- teella, työllisyystoimen piteillä ja työkyvyttömille koh dis te - tuil la palkkatuilla. Barr:n mu - kaan näyttää siltä, että vertai- lu maissa työkyvyttömyys etuus- reformit eivät olleet pa ran ta - neet iäkkäämpien työllis tymis- mahdollisuuksia. Sen si jaan vaikuttaa siltä, että ne ovat
’työntäneet’ mielenterveysongel - mista kärsiviä työttömyysetuu-
den saajiksi ja lisänneet köy- hyyttä. Tämän työpajan tär- keästä aiheesta olisi mielellään kuunnellut pitempäänkin.
Trajektorianalyysien sovel- ta mista ja metodologiaa koske- va työpaja oli ääriään myöten täynnä. Tällaisia tutkijan arki- työtä lähellä olevia menetelmäl- lisiä sessioita kaivattaisiinkin varmasti nykyistä enemmän Euroopan kansanterveyskonfe- renssin kaltaisten laajojen kon- ferenssien ohjelmiin.
12. Euroopan kansanterveys- konferenssi järjestetään Marseille:ssa 20. – 23.11.2019 teemana ”Building bridges for solidarity and public health”.
Johanna Kausto FT, Erikoistutkija Työterveyslaitos
