Suomen talous ja talouspolitiikka (31C00300) 11.12.2013
_______________ _____________________ ____________________
Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus
Pisteytys:
|___|____|____|____|____| |____|
1 2 3 4 5 Yht
Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi
mahtuu sille kysymyksen jälkeen varattuun tilaan. Jokainen tehtävä arvostellaan
asteikolla 0–10 ja kaikki alakohdat ovat keskenään samanarvoisia, ellei tehtävässä
toisin kerrota.
Tehtävä 1. a) Kun Nordean Pasi Sorjonen ennustaa Suomen taloutta, mitä hän ennustaa?
Päätavoite on ennustaa kansantalouden tilinpidon sisältö – huoltotase – seuraavat 2-3 vuotta eteenpäin. Ennuste on siis enemmän kuin pelkkä bkt:n kasvuarvio:
Uskottava tarina on kaikkein tärkein
(– Mistä talouskasvu tulee – ulkomaankaupasta vai kotimaisesta kysynnästä?
– Mitä tapahtuu Suomen rajojen sisäpuolella?)
Ennustenumeroiden täytyy summautua oikein yhteen: kokonaiskysyntä = kokonaistarjonta (– Huoltotaseen erät
– Arvot, määrät, hinnat – määriä ja hintoja ennustetaan – Toimialoittain, hyödykeryhmittäin
– Työttömyysaste, kuluttajahinnat, ansiotaso, vaihtotase – Sektorikohtaiset tulot, tulojen käyttö ja rahoitusylijäämät)
b) Kuvaa lyhyesti, mistä ennusteen tekemisessä lähdetään liikkeelle ja miten prosessi etenee.
Lähtötilanne ja lähiajan näkymät – mistä lähdetään, mihin ollaan menossa?
Jotain pitää päättää: Eksogeenisten muuttujien arvot – Kansainvälinen talous sanelee viennin
– Ansiotason muutos tulee tulosopimusten kautta, eläkkeet taitetusta indeksistä Syötetään eksogeeniset malliin tai mallikehikkoon – sitten leikitään ja iteroidaan
– Palkat, työllisyys, tulonsiirrot, omaisuustulot ja verot – päästään kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin, kulutukseen ja säästämiseen
– Investoinnit suhdannevaiheen mukaan; investointiasteen pitää olla mielekäs – Asuinrakennusinvestointien pitää tuottaa uskottava kotitalouksien velkaantuminen – Talouskasvun ja työllisyyden täytyy tuottaa mielekäs työn tuottavuuden muutos – Talouden eri sektoreiden rahoitusylijäämät summautuvat vaihtotaseeksi
c) Sorjonen totesi Suomen talouden käänteen olevan yhden kortin varassa? Minkä kortin ja miksi juuri sen, miksei muiden? Perustele lyhyesti.
Talouden toipuminen on täysin viennin varassa. Kasvun kotimaiset moottorit ovat vähissä:
– Työllisyyden heikkeneminen jatkuu – Kotitaloudet pysyvät varovaisina
– Yksityinen kulutus ei lisäänny juuri lainkaan – Investoinnit vähenevät kautta linjan
d) Tämänkään kortin tuomasta käänteestä ei kansantalouden tilinpidon tietojen valossa ole vielä merkkejä. Millä perustein Sorjonen siihen kuitenkin uskoo?
Maailmantalouden ennakoidaan vahvistuvan, mikä voimistaa kysyntää Suomen viennille.
Talouskasvun vauhdittumisesta on ennusmerkkejä maailmalla, esimerkiksi OECD:n ennakoiva suhdanneindikaattori, jota Suomen bkt seuraa viiveellä.
Tehtävä 2. a) Selitä mikä on rahapolitiikan Taylor-sääntö ja tulkitse sen komponentit. (5 p) Sen avulla voidaan kuvata ja selittää keskuspankin rahapolitiikkaa.
Tasapainossa nimelliskorko on yhtä kuin inflaatio-tavoitteen ja neutraalin reaalikoron (kansantalouden pitkän ajan kasvuvauhdin) summa.
- Jos inflaatio ylittää inflaatiotavoitteen, korkoa tulisi nostaa enemmän kuin suhteellisesti (reaalikorko ylös)
- Jos talous ylikuumenee tuotantokuilulla mitaten, korkoa tulisi nostaa. Se estää ennakolta inflaation kiihtymistä.
b) Miten sen avulla voi tulkita EKP:n marraskuussa tekemää korkopäätöstä? Mikä sai EKP:n reagoimaan juuri nyt? (3 p.)
Matalasuhdanne on tuotantokuilulla mitattuna syvä (3-5 prosenttia). Inflaatio on hidastunut
voimakkaasti (putosi 0,7 prosenttiin lokakuussa). Hintavakaus on uhattuna siksi, että inflaatiovauhti on rahapolitiikan tavoitteen (1,5-2 %) näkökulmasta liian alhainen. Jopa deflaation uhasta on puhuttu.
c) Ohjauskoron lisäksi kommunikaatio eli viestintä on rahapolitiikan keinoja. Mikä ennakoiva viesti sisältyy EKP:n marraskuun korkopäätökseen? (2 p.)
EKP odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasollaan tai sitä alempina pidemmän aikaa. Tämä odotus perustuu siihen, että lyhyen ja keskipitkän aikavälin inflaationäkymät ovat pysyneet kaiken kaikkiaan maltillisina, kun reaalitalous on laajalti heikentynyt ja rahan määrän kehitys on vaimeaa.
Tehtävä 3. a) Toimialan hintakilpailukykyä mitataan usein ns. yksikkötyökustannuksilla.
Määrittele, mitä niillä tarkoitetaan, ja selitä, miten niitä mitataan. (2 p)
Yksikkötyökustannukset = työvoimakustannukset eli palkkasumma wL tuotettua yksikköä Y kohden
= wL/Y = w/(Y/L) = palkka w/työn tuottavuus Y/L.
b) Perustele täydellisen kilpailun teorian avulla, missä mielessä yksikkötyökustannukset ovat käyttökelpoinen hintakilpailukyvyn mittari. (4 p)
Täydellisessä kilpailussa tuotannon määrä määräytyy siten , että P = MC. Yksikkötyökustannusten käyttökelpoisuus perustuu siihen, että silla voidaan mitata tuotannon rajakustannuksia MC tietyin oletuksin. Vaikeasti mitattavissa oleva tuotannon rajakustannus on suoraan verrannollinen helposti mitattavissa oleviin yksikkötyökustannuksiin:
Tuotantokustannukset: C = wL + rK , jossa w = palkka, L = työn määrä. Oletetaan pääoman K määrä kiinteäksi.
Tuotannon rajakustannus => MC = dC/dY = w dL/dY = w/(dY/dL) eli MC = w/MPL , jossa MPL = dY/dL = työn rajatuottavuus
Cobb-Douglas-tuotantofunktio Y = AKL => MPL = Y/L jossa Y/L = työn keskimääräinen tuottavuus
=> MC = w/(Y/L) w/(Y/L) = yksikkötyökustannus
c) Selvitä, mistä syistä Suomen tehdasteollisuuden hintakilpailukyky on heikentynyt vuoden 2007 jälkeen. Mitä tilanteen korjaamiseksi on tehtävissä lyhyellä aikavälillä? Perustele. (2 p)
Suomen tehdasteollisuuden hintakilpailukyky oli hyvä vuoteen 2007 saakka, mutta on sen jälkeen rajusti heikentynyt työn tuottavuuden supistumisen vuoksi. Työn tuottavuus on laskenut vuoden 2005 tasolle
Koska työn tuottavuutta ei pysty kukaan mitenkään nostamaan lyhyellä aikavälillä, ainoa keino on hillitä palkkakehitystä (tai jopa laskea palkkoja). Vaihtoehtona on työvoiman irtisanominen.
d) Mitä on reaalinen kilpailukyky? Mitkä ovat Suomen kansantalouden reaalisen kilpailukyvyn keskeiset ongelmat? Perustele. (2 p)
Muista tekijöistä kuin alhaisesta hinnasta syntyvää kilpailukykyä eli korkeaa markkinaosuutta:
esim. uudet tuotteet, tuotteiden laatu.
Suomen ongelmana on työn tuottavuuden aleneminen, mikä johtuu pääosin sähkö- ja
elektroniikkateollisuuden ( = Nokia) vaikeuksista , myös muu metalliteollisuus ja metsäteollisuus ovat olleet ongelmissa. Nokia on menettänyt markkinaosuuttaan, paperin kysyntä vähenee.
Tehtävä 4. a) Kuvataan Suomen kansantaloutta yksinkertaisella Cobb-Douglas-tuotantofunktiolla Y = AK(hL)1- . Johda siitä kasvulaskennan perusyhtälö.
Jakamalla Cobb-Douglas -tuotantofunktion molemmat puolet työpanoksella L saadaan työn tuottavuus:
yt=Atktα
ht1-
t = aika
Otetaan luonnollinen logaritmi: ln yt = ln At + α ln kt + (1- α) ln ht
Derivoidaan: yt/yt = At/At + α kt/kt + (1- α) ht/ht
Työn tuottavuuden y kasvuvauhti = teknologisen kehityksen A kasvuvauhti + pääoman tulo-osuus pääomaintensiteetin k kasvuvauhti + palkkojen tulo-osuus koulutustason h kasvuvauhti
(Tämän voi tuottavuuden sijasta tehdä myös tuotannolle Y.)
b) Selvitä, miten tätä yhtälöä voi soveltaa Suomen talouskasvun osatekijöiden keskinäisen merkityksen arviointiin. Mitä opitaan?
Muuttajat y, k ja h sekä parametri α saadaan tilastoista, A:n muutos lasketaan residuaalina.
Havaitaan, että työn tuottavuus kasvoi nopeasti vuoteen 2007 saakka ja että kokonaistuottavuus eli teknologia dominoi sen kasvua. Pääomaintensiteetin vaikutus on ollut positiivinen kaiken aikaa.
Työpanoksen rakenteen (ml. koulutus) merkitys on ollut vähäinen. Työn tuottavuus on alentunut vuoden 2007 jälkeen, koska kokonaistuottavuuden kasvu on romahtanut.
c) Kasvulaskennan menetelmän kehittäjä Robert Solow antoi talouskasvun osatekijöille myös kausaalisuustulkinnan. Mikä se on ja mitä sen avulla opitaan Suomen talouskasvun nykyisen ongelman syistä?
Tuottavuuden (tai bkt:n) kasvu syntyy teknologian A kehityksestä, mikä määrittää investointitarpeen ja työn kysynnän. Investoimalla ei itsessään voi talouskasvua luoda.
Suomen ongelmana on kokonaistuottavuuden kasvun eli teknologian kehityksen heikkeneminen.
(ICT-sektorissa teknologian kehitys oli nopeaa, nyt se on romahtanut.)
d) Mitä toimenpiteitä maamme hallitus on päättänyt tehdä kansantalouden kasvuvauhdin kiihdyttämiseksi?
Rakenneohjelma: julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kasvu, oppivelvollisuuden pidentäminen Rakenneohjelman ja budjetin ICT-politiikka:
- palveluväylä
Tehtävä 5. a) Mitkä Sixten Korkmanin mukaan ovat ns. pohjoismainen mallin keskeiset piirteet?
labour market institutions
- strong role of organizations (relative to legislative protection) - active labour market policies (with reservations)
human capital
- high level of investment in human capital
- family policy & child care, school, universities, R&D welfare state
- mechanisms of collective risk sharing
- principle of universalism (& high tax burden) NB: much redistribution over life cycle, less across individuals NB: more redistribution through spending & cash benefits than taxes
b) Entä mitkä ovat sen keskeiset saavutukset kansainvälisissä vertailuissa eli miten Pohjoismaat ovat pärjänneet?
• high employment rate and rather high productivity level
• reasonable/good rate of growth of GDP per capita
• successful orientation towards high tech production
• social equity: low income inequality, high social mobility
c) Julkisen talouden kestävyysvaje uhkaa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuutta. Kerro lyhyesti, mitä kestävyysvajeella tarkoitetaan ja mistä se syntyy.
Ikärakenteen muutos vähentää työikäisten määrää ja kasvattaa ikäsidonnaisia julkisia menoja. Tämä vaikeuttaa julkisen talouden rahoitusta ja luo siihen kestävyysvajeen. Valtiovarainministeriön arvion mukaan kestävyysvaje on 4,7 % bkt:sta. Tämä tarkoittaa, että julkisen talouden
rahoitusaseman tulisi kohentua perusennusteeseen verrattuna yli 9 mrd. euroa vuoteen 2017 mennessä, jotta julkinen valta kykenisi hoitamaan hyvinvointivaltioon liittyvät velvoitteensa nykyisellä kokonaisveroasteella ilman, että julkisen talouden velkaantuminen karkaa
kestämättömälle uralle.
d) Maamme hallitus esitteli 29.11.2013 rakennepoliittisen ohjelmansa, jota valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kutsui ”hyvinvointivaltion korjaussarjaksi”. Miten siinä näkyy Korkmanin korostama ”työlinja”?
Tavoitteena on pidentää työuria 2 vuodella, mm.
- opiskeluaikoja lyhentämällä opintotukiuudistuksen kautta
- kotihoidon tukea vähentämällä ja vuorotteluvapaan ehtoja kiristämällä - eläkeikää nostamalla.
