Neljännesvuosisata Keuruun Joulua

(1)

”Keuruun Joulun tarkoituksena on paikkakunnan tunnetuksi tekeminen, sen olojen ja kehi

tyksen kuvaaminen ja sellaisen aineiston tallettaminen ja julkaiseminen, mikä tuleville sukupol

ville on mielenkiitoista kotiseudusta tietää.” Näin on kirjoitettu lehden ensimmäiseen, vuonna 1964 ilmestyneen numeron kansilehdellä. Nuo 'alkusanat^”ovat vuodesta toiseen olleet ohjenuo

rana lehden toimituskunnalla. Nuorennusleikkauksesta ja tyylin vaihdoksesta asiasisältöön on aina silloin tällöin kuitenkin keskusteltu, kun uusi toimituskunta on m iettinyt aiheita kansien vä

liin. Vaikka lehden ulkomuotoa on kertaalleen hieman uudistettu, on vanha tuuli sisällössä säily

nyt^— hyvä niin!

T alousjohtaja Sakari A ittoniem eä voidaan san o a K euruun Jo u lu n isäksi ja synnyttäjäk

si. Peräseinäjoelta K euruulle v. 1964 sairaus- v ak u u tu sto im isto n jo h ta ja k si m u u tta n u t A ittoniem i oli lionsharrasteensa ohella innokas kotiseutum ies ja kynäilijä. H ä n oli joululehden teon ohella aktiivisesti m u k an a to i

m ittam assa myös K eurusselän Seura r.y:n ko- tiseu tu ju lk aisu ja. E nnen v u o n n a 1976 ta p a h tu n u tta A njalankoskelle m u u tto a a n ennätti

” S ak u ” o lla m u k an a k a h d en to ista K euruun Jo u lu n teossa, kym m enen kertaa h än oli p ä ä to im itta jan a . A ittoniem i ei pitäytynyt vain p ä ä to im itta ja n roolissa, vaan hän en kynänsä jä lk i näkyi alkuvuosien num eroissa myös kir

joituksissa. M onet ensim m äisten vuosikerto

jen kuvista olivat myös hänen ottam iaan. P uo

lisonsa Liisa elävöitti lehteä piirroksin ja avusti m u u to in k in toim itustyössä.

Lions C lub K euruun v u osittain vaihtuva presidentti valitsee vuoden alk u p u o lella Keu

ru u n Joululle p ä äto im itta ja n ja to im itu sk u n nan. H eidän tehtävänsä on toim ittaa lehti niin, e ttä se ilm estyy m yyntiin m a rrask u u n lo p p u puolella en n ättääk seen joulutervehdyksenä kotiseudulta kaukaisem piinkin m aihin.

P ää to im itta ja on k a n ta n u t pääv astu u n leh

den sisällöstä ja kansikuvasta, m uun toim itus

k u n n a n keskittyessä lä h in n ä ilm oitushankin- ta a n ja m arkkinointiin. L ionsperiaatteen m u kaisesti p ääto im ittaja on vaihtunut vuosittain, sam oin ovat m uutkin to im itu sk u n n an jäsenet hoitaneet y h tä tehtävää vain vuoden kerral

laan, poikkeuksena A itto n iem en 10-vuotinen pääto im ittajak au si. L ions C lub K euruun klu- biveljistä kukin vuorollaan on saan u t vastuul

leen niin päätoim ittajan, ilm oituspäällikön, le- vikkipäällikön tm s. tehtävän.

K E U R U U N J O U L U N

tarkoituksena on paikkakunnan tunnetuksi tekeminen, sen olojen ja kehityksen kuvaa

minen ja sellaisen aineiston tallettaminen ja julkaiseminen, mikä tuleville sukupolville on mielenkiintoista kotiseudusta tietää. Samalla julkaisu tahtoo omalta osaltaan yhdistää eri

laisia kulttuuri- ym. pyrkimyksiä ja -harras

tuksia paikkakunnalla.

T O I M I T U S K U N T A S A K A R I A I T T O N I E M I

päätoimittaja

E R K K I H A A P A M Ä K I M A U R I H U O V I N E N A A R R E Y L H Ä V A A R A

T A L O U S O S A S T O

T O I V O H O K K A N E N O T T O K O S K E L A M A U N O T E R H O

Kansikuva: Harri Uimonen Typografia: Eero Jukola Kustantaja: Lions Club Keuruu

Ensimmäisen "Keuruun Joulu” -lehden ensim

mäinen sivu v. 1964.

(2)

Keuruun Joulun päätoim ittajat:

1964— 1966 S akari A ittoniem i 1981 E rk k i K oskinen

1967 A ulis V ierim aa 1982 Seppo Kivikko

1968 P e k k a S uhonen 1983 H eikki T ik an to

1969— 1975 S akari A ittoniem i 1984 Jo rm a O ikari

1976 Kalevi Kervinen 1985 T a u n o R uusila

1977 R isto Siekkinen 1986 H eikki M annisenm äki

1978 H a rri S au k k o m aa 1987 T euvo A lho

1979 Aulis P a ju saari 1988 T im o K etola

1980 P en tti N iem inen

A sia n tu n tijo ita LC K euruun jäsen istö n u l

kopuolelta on ollut toim ituskunnassa vuodesta 1978 alkaen, jo llo in Y lioppilaslehden entinen pääto im ittaja Harri Saukkomaa opiskeluaika

n a a n oli lehden p ääto im ittajan a. Seuraavana v u o n n a tuli to im itu sk u n taa n m u k aan Keski

suom alaisen alu eto im ittaja Jorma TUomi- Nikula. H än en vastuullaan on siitä lähtien ol

lu t lehden tekstien viim eistely ja taitto, m inkä lisäksi hän on avustanut lehteä m ielenkiintoi

silla kirjoituksilla.

O O O O O

K euruun Jo u lu n sivukoko oli vuoteen 1980 saak k a 297 x 210 cm eli A 4. Tuolloin lehden sivuluku ilm an kansia oli 80. P aksuhkon leh

den vahva kansikartonki repeili tuolloin selkä- taitteesta j a k irja p a in o asian tu n tijo id en m u k aan oli jo korkea aik a siirtyä liim aselkäiseen asuun, m ikäli sivukokoa ei vähennetä.

V uonna 1981 K euruun Joulu sitten ilmestyi

kin u udistettuna ns. liimaselkäisessä ulkoasus

sa, sivukoon ollessa hiem an aikaisem paa pie

nem pi — lehdestä oli tu llu t "k irja n e n ”.

E nnen tä tä n u m eroa ilm estyneiden 24 Keu

ruun Joulun sivujen lu kum äärä on ollut ilm an kansisivuja 1750, m ikä tekee keskim äärin 72 sivua lehteä kohti. Pienim m illään 48:na sivu

m ä ärä oli vuosina 1965 ja 1968, 92 sivuun yl

lettiin v. 1975. T äm ä 25-vuotisjuhlanum ero ylittänee jo sad an sivun rajan.

N y rk k isä än tö n ä to im itu sk u n n a lla on ollut k irjo itu sten j a ilm oitusten suhteen, että yli puolet sivuista on oltava ns. tekstisivuja, eli jos ilm oituksia saatiin p aljo n , niin kirjoituksien m äärääk in lisättiin.

Ensim m äisen K euruun Joulun kansi painet

tiin Keski-Suom en keskusam m attikoulun laa- kapainossa Jyväskylässä ja m uu osa lehteä M än tän k irjap ain o ssa. V iim em ainittu paikka teki pain o ty ö n myös vuosina 1966 ja 1967.

K eskisuom alaisen k irjap ain o ssa lehti on p a i

nettu vuosina 1965, 1968— 1970 ja 1972— 1973.

S uur-K euruun S anom at teki pain o ty ö n v u o sina 1971 ja 1974— 1979. V uoden 1971 kansi painettiin K.J. G um m eruksella Jyväskylässä.

V uodesta 1980 alkaen o n p a in o p aik k an a ol

lut K eurusprint Oy.

A lku v u o sin a lehden p a in o sm ä ärät pysytte

livät 1000— 1500 kpl:een vaiheilla kasvaen sit

ten tasaisesti m yyntilukujen kasvun m yötä ol

len viime vuoden 2500 kpl.

Valkolan Kauppahuoneen ilmoitus vuodelta 1964.

K ansikuva on usein ollut vaikuttavana teki

jä n ä lehden m yyntilukuja tarkasteltaessa. Ke

säinen kuva jo u lu leh d en kannessa ei ole in n o ittan u t jo u lu tu n n elm aan virittäytynyttä os

ta jaa. V uonna 1979 oli kannessa H a n n u P a

lom äen o tta m a kaunis talvim aisem avalokuva Jukojärveltä, tu o llo in yllettiin m yynnissä lä hes 2000 kpl:een. M yyntiluvut ovat viime vuo

sina olleet 1500— 1800 välillä.

Koululaiset ja partiolaiset ovat yleensä su o rittan eet heti painoksen v alm istu ttu a lehden ovelta ovelle m yynnin, m inkä jälkeen lehti on to im itettu kauppaliikkeisiin myytäväksi. Y h

deksässä ensim m äisessä num erossa oli m yyn

tihinta 3,00 m k. Painatuskustannusten nousun myötä on lehden h intaa sitten pik k u h iljaa ta r

kistettu ylöspän, v u o n n a 1979 h in ta oli 9,00 m k ja viime v u o n n a 20,00 mk.

Tiettävästi m u m m t ensimmäi

nen mukaupparakennus, jona pitäjänräätäli Matti Häggman aloitti kauppapuodin pidon v.

IM I, siirtyy historiaan palvel

tuaan keurulaisia ostajia 103 vuoden ajan. Vuodesta 1917 iihHjn Vilknla nimi on ollut tunnettu Keuruulla kauppa-asi

oiden yhteydessä. Slirryttyäm- tne uusiin suojiin vakaa pyrki

myksemme on, e t t i pystyisimme palvelemaan nykyisiä keurulaisia uudessa ajan

mukaisessa kauppahuoneessani me entistä paremmin ja joustavammin.

V a lk o la n K a n p p a h a o n e

(3)

Joulun jälkeen m yym ättöm ät K euruun Jo u lut on luovutettu Keurusselän Seuralle, jo k a on sitten myynyt lehteä keräilijöille tm s. K euruun Kotiseutumuseolla. Viimeisimpien vuosien nu

m eroita o n siis vielä saatavissa, m u tta lehden ensim m äinen num ero on jo vuosia sitten ol

lu t loppuunm yytyjen listalla ja siitä tu llu t ke

räilyharvinaisuus, jo ta o n etsitty vanhojen ta lojen ullakoilta tm s. Täydellisiä sa rjo ja Keu

ru u n Jo u lu a löytyy a in ak in m u u ta m ilta ak tii

visilta kotiseututyön harrastajilta kirjahyllyis

tään.

Kirkot suosiossa

K euruun Jo u lu n k an n en tek ijö itä ovat useimmiten innoittaneet kotiseutum m e kauniit kirkot. K euruun van h a kirkko o n ylivoim ai

sesti suosituin aihe. P eräti kah d ek san kertaa tä m ä K euruun sym boli esiintyy eri m u o d o is

saan kannen kuvissa. K ahdessa ensim m äises

sä num erossa v. 1964 ja 1965 oli heraldikko

Harri Uimosen

m aalaus kannessa, v. 1968

Erk

ki Koskisen

ja

Pekka Suhosen

p iirtäm ä yhteis

työ, v. 1970

Olavi Toivasen

akvarelli vanhan kirkon läpikäytävästä, v. 1973

Jouko K Jär

viön

valokuva ja v. 1986

Esko Soinin

valoku

va kirkon sisällä lyhtyä kantavasta tytöstä. Li

säksi vanha kirkko näkyy v. 1977 kannen va

lokuvassa Talvinen Tarhia ja v. 1978 kantena olleessa ilm avalokuvassa, jo ssa vanha M artta- M ö k kikin o n vielä paikoillaan u u d en u ljaan k aksikaistatien halkoessa keskustan k u lttu u rim aisem aa.

Punatiilisen K euruun uuden kirkon valoku

va on ollut vuosina 1976 ja 1985 kannen kuva- aiheena. Sisäkuva Pihlajaveden v an h asta kir

kosta oli taiteilija

Erkki Koskisen

p iirtä m än ä kannessa v. 1980.

T unnettujen taiteilijoiden tö itä on kansiku

vana ollut m uutam a: v u o n n a 1972

Akseli Gallen-Kallelan

” K a rh u n p u tk i”, v. 1975

Lau

ri Santun

kivipiirros "Jo u lu sau n a an ” ja

Tapa

ni Lemminkäisen

akvarellit, v. 1969 ” Risto L iukon a ita t” ja v. 1971 ”A la-V iinikan p ih a p iiri”.

Yleensä kannen aihe on ollut p ä ä to im itta ja n tila am a tai valitsem a. Y leisökilpailu kan nen valokuvasta on jä rje ste tty kerran v. 1979 jo llo in

Hannu Palomäen

diakuva, talvim aise

m a Jukojärveltä voitti ja pääsi kanteen.

Lehden ensim m äisten num eroiden valoku

vat olivat pääasiassa valokuvaaja

Matti Tuo

misen

o ttam ia. Tuom inen kuvasi ahkerasti K euruuta, keuruulaisia, lu o n to a ja m aisem ia ym. Tuom isen tekem ät m ainiot kuvakatsauk-

set vuoden varrella tap ahtuneesta ovat kiintoi

sia d o k u m en tte ja meille jälkipolville. M usta- valkeat talvim aisem at eri p u o lilta p itäjää oli

vat m estariotoksia.

Myös

Jouko K. Järviö

j a

Sakari Aittonie

mi

avustivat to im itu sk u n ta a valokuvillaan.

Paikallislehden, S uur-K euruun S anom ien kuva-arkisto "kuvitti” lehteä, erityisesti vuosikat

sauksissa näh tiin toim ittajien o ttam ia tilanne

kuvia.

V alokuvista pu h u ttaessa ei p id ä u n o h taa m yöskään

Markku Saarta, iMuri Kulmalaa, Päivi ja Rainer Liimataista, Jorma Tiiomi- Nikulaa ja Esko Soinia,

m u u tam ia eniten esiintyneitä kuvaajia m ainitakseni.

V a lo k u v illa ta lle ta tte e la v im m in la p s u u d e n m u is to t KAykil »Ut umIoU piln*nn« v«iokuvMmetM

Valokuvaaja Matti Tuomisen kuvia on ollut monessa Keuruun Joulussa — myös tässä nu

merossa. Vuonna 1965 hän mainosti kuvaamo- aan tällä tavoin.

SÄHKÖLIIKKEESSÄ ASIANTUNTEM US JA HUOLTO

Tflm i on lodtM lnin nuorison niftfHrhl Torvotuioa kaupaoUi nouvottoloiMon.

V Ä Ä R I S K O S K E N S Ä H K Ö O Y

H A A P A H A K I

Vuonna 1968 olivat televisiot ja matkaradiot sähköliikkeiden menevimpiä tuotteita. Nyky

ään mainostetaan kotitietokoneita.

(4)

P iirrokset ovat elävöittäneet K euruun J o u lun tekstisivuja a lu sta alkaen. E nsim m äisessä num erossa m ainitaan piirrosten tekijöiksi

Pir

jo Hokkanen, Pirkko Salonen

j a

Sakari Ait- toniemi.

Seuraavan kerran piirrosten tekijä m ain itaan vasta v. 1980 jo llo in

Erkki Koski

nen

kansikuvan lisäksi oli k u v ittan u t lehteä.

A lkuvuosien num eroista on piirrosten tekijäk

si kuitenkin tunnistettavissa

Liisa Aittoniemi, L.A.

Taiteilija

Erkki Koskisen

m ainiot piirrok

set K euruun vanhoista rakennuksista niin kan

nessa kuin tekstisivuillakin olivat ansiokkaasti esillä 1980-luvun alun num eroissa.

Liisa Aittoniemen joulusauna -piirros vuoden 1970 numerosta.

K irjoittajia 189

Ju ttu jen ja runojen kirjoittajia on lehden 24 ensim m äisessä num erossa ollut k aikkiaan 189 eri henkilöä, jo ista yhden k irjo itu k sen la a ti

jo ita 117 ja useam m in esiintyneitä 72. K irjoit- ta ja k a a rti koostuu pääasiassa K euruulla asu vista tai siellä syntyneistä tai vaikuttaneista henkilöistä. S uurin osa o n ollut vapaaehtois

ta a v u stajajo u k k o a, jo tk a om a-aloitteisesti ovat ta rjo n n e e t k irjo itu k siaan . P alkkioksi he ovat saaneet m u u tam an ilm aisnum eron. T i

la u stö itä on tietenkin myös jo u k o ssa, mm.

U trris m altat mukavasti

M O RRIS ON HYVÄ AUTO - SEN TIETAVA T K A IK K I

K E U R U U N A U T O

M a n k M U - » U i »M PdMUa jo i

Vuonna 1964 Morris oli hyvä auto. Ja yhä vielä tunnetaan ainakin Mini.

vuosikatsauksen on a in a la a tin u t p ä ä to im it

ta ja n tehtävään valitsem a henkilö. N ykym uo

d o ssaan vuosikatsaus o n o llu t lehdessä vuo

desta 1979. A lk u v u o sin a esiintyi ns. k u u k au den kuva tai kuvakatsaus vuoden varrelta.

V uosikatsauksen la a tija t ovat ollet: 1979

An

neli Siekkinen,

1981— 1983

Esko Salo

j a v u o desta 1983 alkaen

Päivi Liimatainen.

K aikki ta rjo tu t k irjo itu k set eivät tekstinsä puolesta ole soveltuneet lehteen. M yös sivuluku on rajannut kirjoitusten m äärää, koska leh

den koosta on yleensä sovittu k irjap ain o n kanssa etukäteen ja kaikki ta r jo tu t ilm oituk

set on yritetty sovittaa m ukaan. Joskus k irjoi

tuksista on ollut ylitarjontaa. Usein päätoim it

ta ja on k uitenkin vielä viime tip assa jo u tu n u t etsim ään k irjo itta jia j a aiheita saadakseen tekstisivut täyteen. M uistan Sakari A itto n ie

m en jo sk u s alk u v u o sin a lehden ilm estym isai- koihin todenneen, että kirjo itu k set seuraa- vaankin jo u lu leh teen ovat jo m elkein koossa.

Koska kertom ukset eivät ain a olleet niin p äi

vän p o lttavia siirtäm inen vuodella oli hyvin

kin m ahdollista.

Perinteisesti on L ions C lub K euruun presi

d entti la a tin u t lehteen o m an tervehdyksensä.

Sam oin o n lehden etusivuilla a in a y h tä poik

keusta lu k u u n o tta m a tta (1981) ollut ” Jo u lu n Sana”, jo n k a on k irjo itta n u t jo k u p a ik k ak u n n an paperista.

Hannu Välimäen

teksti on lu

kijalle välittynyt kuusi kertaa,

Lauri Oinosen

kolm asti, sam oin

Lauri Kallialan.

Käyn seuraavassa luettelonom aisesti läpi K euruun Jo u lu n ahk erim m at k irjo itta ja t ja avustajat ja heidän tekstiaiheitaan:

Aaltio E. A.

varatuom ari: K irjoitti kym m e

neen eri Keuruun Jo u lu u n vuosina 1964—1973 aih ein aan m m . K euruun suuret kirkkoveneet;

K irkkoaitat; K euruun ensim m äinen kirkonkel

lo.

i.8trra4t4Hi

(5)

E nteellisenä asiana voitanee p itää ensim m äisen jo u lu leh d en k irjo itu sta kirkkoveneis

tä ja kahdessa ensim m äisen lehden etukannes

sa piirro k sen a esitettyä kirkkovenettä, koska nyt 25 v u o tta lehden ilm estym isen alkam ises

ta o llaan K euruun Jo u lu n tu o to sta takoituk- seen osoitetuilla varoilla L ions C lub K euruun aloitteesta rakentam assa K euruulle u u tta 7 han k ap arista, n. 12 m etristä kirkkovenettä.

Airaksinen Olavi,

ta lo u stireh tö ö ri: K irjoit

ta n u t 80-luvun lehtiin a ih ein aan m m . H erp m an in P oikien m u istom erkin rakentam inen, K euruun m etsästysoloista, K irkkotuvat Keu

ru u lla 1800-luvulla, K ertom uksia K euruulta ym.

Aittoniemi Sakari,

ta lo u sjo h ta ja , ahkeroi p ä ä to im itta ja n a k au te n a a n myös tekstien laa

tija n a y hdeksän kertaa. A ih ein a olivat mm:

Päättivät kuntalaiset lainam akasiininsa p u n a

ta, Synnytystuskia 10 v u o tta sitten, P ettulei

pä oli väkevää, ym. Vuoden 1967 kansikuva oli myös A ittoniem en suunnittelem a.

Järviö Jouko K.

dipl.ins: K irjo itu k sia k ah

dessatoista eri num erossa mm: Kalle H utram o

— keuruulainen vaikuttaja, K euruu postim er

keissä, A kseli G allen-K allela j a H a ap am äk i.

Jä rv iö n o tta m a valokuva on ollut kannessa v.

1973 j a v. 1977.

Eila K e llo n ie m i

3 £ u v ia

S Y T T Y I JO U LU N T Ä H T I Y Ö T Ä V A L A I S T U * . . . SEIM EN LU O K SE L Ä H T I

JO U K K O PA IM E N TE N .

S A A P U IV A T K A U K A A V A E L T A E N IT Ä M A A N T IE T Ä J Ä T

A A R T E IN E E N . H E T O IV A T L A P SE L L E

L A H J O J A A N : K U L T A T U N N U S OL

K U N IN K A A N . SU ITSU K E

P A P IN Y L IM M Ä N M IR H A

P Ä Ä T T Y N E E N E L Ä M Ä N M ITÄ JO U LU N L A P S I

A N T A A M EILLE T Ä N Ä Ä N t JO K A IN E N S A A H Ä N E T

P IT Ä Ä Y S T Ä V Ä N Ä Ä N .

Eila Kelloniemen herkkä jouluruno vuodelta 1969.

Kalliola Lauri,

rovasti, m uistelee vuoden 1964 num erossa p ap p ilan p o jan jo u lu a 1890 luvulla. O tsikolla "E läm än i varrelta” on Kal- liala m uistellut K euruun seurakunnan eläm än taip aleita num eroissa v. 1969 ja 1973— 1975.

Kelloniemi Eila,

pankkitoim ihenkilö, on avustanut lehteä k irjo itu k sin v uodesta 1965 lähtien. E ilan kauniit ru n o t ovat herkistäneet lehden lukijan joulutunnelm aan. Vuoden 1966 kansikuva on E ilan piirtäm ä.

Köpänaho Pekka,

m aanviljelijä: Ä skettäin edesm ennyt lehden avustaja on k irjo ittan u t kym m enkunta m ielenkiintoista kuvausta mm.

1969 "P arh a in tilini — ensim m äinen” j a 1979 koulu m u isto ja 70-vuoden takaa.

Kokinmäki Pentti,

m aanviljelijä Pihlajave

deltä: Pihlajaveden v anhan kirkon nykyinen opas on m uistellut v. 1982 höyrylaivojen aikaa Pihlaisselällä. 1976 h än kirjoitti tervanpoltosta j a k irja ilija /o p e tta ja H eikki Jartista.

Kulmala Lauri,

toim ittaja-kirjailija, ennus

teli K euruun kaupungiksi tu lo a vuoden 1971 lehdessä. V uosina 1969— 1983 on K ulm alalta useita m ielenkiintoisia kuvauksia kotiseudul

tam m e m m . N o ita A n tti Lieroisesta, P ihlaja- veden v anhan kirkon seinäkuvista ym. ym.

Liimatainen Päivi,

to im ittaja, o n laatin u t vuodesta 1983 alkaen lehteen vuosikatsauksen, kertom uksen tärkeim m istä ta p ah tu m ista Keu- russeudulla. L isäksi h än o n k irjo itta n u t hen kilökuvauksia keuruulaisista vaikuttajista mm.

K nut Kalmer, Olavi A iraksinen, Jussi Rainio ja E rk k i H aap am äk i.

Oja, Aulis,

professori, k irjo itti vv. 1971—

1976 m m . K euruun vanhim m asta san o m aleh tiuutisesta: V äärän rahan teosta; K euruun luk

karit ja su n tio t ovat myös ollet h än en aihei

naan.

Oja Aune,

edellisen puoliso, muisteli sam oi

n a vuosina kirjoituksissaan "M uorin m ökkiä”, ko u lu aik o jaan ja p aljasjalk a-aik aa L apinsal

m en rannoilla sekä M ultian kotoista kirkkoa.

Rainio Jussi,

lehtori ja historioitsija. R aini

o n k ynänjälki on näkynyt K euruun Joulussa koko sen ilm estym isen ajan. H ä n o n k irjo it

ta n u t m m . keuruulaisista taiteilijoista, ru n o i

lija E in ari V uorelasta ja hänen puolisostaan L aura Sointeesta. H ukk ap erän laulaja, ru n o i

lija ”O b u ” K im m o K oskim aa H aap am äeltä ja ta ita ilija -ru n o n la u su ja Lauri S an ttu ovat ol

leet R ainion "k u v attav in a”. Edelleen taiteilija Ilm ari H einonen, kirjailija Olavi Paavolainen, v altiopäivänainen M aria Raunio, kunnallis

mies Sam uli R antanen jne. Jussi R ainion m ai

niosta valokuvakokoelm asta on myös m o n as

ti ollut iso apu lehden toim ittajille.

(6)

Sakari Aimo, professori: S akarin laatim iin k irjo itu k siin vuosina 1969— 1987 sisältyvät m m . m ielenkiintoiset m a a h e rra ta r Paim enin Keuruulle k irjo itta m a t kirjeet.

Salminen Irja, V alkealahden koulun p itk ä

aikainen o p e tta ja on m uistellut v an h o ja aiko

j a vv. 1978— 1980 num eroissa.

Suhonen Pekka, m aju ri evp. entinen lion- veli toim i K euruun Jo u lu n p ääto im itta ja n a 1968 ja k irjoitti tu olloin lehteen Paavo C ajan derin ja Jo h an n es L innankosken kesänvietos- ta K euruulla. Suhosen akvarelli oli myös leh

den kansikuvana v. 1983. Y hdessä E rkki Kos

kisen kanssa h än suunnitteli kannen v. 1968.

Tuomaala Eero, m aanviljelijä, kirjailija:

Tuottelias so taro m aan ien k irjo itta ja on a n ta nut panoksensa lehteen vuosien 1964—1985 ai

kana. K irjailijasta itsestään on kuvaus viime vuoden num erossa.

Tuomi-Nikula Jorma, toim ittaja, on k u ulu

nu t lehden to im itu sk u n taan a sia n tu n tija n a v uodesta 1979 alkaen. Ensim m äisessä ju tu s saan tä m ä ” E llun” eli siipirataslaivan Elias L önnrotin isä ja pienoism allin rak en taja ker

toili v an h an "E liak sen ” seikkailuista veden päällä ja vähän allakin. U uden ”E llun” ensim

m äinen kesä oli aiheena v. 1986. V anhat au to t j a M u ltian rak en tam ato n rau ta tie ovat myös olleet Tuom i-N ikulan sujuvan k ynän aiheina.

Vuorela Einari, runoilija, opettaja: Jukojär- ven "K orpirastaan” ru n o ja oli luettavissa kai

kissa alkuvuosien num eroissa yhtäjaksoisesti ain a vuoteen 1975 saakka. Senkin jälkeen on vielä m u u ta m a ru n o ju lk a istu K euruun J o u lussa.

Vääriskoski Heikki, Pukkisaaren isäntä, on k irjo itta n u t an siokkaasti H aa p am ä en ja Rii- hoskylän asioista vv. 1977— 1986.

Näin mainostivat Keuruun taksit palvelujaan vuonna 1970.

6 5 - v n o t t a t y ö t » k o t i s e u d u n j a ( e n T i e d o n

h y v i k s i

T E R V E T U L O A A S I O I M A A N

KEURUUN S Ä Ä S T Ö P A N K K I

K O N T T O B l T l K n u u i l k

Pankkim ainontaa vuodelta 1964.

M onen an sio k k aan k ynäilijän ja K euruun Jo u lu n av u stajan nim i on jään y t yllä olevasta listasta pois, vaikka heidän kirjoituksensa olisi toki a n sain n u t tu lla erikseen esitellyksi. Sel

laiset nim et kuin M a rja V iitanen, Kyösti A i

rikkala, Iisak A lkula, Paula-K aija Peura, Gi- deon Räntilä, Lauri Santtu, Pertti Sulkava, A a

le V iinikka, M au n o V iitanen jne. ovat esiin

tyneet k irjo itta jin a useam m in ku in kerran.

M oni y h denkin ju tu n k irjo itta jista ansaitsisi tulla parem m in esitellyiksi — yllä oleva on ta r

koitettu koosteeksi useim m in m u k an a olleis

ta.

T ässä yhteydessä h alu an klubini LC Keu

ru u n pu o lesta lausua kaikille Teille kirjoituk- sillanne Keuruun Jo u lu a avustaneille m itä p ar

h aim m at kiitokset — olette tehneet suuriar- voista kotiseututyötä. Toivon Teidän jatk av an kanssam m e K euruun Jo u lu n tekem istä ja tie

tojen tallen tam ista uusille sukupolville.

Uskollisia ilm oittajia

K euruun Jo u lu n ilm oitukset j a ilm o ittajat vaatisivat tä h ä n lehteen om an katsauksensa, siinä m ää rin m erkittävä rooli niillä on ollut.

Ilm an ilm oituksia ja ilm o ittajia ei K euruun Joulusta olisi tullut sitä kulttuurijulkaisua, m i

tä se tällä hetkellä on. Ilm oituksista saaduilla tu lo illa lehden m yyntitulojen lisäksi o n L ions Club K euruu voinut to te u tta a kansainvälisen L ions-P alvelujärjestön M E palvelem m e -tee- m aa.

M onet seurat ja jä rje stö t ovat vuosien var

rella saaneet lehden tu o to n k au tta tukea to i

m innalleen. K euruun S o itta ja p o ja t ovat alu s

ta asti olleet avustusten kohteena. O sansa ovat saaneet myös p artiolaiset, urheiluseurat, veteraani- ja erilaiset v am m aisjärjestöt, soke

at ja invalidit ym. K ansainväliseen n u o riso vaihtoon osallistuneille nuorille on usean vuo

den ajan ja e ttu stipendejä K euruun Jo u lu n tu o to sta.

(7)

TERVETULOA VIRKISTÄYTYMÄÄN UUSITTUUN RA VINTOLAAMME

TA N SS IA K E S K IVIIK K O N A , LA U A N T A IN A JA S U N N U N T A IN A

M A U K K A IT A JA H UO K EITA ATER IO ITA RAU HALLISIA KABINETTEJA V A R A T A A N K O K O U K S IA N N E JA YKSITYISTILAISU U KSIA N NE

VARTEN

11 V IIH T Y IS Ä Ä HOTELLIHUONETTA

HOTELLI

Vuonna 1967 Keuruulla oli tarjolla hotellitason majoitusta keskustassa. Nyt hotellihankkeita ol

laan virittelemässä jälleen uudelleen.

Ilm o itu sh an k in n assa ovat olleet m u k an a kaikki LC K euruun klubiveljet. LC H aa p a m ä ki o n su o ritta n u t ilm o itu sh an k in n an H a ap a- m äen alueella.

Lehden vuosikertoja selaillessa on ollut m iellyttävä todeta, m iten uskollisia ilm o itta

ja t ovat olleet. Suuri on myös se ilm oittajien joukko, m ikä on ollut alusta m ukana. En läh de yksilöim ään heitä, m u tta to d ettak o o n , et

tä ensimmäisessä Keuruun Joulussa oli hiem an yli sata ilm o ittajaa ja heistä viim e vuoden il

m oittajien (n. 250) joukossa oli vielä lähes nel

jäk y m m en tä.

Kun n äin jälkikäteen tarkastelee K euruun Jo u lu n ilm oitussivuja, on m ielenkiintoista to deta m illainen kehitys K euruun liike- ja yritys

eläm ässä on ta p a h tu n u t neljännesvuosisadas

sa.

Paljon on firm oja, joiden toim inta on syystä tai toisesta lop p u n u t jo u lu leh d en historian ai

kana. Toiminnassa ei ole enää Keuruun O suus

m eijeriä ei K euruun Villaa, peitehuopien ja lankojen erikoisliikettä eikä K euruun Terva Oy:tä. K irja Tarhia, Sim eliuksen vaatetuslii

ke ja Valkolan K au p p ah u o n e ovat hävinneet K euruuntien varrelta vain m u u tam ia esim erk

keinä m ainitakseni.

M ikä on Ford Caprin

i n l n i s m i Q ?

MiUli tek ee siitä t ä m ä n h e t k e n h a l u t u i m m a n au to n Euro opass a?

O n k o C a p r i p e r h e a u t o ?

O n k o se niin ty y lik ä s k u in k u v is ta n ä y tt ä ä ? Miksi e t t e tulisi o m i n silmin k a ts o m a a n . V aik kapa tän ää n . Ja p e r h e e n n e kanssa.

T e r v e t u l o a

l u o t e t t a v a a n s u u n t a a n

K o e a j o n v o i s o p i a m y ö s

K E U R U U N A R E S S A

Vuoden 1969 suosikkiauto oli Ford Capri.

Joululehden ilm oitusosasto on myös autohis- toriaa!

(8)

Ilm oituksia selaillessa voi to d eta firm ojen om istussuhteissa tap ah tu n eita m uutoksia, mi

kä o n jo h ta n u t myös useasti yrityksen nim en m uutokseen — toki nim i on sa a tta n u t m u u t

tua m onesta m uustakin syystä. Osuuskassoista on tu llu t O suuspankkeja, P Y P o n nyt SYP, Suur-K euruu on lyhentynyt Sanom ien verran, OK K eurusm aa on S-tavaratalo S okkari ja E- tavaratalo Keski-Suomen katolla lukee uudessa kiinteistössä Tenna, ym. ym.

Ilm oituksista on myös todettavissa m iten m ainostettujen tuotteiden laatu, nim i ja m erk

ki o n vuosien varrella v aihtunut. K odinkone- k auppiaat eivät esim. enää viime v u o n n a m ai

nostaneet televisioita eikä rad io ita kuten v.

1964, vaan tilalle olivat tulleet m ik ro aa lto u u nit ja kotitietokoneet.

K euruun Joulun ilm oitussivut ovat yksityis

kohtaisesti tarkasteltaessa a ito a kotiseutuhis- to riaa. Ilm o ittajat j a heidän m ain o stam an sa tu o tteet säilyvät jälkipolville, koska jo u lu le h ti ei sanom alehden ta p a a n ole ns. kertakäyt- tötuote, vaan se m onasti siirtyy kirjahyllyyn säilytettäväksi. E n voi yhtyä niiden joululehden luk ijo id en ajatu k siin , jo tk a jo sk u s ovat

lausuneet pitävänsä lehden ilm oitussivuja ta r

peettom ina.

L ions C lub K euruun puo lesta h alu an lau sua läm pim ät kiitokset kaikille Teille K euruun Jo u lu n ilm oittajille, jo tk a vu o d esta toiseen olette olleet au ttam assa työtäm m e ja tukeneet to im in taam m e ilm oituksillanne — erityiskii

tokset ansaitsette TE, jo tk a olette olleet ilmoit

ta jin a alusta asti, n eljännesvuosisadan ajan.

Toivon yhteistyöm m e jatk u v an . O O O O O

Lopuksi h alu an kaikkien klubiveljien p u o lesta kiittää Teitä, lehden ostajat ja lukijat. El

lei julkaisullam m e heti alu sta saak k a olisi ol

lut Teidän vankkaa tu k ean n e ei K euruun J o u lu olisi saavuttanut sitä asem aa, m ikä sillä tällä hetkellä on. Lehden to im itu sk u n ta pyrkii ja t kossakin tekem ään p a rh a a n sa säilyttääksem - m e Teidät K euruun Jo u lu n ystävinä vielä p it

kään!

Keuruulla 16. päivänä lokakuuta 1988 Pentti Nieminen

Neljännesvuosisata Keuruun Joulua · DIGI