1
/\• •t • •• •
hänell ett tuppaa valla poru, ko 0. /"\1 el PftiVan
nii paljo kaunist kattellan aa.Vt'.F Jaa munko tähtcni sun ny Äitei päh·ä ko1i,na täytti eilä vesi silmiis kihhoo, kysy hiin ja tori ja puadit. nauro hekautti pää!.
sai äijältäs tah·ionge ja sclkärepu joululahjaks. Ja llruuno anlo äitil- les joululahjaks termospullo et äiti sai siähee pan häl tyähöö läh- teis kaffeet föllii.
- Ostakaas täst nyte oikee - .Melk,.eisti tarttis, vaikk päi-
k ommec äitci päiYä lahna: 1·astasest syyst. Ei ko kattos tua - Se o stää ko rahat mennee jo enne stää äiti lahjaa kaikkii muihii tarpeisii ja sitt herätää etL: jeskamas scntää - se äiti lahja.
- Jaa just lahna vai, mää siu- kaikki kukkaste koreus ja kirka5, nasi ja kläppäsi. lämmi päi1·ä ja nuat miähct ko - Juu, se o sitt mukava pistää tuntee ittes ,-ähä avuttomiks ja
papcreiss sauna pe.s5ää ja huamcn oudo pehmciks, ko ne noit kukka- - Ja äiti yrittää vaa ymmärt:iä v hyn-ää sualast pistää suuhuns ;;ii tosa ,·ärteeraa ja valikoittce. kaikkei tekemät klummit ja o on- kaikkei m«kcrjaiste ,-ällii, ko mu- :\lutt taidctaa mont syntii. anteeks nelJine jos tuntee, et se hassur.1- kulat tullee katto maa, toohas Ka- antaa ja toh·ottaYasti saadaa kol:o piki lahja o oikecl miälcl annct: u.
Ia-Kaija tori!!. äitei päil·ä pysymää ilma isompii - SiiJ;äpä se. Hän ossaa iloit - :\lutt konnci ol ittel saunaa metclcit. luYatuist t.ekohampaist yht p;;l;o eikä saunr~pcssääkään, paremmin - Kyl tämä aika prässii ja mäs- ko 1·erimakkarakiiostaki, minkä ko mukuloibkaa omast takkaa. sii vaatii melkci kaikilt. :\Iää.ki lei- Juusepson;;bki sai 1ucnn~ vu:;n :\!itä mahtas Huuko meinat, jos 1·oi koko cilise päiYä niät Yähä pojilt::.s, ettei äiti tarYinnu -pyhä- . mää 1·eisi hee ~auna pessää lahna- henkee oli, ko täytyy viäd mummu] päiYän ru2.kai kans mi.ssät.
ni kihi.;emmää. eväst, ko koko troikka lähtee hänt -:- .Mitä hä siähee >::~nos. Tuas se kattomaa. Ja Ainon Jukka, ko 1·appun täytti ~ vuat, sano et h;in o jo paperissaki ja kakssattaa.
- Nyte tarttee ol kaikki hop- peE"papcris. Em mää tommosii van- hoj sanomaJehtii kiilaa.
- Ei pränkät ja kronglat nyte.
Jaa-ha ja teil ja kommee lahna täst. Kala-Kaija teki jo toiste kans kauppaa ja mul jäi lahna kassiini vaik mu piti seipii halstrat.
Ja kukkaskulmall oli jonoj. Siäll oli Haapaskaki ja mää .s'anoinki
1·iä pen5a-autos mummu! ja mum- mu asa stää ndel ain viiko, mut- tei pyhän, ko taas mennää mum- mulaa. Sillo hä tahtoo ihkatc yksi' 1·ettää stää koko päivä ja _j)-ri~-
tää. ';~-
- Kyl. mummu sit 1·issii onki
miälissäs ko sentää koko viiko saa oikee luYal pittää stää eikä tartte varkai1jFistää. :\lut kyl 0li Eloskaki mennee joulun ilone, ko
