52 • niin & näin /
L E H D E T
Saksankielisen fi losofi an kentällä vaikuttaa tunnettujen professionaalisten julkaisusarjojen lisäksi lehtiä, jotka tavoit- televat laajempaa lukijakuntaa. Kyseessä on tunnetusti vaikea laji: tinkimättä fi - losofi sen ajattelun peruslähtökohdista ja akateemisista kriteereistä pitäisi pystyä puhuttelemaan diletantteja eli lukijoita, joiden suhde fi losofi aan on intohimoi- nen eikä kyynisen ammatillinen. Siis niitä, jotka ovat ihan oikeasti viisauden rakastajia eikä vain niitä, jotka kirjoitta- vat ja lukevat (ja mielistelevät kulloisia- kin akateemisia vallanpitäjiä) saadakseen aseman systeemissä. Sekä Widerspruch – Münchner Zeitschrift für Philosophie että der blaue reiter – Journal für Philosophie (jonka nimen tarkoituksellinen kirjoitus- virhe ihmetyttää ainakin suomalaista lu- kijaa) pyrkivät raivaamaan fi losofi alle li- sää tilaa yhteiskunnassa.
Näistä kahdesta Widerspruch on ul- koasultaan enemmän perinteisen akatee- misen julkaisusarjan näköinen: sivukoko on pieni, kuvitus puuttuu kokonaan ja taitto on yksinkertainen. Müncheniläistä Widerspruchia ei pidä sekoittaa samanni- miseen politiikantutkimuksen alan jul- kaisuun Widerspruch – Beiträge zur sozia- listischen Politik, jonka kotipaikka on Zü- rich. Materiaalia müncheniläisessä voi- manponnistuksessa on joka numerossa runsaasti, sivuja yleensä n. .
Lehteä julkaisee Münchenin dialek- tisen fi losofi an seura, Münchner Gesell- schaft für dialektische Philosophie ja se on ilmestynyt vuodesta alkaen kaksi kertaa vuodessa. Nimen termi dia- lektinen fi losofi a viittaa käsitteeseen sen marxilaisessa merkityksessä. Toimitus il- moittaa lähtökohdakseen, ettei fi losofi a
ole itsetarkoitus, vaan kehitykseen pyr- kivää nykyisyyden kriittistä refl ektiota.
Lehti sitoutuu siis tavoittelemaan muu- tosta nykyisissä poliittisissa, taloudelli- sissa ja sosiaalisissa suhteissa, dialektisesti totta kai. Se painottaa olevansa nimen- omaisesti fi losofi nen julkaisu, eikä kiin- nity suoraan mihinkään nykyiseen poliit- tiseen ideologiaan vaikka lukijalle toki selviää pian, että sympatiat mitä ilmeisim- min ovat vasemmalla laidalla ja vihreän liikkeen liepeillä. Filosofi sen yhteiskun- takritiikin lisäksi lehti luotaa erityisesti müncheniläisfi losofi an tapahtumia. Lud- wig-Maximilians-Universitätin uudet fi - losofi an professorit esittäytyvät lehden si- vuilla kertoen taustoistaan, ja yliopiston emeritoituvia opettajia muistellaan sään- nöllisesti.
Widerspruchin jokainen numero ra- kentuu tiukasti yhden teeman ympärille.
Kahdessa viimeisimmässä numerossa nämä ovat olleet juutalainen ajattelu ja ekologinen estetiikka. Aikaisemmin on käsitelty mm. sukupuolieroa, globalisaa- tiota, afrikkalaista fi losofi aa, sivistystä ja koulutusta, arkipäivän fi losofi aa, Walter Benjaminia, väkivaltaa ja sivilisaatiota, jätteen fi losofi aa, fasistista fi losofi aa ja saksalaisen fi losofi an restauraatiota vuo- den jälkeen. Teemaan porautuvia ar- tikkeleita täydentävät kirjallisuusarvoste- lut aihetta sivuavista viimeaikaisista kir- joista. Kulloisenkin pääteeman ulkopuo- lelta joka numerosta löytyy yleensä yksi Münchner Philosophie – aiheinen juttu sekä laaja yleinen kirjallisuusosasto.
Allekirjoittaneen käsiinsä saamista kahdesta viimeisimmästä numerosta juu- talaista fi losofi aa ja ajattelua käsittelevä jää hivenen torsoksi. Siihen sisältyy vain
kaksi varsinaista pidempää artikkelia, joi- den lisäksi suurelta joukolta fi losofeja ja eri alojen teoreetikkoja on kysytty juutalaisen Geisteslebenin uuden tulemi- sen mahdollisuutta Saksassa ja yleensä- kin, mitä he käsittävät juutalaisella ajat- telulla ja fi losofi alla. Monet kirjoittajat pitäytyvät käsitemäärittelyn tasolla (mitä on juutalaisuuden fi losofi nen tarkastelu, juutalainen fi losofi a tai juutalainen ajat- telu) ja jotkut kysyvät, onko sellaista asiaa kuin juutalainen fi losofi a edes ole- massa. Astrid Deuber-Mankowsky kysyy, miksei esimerkiksi Hegelin ja Schellin- gin ajattelua näin ollen pitäisi kutsua kristilliseksi fi losofi aksi. Hänkin kuiten- kin lähtee siitä, että länsimaisen fi loso- fi an perusta on Ateenan ja Jerusalemin yhteispelissä ja vastakkainasettelussa.
Derridan, Levinasin ja Lyotardin ajat- telun juutalaisuutta sivutaan, mutta pää- asiassa pysytellään kotikentällä. Erityisesti nostetaan esiin ensimmäinen saksalainen juutalainen fi losofi an professori, uuskan- tilainen Hermann Cohen (-), jonka kunnianhimoinen tavoite oli pys- tyttää ”Religion der Vernunft aus den Quellen des Judentums”. Cohenin oppi- lasta Franz Rosenzweigia ja tietysti Mar- tin Buberia käsitellään runsaasti, mutta kokonaisvaikutelma jää vaisuksi ja hive- nen pinnalliseksi. Lukuisista kirjoittajista oikeastaan vain Werner Stegmaier, joka on laajasti tutkinut juutalaisuuden fi lo- sofi sta merkitystä, pääsee aiheeseen kun- nolla käsiksi.
Viimeisin (Heft ) ekologista este- tiikka käsittelevä Widerspruch onnistuu paremmin. Se saa innoituksensa lehden alkuperäisiin taustavoimiin kuuluneen müncheniläisen fi losofi n Elmar Trepto- JARKKO TONTTI
Filosofi an ilosanomaa
levittämässä – Widerspruch ja der blaue reiter
000-000 niin&n in 1/2003 52 20.3.2003, 09:52
/ niin & näin • 53
L E H D E T
win hiljattain ilmestyneestä kirjasta Die erhabene Natur. Entwurf einer ökologi- schen Ästhetik, jota monet artikkeleista kä- sittelevät, osa myös kriittisesti ja vastak- kaisia näkemyksiä puolustaen. Teeman käsittely toki laajenee myös Treptowin kirjan ulkopuolelle, ja aihetta lähestytään esim. romantiikan luontokäsityksien ja kierkegaardilaisen eksistentialismin kan- nalta. Monet Treptowia kannattavista kir- joittajista tuntuvat pitävän nykyfi losofi an pahimpana uhkana diskursseihin uppoa- mista ja ”postmodernismia” (mitä se sitten tarkoittaakin) ja puolustavat ta- valla tai toisella marxilaisuudesta lähte- viä ’realistisia’ traditioita näiden vasta- voimana. Poikkeuksena kuitenkin Ma- nuel Knollin kirjoitus, jossa teemaa peilataan foucault’laisen genealogian läh- tökohdista.
Molempien numeroiden laajat kir- jallisuusosiot tuovat hätkähdyttävällä ta- valla suomalaisen lukijan eteen tuoreen saksankielisen fi losofi sen kirjallisuuden runsauden aiheesta kuin aiheesta. Saksan- kielisiä (tai edes saksalaisia) kirjoja ei tun- netusti suomalaisten kirjastojen tai kirja- kauppojen hyllyissä juurikaan enää näe – tutkintovaatimuksista puhumattakaan.
Stuttgartissa ilmestyvä Sininen ratsas- taja on ulkoasultaan Widerspruchia kau- pallisempi tai lukijaystävällisempi, jos sillä tarkoitetaan sitä, että kuvitusta on runsaasti ja lehti on reipasta aikakausleh- tikokoa. Ikää on vasta kahdeksan vuotta ja ilmestymistahti on harvanlainen, kaksi lehteä vuodessa, toki tukevan kokoista ja paksuista. Mutta jo lyhyen historiansa ai- kana der blaue reiterista on tullut laaja- levikkisin saksankielinen fi losofi nen jul- kaisu. Lehden synnyn taustalla vaikutti
aikanaan joukko Ulmin yliopiston fi lo- sofi asta innostuneita luonnontieteilijöitä, lääkäreitä ja insinöörejä, joiden pyytee- tön uurastus synnytti fi losofi sen aikakaus- lehden, jota myös muut kuin ammattifi - losofi t pystyvät lukemaan.
Melkein kaikki artikkelit ovat toki fi losofi en tai eri lähialojen tutkijoiden kirjoittamia, mutta ymmärrettävyyttä on helpotettu liittämällä jokaisen artikkelin loppuun keskeisten fi losofi sten termien sanakirjatyylisiä selityksiä. Muuten useim- mat kirjoitukset ovat täysin kuranttia ta- varaa myös fi losofi assa pidemmälle ehti- neiden näkökulmasta. Raskaiden artikke- lien lisäksi jokaisesta numerosta löytyy haastatteluja, viimeisimmässä Ich-nume- rossa jopa kolme kappaletta: psykoana- lyytikko-fi losofi Slavoj Zizekin, kirjailija Maxim Brillerin ja näyttelijä Klaus Ma- ria Brandauerin. Lisää kevennystä löy- tyy Unterhaltung-osastosta, jossa sarjaku- vahahmo Sininen ratsastaja seikkailee fi - losofi sissa maastoissa. Veikeä on myös fi losofi nen ristisanatehtävä ja Dr. B. Rei- terin fi losofi nen vastaanotto, jonne luki- jat saavat lähettää kysymyksiä. Jokaista numeroa varten urheat fi losofi toimitta- jat lisäksi jalkautuvat Stuttgartin kaduille kysymään vastaantulijoilta kunkin nume- ron teemaan liittyviä kysymyksiä. Mitä tekisit jos yhtäkkiä tapaisit itsesi? Mitä on aika? Ketä jumaloit? Saadut vastauk- set tuntuvat välillä peräti osuvilta.
Kuten Widerspruch myös der blaue reiter rajoittuu melko tiukasti yhteen teemaan numeroa kohti. Tämän lisäksi joka numerosta löytyy yleinen kirjalli- suusosasto ja esittely yhdestä fi losofi an historiaan jälkensä jättäneestä fi losofi sta.
Lehden ensimmäisessä numerossa vuo-
delta teema oli vaatimattomasti
”Mitä on fi losofi a?” Myöhemmin näkö- kulma on tarkentunut, ja viime vuosina on pähkäilty mm. jumalia, rahaa, val- tiota, onnellisuutta, aikaa sekä viimei- simmässä numerossa minuutta. Tulossa ovat ainakin seksuaalisuus, paha, oikeu- denmukaisuus ja historia.
Lehden jokaisessa numerossa on li- säksi valitun kuvataiteilijan esittely ja näytteitä tämän töistä. Toisinaan tämä osuu yhteen teeman kanssa hyvin, vä- lillä ei. Mustavalkokuvitusta on runsaasti kuten myös mainoksia. Muiden lehtien ja kirjankustantajien ilmoitusten lisäksi huomiota herättää mm. kokosivun Por- sche-mainos ja erityisesti lehteä varten suunniteltu Symposion-kuohuviini, jota tilaajat saavat erikoishintaan.
Kokonaisuutena der blaue reiter on vakuuttavampi kuin Widerspruch. Tee- moja valotetaan monipuolisesti eri kan- teilta, eikä missään vaiheessa tunnu siltä, että lukija päästettäisiin liian helpolla.
Esimerkiksi minä- ja aika-teemoja lä- hestytään fi losofi an historian klassikko- jen ja nykyfi losofi an eri koulukuntien lisäksi luonnontieteen viimeisimmät tu- lokset huomioivasta monitieteisestä nä- kökulmasta, joka johti yllättävien yh- teyksien löytymiseen ainakin allekirjoit- taneelle.
Molemmilla lehdillä on runsaat verk- kosivut: www.widerspruch.com ja www.
derblauereiter.de, joiden kautta myös saa kätevästi tehtyä vuosi- ja irtonumero ti- laukset.
000-000 niin&n in 1/2003 53 20.3.2003, 09:52
