58 • niin & näin /
ja elämänkatsomustiedon opettajat ry.
(FETO) ja Suomen fi losofi nen yhdistys.
Esseetapahtuma oli suunnattu perusope- tuksen oppilaille ja lukioiden sekä ammat- tioppilaitosten opiskelijoille. Association Internationale des Professeurs de Philoso- phien (AIPPh) Itämeren verkoston osallis- tumisen myötä esseetapahtumaan saatiin myös kansainvälinen sarja, joka oli tarkoi- tettu kaikille Itämeren alueen fi losofi sista kysymyksistä kiinnostuneille oppilaille ja opiskelijoille.
Filosofi aa ja fi losofi sia kysymyksiä poh- tivan kirjoituksen oli tarkoitus olla ytime- käs ja tiivis, pituudeltaan noin – liuskaa.
Aiheita oli kolme: () Mitä fi losofi a on mi- nulle, () Filosofi an merkitys nykymaail- massa, ja () UNESCOn maailmanperintö ja arvot (fi losofi sesta näkökulmasta). Ei ol- lut yllättävää, että aiheista ensimmäinen osoittautui selvästi suosituimmaksi. Filo- sofi an merkityksen pohtiminen oman elä- män kannalta oli helpompaa ja läheisem- pää kuin vaikea ja kiistanalainen kysymys fi losofi an roolista nykymaailmassa.
Esseille oli kolme sarjaa: kansainväli- nen sarja ja kotimaiset sarjat lukioiden ja ammattioppilaitosten opiskelijoille sekä pe- rusopetuksen oppilaille. Ansiokkaimmaksi kirjoittajaksi valittiin kansainvälisessä sar- jassa Sonia Mielnikiewicz Puolasta. Lukioi- den ja ammattioppilaitosten kirjoittajista palkittiin kuopiolaisen Nina Hyvösen kir- joitus. Perusopetuksen palkinnot jaettiin helsinkiläisen Loviisa Kortteisen ja oululai- sen Jyri Sepän kesken.
Kirjoittajat palkittiin kirjapalkinnoilla.
Voittajien julistaminen tapahtui ”Maailman- perin tö”-kirjan toisen painoksen julkista- mistilaisuuden yhteydessä Opetushallituk- sessa. Kaikille kirjoittajille, joiden essee jul- kaistiin Feto:n internet-sivuilla, lähetettiin myös kunniamaininta osallistumisesta.
KOÏCHIRO MATSUURA
UNESCOn pääjohtajan tervehdys Filosofi an päivän kunniaksi 21.11.2002
monet kysyvät mitä tekemistä fi loso- fi alla ja Unescolla on keskenään. Vas- taukseni on: kuinka Unesco, Yhdistynei- den Kansakuntien intellektuaalinen ja eettinen käsivarsi, voisi toimia demokra- tian, ihmisoikeuksien ja oikeudenmukai- sen yhteiskunnan puolesta ilman näiden ihanteiden perustana olevan fi losofi sen pohdinnan edistämistä? Toisin sanoen,
millä muulla tavalla on mahdollista vaalia perustaa, jolle rauhanomainen yhdessäolo pohjautuu?
Filosofi a terminä tarkoittaa viisauden rakastamista. Huolimatta terminologioiden eroista maailman eri kulttuureissa – japa- nin tetsugaku viittaa viisauden oppialaan ja arabian falsafa tarkoittaa viisauden tiedettä – fi losofi a ajattelun ajatteluna nivoutuu pe-
rustaviin sekä yksilöllistä että kollektiivista olemassaoloa koskeviin käsitteisiin ja ide- oihin. Filosofointi tekona on fi losofi an elä- mänlanka. Juuri tätä pohdintaa, analyysia ja kysymysten esittämistä haluan edistää ja kannustaa – riippumatta siitä, koskeeko se annettuina otettuja käsityksiä, ajan myötä tylsistyneitä ideoita vai vakiintuneita para- digmoja – julistamalla ensimmäisen Unes- MIIKA KABATA
UNESCOn Filosofi an päivä Suomessa
UNESCOn julistamaa ensimmäistä kan- sainvälistä Filosofi an päivää juhlistettiin .
marraskuuta . Kaikkiaan maassa ympäri maailman järjestettiin fi losofi sia ta- pahtumia, fi losofi akahviloita ja pyöreän pöydän piirejä. Myös Suomi kuului jouk- koon. Ensimmäisen Filosofi an päivän oh- jelmistoon kuuluivat fi losofi nen esseekil- pailu ja kysy fi losofi lta -tapahtuma.
Filosofi nen esseetapahtuma
Filosofi sen esseetapahtuman järjestivät Suo- men UNESCO-kouluverkko, Filosofi an
000-000 niin&n in 1/2003 58 20.3.2003, 09:52
/ niin & näin • 59
Palkitut esseet
Esseiden kirjo vaihteli omakohtaisista ja kokeilevista kirjoituksista ylioppilaskokeen vastausta lähestyvään asiatyyliin. Tämä mo- nipuolisuus teki palkittavien kirjoitusten valinnasta vaikean varsinkin kansainväli- sessä sarjassa, jossa vaihtelu oli suurinta.
Pitkällisen pohdinnan jälkeen ansiokkaim- maksi nostettiin puolalainen lukiolainen Sonia Mielnikiewicz Grudziadzin kaupun- gista. Hän problematisoi esseessään taidok- kaasti fi losofi an omakohtaisen merkityk- sen ja laajemman yhteiskunnallisen roolin välistä suhdetta.
Mielnikiewiczin ydinajatus heijastuu seuraavassa lainauksessa: ”En etsi yhtä ai- noaa oikeaa ratkaisua. En pidä fi losofi aa valmiiden vastausten luettelona. Minulle fi losofi a, erityisesti metafysiikka, on erään- lainen innoituksen lähde, tai elämänlanka.
On mahdotonta pysyä uskollisena vain yh- delle erityiselle idealle, on sen sijaan jopa suositeltavaa yhdistellä erilaisia teorioita ja ideoita.” Filosofi sten näkökulmien moni- naisuuden voi nähdä hyväksi myös siksi, että tällöin fi losofi a saattaa paremmin hei- jastaa yhteiskunnassa vallitsevia moninai- sia pyrkimyksiä.
Suomalaisista opiskelijoista palkittiin Kuopion klassillisen lyseon Niina Hyvö- nen. Hän kertoi epävarmuudesta, jonka fi - losofi an opiskelu lukiossa on herättänyt hä- nen juurtuneissa uskomuksissaan: ”Vaikka fi losofi a onkin aiheuttanut hämmennystä, se on saanut silmäni aukeamaan ja tutki- maan maailmaa, jossa elämme, ja ennen kaikkea minua itseäni.” Filosofi an ensisijai- sena tehtävänä ei tarvitse pitää ajattelun selkiyttämistä, ehkä paremminkin tarvit- semme argumentteja ja kriittisyyttä, jotka herättävät ajattelumme ’dogmaattisuuden unesta’.
Perusopetuksen esseistä palkittiin Ou- lun normaalikoulun oppilas Jyri Seppä ja Helsingin Roihuvuoren ala-asteen oppilas Loviisa Kortteinen. Perusopetuksen oppi- laiden kirjoituksissa fi losofi a liitettiin kipe- rien kysymysten pohdintaan ja maailman moninaisten ilmiöiden hämmästelemiseen.
Erityisesti neljäsluokkalaisen Jyri Sepän es- seessä tuli ilmi fi losofi an alkuperäinen dia- loginen ja kollektiivinen luonne: ”Filoso- fi a on loogista ja tavallaan mielikuvituk- sellista ajattelua, jossa yhdistyy sekä oma näköpiiri että toisen ajattelumaailma. Tie- tenkin joku voisi kysyä: eikö sitten fi loso- fi aa voi harrastaa yksin? Kyllähän sitä voi,
mutta silloin ei tarvitse perustella mielipi- teitään, eikä voi kuunnella toisten mielipi- teitä.”
Kysy fi losofi lta
Filosofi an päivänä kaikilla kiinnostuneilla oli mahdollisuus kysyä jokin mieltään as- karruttava fi losofi nen kysymys joukolta suomalaisia fi losofeja. Kysymyksiin lupau- tuivat vastaamaan mm. Timo Airaksinen, Jussi Kotkavirta, Ilkka Niiniluoto, Toivo Sa- lonen ja Tuukka Tomperi. Kysymyksiä saat- toi jättää sähköpostitse tai puhelimitse Ope- tushallitukseen, josta niitä jaettiin eteen- päin vastaajille. Kaikki esitetyt kysymykset ja niiden vastaukset on julkaistu interne- tissä Feton kotisivuilla.
Kysymyksiä tuli lähes . Matrixin ja Truman Show’n kaltaiset elokuvat olivat il- meisinä innoituksen lähteinä monille kysy- jille. Näiden kysyjien mielenkiintoa herät- tivät metafysiikan ja epistemologian perim- mäiset kysymykset todellisuuden luonteesta ja sen tiedettävyydestä. Lisäksi kysyttiin Ju- malan olemassaolosta ja maailmankaikke- uden alkuperästä. Toinen kiinnostusta he- rättänyt aihekokonaisuus oli etiikan sovel- taminen elämän omakohtaisiin ongelmiin.
Neljä esimerkkiä kysymyksistä ja vastauk- sista julkaistaan ohessa tässä lehdessä.
Filosofi an päivän tulevaisuus
Tieto ensimmäisestä Filosofi an päivästä kiiri Opetushallitukseen noin kaksi viik- koa ennen varsinaista päivämäärää. Lyhyt varoitusaika vaikeutti sekä ohjelman jär- jestämistä että tapahtumasta tiedottamista.
Tästä johtuen fi losofi an laitokset, opiskeli- jajärjestöt, fi losofi set yhdistykset ja muut fi - losofi asta kiinnostuneet eivät tainneet juu- rikaan ehtiä reagoimaan tapahtumaan, eikä
. marraskuuta liene vielä jäänyt fi losofi an harrastajien mieleen erityisenä päivämää- ränä. Kuluvana vuonna UNESCOn Filo- sofi an päivää vietetään torstaina .. (Jat- kossa päivänä on aina marraskuun kolmas torstai.) Kun päivämäärä on hyvissä ajoin tiedossa, on tapahtumasta mahdollista ke- hittää vuosi vuodelta vahvistuva traditio.
Lisätietoja Filosofi an päivästä UNES- COn ja FETOn sivuilla internetissä:
http://www.unesco.org/shs/eng/
philosophyday.shtml http://www.feto.fi con Filosofi an päivän. Tätä päivää viete-
tään yli viidessäkymmenessä maassa järjes- tämällä konferensseja, keskustelutilaisuuk- sia ja muita asiaan liittyviä tapahtumia.
Pariisin päämajassa tullaan Filosofi an päivän kunniaksi keskustelemaan seuraa- vista aiheista: köyhyys, oikeudenmukai- suus ja maailman rauha; fi losofi a ja ih- misoikeudet; fi losofi a polkuna emansipaa- tioon; kulttuurisen monimuotoisuuden ja kulttuuristen oikeuksien fi losofi a; fi loso- fi a ja media; etiikka ja tiede; fi losofi a ja tieto. Tarkoituksena on tutkia ja etsiä vas- tauksia ajankohtaisiin maailmanlaajuisiin ongelmiin fi losofi sen analyysin ja keskus- telun avulla.
Ihmisten keskinäinen tieto ja maailman kaikkien ajattelun traditioiden yhteisymmär- rys on nyt keskeisempää kuin koskaan ih- misten välisen dialogin ja keskinäisen kun- nioituksen toteutumiselle. Juhlikaamme tänään fi losofi an yleismaailmallisuutta. Vii- sauden rakastaminen on luontaista jokai- selle kulttuurille ja edustaa ihmiskunnan aineetonta perintöä. Unescon Filosofi an päivän myötä tahdon korostaa fi losofi an tärkeyttä ja fi losofi an antia yhteiskun- nalle.
Pohtikaamme tänään Filosofi an päi- vänä, mitä teemme, miten sen teemme ja miksi emme tee toisin. Kyseenalais- takaamme päivittäiset käytäntömme ja tarkastelkaamme kriittisesti sitä, min- kälaisia miehiä ja naisia meistä on tul- lut. Valottakaamme niitä harmaita alu- eita, jotka liittyvät ymmärrykseemme
”Toisesta”. On oikea hetki punnita teko- jemme eettisiä seurauksia, tai päätöksis- tämme aiheutuvia tarkoittamattomia seuraamuksia. Rohkaiskaamme nuoria olemaan luovia heidän etsiessään uu- sia vastauksia yhteiskuntiemme haastei- siin. Rohkaiskaamme heitä etsimään puutteita nykyisistä rakenteista, jotka on laadittu yhdenvertaisuuden ja oi- keudenmukaisuuden edistämistä var- ten. Rohkaisen teitä kaikkia fi losofoi- maan tänään. Maailmassa, jossa toi- minta ei välttämättä saa alkuaan aja- tuksesta, käyttäkäämme tämä päivä pohdintaan, kyselemiseen ja etsintään yli niiden rajojen, jotka määrittävät sitä mitä luulemme tietävämme.
Suomennos Hanna Lämsä
000-000 niin&n in 1/2003 59 20.3.2003, 09:52
