• Ei tuloksia

Nykysuomen seura näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Nykysuomen seura näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Katsauksia

Ny,kysuomen seura

Oulussa pidettyjen stilistiikan pa1v1en yhteydessa 25. lokakuuta 1980 perustettiin uusi Nykysuomen seura. Perustaminen oli

145

,\

,.

(2)

Katsauksia

pantu alulle vuotta aikaisemmin Tampe­

reella professori Heikki Paunosen aloit­

teesta.

Seuran synnyn taustalla oli kaksi tii.rkeaa nakokohtaa. Ensinnakin sellaisilta suomen kielen ylinta opetusta ja tutkimusta edus­

tavilta korkeakoulupaikkakunnilta kuin Joensuu, Jyvaskyla, Oulu ja Tampere on puuttunut alan seura. Olisi ilmeisen epa­

tarkoituksenmukaista ja voimia kysyvaa, jos nama paikkakunnat yrittaisivat pita.a jatkuvasti ylla kukin omaa seuraansa.

Nykysuomen seura on tarkoitettu sellaiseksi yhteiseksi valtakunnalliseksi seuraksi,jonka keskuspaikka on vuorovuosin eri kaupun­

geissa sen mukaan, kuin halua ja tarvetta kullakin paikkakunnalla on.

Toinen ratkaiseva perusidea oli se, etta suomen kielen kehittamiseen ja vaalimiseen oli tarkoitus uuden seuran avulla saada vastuullisina mukaan kaikki sellaiset kielen­

kayttajaryhmat,jotka jokapaivaisessa tyos­

saan vaikuttavat yleiseen kielenkayttoon.

Tasta syystii. johtokunnan enemmisto ja paavastuu seurassa on muihin alan seuroi­

hin verrattuna poikkeuksellisesti juuri nail­

la kaytannon edustajilla, jotta yhteiskun­

nan viestintaongelmat tulisivat realistisesti ja mahdollisimman monipuolisesti seuran piirissa sel vi tetta viksi.

Seuran ensimmaisen johtokunnan jase­

net ja varajasenet ovat seuraavat: puheen­

johtajana prof. Pauli Saukkonen (henkilo­

koh taisena varamiehena a pulaisprof.

J

aak­

ko Lehtonen), varapuheenjohtajana prof.

Heikki Paunonen (lehtori Simo Hamalai­

nen), sihteerina lehtori lrmeli Paakkonen (kustannustoimittaja Airi Vilhunen) seka muina jasenina tiedotuspaallikko Krister Herler (paatoimittaja Eero Helme), kirjai­

lijajorma Kannila (kirjailija Vaino Kirsti­

na), toimistopaallikko Esko Koivusalo (fil.

maist. Aarre Huhtala), apulaisprof. Maria­

Liisa Kunnas (prof. Yrjo Varpio), paatoi-

146

mittaja Keijo Kylavaara (toimittaja Arto Seppala), kustannustoimittaja Marsa Luukkonen (kustannustoimittaja Ulla­

Maija Paalu), lehtori Tauno Lahteenkorva (lehtori Pirkko Lehto, rahastonhoitaja), toi­

mittaja Kirsti Penttinen (projektipaallikko Esko Vierikko) ja suomentaja Eeva Siikarla (suomentaja Kristiina Rikman).

Seura toimii valtakunnallisena yhdyssi­

teena aidinkielen opettajien seka muiden viestinnan opettajien, opiskelijoiden, toi­

mittajien, tiedottajien, mainostoimittajien, kaantajien, kirjailijoiden, kielenhuoltajien, kielen ja kirjallisuuden tutkijoiden seka muiden aidinkielesta kiinnostuneiden ja sen parissa tyoskentelevien valilla. Seura jarjestaa teemapaivia, seminaareja, esitelma­

ja keskustelutilaisuuksia seka ottaa kantaa erilaisiin kielen tutkimuksen, kayton ja huollon kysymyksiin ja pyrkii suuntaamaan huomiota ansiokkaaseen kielenkayttoon.

Se pyrkii jarjestamaan myos luennoitsija­

ja konsulttiapua erilaisille kielenkayttaja­

ryhmille. Yhtena paamaarana onkin se, etta seura voisi toimia koordinoivana koulutuselimena.

Ensimmaisen toimintavuoden ohjelmas­

sa on kaksi julkista tilaisuutta. Kevatkokous seka yleinen alustus- ja keskustelutilaisuus aiheesta »Kielineuvonnan tarve ja mah­

dollisuudet Pohjois-Suomessa» jarjestettiin Oulussa 28. maaliskuuta. Syyskokous ja teemapaivat pidetaan Tampereella 31. 10.

- l. 11. 1981, aiheena »Vieraiden kielten vaikutus suomen kieleen».

Jaseniksi voivat liittya kaikki suomen kielesta ja sen kaytosta kiinnostuneet hen­

kilot ja yhteisot. Jasenmaksu on 20 mk hen­

kilojasenilta ( opiskelijoilta IO mk) ja 100 mk yhteisoilta. Seuran osoite v. 1981 on Suomen ja saamen kielen laitos, PL 191, Kasarmintie 8, 90101 Oulu l 0 ja puhelin­

numero 981-223 455/ 41 (postisiirtotili OU 80358-2).

Pauli Saukkonen

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Mutta tietävätkö edes Virittäjän kaikki lukijat, että suomen kielen ja kirjal- lisuuden professori ja yhteiskunnallinen vaikuttaja August Ahlqvist perusti Kotikie- len Seuran ja

taisi saada uskomaan myos siihen, etta on mahdollista ja jarkevaa pyrkia integroituun lauseopin, kieliopin ja koko kielen teoriaan. Kiel ta on tutkittu jo niin paljon,

Riittaako, etta olemme maailman parhaita suomen kielen tutkijoita.. Marja-Liisa Helasvuo ja Susanna Shore ovat ilahduttavasti tarttuneet

Yleisimpiä ovat mamma ja donna 'nainen`, jotka esiintyvät myös toisen substantiivin ja adjektiivin yhteydessä (ks. alempana)..

Sanan kielen- vastainen lautakunta on tulkinnut niin, etta se merkitsee ' kotimaisesta nimikay- tannosta poikkeavaa' seka 'suomen, ruotsin tai saamen kielen aanne-

sen perustaksi, toinen lahtee si::d, etta pragmatiikka on laajasti ottaen kielen kayton, ennen muuta vuorovaikutuksen tutkimusta, kolmas ehdottaa, etta

Vahattelematta Sadeniemen ansioita metriikan tutkijana voidaan katsoa , etta hanen merkittavimmat saavutuksensa liittyvat nykysuomen ongelmien selvittelyyn, suomen

Kaikki osapuolet olivat yhta mi elta sii- ta , etta toiminnallisesti Suomen kielen nauhoitearkisto tuli sailyttaa yhtena ko- ko naisuutena; erityi sen vahvana tama