ILVES TOIMINTAMALLI

ILVES TOIMINTAMALLI

I L V E S R Y

J A L K A PA L L O J A O S T O

JOHDANTO ... 8

1. ILVES RY ... 9

1.1 TARKOITUSTAAN SEURA TOTEUTTAA... 9

1.2 ILVES RY ORGANISAATIO ... 10

1.3 ILVES RY VUOSIKOKOUS... 10

1.3.1 Seuran Varsinaiset Ja Ylimääräiset Kokoukset ... 10

1.4 JOHTOKUNTA ... 11

1.4.1 Johtokunnan Tehtävänä On Erityisesti ... 12

1.5. SEURAN JOHTAJISTO... 12

1.6 JOHTOKUNNAN –JA JOHTAJISTON SIHTEERI / TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ ... 12

1.6.1 Kokoustoiminta ... 12

1.6.2 Asiakirjahallinto ... 13

1.6.3 TALOUSHALLINTO... 13

1.6.4 JÄSENTOIMINTA/TIEDOTTAMINEN/JUHLAJÄRJESTELYT... 13

1.6 SEURAN LAJIJAOSTOT... 14

1.7 ILVES RY TALOUDEN SEURANTA... 14

2. ILVES RY JALKAPALLOJAOSTO ... 15

2.1. NUORISUOMI SINETTI LAADUN TAKEENA... 15

2.2 KAIKKI PELAA AJATTELU ... 15

2.3 PERIAATTEET KÄYTÄNTÖÖN ... 15

2.4 JALKAPALLOJAOSTONTOIMINTA- AJATUS ... 15

2.5 TOIMINNANARVOT... 16

2.6 TOIMINTAMALLIHÄIRINNÄNJAEPÄASIALLISENKOHTELUNOSALTA... 16

2.7 PUNAINENKORTTIRASISMILLE... 17

2.8 JALKAPALLOJAOSTON PÄÄPERIAATTEET... 18

2.8.1. KASVATUKSELLISET ... 18

2.8.2 LIIKUNNALLISET... 19

2.8.3. MUUT... 19

2.9 PELAAJAKESKEINENAJATTELU LÄHTÖKOHTANA... 19

2.10 JALKAPALLOJAOSTON TAVOITTEET ... 20

2.11 JALKAPALLOJAOSTON TOIMINNAN MITTARIT... 20

2.12 LAPSEN OIKEUDET URHEILUSSA... 20

2.13 JALKAPALLOJAOSTON EETTINEN KARTTA... 21

3. JALKAPALLOJAOSTON ORGANISAATIO JA TEHTÄVÄT... 22

3.1 JALKAPALLOJAOSTONKAAVIOKUVA... 22

3.2 JALKAPALLOJAOSTON KOKOONPANO... 23

3.3 JALKAPALLOJAOSTONVASTUULLA OVAT MM. SEURAAVAT TEHTÄVÄT... 23

3.4 TOIMINNAN SUUNNITTELU... 24

3.5 JALKAPALLOJAOSTON JOHTORYHMÄ –SUPPEA MÄÄRITTELY ... 24

3.6 JALKAPALLOJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TEHTÄVÄT... 25

3.5.1 Yleistä Tehtävistä ... 25

3.5.2 Tehtäväkuvaus... 25

3.5.3 Vastuut... 25

3.5.4 Valtuudet ... 25

3.6 TOIMINNANJOHTAJA... 26

3.6.1 Yleistä ... 26

3.6.2 Toiminnanjohtajan tehtävät ... 26

3.6.3 Toimisto- ja muut asiat... 26

3.6.4 Tiedottaminen... 27

3.6.5 Vastuut... 27

3.6.6 Valtuudet ... 27

3.6.7 Varusteasiat... 27

3.6.8 Olosuhdeasiat... 27

3.6.9 Yhteydenpito... 27

3.6.10 Talous ... 27

3.6.11 Vastuu... 28

3.7 TYTTÖVASTAAVA ... 28

3.7.1 TEKIJÖISTÄ HUOLEHTIMINEN: Joukkueenjohtajat, Rahastonhoitajat, Huoltajat, Vanhemmat... 28

3.7.2 TOIMIHENKILÖIDEN PEREHDYTTÄMINEN... 28

3.7.3 VALMENNUSLINJA JA PELAAJAKEHITYS TYTTÖVASTAAVAN NÄKÖKULMASTA... 28

3.7.4 TOIMISTO- JA MUUT ASIAT ... 29

3.7.5 TIEDOTTAMINEN ... 29

3.7.6 SEURAN YLEINEN KEHITYSTYÖ ... 29

3.7.7 JALKAPALLOJAOSTO – JUNIORIJOUKKUEET – YHTEISTYÖ... 29

3.7.8 YHTEYDENPITO ... 29

3.7.9 TALOUS ... 29

3.7.10 VASTUU... 30

3.7.11 VALTUUDET... 30

3.8 POIKAPALLOVASTAAVA... 30

3.8.1 Tekijöistä Huolehtiminen: Joukkueenjohtajat, Rahastonhoitajat, Huoltajat, Vanhemmat... 30

3.8.2 Toimihenkilöiden Perehdyttäminen... 30

3.8.3 Valmennuslinja Ja Pelaajakehitys Poikavastaavan Näkökulmasta ... 30

3.8.4 Toimisto- Ja Muut Asiat ... 31

3.8.5 Tiedottaminen... 31

3.8.6 Seuran Yleinen Kehitystyö... 31

3.8.7 Jalkapallojaosto – Juniorijoukkueet – Yhteistyö ... 31

3.8.8 YHTEYDENPITO ... 31

3.8.9 TALOUS ... 31

3.8.10 VASTUU... 32

3.8.11 VALTUUDET... 32

3.9 TURNAUSVASTAAVA ... 32

3.9.1 YLEISTÄ ... 32

3.9.2 Tehtävät... 32

3.9.3 Tekijöistä huolehtiminen: joukkueenjohtajat, rahastonhoitajat, huoltajat, vanhemmat... 32

3.9.4 Toimihenkilöiden perehdyttäminen ... 32

3.9.5 Toimisto- ja muut asiat... 33

3.9.6 Tiedottaminen... 33

3.9.7 SEURAN YLEINEN KEHITYSTYÖ ... 33

3.9.8 JALKAPALLOJAOSTO – JUNIORIJOUKKUEET – YHTEISTYÖ... 33

3.9.9 YHTEYDENPITO... 33

3.9.10 Talous ... 33

3.9.11 Vastuu... 33

3.9.12 Valtuudet ... 33

4. JALKAPALLOJAOSTON HYVÄN TOIMINNAN PALKITSEMISET... 34

4.1 ILVES FUTIS-LIIGAN KANNUSPALKINNOT... 34

4.1.1 Valmentaja- Ja Toimihenkilöpalkinnot ... 34

4.1.2 Futis-Liigan Junioreiden Palkitsemiset... 35

4.1.3 Jalkapallon Ikäkausijunioreiden Palkinnot ... 36

4.1.4 Jalkapallon Ikäkausitoimihenkilöiden Palkinnot... 36

5.1 PERIAATE... 37

5.2 VIESTINTÄ, SIDOSRYHMÄTYÖ JA MARKKINOINTI... 37

5.2.1 TIEDOTUSVASTUUT ... 37

5.2.2 SEURALEHDET; ILVES FUTIS JA ILVES MURISEE ... 37

5.2.3 SEURAN INTERNETSIVUT ”www. ILVES:fi ” JA SÄHKÖPOSTIRYHMÄT ... 37

5.2.4 KOKOUSMUISTIOT... 38

5.2.5 IKÄLUOKKIEN SISÄINEN TIEDOTTAMINEN ... 38

5.2.6 JAOSTON TIEDOTTAMINEN... 38

5.3 YRITYSYHTEISTYÖ... 38

5.4 MUUT YHTEISTYÖTAHOT... 39

5.5 MARKKINOINTI... 39

6. IKÄLUOKKIEN TOIMIHENKILÖIDEN TEHTÄVÄT...- 35 -

6.1 JOUKKUEENJOHTAJA... - 35 -

6.1.1 JOUKKUEENJOHTAJANTOIMIA OHJAAVAT PERIAATTEET ...- 36 -

6.1.2 JOUKKUEENJOHTAJAN HYVIÄ OMINAISUUKSIA OVAT...- 36 -

6. 2 JOUKKUEENJOHTAJAN TEHTÄVÄT... - 36 -

6.2.1 TALOUTEEN LIITTYVÄT TEHTÄVÄT...- 36 -

6.2.2 VANHEMPIEN KANSSA KÄYTÄVÄÄN YHTEISTYÖHÖN LIITTYVÄT TEHTÄVÄT...- 36 -

6.2.3 TIEDOTUKSEEN LIITTYVÄT TEHTÄVÄT...- 37 -

6.2.4 OTTELUIHIN JA HARJOITUKSIIN LIITTYVÄT TEHTÄVÄT ...- 37 -

6.2.5 JOUKKUEEN EDUSTAMISEEN LIITTYVÄT TEHTÄVÄT ...- 37 -

6.2.6 JOUKKUEENJOHTAJAN KULTAISET SÄÄNNÖT ...- 38 -

6.3 HUOLTAJA ... - 38 -

6.4 HUOLTAJANTEHTÄVÄT... - 39 -

6.4.1 SEURANÄKÖKULMA...- 39 -

6.4.2 JOUKKUENÄKÖKULMA ...- 39 -

6.4.3 PELAAJANÄKÖKULMA ...- 40 -

6.5 RAHASTONHOITAJA... - 40 -

6.6 RAHASTONHOITAJAN TEHTÄVÄT... - 40 -

6.7 JOUKKUEEN TURNAUSYHDYSHENKILÖ... - 41 -

6.8 JOUKKUEEN TOIMIHENKILÖIDEN YHTEISTOIMINTA... - 41 -

7. VANHEMMAT ...- 42 -

7.1 MITÄ JALKAOPALLOJAOSTO VANHEMMILTA ODOTTAA... - 42 -

7.2 SEURAN ODOTUKSET VANHEMMILTA –MITEN ONNISTUMME YHDESSÄ PELAAJAMME TUKEMISESSA ... - 44 -

8. KATSOJA ...- 45 -

9. RISTIRIITATILANTEIDEN RATKAISUT ...- 46 -

9.1 MENETTELYTAPA... - 46 -

9.2 PROSESSIN KUVAUS... - 47 -

9.3 RISTIRIITA TILANTEITA VOIVAT OLLA MM ... - 48 -

9.4PELAAJAN RANGAISTUSMENETTELY ... - 48 -

9.5JOUKKUEEN TOIMIHENKILÖIDEN/VANHEMPIEN RISTIRIITATILANTEIDEN KÄSITTELY... - 49 -

10. IKÄLUOKKIEN KAUDEN AIKAINEN TOIMINTA ...- 50 -

10.1 IKÄKAUSITOIMINNAN KOKOUKSET... - 50 -

10.2 IKÄKAUSITOIMINNAN KAAVIOKUVA... - 51 -

10.3JOUKKUEEN VELVOLLISUUDET... - 51 -

10.4 VANHEMPAINKOKOUKSET ... - 52 -

10.4.1 Kokousten Pöytäkirjat ...- 52 -

9.4.2 Joukkueen Perustamiskokous Eli Vanhempainkokous I...- 53 -

10.4.3 Kokouksessa Käsitellään mm. Seuraavat Asiat:...- 53 -

9.4.4 Toiminta- Ja Budjettikokous Eli Vanhempainkokous Ii ...- 54 -

10.4.5 Kokouksessa Käsitellään mm. Seuraavat Asiat:...- 54 -

10.4.6 JOUKKUEEN BUDJETISTA...- 54 -

9.4.7 Joukkueen Kauden Päättäminen Eli Vanhempainkokous III...- 55 -

10.4.8 Kokouksessa Käsitellään Seuraavat Asiat:...- 55 -

10.4.9 Ylimääräiset Vanhempainkokoukset...- 55 -

10.4.10 ikäluokkienTalkoo Toiminta...- 55 -

10.4.11 Talkoiden Muoto...- 55 -

10.4.12 PUKEUTUMISOHJEISTO ...- 56 -

10.4.13 Varusteohjeet ...- 56 -

10.4. 14 Tavat Kentällä Ja Kentän Ulkopuolella...- 58 -

10.4.15 Joukkueiden Pelisäännöt...- 58 -

10.4.16 Operaatio pelisäännöt...- 59 -

10.4.17 Joukkueen Vuosi ...- 59 -

11. JOUKKUEEN TALOUS ...- 62 -

11.1 JOUKKUEEN RAHAT JA OMAISUUS... - 62 -

11.2 JOUKKUEEN KIRJANPITO... - 63 -

11.3 BUDJETIN LAADINTA... - 64 -

11.4 VARAINHANKINNAN TALOUSOHJEITA... - 65 -

11.4.1 ILMOITUSTEN MYYNTI ILVES MURISEE- JA FUTIS-LEHTIIN ...- 65 -

11.4.2 TUKIMAINOS- JA TALKOOTYÖOHJE...- 65 -

11.4.3 TALKOOTYÖ PELISÄÄNNÖT...- 65 -

12.1 MITÄ TARKOITETAAN VALMENNUSLINJALLA... - 67 -

12.2 VALMENNUSLINJAN PERUSTA... - 68 -

12.3 ILVES LINJANTAVOITTEET ... - 68 -

12.4 VALMENTAJAKUNTA SISÄLTÄÄ SEURAN... - 68 -

12.5 PELAAJAKESKEISYYS OSANA VALMENNUSTA... - 68 -

12.6 YLEISTÄ VALMENTAJAN TEHTÄVISTÄ... - 69 -

12.7 SUUNNITTELU JA TYÖNAJAKO ... - 70 -

12.8 KAUSISUUNNITELMA ... - 70 -

12.8.1 Kauden Valmennussuunnitelma...- 70 -

12.8.3 Viikkosuunnitelma ...- 71 -

12.9 HARJOITUSSUUNNITELMA... - 71 -

12.10 TOTEUTUS ... - 71 -

12.11 OPETTAMISENKEHITYSVAIHEET... - 71 -

12.12 OHJAUSTILANTEENKULTAISETSÄÄNNÖT... - 72 -

12.13 HARJOITUSTAPAHTUMASSATEHTÄVIÄOVAT... - 72 -

12.14 Ottelutapahtumissa Tehtäviä Ovat...- 72 -

12.15 ARVIOINTI... - 72 -

12.16 JATKOTOIMENPITEET... - 72 -

12.17 MAALIVAHTIVALMENNUS... - 72 -

12.18 YHTEISTYÖ ... - 73 -

12.19 VALMENTAJANA KEHITTYMINEN ... - 73 -

12.20 PSYYKKINEN VALMENNUS... - 73 -

12.21 JOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS... - 74 -

12.22 PELAAJILLE TEHTÄVÄT TESTIT JAPELAAJA-ARVIOINNIT... - 75 -

12.3 FUTSAL TOIMINTA...- 75 -

12.4 FUTSALLINJAUKSEN SISÄLTÖ...- 75 -

13.1 TEHTÄVÄTVALMENNUKSENJOHTAJINA... - 77 -

13.2 TEKIJÖISTÄHUOLEHTIMINEN... - 77 -

13.3 VALMENNUSLINJAJAPELAAJAKEHITYS... - 78 -

13.4 TOIMISTO- JA MUUT ASIAT... - 78 -

13.5 TIEDOTTAMINEN... - 79 -

13.6 SEURANYLEINENKEHITYSTYÖ... - 79 -

13.7 VALMENTAJIENKOULUTUSOHJELMA... - 79 -

13.8 VARUSTEASIAT... - 79 -

13.9 OLOSUHDEASIAT... - 79 -

13.10 JALKAPALLOJAOSTO–JUNIORIJOUKKUEET–YHTEISTYÖ... - 79 -

13.11 YHTEYDENPITO... - 79 -

13.12 VALMENNUKSEN ARVIOINTI... - 80 -

14.1 TIEDOSTAN, ETTÄ JOUKKUEEN PELAAJANA MINUN TULEE... - 82 -

14.2 MIETI NÄITÄ ASIOITA! ... - 82 -

14.2 OMAEHTOINEN HARJOITTELU... - 83 -

14.3 LOUKKAANTUNEEN PELAAJAN KUNTOUTUSPOLKU ... - 84 -

14.4 TAKAISINPELAAJAKSI–MITENTOIMITAAN... - 84 -

14.5 PELAAJALÄÄKÄRILLÄ... - 84 -

15. ILVES PELAAJAN POLKU ...- 86 -

15.1 IKÄLUOKKAMALLI... - 86 -

15.2 IKÄLUOKKIEN KOKOAMINEN... - 87 -

15.3 PELAAJAN SISÄINEN ILVES POLKU - KAAVIOKUVA ... - 88 -

15.4 PELAAJAN POLKU –EDUSTUSPOLKU... - 89 -

15.5 POIKIEN IKÄLUOKAT... - 89 -

15.5.1 F- Taitokoulut ...- 89 -

15.5.2 E- Taitoryhmät...- 89 -

15.5.3 Pelaaminen...- 90 -

15.5.4 D – Taitoryhmät...- 90 -

15.5.5 Pelaaminen...- 91 -

15.5.6 C - TAITORYHMÄT ...- 91 -

15.5.7 Pelaaminen...- 92 -

15.5.8 B – Joukkueet ...- 92 -

15.5.9 A - Joukkue...- 92 -

15.5.10 Yhteistä C-A Joukkueille ...- 92 -

15.5.11 Miesten Edustus – 2 Divisioona ...- 93 -

1. MIKSI EDUSTUS TAKAISIN – YLEISTÄ...- 93 -

15.6 TYTTÖJEN JOUKKUEET... - 94 -

13.6.1 F- Taitokoulut...- 94 -

15.6.2 E- Taitoryhmät...- 94 -

15.6.3 Pelaaminen...- 94 -

15.6.4 D – Taitoryhmät...- 94 -

15.6.5 Pelaaminen...- 95 -

15.6.6 C - TAITORYHMÄT ...- 95 -

15.6.7 Pelaaminen...- 96 -

15.6.8 B – Joukkueet ...- 96 -

15.6.9 ILVES-PALLO ...- 96 -

15.6.10 ILVES NAISTEN-LIIGA ...- 96 -

15.7.11 Tyttöpelaajien kehittämismalli...- 97 -

15.8 POISSAOLOISTA ILMOITTAMINEN ... - 97 -

15.9 TURNAUKSET ... - 97 -

15.10 TAITOKILPAILUT ... - 98 -

15.11 PELAAJAN SIIRTO TOISEEN JOUKKUEESEEN ... - 98 -

15.12 SIIRTOJA ON MONENLAISIA... - 99 -

15.13 Pelaajasiirrot Seurasta Toiseen...- 99 -

15.14 PELAAJAN KEHITTYMISEN ARVIOINTI ...- 100 -

15.15 LEIRIT...- 100 -

16.1 IFA PROSESSI ...- 101 -

16.2 IFA PYRAMIDI...- 102 -

16.3 ILVES FUTIS AKATEMIA VALMENNUSSUUNNITELMA ...- 103 -

17. PIRKANMAAN YHTEISTYÖ AKATEMIA ... - 104 -

18. FUTIS-LIIGA... - 105 -

18.1 TOIMINTAMALLI ...- 105 -

18.2 FUTIS-LIIGA –MITEN TOIMITAAN ...- 105 -

18.3 FUTIS- LIIGAN ORGANISAATIO...- 106 -

18.4 Kilpailujaos... - 106 -

18.16 Pelaaja... - 108 -

18.17 Vanhemmat... - 109 -

19.1 VALMENTAJAT JA OHJAAJAT ...- 110 -

19.2 JOUKKUEENJOHTAJAT...- 110 -

19.3 HUOLTAJAT...- 110 -

19.4 VANHEMMAT ...- 110 -

KOULUTUSSUUNNITELMASTA TEHDÄÄN ERILLINEN SUUNNITELMA, JOKA JAETAAN OSALLISTUJILLE. OHJELMA LÖYTYY MYÖS SEURAN KOTISIVUILTA...- 110 -

20.1 PERIAATTEET...- 111 -

20.2 URHEILUSUORITUSTEN AIKAINEN RAVITSEMUS ...- 112 -

Nesteytys... - 112 -

Ruokailut... - 112 -

20.3 RAVITSEMUKSEN AJOITUS JA LAATUTEKIJÄT...- 112 -

20.4 ERI ATERIOIDEN ARVIOIDUT IMEYTYMISAJAT OVAT ...- 113 -

20.5 URHEILUN AIKAINEN NESTE- JA RAVITSEMUSTÄYDENNYS...- 114 -

20.6 TURNAUSPÄIVIEN RAVITSEMUS ...- 114 -

20.7 ALHAISEN NESTETASAPAINON OIREET...- 114 -

20.8 PALAUTUMINEN...- 114 -

20.9 JOUKKUEURHEILIJAN PÄIVÄOHJELMA ...- 115 -

20.10 PITKÄÄN TURNAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN...- 115 -

20.1 YLEISTÄ ...- 116 -

20.2 ILVES-TOIMISTO...- 116 -

20.3 JOUKKUEET...- 116 -

20.4 TURNAUKSET ...- 117 -

20.5 TIEDOTTAMINEN...- 117 -

21. SAATESANAT... - 118 -

J O H D A N TO

Junioritoimintaan keskittyvä jalkapalloseura tarvitsee pelaajien kehittämisen välineeksi dokumentoidun toimintamallin, jossa valmennuksellisten asioiden lisäksi huomioidaan ja ohjeistetaan koko seuran toimintaa ja toimientapoja. Yhteisillä ideoilla kehitämme toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja suuntaamme oikein yhteistä tahtotasoa ponnistellessamme kohti samaa tavoitetta. Ilves Toimintamalliin päivitetään myös jalkapallojaoston hyväksymät kehittämisideat ja toiminnot.

Toimintaa kehittäessämme meidän täytyy aidosti kysyä itseltämme: mihin suuntaan olemme menossa, millainen on hyvä Ilves pelaaja ja millaisin keinoin autamme häntä kehittymään pelaajana? Lisäksi meidän täytyy avoimin mielin pystyä tarkastelemaan aikaisempaa toimintaamme ja hylkäämään sellaisia toimintatapoja, jotka ovat tai osoittautuvat toimimattomiksi. Tämä edellyttää seuramme toimijoilta aitoa kykyä avoimeen dialogiin. Ilves jalkapallojaosto on myös uudistuva osa suurta yleisseuraa ja Ilves perhettä. Toimintaa uudistaessamme emme välty kasvukivuilta. Siitä huolimatta meidän täytyy olla rohkeita ja uskoa asiaamme.

Toimintamalli on tarkoitettu jokaiselle toimintaamme osallistuvalle valmentajalle, toimihenkilölle ja pelaajille vanhempineen. Toimintamallissa selvitetään muun muassa jalkapallojaoston tapaa toimia sekä kuvaillaan joukkueiden toimintaa, toimihenkilöiden tehtäviä ja kerrotaan vanhempien roolista lasten harrastamisessa. Samalla Toimintamalli toimii myös pelisääntöoppaana – " näin meillä toimitaan" – ja odotammekin, että jokaisen tulee sitoutua omalla toiminnallaan jalkapallojaoston yhteisiin toimintatapoihin.

Vapaaehtoistoiminnassa on toisinaan tarpeetonta luoda jäykkiä toiminnan rakenteita tai ohjeistuksia siitä, miten toimintaa pitää toteuttaa, mutta on silti hyvä, että jonkinlainen raamitus on olemassa ja Ilves Toimintamalli toimii myös pelisääntö ja toiminnan karttana.

Toimintamalli kuvaa ensisijaisesti jalkapallojaoston juniorijoukkueiden toimintaa ja valmennusta. Jaoston aikuisten edustusjoukkueet toimivat omien kilpailullisten tavoitteiden ja yhdessä asetettujen pelisääntöjen mukaisesti, mutta ovat tietysti samalla osa yhteistä Ilves perhettä.

Uskomme, että yhteisesti hyväkysytyt mallit helpottavat kaikkien toimintaa ja antavat enemmän vastinetta seuramme toimintaan osallistuville valmentajille ja toimihenkilöille sekä erityisesti pelaajille ja heidän vanhemmilleen.

Toivomme, että otat osaa yhteiseen tavoitteeseemme seuramme lajista riippumatta ja mahdollistat samalla Ilvestä säilyttämään ja parantamaan asemaansa arvostettuna kasvattaja seurana. Tästä huolimatta vanha sanonta ” Aina voi tehdä paremmin” on osa kehittyvää toimintaamme. Muuttuva yhteiskunta edellyttää valppautta ja kykyä muuntua erilaisille ja uusille arvoille

Ilves ry Jalkapallojaosto

1 . I LV E S R Y

Ilves ry:n toiminnalla on vankat perinteet Pirkanmaalaisessa urheiluseura toiminnassa.

Yhdistys on perustettu jo 10.4.1931 Tampereella tarkoituksenaan edistää liikuntaa ja muuta siihen liittyvää kansalaistoimintaa seuran toiminta-alueella siten, että erilaisista lähtökohdista olevilla henkilöillä on mahdollisuus harrastaa kilpa- ja huippu-urheilua, kunto- ja terveysliikuntaa tai liikuntaan liittyvää yhdistystoimintaa edellytystensä ja tarpeidensa mukaisesti.

1.1 TARKOITUSTAAN SEURA TOTEUTTAA

1. Tarjoamalla jäsenilleen kilpailutoimintaa harrastustoimintaa koulutustoimintaa

valmennus- ja harjoitustoimintaa nuorisotoimintaa

tiedotus- ja suhdetoimintaa kuntoliikuntaa

muuta vastaavaa toimintaa, jonka tavoitteena on edistää kansalaisten fyysistä ja henkistä toimintakykyisyyttä ja hyvinvointia

2. Kiinnittämällä ehdotuksilla, anomuksilla ja aloitteilla viranomaisten ja muiden yhteisöjen huomiota liikuntakysymyksiin sekä pyrkimällä omatoimisesti liikunnan kehittämiseen ja tarpeellisten harjoituspaikkojen ja – välineiden hankkimiseen ja hoitamiseen sekä muiden edellytysten luomiseen.

3. Harjoittamalla julkaisutoimintaa.

4. Edistämällä liikunnan avulla tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukemalla kulttuurien moninaisuutta ja ympäristömme kestävää kehitystä.

1.2 ILVES RY ORGAN ISAAT IO

2

ILVES RY VUOSIKOKOUS

JOHTOKUNTA

JOHTAJISTO

JÄÄURHEILUJAOSTO SALIBANDYJAOSTO JALKAPALLOJAOSTO

RINGETTE JÄÄKIEKKO

EDUSTUS JOUKKUEET JUNIORI JOUKKUEET RINGETTEKOULU

KILPAURHEILU HARRASTET OIMINTA KUNTOURHEILU

EDUSTUS IC- AKATEMIAT

JUNIORIT KERHOT

IKÄKAUSI TOIMINTA FUTIS-LIIGA EDUSTUS URHEILU

1.3 ILVES RY VUOSIKOKOUS

Ilves ry on itsenäinen yhdistys, joka ohjaa itse toimintaansa. Yhdistys on emoseura eri lajien jaostoille, jonka laadukas toiminta luo pohjaa niidenkin menestymiselle, siksi toiminnan täytyy olla hyvin johdettua ja suunniteltua. Ilves ry:n vuosikokous käyttää seuran ylintä päätösvaltaa.

1.3.1 SEURAN VARSINAISET JA YLIMÄÄRÄISET KOKOUKSET

1. Seura pitää vuosittain yhden varsinaisen kokouksen loka-joulukuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää johtokunta.

2. Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen kokoukseen on julkaistava vähintään 14 päivää ennen kokousta sanomalehti-ilmoituksella seuran varsinaisen kokouksen määräämässä paikkakunnalla ilmestyvässä lehdessä.

1.3.2 Vuosikokouksessa Käsitellään 1. Kokouksen avaus

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja sihteeri

kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ääntenlaskijat

3. Todetaan läsnä olevat äänioikeutetut jäsenet

4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

5. Esitetään johtokunnan laatima vuosi- ja tilikertomus sekä tilintarkastajien antama lausunto.

6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä vastuuvelvollisille.

7. Päätetään, mitkä liikunta- ja urheilulajit ovat seuran ohjelmassa tulevana toimikautena.

8. Vahvistetaan tulevaksi toimikaudeksi toimintasuunnitelma

talousarvio sekä yleissuunnitelma seuraavien vuosien toimintaa varten.

9. Valitaan jäsenten keskuudesta johtokunnan puheenjohtaja joka toinen vuosi.

10. Valitaan joka toinen vuosi kaksi varapuheenjohtajaa, joiden toimikausi on sama kuin johtokunnan puheenjohtajan.

11. Valitaan johtokunnan muut jäsenet erovuorossa olevien tilalle.

12. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat.

13. Vahvistetaan liittymis-, jäsen- ja kannattajajäsenmaksujen suuruus.

14. Käsitellään johtokunnan esittämät ja jäsenten asianmukaisesti vireille panemat asiat.

15. Kokouksesta päättäminen

Seuran ylimääräinen kokous pidetään, kun johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi, seuran kokous niin päättää, tai kun vähintään 1/10 osa seuran jäsenistä on jonkun määrätyn asian takia tehnyt siitä johtokunnalle kirjallisen esityksen.

Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on koolle kutsuttu.

Ylimääräinen kokous on pidettävä vähintään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenet ovat tehneet siitä edellä mainitulla tavalla esityksen.

Asioista, joita seuran jäsenet haluavat vuosikokouksen käsiteltäviksi, on tehtävä johtokunnalle kirjallinen esitys viimeistään kuukausi ennen kokousta.

16. Seuran kokouksessa ratkaistaan asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä.

Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla, muissa se mielipide voittaa, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Kaikissa kokouksissa suoritetaan vaadittaessa äänestys suljettuja lippuja käyttämällä.

17. Jokaisella liittymismaksunsa ja kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella viisitoista vuotta täyttäneellä varsinaisella jäsenellä, kunniajäsenellä ja kunniapuheenjohtajalla on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää.

18. Henkilöasiat ratkaistaan siten, että eniten ääniä saanut valitaan.

1.4 JOHTOKUNTA

Seuran toimintaa johtaa ja sen talouden hoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa sekä seuraa edustaa vuosikokouksen valitsema johtokunta.

Johtokuntaan kuuluu kahdeksi vuodeksi valitut puheenjohtaja sekä kaksi varapuheenjohtajaa sekä 12–20 jäsentä. Johtokunnan jäsenistä puolet ovat erovuorossa vuosittain.

Ensimmäisellä kerralla eroaa puolet arvan perusteella. Johtokuntaan on valittava sekä miehiä että naisia, ellei erityisiä syitä ole.

Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan jommankumman varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat sen tarpeelliseksi tai kun puolet johtokunnan jäsenistä kirjallisesti sitä heiltä vaatii.

Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan jompikumpi varapuheenjohtaja sekä hänen lisäkseen vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla, mikäli kaikille on toimitettu kirjallinen tai suullinen kutsu vähintään 3 päivää ennen kokousta.

Johtokunnan puheenjohtaja johtaa puhetta johtokunnan kokouksessa ja valvoo ja edustaa seuraa ja sen etuja. Puheenjohtajan ja molempien varapuheenjohtajien välisestä tehtävänjaosta päättää johtokunta keskuudessaan.

1.4.1 JOHTOKUNNAN TEHTÄVÄNÄ ON ERITYISESTI

1. Toimia seuran ylimpänä toimeenpanevana ja valvovana elimenä niin, että seuran tarkoituksen ja tavoitteiden mukaiset toiminnat toteutetaan suunnitelmien mukaisesti.

2. Olla vastuussa seuran toiminnasta lakien ja asetusten mukaisesti.

3. Suunnitella ja kehittää seuran kokonaistoimintaa sekä johtaa seuran toimintaa seuran tarkoituksen ja tavoitteiden mukaisesti.

4. Vahvistaa tehtävän jako keskuudessaan sekä valita tarvittavat jaostot, valiokunnat ja työryhmät suorittamaan niille määrättyjä johtokunnalle vastuullisia tehtäviä.

5. Vahvistavat tarvittavat ohjesäännöt jaostoille, johtajistolle ja toimihenkilöille.

6. Vastata seuran taloudesta.

7. Pitää jäsenluetteloa.

8. Tehdä seuran toimintakertomus ja tilinpäätös.

9. Tehdä toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaa toimintavuotta varten.

10. Hoitaa seuran tiedotustoimintaa.

11. Valita ja erottaa seuran täysipäiväisiksi palkatut toimihenkilöt ja sopia heidän eduistaan.

1.5. SEURAN JOHTAJISTO

Seuran puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa muodostavat yhdessä johtajiston.

Johtajiston tehtävänä on johtokunnan apuna huolehtia kiireellisistä ja juoksevista asioista ja niiden vaatimista päätöksistä. Johtajiston toimenkuvan määrittelee johtokunnan vahvistama ohjesääntö. Jaostojen puheenjohtajat valitsee kukin toimiva jaosto keskuudestaan, mutta valinnat on vahvistettava johtokunnassa.

1.6 JOHTOKUNNAN – JA JOHTAJ ISTON SIHTEERI / TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ

1.6.1 KOKOUSTOIMINTA

kokouksen valmistelu

kokouskutsun laatiminen ja lähettäminen esityslistan laatiminen ja lähettäminen kokouspaikkajärjestelyt

kokousvälineistä huolehtiminen kokoustekniikan hallitseminen puheenjohtajan avustaminen sihteerin kokousmuistion pitäminen pöytäkirjan laatiminen

pöytäkirjan allekirjoitusten hankkiminen

pöytäkirjaotteen laatiminen päätösten toimeenpaneminen valtakirjojen kirjoittaminen

vuosikokousjärjestelyt ja sihteerinä toimiminen seminaarijärjestelyt

1.6.2 ASIAKIRJAHALLINTO

toimintakertomuksen laatiminen yhdessä johtokunnan ja toimistonhenkilökunnan kanssa

toimintasuunnitelman laatiminen yhdessä puheenjohtajan kanssa kirjeenvaihdosta huolehtiminen

yhteistyösopimuksista huolehtiminen

anomuksien laatimiset, Tre kaup., Urheilun Edistämissäätiö ym.

yhdistysrekisteri-ilmoitusten tekeminen

kalustoluettelon ajan tasalla pitäminen, tarkistus tilinpäätöksen yhteydessä seuratietolomakkeiden täyttö, SJL, HLU, SPL jne.

seuran arkistosta huolehtiminen

1.6.3 TALOUSHALLINTO

seuran maksuliikenne

tiliotteiden tulostus ja tositeaineiston järjestäminen kirjanpitoa varten yhteys tilintarkastajiin ja tarkastuksessa mukanaolo

budjettien laadinta (hallinto) ja yhdistelmä koko seuran budjetista hallinnon ja jaostojen talousseuranta

kuukausittainen jaostojen taloustilanteen raportointi johtajisto/jaostojen puheenjohtajat laskutus- ja palkkaohjelman ylläpito

vuosilaskelmayhdistelmä ja ennakon pidätys. ilmoitukset verottajalle toimihenkilöistä ja erotuomareista

joukkueiden tilien avaukset/lopetukset talousohjeiden päivitykset

joukkueiden rahastonhoitajien neuvonta ja auttaminen

1.6.4 JÄSENTOIMINTA/TIEDOTTAMINEN/JUHLAJÄRJESTELYT

jäsenpalvelusta huolehtiminen rekisterien ylläpito

jäsenkirjeen laatiminen ja lähettäminen

seuran nettisivujen päivityksissä neuvominen/tekeminen seuran päättäjäis- ja juhlajärjestelyihin osallistuminen

1.6 SEURAN L AJIJAOSTOT

Jaostojen toiminnan myötä muodostuu seuran urheilullisen toiminta. Perustehtävänä on varmistaa lajikohtaisten edellytyksien kunnossa oleminen joukkueiden laadukkaan toiminnan mahdollistumiseksi. Jaostot huolehtivat sellaisista asioita, joita ei ole käytännöllistä jättää joukkueiden hoidettavaksi, kuten mm pelipaitojen hankinta, valmentajakorvaukset, olosuhteiden hankinta, toimintaan liittyvät ohjeistukset ja toimintatavat.

Jaostot rahoittavat toimintaansa pääasiassa kultakin pelaajilta kerättävältä toimintamaksuilla, Ilves turnauksilla, talkoilla ja yhteistyökumppaneiden kanssa tehtävillä sopimuksilla. Varat käytetään jaostojen valmennustoimintaan. Jaostot arvioivat jaostomaksun suuruuden vuosittain tulevan kauden toiminnan arvioinnin pohjalta

Koska turnaukset ovat tärkeätä rahoitustapa, edellyttävät jaostot, muiden seurojen tavoin, että vanhemmat osallistuvat sekä turnausjärjestelyihin erikseen sovitulla tavalla ja tarvittaessa talkoo tapahtumiin, joiden mitoituksesta sovitaan yksilöllisesti. Turnauksia ei tule kovin montaa (max 2) vuoden aikana yhdelle vanhemmalle ja päivämäärät sovitaan jo kauden alussa, joten seura edellyttää kyseisten talkootuntien ajaksi vanhempien järjestävän mahdollisuuden osallistua esim. turnausjärjestelyihin.

1.7 ILVES RY TALOUDEN SEURANTA

Seuran toimintaa johtaa ja sen talouden hoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa sekä seuraa edustaa vuosikokouksen valitsema johtokunta.

Hallinto-ohjesäännön mukaisesti talousvastuuta on jaettu jaostojen puheenjohtajille.

Jaostojen toimintaa valvoo puheenjohtajasta ja varapuheenjohtajista koostuva johtajisto.

Jääkiekon, salibandyn ja ringeten edustajat johtokunnassa esittävät katsauksen toiminnalliseen ja taloudelliseen tilanteeseen kevään toisessa kokouksessa ja jalkapallon edustaja vastaavasti syksyn toisessa kokouksessa.

Seuran sihteeri/toimistopäällikkö raportoi kuukausittain jaostojen taloustilanteesta johtajistoa ja jaostojen puheenjohtajia. Jalkapallojaoston seurannassa käytetään kustannuspaikkakohtaista raportointitaulukkoa, jääurheilujaostolla käytössä tilikohtainen taulukko.

Ilves ry:n kirjanpito on ulkopuolisella tilitoimistolla (Tampereen Tiliniekka Oy/Sirkka Leppänen), jonka toimisto on seuran toimiston yhteydessä. Sirkka Leppänen tekee kirjanpidosta kuukausittaiset raportit johtajistolle.

Jaostot ohjeistavat ikäluokkien taloudenmuodostus- ja seurantamenetelmät.

Jalkapallojaostolla on koulutusohjelma joukkueenjohtajille ja rahastonhoitajille.

2 . I LV E S R Y J A L K A PA L L O J A O S T O

Jalkapallojaoston kuvaus selvittää eri toimijoiden tehtävät sekä selvittää toiminta-ajatuksia ja tavoitteita

Jalkapallojaosto aloitti toimintansa uudistamisen kaudella 2005.

Pelkistäen ilmaisten toimintaa uudistetaan ja kehitetään kahden avaussyötön suunnassa:

1. Keskitymme valmennuksen osalta laadullisuuteen, suunnitelmallisuuteen ja pelaajakeskeiseen valmentamiseen.

2. Kehitämme toimintamalleja, joiden käyttöön ottamisen tavoitteita ovat toiminnan tehostaminen, organisaation rakenteen madaltaminen, seuratoimijoiden tehtävien roolittaminen ja toimintaan liittyvien yhteisten sääntöjen ja tapojen kehittäminen, joita usein kuvataan käsitteellä hyvä seurakulttuuri.

2.1. NUORI SUOMI SINETTI LAADUN TAKEENA

Ilves ry on eräs Suomen ensimmäisistä Nuori Suomi sinettiseuroista. Sinetti seuramme logon yhteydessä tarkoittaa seuran laadukkaan toiminnan merkkiä. Palloliitto tukee jalkapalloseurojen toimintaa erilaisilla Nuori Suomi koulutuksilla, ohjeistuksilla ja materiaaleilla. Sinetti edellyttää Fair Play hengen näkymistä kaikessa toiminnassamme.

2.2 KAIKKI PELAA AJATTELU

Jalkapallojaostoon kuuluvat ikäluokat Futis-Liigasta Ikäkausitoimintaan asti sitoutuvat noudattamaan Suomen Palloliiton Kaikki pelaa -ohjelman sääntöjä. Seuran valmentajat ovat perehdytetty Kaikki Pelaa ajatuksiin. Sitoutuminen sääntöihin tarkoittaa sitä, että koetamme tarjota kaikille pelaamista ja toimintaa tasolla, joka pelaajalle on kehittävintä.

2.3 PERIAATT EET KÄYTÄNTÖÖN

Kaikki jalkapallojaoston piiriin kuuluvat joukkueiden ohjaajat/valmentajat, huoltajat ja joukkueenjohtajat laativat toiminnalleen säännöt vanhempien kanssa sekä omat säännöt joukkueille joukkuekohtaisesti. Apuna voidaan käyttää Nuori Suomi ry:n tuottamaa materiaalia.

Laadituista pelisäännöistä lähetetään kopio tyttö- ja poikavastaaville ja Suomen Palloliiton piirille.

Seura huolehtii siitä, että tarvittava materiaali ja tietotaito ovat joukkueiden saatavilla.

2.4 JALK APALLOJAOSTON TOIMINTA- AJ ATUS

Kaikessa toiminnassa on etusijalla kestäviin arvoihin perustuva toiminta. Ilves jalkapallojaoston arvopohjina toimivat Nuori Suomen mukainen Fair Play henki, tiedonsaannin avoimuus ja Ilves ry:n säännöt.

2.5 TOIMINN AN ARVOT

Jalkapallojaosto huomioi jokaisen juniorijoukkueen lapsen ja nuoren tärkeäksi kumppaniksi

Juniori toiminnassa pidetään mielessä kasvun ohjaus ja monipuolisuus ikävaihe periaatteen mukaisesti

Seuran johto on informoitu Nuori Suomi- ohjelmasta

Seuralla on Kaikki Pelaa päällikkö ja Nuori Suomi – yhdyshenkilö Seuralla on ongelmanratkaisuelin

Juniorijoukkueiden pelaajien vanhemmat ovat informoitu Nuori Suomi- ohjelmasta Ohjaajina ja valmentajina toimivat henkilöt, jotka ovat saaneet Nuori Suomi- ideologian

mukaista perehdytystä

Seuralla on ohjaajien ja valmentajien motivointi- ja jatkokoulutusjärjestelmä Seuralla on Nuori Suomi- materiaalit käytössä

Jalkapallojaoston juniorijoukkueet noudattavat Suomen palloliiton Kaikki Pelaa ohjelmaa

Tarjota mahdollisimman hyvät puitteet jalkapallojaoston joukkueille ja taata edustusjoukkueiden toiminnalle tukea kasvattamalla hyviä pelaajia.

2.6 TOIMINTAMALLI HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN OSALTA

Jalkapallojaoston seuratoiminnan arvoihin lukeutuu oikeus asialliseen kohteluun ja kanssakäymiseen. Jalkapallojaostossa häirintään ja epäasiallista kohtelua hallitaan seuraavin tavoin

1. Häirintää ei hyväksytä

Seuratoiminnassa tehtävässä työssä ei hyväksytä häirintää tai epäasiallista kohtelua.

Jokaisen on vältettävä muihin työntekijöihin kohdistuvaa käyttäytymistä, joka aiheuttaa haittaa tai vaaraa heidän turvallisuudelleen tai terveydelleen.

2. Häirintään puututaan

Seurajohto huolehtii käytettävissään olevin keinoin, että terveydelle vaaraa aiheuttavaa häirintää tai epäasiallista käyttäytymistä ei esiinny.

Jokaisen seuranhenkilön odotetaan häirintää tai epäasiallista kohtelua havaitessaan ottavan sen puheeksi.

3. Häirinnällä tarkoitetaan

Häirintänä ja epäasiallisena kohteluna pidetään vakavanlaatuista kielteistä käyttäytymistä, joka on pitkään jatkuvaa ja toistuvaa. Joskus kertaluontoinen tilanne voi olla niin vakava, että se edellyttää puuttumista.

Kielteinen käyttäytyminen voi ilmetä mm. sanattomina viesteinä (esim. ilmeet, eleet), yhteisöstä eristämisenä (esim. ei puhuta tai kielletään muitakin puhumasta ko. henkilön kanssa, ei tervehditä, ei kuunnella, rajoitetaan mielipiteen

ilmaisua tai keskeytetään toisen puhe jatkuvasti, eristetään työskentelemään muista erillään), toiminnan jatkuvana perusteettomana arvosteluna ja vaikeuttamisena esim. jätetään tiedonvälityksen ulkopuolelle, työtä mitätöidään tai arvioidaan väärin perustein, maineen tai aseman kyseenalaistamisena (esim.

levitetään vääriä tietoja, puhutaan pahaa selän takana, haukutaan, nöyryytetään tai pilkataan), henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkaamisena (esim.

huutaminen, suulliset ja kirjalliset uhkaukset, käsiksi käyminen, suora väkivalta tai sukupuolinen häirintä ja ahdistelu)

4. Häirintää ei ole

Häirintää ja epäasiallista kohtelua eivät ole toimintaa ja tehtävienjakoa koskevat asialliset päätökset ja ohjeet sekä työn ja työyhteisön ongelmien yhteinen käsittely, vaikka ne herättäisivätkin epävarmuutta, ahdistusta tai muita kielteisiä tunteita.

Häirinnästä ei liioin ole kyse, jos henkilölle annetaan perusteltu huomautus tai rangaistus tai hänet päätetään esim. toiminnan jatkumisen arviointiin sen jälkeen, kun hänen kanssaan on keskusteltu asiasta.

5. Häirinnästä ja epäasiallisesta kohtelusta ilmoittaminen

Häirintää tai epäasiallista kohtelua kokeneen tulisi ottaa tapahtunut puheeksi ja kertoa kokemuksestaan joko välittömästi tai mahdollisimman pian henkilölle, joka hänen kokemanaan käyttäytyi epäasiallisesti. Parhaimmillaan tilanne voisi selvitä jo heidän kesken.

Seurajohdon tilanteeseen puuttuminen edellyttää, että häirinnän kohteeksi joutunut ilmoittaa asiasta puheenjohtajalle itse.

6. Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun selvittäminen

Mahdollisen häirinnän selvittäminen ja arviointi tehdään kuvattujen tilanteiden ja keskusteluissa esiin tulleiden seikkojen perusteella puheenjohtaja tai tämän nimeämä henkilö selvittää mahdollisimman pian ensisijaisesti asianosaisten kanssa keskustelemalla tai tarvittaessa myös muulla tavoin tapahtumien kulun.

Keskustelut käydään ja muut mahdolliset selvitykset tehdään luottamuksellisesti ja ilman ennakkoasenteita.

Ratkaisut tehdään tosiasioiden perusteella.

7. Jalkapallojaostolla on tilannetta varten olemassa erimielisyystilanteiden ratkaisumalli, jota voidaan hyvin soveltaa tähän tilaisuuteen. Asian mahdollisen arkaluonteisuuden johdosta johtoryhmää voidaan vahvistaa Ilves ry:n puheenjohtajalla.

2.7 PUNAINEN KORTTI RASISMILLE

Ilves ry sijaitsee eräällä Suomen suurimmalla talousalueella – Pirkanmaalla. Alueella on runsaasti sekä perinteistä ja uuden aallon teknologia osaamista. Väestöpohja alueella on noin 300 000 henkilöä. Tampere on perinteinen sisäisen muuttoliikkeen kaupunki ja sisäisellä

muuttoalueella ovat pitkät perinteet. Tampere on myös tunnettu opiskelukaupunki, jolla on myös osansa muuttoliikkeeseen.

Pirkanmaa on kansainvälistynyt muun Suomen myötä voimakkaasti -90 luvulta asti ja kaupunkikuvallemme onkin tuttua henkilöt, jotka rikastuttavat kaupunkikuvaamme tulemalla eri kulttuureista. On valitettavaa, että eri kulttuurien kohtaaminen ei aina ole niin vuorovaikutuksellista ja positiivisesti antavaa kuin se voisi olla.

Urheilukulttuuri on usein ollut eräs keskeisemmistä maahanmuuttajien kotouttamisessa omaan valtakulttuuriimme ja erityisesti maailman harrastetuin urheilulaji saa kunnian olla tiennäyttäjänä – niin myös Ilves ry:n jalkapallojaostossa.

Seuramme pitkäaikainen toimija ja todellinen " Ilves ikoni" Harri "Hopa" Holli sai tunnustuspalkinnon liikunnan suvaitsevaisuustyöstä Wihurin Hyvä Seura Gaala tapahtumassa.

Tamperelaisen jalkapallon voimahahmo Harri Holli on tehnyt ennakkoluulotonta jalkapallotyötä maahanmuuttajien parissa vuodesta 2002. Hollin kautta työ on tavoittanut sekä Tampere Unitedin että Ilveksen. TamU:n markkinointijohtajana Holli johdatti seuran mukaan Punainen kortti rasismille kampanjaan, jossa otetaan symbolisesti kantaa rasismia vastaan.

Myös Ilveksen naisten joukkue on näyttänyt rasismille punaista korttia ja Hollin ehdotuksesta yksi naisten SM-kierros julistettiin "Punainen kortti rasismille" -ottelutapahtumiksi tällä kaudella. Hän on myös antanut äänensä ja kuvansa käyttöön Suomen Monikulttuurisen liikuntaliiton julkaisemaan videonauhaan syrjinnän vastustamisen ja suvaitsevaisuuden puolesta.

Harri Holli on löytänyt yhteistyökumppaneita myös urheilun ulkopuolelta.

Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus on jakanut vapaalippuja TamU:n otteluihin kaudesta 2002 alkaen. Pirkanmaan rasismin vastaisen työn tuki on osaltaan ollut innostamassa nuoria ja maahanmuuttajia liikuntaan, joko katsojina, liikkujina tai ohjaajina.

Harri Hollin henkilökohtainen esimerkki on innostanut muita tamperelaisia urheiluseuroja rasismin vastaiseen työhön, minkä seurauksena Tampereen rasismin vastainen liikuntakesä on järjestetty jo kaksi kertaa eri toimijoiden yhteistyönä.

2.8 JALKAPALLOJAOSTON PÄÄPERIAAT TEET

2.8.1. KASVATUKSELLISET

Ohjata terveisiin elämäntapoihin

Positiivisen ja yritteliään ilmapiirin luominen Onnistumisten ja elämysten takaaminen

Nuorten ja vanhempien yhdessäolon tukeminen Itsenäisyyden ja omatoimisuuden kehittäminen

Toisten arvostamisen ja huomioonottamisen kehittäminen

2.8.2 LIIKUNNALLISET

Monipuolisten liikunnallisten perusvalmiuksien kehittäminen Jalkapallon lajitaitojen ja – tekniikoiden opettaminen

Teknisistä taidoista pelitaitoihin ja urheilijasta jalkapalloilijaksi Osallistuminen liiton/alueen sarjatoimintaan

Kilpa – ja harrasteurheilun yhteensovittaminen

Seura tarjoaa pelaajille hyvän ympäristön kehittyä jalkapalloilijana ja ihmisenä seuran tarjoamien mahdollisuuksien rajoissa

Jalkapallojaoston valmennus perustuu systemaattisuuteen, korkeaan tiedontasoon, suunnitelmallisuuteen ja Fair Play henkeen sitoutumiseen

Tavoitteellinen toiminta ja pelaajien kehittäminen ovat pitkäjänteistä työtä, koska se on aikaa ja voimavaroja vievää. Juniorijalkapallossa pikavoittojen kalastelu keskittymällä voittamiseen pelaajien kehittämisen kärsiessä ei ole Ilves jalkapallon mukaista kasvatus toimintaa

2.8.3. MUUT

Uusien vetäjien tuottaminen uusille junioripelaajille ja uusien seuratoimijoiden kasvattaminen

Seuratoiminnan jatkuvuuden takaaminen järjestelmällisesti, suunnitelmallisesti ja hyvin organisoidusti

Tukea urheilun ja koulu (- menestyksen) yhteensovittamista

Toiminnan tulee olla kaikilla jalkapallojaoston toiminnan tasolla hyvin dokumentoitua ja mahdollisimman avointa

Keskeisin periaate on pelaajakeskeinen ajattelu. Pelaajakeskeisen ajattelun avulla pyritään mahdollistamaan nuoren viihtyminen mahdollisimman pitkään jalkapallon parissa sillä tasolla, jolla hän haluaa ja kykenee pelaamaan.

2.9 PELAAJAKESKEINEN AJATTELU LÄHTÖKOHTANA

Suunnitelma pelaajien ja yksilöiden kehittämiseen.

Samantasoisten pelaajien pelaaminen ja harjoittelu samoissa joukkueissa on pelaajan kehityksen kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Seuran tavoitteena on tarjota lahjakkaille pelaajille mahdollisuus harjoitella ja/tai pelata tasoisessaan joukkueessa tai ryhmässä. Asiassa toimitaan Kaikki Pelaa ohjelman ja Sinivalkoisen tien henkeä noudattaen.

Vanhempien, joukkueen toimijoiden, ohjaajien ja valmentajien ajatukset pois liiallisesta voitontavoittelusta ja menestyksestä.

Seura toteuttaa pelaajien kehittämistä ottaen huomion seuraavia näkökulmia:

- Sitoutuminen jalkapalloon, kouluun ja elämään erilaista - Erilaiset harrastukset

- Erilaiset koti- ja ympäristöolot

- Halu ja mahdollisuus harjoitella ja pelata erilaisilla määrillä - On oltava mahdollisuus toimia eri tasoilla.

- Otetaan huomioon erilaiset aiheet:

- Innostuminen - Kyllästyminen

2.10 JALKAPALLOJAOSTON TAVOITTEET

Auttaa pelaajan perhettä lasten/nuorten kasvatustyössä tiedostaen myös laajemman yhteiskunnallisen lasten ja nuorten kasvatustehtävän

Tarjota pelaajille hyvää urheiluseura toimintaa

Antaa nuorille paljon vastuuta ja palautetta omasta toiminnastaan

Tarjota hyvät lähtökohdat terveelliselle ja liikunnalliselle elämäntavoille ja auttaa kehittämään perustan elinikäiselle harrastukselle

Jalkapallojaoston toiminta on tavoitteellista ja hauskaa, sillä autamme pelaajia nauttimaan hyvästä harjoittelusta ja toiminnasta.

Autamme pelaajiamme kehittymään huippujalkapalloilijaksi ja edustamaan seuraa eri organisaatioissa, kuten mm piirijoukkueet, Akatemiat sekä nuorisomaajoukkueet.

Jaoston edustusjoukkueet Naisten- Liiga joukkue ja Ilves FS pelaavat SM- tasolla.

Naisten Ilves-Pallo pelaa 1 div tasolla ja miesten edustusjoukkue pelaa 2 div tasolla.

Junioreiden liitonsarjajoukkueet pelaavat SM- tasolla.

Toiminnan tulee tähdätä jokaisella eri sektorilla hyvään laatuun ja korkeatasoiseen toimintaan.

2.11 JALKAPALLOJAOSTON TOIMINNAN MITTARIT

Tavoitteiden mukainen urheilijoiden ja harrastajien määrä ikäluokittain

Kansallisten kilpasarjojen joukkueiden lukumäärä ja näiden joukkueiden menestyminen erillisesti asetettujen tavoitteiden mukaisesti

Tehtyjen pelisääntösopimusten lukumäärä

Taitokisoihin osallistuvien pelaajien lukumäärä, taitotekniikkatulokset ja lajin SM- kilpailujen mitalit

Urheilukouluissa ja -lukioissa olevien pelaajien lukumäärä

Edustukset piiri - ja eri nuorisomaajoukkueissa, - alueellisissa akatemioissa, ja aikuisten edustusjoukkueissa.

Valmentajien koulutustaso ja koulutettujen valmentajien lukumäärä.

Pelaajakeskeinen valmennuslinja toimii ikäluokkien valmennustoiminnan ohjenuorana.

Mittareita tarkastellaan vuosittain toimintasuunnitelman päivittämisen yhteydessä

2.12 L APSEN OIKEUDET URHEILUSSA

Nuori Suomi on määritellyt urheiluun seuraavat lapsen oikeudet, ja niitä Ilves ry kunnioittaa jalkapallon pelaamisen tarjoamassa kasvatusympäristössä ikäluokkavaiheen periaatteen mukaisesti:

Oikeus iloon sekä oikeus leikkiä ja pitää hauskaa Oikeus onnistumiseen ja epäonnistumiseen Oikeus osallistua lapsena, ei pienenä aikuisena Oikeus osallistua tasavertaisena muiden kanssa

Oikeus osallistua urheiluun oman ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti Oikeus osallistua urheiluun vapaaehtoisesti, lahjakkuudesta riippumatta

Oikeus savuttomaan ilmaan

Oikeus ilmaista mielipiteensä ja halunsa Oikeus kaikkien tunteiden ilmaisemiseen Oikeus reiluun peliin ja toisten kunnioitukseen

Oikeus aikuiseen ohjaajaan, turvalliseen vanhempaan Oikeus saada asiantuntevaa ja vastuuntuntoista ohjausta Oikeus osallistua päätöksentekoon itseään koskevissa asioissa Oikeus menestyä oikein asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa

Oikeus oppia asettamaan tavoitteita omien kykyjensä edellyttämällä tasolla

Oikeus tulla kohdelluksi lapsena arvokkaasti ja ymmärtäväisesti, urheilumenestyksestä riippumatta

2.13 JALKAPALLOJAOSTON EETTINEN KARTTA

Seurajohto

Yhteistyökumppanit

SEURAYHTEISÖ ULKOMAAILMA

Sisäinen arviointi ja palaute

Joukkueiden johto Valmennustoiminta

PERHEET YHTEISKUNTA KOULUT YHTEISTYÖ- KUMPPANIT MEDIA

Vanhemmat

ILVES

FUTISLIIGA TAITORYHMÄT IKÄKAUSI JOUKKUEET D –A

PELAAJIEN KEHITTÄMISTOIMINTA EDUSTUKSET

JOUKKUEIDEN TOIMINTA TOIMINNAN

TAVOITTEET Edustukset Laatu Hyvät arvot Kunnia Ylpeys Menestys Kasvatus Hyvä toiminta PELAAJIEN KEHITTÄMISTOIMINTA

Toiminnan tuottama palaute Arvojen ja periaatteiden

prosessointi toimintaohjeiksi

Arvot ja periaatteet siirretään seurayhteisöille

3 . J A L K A PA L L O J A O S T O N O R G A N I S A AT I O J A T E H T Ä V Ä T

3.1 JALKAPALLOJAOSTON KAAVIOKUVA

Jalkapallojaosto jakaantuu ikäkausitoimintaan, joka sisältää myös edustusurheilun ja Futis- Liigaan, jotka toimivat yhteisesti sovittujen sääntöjen puitteissa itsenäisesti.

Jalkapallojaostomme on kehittämässä koko toiminnallemme yhteistä kasvatus- ja toimintalinjaa. Tavoitteemme on haastava, koska jaoston joukkueiden lukumäärä menee jo reilusti 300:lle.

TYTTÖ VASTAAVA

POIKA VASTAAVA

B IKÄLUOKKA B JUNIORI JOUKKUEET

D IKÄLUOKKA D TAITORYHMÄT

E IKÄLUOKKA E TAITORYHMÄT

C IKÄLUOKKA C TAITORYHMÄT

NAISTEN- LIIGA JOUKKUE

ILVES FS - MIEHET ILVES-PALLO NAISET 2 DIV.

F IKÄLUOKKA F TAITOKOULUT

FUTIS- LIIGA IKÄKAUSITOIMINTA EDUSTUSURHEILU

HARRASTESARJA A- JOUKKUE

G IKÄLUOKKA

MIESTEN 2 DIV F-L ORGANISAATIO

PUHEENJOHTAJA TOIMINNANJOHTAJA

F-L KILPAILUSIHTEERI TYTTÖVASTAAVA POIKAVASTAAVA

N-L MANAGERI FS- VASTUUVALMENTAJA VALMENNUSPÄÄLLIKKÖ JUNIORIPÄÄLLIKKÖ F-L KILPAILUPÄÄLLIKKÖ HARRASTEMANAGERI ILVES 2DIV MANAGERI

FUTIS-LIIGAN SUUNNITTELURYHMÄ IKÄKAUSIKOKOUKSET VASTUUVALMENTAJARYHMÄ MUUT TYÖRYHMÄT

V A L M E N N U S L I N

J A

T O I M

I N T A M A L L I T

I L V E S P O L K U

I F A

YHTEISTYÖSEURA TamU

3.2 JALKAPALLOJAOSTON KOKOONPANO

Timo Korsumäki Puheenjohtaja

Ari Ruuth Varapuheenjohtaja

Risto Valkeala Toiminnanjohtaja Mika Malinen Valmennuspäällikkö Markus Paananen Junioripäällikkö

Kari Salminen Futis-Liiga Kilpailupäällikkö

Merja Salminen Futis-Liiga Sihteeri/ Turnausvastaava Leena Työläjärvi Poikavastaava

Kari Pansio Tyttövastaava

Jukka Jokinen Harrastemanageri

Olli Terho Ilves FS

Tomi Erola Miesten Edustus

Harri Holli Naisten Edustus

3.3 JALKAPALLOJAOSTON VAST UULLA OVAT MM. SEURAAVAT TEHTÄVÄT

1. Jaosto vastaa hankittavista ja käytettävissä olevista peliasuista.

2. Jaosto keräät varat ja maksaa toiminnasta aiheutuvat kulut toimintamaksuina.

3. Toimintamaksu kattaa mm seuraavat menoerät:

- Ilveksen toiminta- ja valmennussuunnitelmat

- Valmennus- ja junioripäälliköiden palvelut (esim. valmennussuunnitelman seuranta, valmennus, koulutus) ja

jotka vetävät vastuuvalmentajista muodostuva ryhmää.

- Valmentajien kulukorvaukset - Valmentajien koulutus

- Vastuuvalmentajien palvelut (esim. kauden suunnittelu, läpivienti ja arviointi) - Maalivahtivalmentajien, fyysisen valmentajan, vastuuvalmentajien ja

ikäluokkavalmentajien palvelut - Toimiston henkilökunnan palvelut - Yleiset koulutus- ja tiedotustilaisuudet - Kauden yhteiset päättäjäiset

- Palkallisten työntekijöiden lakisääteiset sosiaalikulut, kilometrikorvaukset ja matka- ja majoituskulut sekä päivärahat

- Pelaajien jäsenmaksut

- Nuorisomaajoukkuepelaajien stipendit - IFA- toiminnan kulut

- Valmentajien ja ohjaajien koulutus

- Painatuskustannukset (juniori- ja valmennusoppaat) - Tilojen ja kenttien käyttökorvaukset

- Tarvikekulut (viirit, mitalit, jne.)

4. Jaosto vastaa Ilveksen järjestämien turnausten järjestelyistä.

5. Jaosto vastaa kauden päättäjäisistä ja palkitsemisista 6. Jaosto vastaa joukkueiden toiminnan ohjauksesta

7. Jalkapallojaosto vastaa viimekädessä kaikesta toiminnanohjauksesta

8. Lisäksi jalkapallojaoston päätöksellä voidaan joukkueille asettaa lisävelvollisuuksia 9. Henkilövalinnat lajin piirissä

10. Jaostokohtaiset yhteistyösopimukset 11. Vahvistavat joukkuemäärät

12. Huolehtii lisenssivakuutuksista

13. Rekrytoi määräaikaiset valmennuspäälliköt

14. Toiminnan ja talouden tilanneraportointi johtajistolle 15. Toiminnan koordinointi

16. Varustesopimukset

3.4 TOIMINNAN SUUNNITTELU

Jalkapallojaoston toiminnan suunnittelu alkaa yleensä marras- joulukuun vaihteessa pidettävässä toiminnansuunnittelu kokouksessa, missä mm vahvistettaan jalkapallojaoston kokoonpano ja jalkapallojaoston joukkueet.

Jalkapallojaoston toiminnan suunnittelu valmennuksen osalta alkaa ikäluokkapalavereilla, joissa valmennusjohto tapaa ikäluokkien valmennusryhmät.

Ikäluokkapalaverin jälkeen toiminnan suunnittelu jatkuu ikäluokka infoilla, joissa selvitetään uuden kauden keskeiset suunnitelmat, tavoitteet ja alustavasti selvitetään toimintamaksun suuruutta.

3.5 JALKAPALLOJAOSTON JOHTORYHMÄ – SUPPEA MÄÄRITTELY

1. Johtoryhmä vastaa jalkapallojaoston operatiivisen valmennuksen toiminnan ja äkillisen toiminnan ohjauksesta puheenjohtajan tukena toimien.

2. Johtoryhmän kokoonpano kattaa puheenjohtajan kokoon kutsumia eri jalkapallojaoston toimijoita

3. Lisäksi tehtäviin lukeutuu valmennus- ja junioripäällikön sekä toiminnanjohtajan toiminnan tukeminen sillä valmennussuunnitelman ja toimintalinjojen jalkauttaminen on haastava prosessi

4. Jalkapallojaoston johtoryhmä vastaa myös ratkaisumallien tuottamisesta mahdollisiin erimielisyys tilanteisiin.

5. Johtoryhmän Kokoonpano

Jalkapallojaoston puheenjohtajat Toiminnanjohtaja

Valmennuspäällikkö ja Junioripäällikkö Tarvittaessa muita henkilöitä

3.6 JALK APALLOJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TEHTÄVÄT

3.5.1 YLEISTÄ TEHTÄVISTÄ

Puheenjohtaja toimii jalkapallojaostossa johtokunnan alaisena ylimpänä toimihenkilönä taloudellisissa ja hallinnollissa asioissa.

Puheenjohtajalla on vastuu jalkapallojaoston kaikesta toiminnasta.

Puheenjohtaja on oikeutettu itsenäisesti päättämään jalkapallojaoston toimintaan liittyvistä käytännön asioista ja hankinnoista hyväksytyn budjetin puitteissa.

3.5.2 TEHTÄVÄKUVAUS

Puheenjohtajan tehtävänä on jalkapallojaoston yleisten linjauksien (johtokunnan vahvistamien) seuranta ja valvominen ja johtaminen. Valvoa että seura huomioidaan myös sidosryhmissä ja pyrkiä vaikuttamaan niihin varsinkin päätöksiä valmisteltaessa ja tehtäessä. Antaa ja laatia lausuntoja seuran nimissä

Kutsuu koolle jalkapallojaoston ja johtoryhmän kokoukset ja toimia niiden puheenjohtajana.

Edustaa jaostoa muissa seuran organisaatioissa ja muissa tilaisuuksissa Kehittää jalkapallojaoston toimintaa.

Kokoaa jaoston ja asettaa jaoston alaisten työryhmät

Päättävät pelaajasiirrot yhdessä valmennuspäällikön tai vastaavan kanssa Kutsuvat jalkapallojaoston kokoukset koolle

Organisoi ja huolehtii lajiin liittyvä sidosryhmäyhteistyön

Huolehtia siitä, että seura noudattaa Nuori Suomi sinettiseuran toiminnanlinjausta.

Toimii yksittäisen pelaajan ja tämän vanhempien edunvalvojana seuran eri organisaatioissa ja yhteistyössä ulkopuolisten kumppaneiden kanssa.

Puheenjohtaja toimii jaoston valmentajien hallinnollisena esimiehenä ja tekee heidän kanssaan sopimukset.

Pyrkiä osallistumaan liiton ja piirin järjestämiin tilaisuuksiin, sekä valiokuntatyöskentelyihin

3.5.3 VASTUUT

Vastaa siitä että seurassa noudatetaan seuran vuosikokouksen ja johtokunnan hyväksymiä sääntöjä ja linjauksia

3.5.4 VALTUUDET

Antaa lausuntoja seuran nimissä

Olla talousmenojen hyväksyjänä seuran hallinto-ohjesäännön mukaisesti Antaa ohjeita ja tehtäviä muulle jalkapallojaoston organisaation toimijoille

Puuttua joukkueiden/ikäluokkien toimintaan mikäli ne rikkovat joko liiton, piirin tai seuran sääntöjä tai ohjeita

Hyväksyvät jaostojen laskut

3.6 TOIMINNANJOHTAJ A

3.6.1 YLEISTÄ

Toiminnanjohtaja vastaa seuran toiminnoista ja arjen toimien sujumisesta jalkapallojaoston ohjeiden mukaisesti. Toiminnanjohtaja organisoi toimintaa, rekrytoi toimihenkilöitä, hoitaa yhteistyössä puheenjohtajan kanssa yhteistyösopimuksia tukijoihin ja yhteistyöseuroihin, asioi ja tekee yhteistyötä Tampereen kaupungin liikuntatoimen ja Suomen Palloliiton ja SPL:n Tampereen piirin kanssa, vastaa julkaisu- ja tiedotustoiminnasta (mm. internetsivut) sekä vastaa taloudesta oman tehtävänsä puitteissa (varuste- ym. hankinnat).

3.6.2 TOIMINNANJOHTAJAN TEHTÄVÄT

Aloittaaa uuden kauden valmistelut sekä ikäkausitoiminnassa sekä Futis-Liigassa Tekee oman tehtävänsä puitteissa yhteistyötä seuran muiden lajien kanssa ja muiden

seurojen kanssa

Osallistuu jalkapallojaoston kokouksiin, ottaa kantaa siellä käsiteltäviin asioihin sekä tuo jalkapallojaoston käsittelyyn seuran ajankohtaisista asioista mahdollisia esityksiä Osallistuu ja organisoi yhtenä jalkapallojaoston jäsenenä seuran järjestämiin

turnauksiin ja tapahtumiin

Toimii Futis-Liigan toiminnanjohtajana huolehtien yhteydenpidosta aluepäälliköihin, kaupunginosien yhdyshenkilöihin ja muihin toimihenkilöihin

Kutsuu Futis-Liigan kokoukset koolle ja toimii puheenjohtajana Varmistaa ja ohjeistaa Operaatio Pelisäännöt

Valvoo osaltaan (sinetti)seuran velvoitteita

on mukana tarvittaessa ikäkausitoiminnan ja vastuuvalmentajaryhmien kokouksissa

3.6.3 TOIMISTO- JA MUUT ASIAT

Koordinoi Ikäkausi- ja Futis-Liigan toimintaa

Suunnittelee ja linjaa ikäkausitoiminnan harjoitus- ja otteluvuorojaon yhdessä valmennusjohdon kanssa

Suunnittelee ja organisoi Futis- Liigan kenttävuoro ym. olosuhdeasiat kilpailupäällikön kanssa

Vastaa joukkueiden osallistumisilmoittautumisista liiton ja piirin kilpailutoimintaan vastuuvalmentajien ja jalkapallojaoston linjauksen mukaisesti yhteistyössä kilpailusihteerin kanssa

Vastaa Futis-Liigan ym. kilpailutoiminnan osalta lupahakemuksista sekä raportoinnista Laatii kauden päätteeksi toimintakertomuksen Futis-Liigan osalta

Toimii tarvittaessa seuran toimihenkilöiden perehdyttäjänä

Organisoi seuran turnaus- päättäjäis - ym. tapahtumia sekä osallistuu käytännön toteutukseen

Vastaa Futis- Liigan pelaajarekisterin ylläpidosta ja rekisteröinnistä Suomen Palloliittoon

3.6.4 TIEDOTTAMINEN

Viestinnän suunnittelu yhdessä jalkapallojaoston ja oman tehtäväalueensa tiedottajien kanssa

Seuran ulkoisen kuvan kehittäminen

Nettisivujen päivitys ja niiden organisointi yhdessä muiden toimijoiden kanssa sähköpostiverkoston ylläpito ja organisointi

3.6.5 VASTUUT

Velvollisuus osallistua jalkapallojaoston toiminnalliseen päätöksentekoon ja sen valmisteluun

3.6.6 VALTUUDET

Tuoda jalkapallojaoston kokouksiin asioita käsiteltäväksi

Toimia seuran edustajana muistaen velvollisuudet seuraa kohtaan. Hyväksyä talousmenoja sovittujen ohjeiden mukaisesti

Toiminnanjohtajalla on jalkapallojaoston hyväksymässä työjärjestyksessä kuvattujen tehtävien hoitamiseksi annetut valtuudet esim. varustehankinnat ja valtuutus hyväksyä laskuja

Tarvittaessa toiminnanjohtaja hakee linjaukset jalkapallojaoston puheenjohtajalta

3.6.7 VARUSTEASIAT

Vastaa jalkapallojaoston varustehankintojen organisoinnista

Peliasujen, verkkareiden yms. varusteiden tarvekartoitus ja hankinta, Vastaa varusvaraston toiminnasta

3.6.8 OLOSUHDEASIAT

Osallistuu seurojen ja SPL:n Tampereen piirin kenttätyöryhmään seuran edustajana Kenttä- ja hallivuorojen jako linjauksen mukaisesti

Osallistuu tarvittaessa puheenjohtajien pyynnöstä erimielisyystilanteiden selvittämisiin ikäkausitoiminnassa

3.6.9 YHTEYDENPITO

Omalta osaltaan yhteyshenkilö ulkopuolisille tahoille

Urheilutoiminnan yhteyshenkilönä liiton ja piirin toimihenkilöihin käytännön toiminnoissa

osallistuu piirin, liiton ja muiden yhteistyötahojen koulutus ja kehitystapahtumiin

3.6.10 TALOUS

Mukana kehittämässä yhteistyökuvioita sponsoreihin Ideoi ja toteuttaa talouteen liittyviä asioita

Suunnittelee Futis-Liigan talousarvion annettujen ohjeiden mukaisesti kausittain ja vastaa Futis-Liigan talouden seurannasta yhdessä jalkapallojaoston puheenjohtajan kanssa

Raportoi omalta osaltaan talousasioista ja toimii jalkapallojaoston ohjeiden mukaan

3.6.11 VASTUU

Toiminnanjohtaja on tekemisistään suoranaisessa vastuussa seuran johtokunnalle, jonka käytännön asioiden vastuuhenkilönä toimiin seuran puheenjohtaja

3.7 TYTTÖVASTAAVA

3.7.1 TEKIJÖISTÄ HUOLEHTIMINEN: JOUKKUEENJOHTAJAT, RAHASTONHOITAJAT, HUOLTAJAT, VANHEMMAT

Ikäkausijoukkueiden avauspalaverit ja niissä huolehtia että joukkueen toimihenkilöt tulee valittua/ rekrytoitua

Vuosittain pidetään omat palaverit taitokoulujen ja ikäkausijaoston aloittavan ikäluokan toimihenkilöiden kesken mahdollisimman pian valintakokouksen jälkeen

Läsnä ikäkausi-infojen jälkeisissä vanhempainkokouksissa

Pitää kauden aikana yhteyttä joukkueiden toimihenkilöihin ja F-L: organisaatioon Yhteyshenkilönä ikäkausi ja Futis-Liigan ja seuran välillä

Varmistaa ja tukea vanhempien riittävää osallistumista joukkueiden toimintaan Palautteenantajana joukkueiden toimihenkilöille ja vanhemmille

Ohjaa ja koordinoi tyttömanagerien toimintaa

On joukkueiden johtajien ja rahastonhoitajien apu koko kauden ajan kaikissa käytännön asioihin liittyvissä kysymyksissä.

Huolehtii, että jokaisessa joukkueessa arki sujuu

3.7.2 TOIMIHENKILÖIDEN PEREHDYTTÄMINEN

Ikäkausijoukkueiden toimihenkilöiden koulutukseen ohjaus ja tarvittaessa koulutus Avustaa joukkueiden toimihenkilöitä budjetin laadinnassa.

Huolehtii, että joukkue on selvillä, millaisen pöytäkirjanotteen pankki tarvitsee tiliasioita varten.

On joukkueiden käytössä kaikissa kauden aloitukseen liittyvissä käytännön asioissa Huolehtii joukkueiden johtajien ja rahastonhoitajien perehdytyksestä yhteistyössä

seuran toimihenkilöiden kanssa.

Tarvittaessa järjestetään koulutusta kaikkien joukkueiden toimihenkilöille.

3.7.3 VALMENNUSLINJA JA PELAAJAKEHITYS TYTTÖVASTAAVAN NÄKÖKULMASTA

Varmistaa että joukkueet täyttävät pelisäännöt Valvoo (sinetti)seuran velvoitteita

Seuran filosofian mukaisesti kertoa hyvistä yksilöistä eteenpäin Varmistaa Kaikki pelaa – ohjelman hengen toteutuminen

Olla mukana varmistamassa ikäluokka-ajattelun toteutuminen seurassa

Mukana koko seuran valmennusjärjestelmän ja -filosofian toteutuksessa ja jalkauttamisessa

Peluuttamiskäytänteiden tiedottaminen vanhemmille tarvittaessa yhdessä seuran