Joukkueenjohtaja laatii budjetin, joka perustuu Ilveksen yleiseen linjaan ja tehtyyn toimintasuunnitelmaan.
Hyväksytystä budjetista jaetaan/lähetetään sähköpostitse kopio jokaisen pelaajan huoltajalle, joiden velvoitetaan osallistuvan vanhempainkokouksiin.
On hyvä tietää, että budjetit ovat virallisia asiakirjoja.
Vanhempainkokouksen hyväksyttyä toiminta- ja taloussuunnitelman, johon sisältyvät mm. vanhemmilta kerätyt tiedot erilaisten varusteiden hankkimispäätöksistä ja ne joukkueen turnaus-, ottelu- ja harjoitusmatkat, jotka suoritetaan käyttäen jotain liikennöitsijää. Lähetetään budjetista kopio sähköpostitse oman jaoston puheenjohtajalle, jotta varusteet ja matkat voidaan kilpailuttaa jaostossa keskitetysti. Siten kyetään erittelemään joukkueiden toiminnasta aiheutuvia kustannuksia ja lisäksi kyetään yhteistyö kumppaneiden kanssa tehtävää yhteistyötä ajatellen kartoittamaan, miten jalkapallojaoston alaisten joukkueiden kustannusrakenne muodostuu. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää hyvää yhteistyötä joukkueenjohdon ja jaoston toimihenkilöiden kesken.
Lisäksi voidaan tukea joukkuetta toimimaan seuran määrittelemän linjan mukaisesti.
Kun tiedetään, miten eri laskut erääntyvät kauden aikana, voidaan laatia myös alustava maksuaikataulu. Joukkueen budjetti hyväksytään mahdollisimman pian, jos tulevan kauden pakollisten maksujen summia esim. lisenssi ei ole tiedossa, arvioidaan ne edelliskauden summien pohjalta.
Rahastonhoitaja tiedottaa kauden aikana riittävän usein vanhempia siitä, miten budjetti on toteutunut. Ilveksen tilikausi katkeaa 30.4. joten ainakin tässä vaiheessa on helppoa laatia vanhemmille tiedote ajankohtaisesta tilanteesta. Kauden päättyessä tulee laatia kauden aikaisista tuloista ja menoista loppulaskelma, joka jaetaan kaikille vanhemmille.
Joukkueen budjetti on joukkueen budjetti, pelaajakohtaista tilinpäätöstä ei ole lainmukaista tehdä. Toisaalta jonkin tyyppistä pelaajakohtaista kuluseurantaa suoritetaan budjetin tasapuolisen toteutumisen varmistamiseksi.
Jos pelaajan vanhemmalla on vaikeuksia suorittaa omaa osuuttaan joukkueen kuluista on otettava yhteyttä joukkueenjohtajaan jatkotoimenpiteiden sopimiseksi.
11.2 JOUKKUEEN KIRJANPITO
Joukkueen kirjanpito on osa Ilves ry:n kirjanpitoa ja siksi sen on noudatettava seuralta saatavia ohjeita. Versioitu tilikartta on saatavissa toimistolta ja sitä tulee noudattaa. Kirjanpito tehdään lain ja asetusten mukaan hyvää kirjanpitotapaa noudattaen. Excel - pohjainen kirjanpito ohjelma on saatavissa seuran toimistolta
Rahastonhoitaja huolehtii joukkueen laskujen maksusta ja mapittaa kuitit ja tiliotteet aikajärjestykseen (vanhin alinna) asianmukaisesti tiliöityinä.
Joukkueella ei saa olla ostovelkoja eikä käteiskassaa kauden päättyessä (kausi päättyy vanhempainkokous II:een).
Jokaisesta erotuomarimaksusta, jonka joukkue maksaa, on toimitettava kopio toimistolle viimeistään maksukuukautta seuraavan kuukauden 5.
päivään mennessä, koska seura tekee niistä kuukausittain tilityksen.
Ilveksen tilikausi on 1.5. – 30.4. joten joukkueen kirjanpito noudattaa seuran tilikautta. Rahastonhoitajan on tuotava viimeistään 30.5.
mennessä toimistolle joukkueen tiliotteet, tositteet, päiväkirja, pääkirja ja tuloslaskelma, jotta ne voidaan yhdistää seuran kirjanpitoon.
Jos pelaaja siirtyy kesken kauden toiseen joukkueeseen/seuraan, vähennetään maksetuista maksuista joukkueelle syntyneet kulut ja loppu siirtyy pelaajan mukana toiseen joukkueeseen/seuraan. Joukkueen/seuran nimissä kerätyt varat jäävät joukkueelle.
11.3 BUDJETIN LAADINTA
Budjetti laaditaan tilikartan mukaan kaksikerroksiseksi. Yläosa koostuu varsinaisen toiminnan kuluista, jota kutsutaan toimintamaksu osaksi, joka kattaa seuraavat palvelut:
1. Junioripäällikön ja Valmennuspäällikön palvelut, jotka kaudella 2008 valmentavat myös perusjoukkueissa, mutta vastaavat samalla perinteisestä osasta valmennusjohtoa eli valmennuslinjauksesta ym.
2. Muut valmennusjohdon palvelut 3. Valmentajien kulukorvaukset 4. Valmentajien koulutus
5. Vastuuvalmentajien palvelut 6. Maalivahtivalmentajan palvelut 7. Maajoukkueleiritykset
8. Toimiston henkilökunnan palvelut, kaupungille lähetettävät anomukset, seuratoimintapalsta ym.
9. Painatuskustannukset (juniori- ja valmennusoppaat) 10. Hallien ja salien käyttökorvaukset
11. Yleinen koulutus ja tiedotustilaisuudet (toimijat, vanhemmat jne.) 12. Kauden yhteiset päättäjäiset; tilat, tarjoilu, Ilvekseltä saatavat
palkinnot
13. Palkallisten työntekijöiden lakisääteiset sosiaalikulut, kilometrikorvaukset ja matka- ja majoituskulut (esim.
valmentajapäivät) sekä päivärahat 14. Pelaajien jäsenmaksut
Kaikki joukkueen rahat ja omaisuus, jotka on maksettu, kerätty tai hankittu talkoita tekemällä ovat jalkapallojaoston alaisen joukkueen omaisuutta, josta joukkue tekee oman kirjanpidon, joka liitetään Ilves ry kirjanpitoon.
Taloussuunnittelussaan seuran jalkapallojaosto sitoutuu läpinäkyvyyteen, omavaraisuuteen ja tarkkaan budjettiseurantaan. Läpinäkyvyys toteutetaan avoimena taloustiedottamisena.
Läpinäkyvyydellä tarkoitetaan myös sitä, että kaikki joukkueilta kerättävät tai muuten juniorijalkapalloon tulevat varat palautuvat joukkueille palveluina sekä toiminnan kehittämisenä. Budjetin mahdollinen ylijäämä, palautuu joukkueille seuraavan kauden toimintamaksujen alentumisena.
Omavaraisuudella tarkoitetaan jalkapallojaoston alaisen jalkapallotoiminnan kulujen kattamista joukkueiden toimintamaksuilla, joukkueiden sekä seuran toiminnassa mukana olevien aktiivisten toimijoiden hankkimilla mainos-, sponsori- ja talkootuloilla ja mahdollisilla avustuksilla. Tarkkaa budjettiseurantaa tehdään jalkapallojaoston toimesta hyväksyttämällä kaikki sen alaisten laskujen maksatus sekä niiden kohdentuminen budjettirakenteen mukaisille kustannuspaikoille
11.4 VARAINHANKINNAN TALOUSOHJEITA
11.4.1 ILMOITUSTEN MYYNTI ILVES MURISEE- JA FUTIS-LEHTIIN
Ilves Murisee ilmestyy keväällä Aamulehden liitteenä ja Futis-Lehti keväällä. Joukkueiden on mahdollista hankkia mainoksia lehtiin sopimuskaavakkeilla, jotka toimitetaan vuosittain toimistolta.
Lehtien kustannusten peittämiseksi joukkue tilittää jalkapallojaostolle lehtien mainostuloista jalkapallojaoston määräämän prosentin. Loppuosa mainostuloista jää joukkueen käyttöön. Rahastonhoitaja laskuttaa joukkueen saamat mainokset
11.4.2 TUKIMAINOS- JA TALKOOTYÖOHJE
Tuloverolain mukaan liikunta- ja urheiluseuroja voidaan pitää yleishyödyllisinä yhteisöinä mikäli ne täyttävät seuraavat kolme kriteeriä:
1. Yleishyödyllisen yhteisön tulee toimia yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi.
2. Yleishyödyllisen yhteisön toiminta ei saa kohdistua rajoitettuihin henkilöpiireihin.
3. Yleishyödyllinen yhteisö ei saa tuottaa toiminnallaan siihen osallisille taloudellista etua osinkona tai kohtuullista suurempana palkkana.
11.4.3 TALKOOTYÖ PELISÄÄNNÖT
Yhdistyksen jäsenet voivat talkootyönä tehdä varainhankintaa, joka ei ole seuran varsinaista yleishyödyllistä toimintaa. On huomattava, että pitkäaikaista, jatkuvaa, laajaa talkootyötä saatetaan lukea verotettavaksi yritystoiminnaksi. Talkootyölle on asetettu muun muassa
seuraavat ehdot:
1. Talkootyöstä maksettu korvaus voi olla veroton vain rekisteröidylle, yleishyödylliselle yhdistykselle.
2. Talkootyöstä saatava hyöty on jaettava laajemmalle piirille kuin työn suorittajille. Työn suorittajat eivät voi korvamerkitä hankkimiaan varoja omaan käyttöönsä, vaan ne tuloutetaan joukkueelle.
3. Talkootyötä ei ole työ, joka tehdään työnantajan johdon ja valvonnan alaisena.
4. Talkootyö on luonteeltaan tilapäistä.
5. Talkootyö ei saa olla elinkeinotoimintaa.
6. Yritykset tekevät mainos- ja talkooyhteistyötä Ilves ry:n jalkapallojaoston alaisen joukkueen kanssa, ei yksittäisen pelaajan. On oltava huolellinen, että tukimainos kirjataan pelaajan sijaan joukkueelle tulevaksi.
7. Epäselvissä tapauksissa voi ottaa yhteyttä seuran toimistoon
1 2 . VA L M E N N U S T O I M I N TA
JALKAPALLOJAOSTO
JUNIORIJOUKKUEIDEN VALMENNUSORGANISAATIO
TAITOKOULU POJAT Fn TAITOKOULU POJAT F
TAITOKOULU TYTÖT F –Fn TAITORYHMÄ POJAT En TAITORYHMÄ TYTÖT En TAITORYHMÄ POJAT E TAITORYHMÄ TYTÖT E
JUNIORIPÄÄLLIKKÖ
TAITORYHMÄ POJAT Dn TAITORYHMÄ TYTÖT Dn TAITOKOULU POJAT D TAITOKOULU TYTÖT D TAITORYHMÄ POJAT Cn TAITORYHMÄ TYTÖT Cn TAITORYHMÄ POJAT C TAITORYHMÄ TYTÖT C
VALMENNUSPÄÄLLIKKÖ
B- JUNIORIJOUKKUE B – JUNIORIJOUKKUE
Vastuuvalmentaja + valmentaja BII- JUNIORIJOUKKUE Vastuuvalmentaja + valmentaja A - JUNIORIJOUKKUE
M A A L I V A H T I V A L M E N N U S P E R U S T A I T O V A L M E N N U S L I N J A
T A K T I N E N vastuuvalmentaja + valmentaja
vastuuvalmentaja + valmentajat vastuuvalmentaja + valmentajat vastuuvalmentaja + valmentajat
vastuuvalmentaja + valmentajat
vastuuvalmentaja + valmentajat vastuuvalmentaja + valmentajat
vastuuvalmentaja + valmentajat vastuuvalmentaja + valmentajat
vastuuvalmentaja + valmentajat vastuuvalmentaja + valmentajat vastuuvalmentaja + valmentajat vastuuvalmentaja + valmentajat
junioripäällikkö + valmentajat
junioripäällikkö + valmentajat junioripäällikkö + valmentajat
vastuuvalmentaja + valmentaja
Joukkueissa tapahtuva valmennustoiminta on pelaajan kehittämisen ydintoimintaa ja valmennustoiminnan käytännön toteuttamisessa saavat mm.
arvot, periaatteet ja tavoitteet todellisen toteutuksensa. Tästä syystä on erittäin merkittävää, että on valmisteltu valmennussuunnitelma, missä määritellään seuran pelaajien ja joukkueiden valmennustoiminta ja jonka toteuttamista dokumentoidaan ja arvioidaan.
Jalkapallojaoston valmennuslinja perustuu ajatukselle, että laadukas valmennus on ikävaihe periaatteen mukaista valmennustoimintaa. On tärkeää, että lasten ja nuorten kehitystaso ja herkkyyskaudet otetaan huomioon valittaessa harjoitteiden vaikeustasoja sekä sisältöjä..
Lisäksi oppiminen on tehokkainta, kun uusi opetellaan vanhan pohjalle ja harjoittelu etenee loogisesti helposta vaikeaan.
12.1 MITÄ TARKOITETAAN VALMENNUSLINJALLA
Valmennuslinjalla tarkoitetaan systemaattista valmennustapaa, joka perustuu seuran kehittämiin ideoihin siitä, että mikä on hyvää valmennusta. Tässä yhteydessä tarkoitetaan Ilves- linjassa kokonaisvaltaista tapaa toimia – muutakin kuin vain valmentaja vetämässä harjoituksia.
Ilves valmennuslinja toimii pelaajien valmentamisessa sekä työkaluna että myös eräänlaisena karttana, jonka avulla suunnistetaan valmennuslinjan päätepisteeseen – Hyvä Ilves pelaaja
12.2 VALMENNUSLINJAN PERUSTA
Urheiluseurojen tavoite on kehittää urheilijoitaan hyviksi urheilijoiksi.
Tavoitteen saavuttaminen ei tarkoita pelkästään valmennuksen teknistä toteuttamista, vaan samalla täytyy huomioida pelaajan ikävaiheen mukainen kasvun tukeminen.
12.3 ILVES LINJAN TAVOITTEET
Jalkapallojaoston tavoitteena on valmentaa pelaajia heidän kykyjensä ja lahjojensa edellyttämiin huippusuorituksiin ja myös oikealla tasolla.
Tulokselliset tavoitteet keskittyvät erityisesti nuorissa ikäluokissa joukkueiden menestyksen sijaan seuraamaan mm. sitä miten pelaajiamme pääsee eri edustustehtäviin esim. nuoriso maajoukkueisiin ja miten pelaajien taito- ja taktinen osaaminen kehittyy sekä miten junioreiden liitonsarjajoukkueet pystyvät pelaajia kehittämään aikuisten edustusjoukkueisiin.
Pelaajan kehittymisen pohjia luodaan ensisijaisesti harjoittelutapahtumassa.
Valmentaja on henkilö, joka pelaajan itsensä ohella eniten vaikuttaa pelaajan ja joukkueen suoritusten paranemiseen. Jalkapallojaoston valmennusorganisaatiossa valmentajat toimivat erilaisissa tehtävissä, joissa he vaikuttavat pelaajiin. Valmentajan tehtävien hoitamiseen liittyy erilaisia rooleja, joissa tarvitaan eri tavoin painottuneina valmentajan ammattitaitoja.
12.4 VALMENTAJAKUNTA SISÄLTÄÄ SEURAN
Valmennuspäällikön ja Junioripäällikön Ikäkausien vastuuvalmentajat
Joukkuevalmentajat Maalivahtivalmentajat Fyysisen valmentajan
12.5 PELAAJAKESKEISYYS OSANA VALMENNUSTA
Valmennustoiminnan keskeisin pääperiaate on pelaajakeskeisyys.
Pelaajakeskeisen ajattelun avulla pyritään mahdollistamaan nuoren kehittyminen jalkapallon parissa sillä tasolla, jolla hän haluaa ja kykenee.
Suunnitelma pelaajien ja yksilöiden kehittämiseen.
Samantasoisten pelaajien pelaaminen ja harjoittelu samoissa joukkueissa on pelaajan kehityksen kannalta ensiarvoisen tärkeää.
Seuran tavoitteena on tarjota lahjakkaille pelaajille mahdollisuus harjoitella ja/tai pelata tasoisessaan joukkueessa tai ryhmässä. Asiassa toimitaan Kaikki Pelaa ohjelman henkeä noudattaen
Vanhempien, joukkueen toimijoiden, ohjaajien ja valmentajien ajatukset pois liiallisesta voitontavoittelusta ja menestyksestä.
Ilves- valmennuksen menestyminen mitataan junioripelaajien
henkilökohtaisella tasolla. Pelaajakeskeisen menestyksen mittareina toimivat mm.
Edustukset piiri- ja alueellisen akatemiajoukkueisiin sijoittumisessa
Edustukset alue- ja nuorisomaajoukkueissa Edustukset A- maajoukkueissa
Edustukset aikuisten edustusjoukkueissa
Jalkapalloa harrastavien pelaajien määrä seuran Futis-Liigassa sekä ikäkausitoiminnassa
Jalkapallojaoston pelaajien siirtyminen seuran omiin toimintoihin pelaajauran päätyttyä
Valmennustoiminta keskittyy joukkue toiminnan sijasta kehittämään yksilöiden ja yksilöiden toimimista joukkueessa
Ohjaaja/valmentaja on pelaajaa varten, kuten seurakin on.
Pelaajakeskeisyyden tavoitteena on tarjota nuorille pelaajille apua ja onnistumisen mahdollisuuksia mahdollisimman paljon, mutta se edellyttää myös sitä, että pelaajamme pelaavat tasolla, joka vastaa heidän senhetkistä kypsyyttä jalkapallon pelaajana.
Jalkapallojaoston tulee tavoitella kannustamaan pelaajia ottamaan vastuuta ikävaiheperiaatteen mukaisesti omasta kehittymisestään. Tavoitteen turvaamiseksi pelaajan kanssa käydään vuosittaiset pelaaja-arvioinnit.
12.6 YLEISTÄ VALMENTAJAN TEHTÄVISTÄ
Vastaa toiminnastaan joko junioripäällikölle tai valmennuspäällikölle, joille valmentaja tekee selvityksen valmennustoiminnastaan.
Vastaa muusta toiminnastaan jalkapallojaoston puheenjohtajalle, joka on valmentajan hallinnollinen esimies.
Kokoaa ja valitsee joukkueen pelaajat yhdessä valmennusjohdon kanssa
Valmentaja kutsuu vanhemmat joukkueiden aloituspalavereihin yhdessä jaostojen edustajien kanssa
Suunnittelee ja toteuttaa joukkueiden ja pelaajien valmennuksen harjoituksissa, peleissä ja turnauksissa jaoston valmennussuunnitelman puitteissa huomioiden ikäkausiperiaatteiden ohjeet mm. Nuori Suomen Fair Play henki.
Kantaa kokonaisvastuun joukkueiden pelaajista
Toimittaa valmennus- ja toimintasuunnitelman sovituin ajoin valmennusjohdolle
Valmentajan tulee kaikessa toiminnassa noudattaa seuran toimintamallia ja jaostojen valmennussuunnitelmaa.
Valmentajalla on oikeus puuttua epäkohtiin, jotka vaikuttavat joukkueen harjoitteluun ja pelaamiseen
Valmentajalla on oikeus valmennusrauhaan
Valmentaja on perehtynyt Ilves toimintamalliin ja kykenee tarvittaessa tukemaan sekä jalkapallojaoston toimintaa että koko joukkuetta (mukaan lukien pelaajien vanhemmat) matkalla kohti yhteisiä tavoitteita Valmentaja kunnioittaa hänen ja seuran välistä valmentajasopimusta ja - suhdetta paljastamatta julkisuudessa seuraa mahdollisesti vahingoittavia seikkoja.
Sopimuksen teko vaiheessa valmentaja sitoutuu noudattamaan seuran valmennus- ja toiminnanlinjaus suunnitelmaa.
12.7 SUUNNITTELU JA TYÖNAJAKO
Valmennuksen suunnittelu toteutetaan yhdessä valmennusjohdon kanssa valmennussuunnitelman linjausta noudattaen. Työjako voidaan pelkistetysti mieltää seuraavanlaiseksi: vastuuvalmentajat vastaavat vuosisuunnitelmasta sekä kausisuunnitelmasta ja käytännön toteutuksesta, jota valmennusjohdolla on velvollisuus seurata.
Harjoittelua suunnittelemalla valmentaja varmistaa, että harjoituksen avainasiat pysyvät mielessä harjoitusten vauhdissa ja kun asiat laitetaan paperille, on harjoituksen kulku kertaalleen käyty läpi ja valmentaja voi keskittyä pelaajien ohjaamiseen. Suunnittelu auttaa myös hahmottamaan pidemmällä aikavälillä, mitä on tehty ja mitä jatkossa seuraa.
12.8 KAUSISUUNNITELMA
12.8.1 KAUDEN VALMENNUSSUUNNITELMA
1. Arviot harjoitus- ja ottelumääristä 2. Sarja johon osallistutaan
3. Turnaukset (tieto/arvio) 4. Mahdolliset leirit
5. Testausajankohdat
6. Kauden jaksottaminen ja niiden painopisteet 7. Mahdolliset lomat
8. Valmentajat ja heidän vastuualueet
9. Valmentajien mahdollinen kouluttautuminen
Kausisuunnittelun on suotavaa ottaa myös pelaajia mukaan pelaajakeskeisen periaatteen mukaisesti, jolloin vastuu ja sitoutuminen omaan kehittämiseen paranevat.
12.8.2 Jaksosuunnitelma
Pilkkoo kauden osiin, harjoittelun painopisteet ja tavoitteet erottaviin jaksoihin.
Jaksosuunnitelman sisältö on:
1. Ajanjakso
2. Harjoitus- ja ottelumäärät 3. Muu sisältö
4. Harjoittelun painopisteet ja tavoitteet
KAUDEN VALMENNUSSUUNNITELMA TULEE TOIMITTAA VALMENNUSJOHDOLLE IKÄLUOKKAPALAVERIN YHTEYDESSÄ
12.8.3 VIIKKOSUUNNITELMA
Viikko-ohjelma laaditaan jaksosuunnitelman pohjalta harjoittelun painopisteet huomioiden. Viikkosuunnitelman sisältö on:
1. Harjoitusten (+ otteluiden) rytmitys 2. Eri harjoituspäivien teemat ja tavoitteet 3. Harjoitusten karkea runko aiheittain
12.9 HARJOITUSSUUNNITELMA
Yksittäinen harjoitustapahtuma on kaiken tekemisen ydin, jota ei saa huonolla suunnittelulla tai sen puutteella pilata. Harjoitussuunnitelmassa tulee huomioida ainakin:
Harjoituksen pääaihe
Kokonaiskesto + eri harjoitteiden kestot Harjoitteet
Pelaajien määrä ja taso Maalivahdit
Olosuhteet + tarvittavat välineet
Paperille laadittuna harjoitus selkenee myös valmentajalle jaon myös välttämätön harjoitusten arkistoinnin kannalta. Jos syystä tai toisesta harjoituksen suunnitelma on ollut etukäteen vain valmentajan muistin varassa, tulee se siirtää paperille heti harjoituksen jälkeen.
12.10 TOTEUTUS
Oppiminen vaatii tahtoa yrittää ja uskallusta epäonnistua. Valmentajan tehtävänä harjoituksissa on luoda ilmapiiri, joka kannustaa sisukkaasti yrittämään, mutta sallii myös epäonnistumiset. Virheitä on korjattava asiallisesti ja tilalle annettava oikeita malleja. Hyviä yrityksiä ja onnistumisia on kiitettävä, sillä positiivinen palaute on tutkitusti tehokas.
Valmentajan tulee vaatia pelaajilta myönteistä ja yritteliästä asennetta harjoitteluun, siten koulutamme pelaajiamme tekemään asioita hyvin.
12.11 OPETTAMISEN KEHITYSVAIHEET
Selvitysvaihe: Asia selvitetään puhumalla harjoitusten mihin tätä tarvitaan?
opeteltavalle asialle annetaan nimi ”futiskielellä”
Opetus: Asia opetetaan perusteellisesti ja
henkilökohtaisesti ohjaten ja tarvittaessa selkeät näytöt!
Harjoittelu: Opetettavan asian vahvistaminen ja automatisointi tuhansia toistoja, vaihtelevia harjoitteita, palautetta
suorituksista
Säilyttäminen: Opitun säilyttäminen ja parantaminen
yhdistellään taitoa uusiin taitoihin ja tilanteisiin
12.12 OHJAUSTILANTEEN KULTAISET SÄÄNNÖT
1. Selitä lyhyesti
2. Näytä itse tai pyydä pelaajaa näyttämään 3. Kokeilu ja tekeminen
4. Pysäytä - Vahvista – Korjaa – Näytä uudestaan
12.13 HARJOITUSTAPAHTUMASS A TEHTÄVIÄ OVAT
1. Organisointi 2. Toteutus
3. Innostaminen ja harjoituskuri 4. Harjoitustehon kontrollointi 5. Havainnointi ja tulkinta 6. Henkilökohtainen ohjaus
12.14 Ottelutapahtumissa Tehtäviä Ovat 1. Ennakkovalmistelut Ja Ohjeet
2. Ottelupalaveri
3. Otteluun Valmistautuminen 4. Taistelutahdon Luominen 5. Verryttely Ja Keskittyminen 6. Ottelunaikainen Johtaminen 7. Ottelutapahtuman Seuranta 8. Palaute
12.15 ARVIOINTI
1. Valmennuksen arviointi yhdessä valmennusjohdon kanssa.
2. Testit
3. Kehityksen seuranta 4. Johtopäätökset
5. Tarvittavien muutoksien havainnointi ja tulkinta 6. Harjoittelun suunta ja painotukset
12.16 JATKOTOIMENPITEET
1. Pelaajan henkilökohtainen ohjaaminen 2. Urasuunnittelu
3. Johtopäätökset ja ohjeet 4. Henkilökohtaiset keskustelut 5. Motivointi ja tavoiteasettelu
12.17 MAALIVAHTIVALMENNUS
Jaostojen piiriin kuuluville ikäluokille järjestetään maalivahtivalmennusta jalkapallojaoston maalivahtiklubin toimesta.
Lisäksi maalivahtivalmennusta tullaan antamaan normaalien harjoitusten yhteydessä.
12.18 YHTEISTYÖ
Valmentamisessa korostuvat vuorovaikutus taidoista erityisesti kyky tehdä yhteistyötä. Valmennusta voidaan mieltää toteutettavaksi useissa eri ryhmissä.
1. Sisäiseen ryhmään voidaan mieltää kuuluvaksi pelaajat, toimihenkilöt ja vanhemmat sekä muiden joukkueiden valmentajat, IFA valmentajat, jalkapallojaoston toimihenkilöt ym.
2. Ulkoiseen ryhmään kuuluvat mm. piiri- ja maajoukkueiden valmentajat ja muut eri sidosryhmät esim. yhteistyökumppanit ja julkisuuskuvaan vaikuttavat tahot.
12.19 VALMENTAJANA KEHITTYMINEN
1. Jokaisen valmentajan osaamiseen kuuluu kyky kehittyä. Hyvä valmentajuus kehittyy itse arvioinnin ja keskustelun kautta.
2. Hyvä valmentaja pyrkii ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoaan.
Hän arvioi jatkuvasti omaa toimintaansa joko omatoimisesti tai ulkopuolisen arvioijan avulla. Arviointi tapahtuu kriittisesti toimintaa rakentaen ja kehittäen.
3. Kehityskohteisiin valmentaja hakee tietoa valmentajakoulutuksista tai itseopiskelun keinoin.
4. Valmentaja pystyy myös vaatimaan ympäristöltään ja 5. organisaatioltaan korkeaa moraalia ja jatkuvaa kehitystä.
6. Valmentajan tulee ymmärtää hankitun tiedon käyttöarvo käytännön valmennustyössään. Tietoa pitää hankkia kiihkottomista tosiasialähteistä vaikeistakin aiheista ja tätä tietoa pitää pystyä arvioimaan kriittisesti ja sitä kautta valitsemaan sopivan tiedon käyttöönsä.
7. Valmentajan tulee myös tunnistaa oma tapansa käsitellä tietoa ja ymmärtää oma oppimistapansa ja arvioida omaa itseään oppijana.
Näitä tietoja valmentaja soveltaa käytäntöön.
12.20 PSYYKKINEN VALMENNUS
on pelaajan henkisten ominaisuuksien kehittämistä ja pelaajaominaisuuksien vahvistamista.
Tavoitteena on psykologisen valmennuksen keinoin harjoittaa etukäteen niitä taitoja ja ominaisuuksia, mitä pelaaja tarvitsee pitkäjänteisessä harjoittelussa ja vaativassa pelitilanteessa.
Psyykkisessä valmennuksessa keskeisiä asioita ovat stressin hallinta, minäkuva ja itsetunto.
Pelaajan psyykkisessä valmennuksessa pyritään vapauttamaan ihmisen henkiset voimavarat, niin että hän pystyy tekemään suorituksensa vapaan energian tilassa- valmius hallitsee tahtoa ja järkeä. Näin pelaaja pystyy parhaaseen mahdolliseen suoritukseen osaamisensa ylärajoilla.
Henkinen valmennus liittyy olennaisesti myös elämään yleensä. Keskeiset sisältöalueet liittyvät jokaiseen ihmiseen ja eri menetelmien avulla
ihminen voi saavuttaa rauhan ja tasapainon itsensä kanssa.
Tällöin ihmiseltä vapautuu henkisiä voimavaroja eli häneltä ei kulu ylimääräistä energiaa minän suojeluun. Tällainen ihminen on aito, empaattinen ja erilaisuutta arvostava. Hän hyväksyy itsensä ja arvostaa muita ihmisiä.
12.21 JOUKKUEEN TOIMINTAKERTOMUS
Ikäkausitoiminnan joukkueet tekevät kauden päätyttyä toimintakertomuksen, joka toimii laadunhallinnan välineenä. Toimintakertomuksen tekeminen on lähinnä valmentajan tehtävänä.
Toimintakertomuksessa mainitaan seuraavat asiat:
1. Yleistä
2. Joukkueenjohto
3. Pelaajat (Nimet, Sotut, Osoitteet, Puh. Nrot Täydellisinä, E-Mail) 4. Valmentajat
5. Joukkueenjohtajat 6. Huoltajat
7. Ym. Toimihenkilöt 8. Tapahtumatiedot
9. Harjoitukset Yhteensä Ja Harjoituspaikkajakauma 10. Luennot, Palaverit, Saunaillat Yms.
11. Osallistumisaktiivisuus 12. Pelaajat
13. Valmentajat 14. Ottelut
15. Harjoitusottelut 16. Turnaukset 17. Viralliset Ottelut 18. Liiton, Piirin
19. Joukkueen Pistepörssi 20. Maalintekijät
21. Pelaajien Pelattuaika Min 22. Testitulokset
23. Testit (Nopeus Yms..)
24. Spl Taitokilpailutuloksia Yms..
25. Palkittavat Pelaajat 26. Ilveksen Päättäjäisissä
27. Joukkueen Omissa Päättäjäisissä 28. Pelaajien Keskiarvot (Arvosanat)
29. Kritiikkiä, Rakentavia Parannusehdotuksia Yms.
30. Sama On Vapaa Tällä Kohtaa- Yritetään Yhdessä Parantaa Asioita Ensi Kaudelle, Tässä Voisi Kysellä Myös Vanhempien Tuntoja Asioihin.
12.22 PELAAJILLE TEHTÄVÄT TESTIT JA PELAAJ A-ARVIOINNIT
Valmennuksen laadun välineeksi tarvitaan testit ja pelaaja-arvioinnit.
Jalkapallojaostossa on käytetty vuosien aikana hyvin monenlaisia testi- ja arviointilomakkeita. Usein myös testeillä ei ollut käyttöarvoa, koska testejä ei ollut mm olosuhteen johdosta riittävän hyvin ohjeistettu.
Valmennusjohto on tehnyt yhteistyötä seuran fyysisen valmennuksen kanssa saadaksemme aikaan laadullisen paketin. Pelaajien testi- ja
arviointilomakkeet löytyvät seuran kotisivuilta ja siten niihin voi tutustua jokainen pelaaja.
Valmennus on ohjeistettu testien suorittamisesta ja aikajaksoista.
12.3 FUTSAL TOIMINTA
Sopii erinomaisesti jalkapallosssa tarvittavien taitojen ja ominaisuuksien kehittämiseen kaikissa ikäluokissa ja erityisesti nuorissa
leikkimaailmaikäisissä
Muita tekijöitä, jotka tukevat futsalin hyödyntämistä olosuhteet
ilveksen futsal erikoisosaaminen hyvät aiemmat kokemukset futsalista muiden maiden esimerkit
suomeen jalkapalloa tukevan talviharjoittelumuodon käyttö/testaaminen
12.4 FUTSALLINJAUKSEN SISÄLTÖ
TAITOKOULUT Fn ja F
syys – kevät, kesä futisliigassa. 1 krt/vko.
harjoittelu futsalin kautta marras – maaliskuu jaksolla.
FUTSAL PIIRISARJA En – D
Tampereen piirin futsal piirinsarjoihin osallistuminen marraskuu – maaliskuu jaksolla.
harjoittelu futsalin kautta samalla jaksolla.
KAUDEN TOIMINTAKERTOMUS TULEE TOIMITTAA SEURALLE (VALMENNUSPÄÄLLIKÖLLE) HETI KAUDEN LOPUSSA VIIMEISTÄÄN 15. LOKAKUUTA
12.5 FUTSAL VALMENNUSLINJAUS
Fin ja F: Henkilökohtainen taito, pelitaito, pelikäsityksen perusteet, fyysiset osa-alueet.
En ja E: Samat, mutta vähittäinen pelitaidon osuuden lisääntyminen ja pelikäsityksen syventäminen.
Dn ja D: Syventäminen aikaisemmin ja kertauksen kautta rutiinin ja varmuuden löytäminen.
KESÄ TALVI
SYKSY En –CJUNIORIJOUKKUEET KEVÄT
OTTELURYHMÄT
VASTUU VALMENTAJA
VALMENTAJA VALMENTAJA VALMENTAJA
KILPAILUKAUSI PÄÄTTYY
KILPAILUKAUSI ALKAA
TURNAUS
TURNAUS TURNAUS UUSI HARJOITUS
KAUSI ALKAA
TOIMINTATAUKO PORRASTETUSTI
LOMAJAKSO HARJOITUS- JA KILPATOIMINTA
JAOSTO JAOSTON UUSI
KAUSI ALKAA
JAOSTON TOIMINNAN SUUNNITTELU
JOUKKUEIDEN BUDJETTI KOKOUKSET
JAOSTON KAUSI PÄÄTTYY
En –C
JUNIORIJOUKKUEET TREENIRYHMÄT
FUTSAL TOIMINTA FUTSAL TOIMINTA ALKAA
FUTSAL TOIMINTA PÄÄTTYY
1 3 . J U N I O R I P Ä Ä L L I K K Ö J A VA L M E N N U S P Ä Ä L L I K K Ö
13.1 TEHTÄVÄT VALMENNUKSEN JOHTAJINA
Junioripäällikkö vastaa ikäluokista Fn - Dn.
Valmennuspäällikkö vastaa ikäluokista D- A ja kantaa kokonaisvastuun taktisesta johtamisesta
Tärkein tehtävä on vastata jalkapallojaoston IFA – ja ikäkausijoukkueiden valmennussuunnitelmasta ja valmennuslinjauksen kehittämisestä ja noudattamisesta ikävaihe periaatteen mukaisesti.
Lisäksi tehtävänä on kehittää jalkapallojaoston valmennuslinjausta yhdessä valmentajien kanssa.
Kehittävät jalkapallojaoston ikäluokille sekä pienenkenttien ja isonkenttien pelipaikkakohtaiset ja joukkuetaktiset suunnitelmat.
Osallistuvat valmennussuunnitelman käytännön toteutusten toimeenpanoon yhdessä ikäkausien vastuuvalmentajien ja joukkueiden valmentajien kanssa
Osallistuvat maalivahtivalmennuksen suunnittelemiseen yhdessä jalkapallojaoston maalivahtiklubin kanssa
Aloittavat ikäluokkien kaudet valmentajaryhmien ikäkausitapaamisella, missä suunnitellaan uuden kauden valmennus- ja toimintasuunnitelmaa
Ovat seuran edustajan kanssa mukana ikäluokkainfossa
Valvovat, että ikäkaudet toimivat valmennuslinjan ja jalkapallojaoston ohjeiden mukaisesti erilaisessa kilpailu- ja turnaustoiminnassa
Vastaavat toiminnastaan ensisijaisesti puheenjohtajalle, mutta raportoivat tarvittaessa toiminnasta myös johtoryhmälle, jolla on vastuuta operatiivisesta johtamisesta ikäluokkien valmennustoiminnassa.
Osallistuvat jalkapallojaoston kokouksiin, joissa raportoivat tarvittaessa seuran valmennuslinjauksen kehittämistarpeista ja sen toteuttamisesta.
Perehtyvät joukkueiden valmennukselliseen toimintaan ja tarvittaessa ovat velvollisia antamaan palautetta ja opastavat valmentajia tehtävässään
Seuraavat ja tukevat valmentajien toimintaa harjoituksissa ja otteluissa Kartoittavat yhdessä joukkueiden valmentajien kanssa jalkapallojaoston lahjakkaat pelaajat ja laativat pelaajien kehittämissuunnitelmat.
Vastaavat omalta osaltaan Nuori Suomi-arvojen toteutumisesta ja seuran sisäisten pelisääntöjen noudattamisesta jalkapallojaoston valmentajakunnan keskuudessa
13.2 TEKIJÖISTÄ HUOLEHTIMINEN
Junioripäällikkö ja valmennuspäällikkö toimivat työpareina johtaessaan jalkapallojaoston valmennustoimintaa.
Tehtäväeroja luonnollisesti on, mutta heidän välinen yhteistyön tulee toimia kitkattomasti.
Toimivat tarvittaessa valmentajien tukihenkilönä, motivoijana ja keskustelukumppanina
Toimivat palautteen antajana valmentajille palavereissa, harjoituksissa ja peleissä
Osallistuvat tarvittaessa vanhempien informoimiseen
Toimivat valmentajien esimiehenä vastuualueensa mukaisesti
Käyvät valmennusryhmien kanssa kauden aikana kehityskeskustelun Vastaavat tarvittaessa uusien ohjaajien ja valmentajien rekrytoinnista
yhdessä puheenjohtajan kanssa ja perehdyttävät uusia valmentajia tehtäviinsä
Pitävät yhteyttä joukkueiden valmentajiin
Joukkueiden ohjaajien ja valmentajien koulutukseen ohjaus
13.3 VALMENNUSLINJA JA PELAAJAKEHITYS
Valmennuslinjauksen päivittäminen
Valmennuspäällikkö vastaa C14 ja vanhempien talenttijunioreiden kehittämisestä yhdessä A- juniorijoukkueen valmentajan sekä edustusjoukkueen valmentajan kanssa. On tarvittaessa yhteydessä myös alueen muihin edustustason seuroihin pelaajan oikea-aikaisen ja oikeanlaisen kehittymisen varmistamiseksi.
Seuran filosofian mukaisesti etsiä lupaavat pelaajat ja laatia heille yksilöidyt kehitysohjelmat ja sopimukset
Varmistaa ikäluokka-ajattelun (jos seurassa on ikäluokka – ei joukkueajattelu) toteutuminen seurassa
Koko seuran valmennusjärjestelmän ja -filosofian luominen.
(näkemykset kirjataan Seuran linja -dokumentiksi siten, että se voidaan hyväksyä jalkapallojaoston vuosikokouksessa)
Yksilöllisten harjoitusohjelmien räätälöinti tarvittaessa talenttipelaajille Joukkueiden kausi / kuukausi suunnitelmien tarkastus ja valvominen Materiaalien tuottaminen; harjoituspäiväkirja, kausisuunnitelmapohjat,
harjoitusmalleja, valmennuslinjat yms.
Osallistuu tarvittaessa kilpailullisten joukkueiden pelaajavalintoihin ja joukkuesiirtoihin
Junioripäällikkö organisoi uusien ikäluokkien perustamisen yhdessä toiminnanjohtajan sekä muiden toimihenkilöiden kanssa
Ohjeistaa pelaajien siirtymisestä joukkueesta toiseen
Suunnittelee yhdessä valmentajan kanssa, mille sarjatasolle joukkue ilmoitetaan
Junioripäällikkö vastaa jalkapallojaoston E - Fn valmennuksellisesta ja toiminnallisesta suunnittelusta ja toteuttamisesta yhdessä
13.4 TOIMISTO- JA MUUT ASIAT
Valmennuslinjan vaativat toimistotehtävät
Ottelujen koordinointi tarvittaessa yhteistyössä vastuuvalmentajien ja seuran kilpailusihteerin kanssa
Erikseen sovittavan joukkueen/ikäluokan valmentaminen Seura- päivässä, joukkuekuvauksissa ja turnauksissa mukana
13.5 TIEDOTTAMINEN
Kokoon kutsuu valmentajapalaverit ja jaoston kokoukset
Viestinnän suunnittelua yhdessä esim. toiminnanjohtajan kanssa On mukana joukkueiden avaus ja tarvittaessa muissa palavereissa Seuran ulkoisen kuvan kehittäminen
Osallistuu nettisivujen sisällön tuottamiseen
13.6 SEURAN YLEINEN KEHITYSTYÖ
Osallistuu seuran uuden kauden suunnitteluun muiden toimihenkilöiden kanssa
Organisoi tarvittaessa jalkapallokoulut ja erilaiset futisleirit Organisoi erityisryhmät, kuten IFA- toiminta
Yhteistyö muiden lajien kanssa, sekä seurojen
Organisoi taitoharjoittelun/taitokulttuurin kehitystyöhön liittyvät asiat kehittää erityistoimia vuosittain päätettäviin osa-alueisiin (esim.
tyttöfutisvuosi tms..)
Seuran ulkoisen kuvan kehittäminen
13.7 VALMENTAJIEN KOULUTUSOHJELMA
Toimii jalkapallojaoston koulutus- ja valmennusjärjestelmän edistäjänä Vastuuvalmentajaryhmän vetäjän toimii valmennuspäällikkö
Organisoi seuran sisäisen ja SPL:n/piirien koulutukset
Kutsuvat kokoon valmentajien palaverit ja suunnittelevat kausittain käsiteltävät asiat. Valmennuspäällikkö toimii erilaisten valmentajien kokousten vetäjänä.
Hankkii tietoa kansallisesta ja kansainvälisestä koulutuksesta
13.8 VARUSTEASIAT
Osallistuvat ohjeistamaan valmentajat ja ikäluokat yhtenäisten peliasujen, verkkareiden yms. varusteiden hankintaan.
Valmennusjohdon eräs tehtävä on seurakuvan vahvistaminen ja yhtenäiset varusteet ovat eräs tekijä myönteisessä seurakuvassa.
13.9 OLOSUHDEASIAT
Määrittelee yhdessä toiminnanjohtajan kanssa kenttä- ja hallivuorojen jaon
Osallistuvat harjoituspaikka ja jaon linjauksiin
13.10 JALKAPALLOJAOSTO – JUNIORIJOUKKUEET – YHTEISTYÖ
Edustus jalkapallojaostossa
Riitatilanteiden ratkominen ensin yhdessä kyseisen valmentajan kanssa ja tarvittaessa asian tuominen johtoryhmään
13.11 YHTEYDENPITO
Yhteyshenkilö joukkueille ja ulkopuolisille tahoille
Ohjaajien ja valmentajien 1) tukihenkilönä ja 2) yhteyshenkilönä