KIRJA-ARVIOT
319 AIKUISKASVATUS 4’2013
21 tapaa, sanaa ja tekoa yrittäjyydestä
Terho Puustinen & Mika Mäkeläinen (2013):
Taivas + Helvetti. 21 tarinaa suomalaisista yrittäjistä.
One on one publishing. Espoo. 263 s.
ISBN 978-952-67946-0-0
Yrittäjyyden oranssissa kirjassa Taivas + Helvetti kannustetaan aloittamaan yrittäjyyskulttuurin vallankumous kirja kerrallaan. Jo- kaista ostettua kirjaa kohden sen tekijät lahjoittavat toisen kappa- leen lukio-opintonsa päättävälle tai ammattikorkeakoulusta val- mistuvalle nuorelle. Taivas + Hel- vetti -kirjan antaminen nuorelle on yhdessä tekemisen ele, jollaisia maamme hallitus tavoittelee alku- vuonna annetulla nuorisotakuulla.
Nuorisotakuu on yhteisölli- nen projekti ja viestinnällinen il- miö, jota Taivas + Helvetti edistää uskollisesti. Kirja johdattelee lu- kijansa mainoksen tavoin Face- book-yhteisöönsä osallistumaan, jakamaan ja tykkäämään.
Taivas + Helvetti on kuin oranssi lippu, joka liehuu Twitter- mikroblogipalvelun tileillä. Vaik- ka lippua kannatellaan yhdessä sosiaalisessa mediassa, itse kirjas- sa tekemisen edestä putoaa pois yhdessä-sana, sillä 21 suomalai- sen yrittäjän alustukset tiivistyvät (yksin) yrittämiseen.
YRITTÄJISTÄ ODOTETAAN NUORISOTAKUUN TAKAAJIA
Puustinen ja Mäkeläinen ovat tulkinneet ja tiivistäneet haas- tattelunsa viiden, kuuden sivun mittaisiksi henkilö- ja yritysku-
viksi, joissa kohtalo alistetaan te- oille. Haastattelut muistuttavat tyylillisesti Dan Brownin uusinta romaania, koska molemmat tai- vuttavat draaman kaarta sujuvasti Jumalainen näytelmä oppaanaan.
Suomalainen yrittäjyys on puet- tu lähes raamatullisiksi kasvu- ja kehityskertomuksiksi siitä, kuin- ka kiirastulesta kiivetään takaisin maankamaralle ja siitä ylöspäin.
Puheenvuoron saaneet yrittä- jät eivät kiipeä yksin, vaan Suomi pitää yhteiskuntana epätoivoisella otteellaan kiinni heidän jaloistaan.
Kertoessaan itsestään yrittäjät ky- syvät sivulausein, kuinka Suomen käy. He tunnistavat ja tunnustavat nuorisotakuun toteutumisen kal- taiset yhteiskunnalliset odotukset.
Esimerkiksi Rovion ja Supercellin perustajat sanovat haastatteluis- saan, että pelitalojen harteille on sovitettu jo pitkään post-nokialai- sen Suomen sankariviittaa, mihin he eivät itse ole yksin valmiita pu- keutumaan.
Taivas + Helvetti kertoo tari- noita suomalaisista yrittäjistä, joi- den teot syntyvät ja muovautuvat henkilökohtaisten kokemusten ja yhteiskunnallisten ilmiöiden jän- nitteistä. Rekolan Kukkatalon pe- rustanut Teemu Nikkanen ryhtyi yrittäjäksi kamppailtuaan koulussa lukivaikeutensa kanssa. ”Haluan
vain tehdä, en lukea. Opo oli kuin tiiliseinä, joka kaatuu päälle. Se oli vanhan ajan opo ja sanoi, että elä- mäni menee pieleen, jos lopetan opiskelun ja rupean yrittäjäksi.”
Nikkasen kokemukset koet- televat nuorisotakuuta vanhan isännän vitsan lailla. Se viuhuu yh- teiskunnallisina rooleina ja odo- tuksina, eikä esimerkiksi Nikkasta kannustavana renkinä. Puustinen ja Mäkeläinen haluavat paljastaa tällaisia jännitteitä haastatteluil- laan. Kirja osoittaa yrittäjyyden hajoavan erilaisiksi yksilöllisyyttä korostavaksi tulkinnoiksi, joita aikuiskasvatuskirjallisuus kuvaa esimerkiksi toimijuudeksi resurs- seineen, rajoineen ja rakenteineen.
YRITTÄJÄN
HENKILÖKOHTAISET RESURSSIT
Taivas + Helvetti havainnollistaa ansioituneesti, kuinka monimuo- toinen suomalainen yksityissek- tori yrittäjineen on. Yksityisyrit- täjä-sanan etuliite ei alleviivaa ainoastaan eroa kunta- ja valtio- työnantajaan, vaan yrittäjyyden oranssissa kirjassa se korostaa oman osaamisen, henkilöstön ja sijoittajien taloudellisen luotta- muksen kaltaisia resursseja, joita yrittäjä hyödyntää työssään ja yri- tyksensä kehittämisessä.
320
Taivas + Helvetti toistaa perin- teisiäkin tarinoita yrittäjistä, jotka ovat organisoineet harrastuksensa tai mielenkiinnon kohteensa työk- seen. Rovion vihaiset linnut lentä- mään ampunut Niklas Hed ko- kee yrittäjyyden naiivistikin itselle siistien asioiden tekemiseksi. Yrit- täjät viittaavat haastatteluissaan myös liikeideaoivalluksia luoviin henkilökohtaisiin kokemuksiin.
Esimerkiksi Nina Ignatius alkoi suunnitella vauvanvaatteita peh- meistä bambukuiduista synnytet- tyään lapsensa keskosena.
Kirja luo ymmärrystä myös yrityksen elinkaaresta ja -tilasta.
Haastatteluissa ei kuvata ainoas- taan yrityksen perustamista, vaan niissä havainnollistetaan erilaisia työtä suuntaavia pyrkimyksiä ja päämääriä. Mikko Kodisojan Su- percell on Rovion ohella suoma- laisen uuden teollisuuden airuita ja vaikka hän kantaa huolta myös rahasta, hän pitää huolta ennen muuta yrityksensä maineesta.
Berndt Von Frenckelin haastatte- lu kuvaa sen sijaan perheyrityksen perinteen ja omien juurien katkai- semista silloin, kun se on järkevää.
Nykyisten työpaikkojen säilyt- täminen, kannattavien työpaikko- jen luominen ja uusien työnteki- jöiden rekrytointi ovat nuorisota- kuun keinoja ja päämääriä. Taivas
+ Helvetti kohtaa nuorisotakuun kahdella tavalla. Toisten henkilö- kuvien kannustaessa arvioimaan yrittäjyyttä itsensä työllistämisenä toiset niistä selventävät yrittäjien mahdollisuutta työllistää.
Konepajayrittäjä Juhani Lehti muistuttaa, ettei yrittäminen ole ainoastaan työpaikkojen luontia, eikä työllistäminen ole yrittäjän en- sisijainen tehtävä, vaikka yrittäjä voi hänen mukaansa menestyä yhdes- sä työntekijöidensä kanssa. Yrittäjä työllistää, muttei yksin sen ilosta.
MINNE MENET SUOMI?
Taivas + Helvetti haluaa olla hen- kilö- ja yrityskuvakokoelmana osa nuorisotakuun kaltaista yhteisöl- listä projektia. Se inspiroi perus- tamaan esimerkiksi yhden yhteis- kunnallisen yrityksen. Silti se tois- taa tarinoita yksinäisistä yrittäjistä ja henkilökohtaisista teoista, joita vasten yhteisöllisyys näyttäytyy ra- joina ja rajoituksina.
Pekka Siivonen-Uotila todistaa kirjan synkimpänä hyvinvointiyh- teiskuntakriitikkona ”yhteisen sini- valkoisen projektin” kuolinkamp- pailua. Hänen mukaansa ”jäljellä on vain läjä sitkeitä myyttejä” suo- malaisesta työstä, joita esimerkiksi ammattiyhdistysliike epätoivoi- sesti uusintaa. Siivonen-Uotila laatii tarinassaan omaa jumalaista
näytelmäänsä, jossa yrittäjä koh- taa lyhyesti yhteiskunnan, kunnes jatkaa kiipeämistään eri suuntaan.
Henri Elo kirjoittaa Kauppa- lehden blogissaan, kuinka Taivas + Helvetti on hänelle yhteiskun- nallisesti merkittävä, sillä sen an- taminen opiskelijalle on yrittä- jyyskasvatusta parhaimmillaan.
Se ei hänen mielestään kuihdu työryhmiksi, joista nuorisotakuu- ta on parjattu ennen kuin sitä on kunnolla alettu pyytääkään.
Kirja on mielenkiintoinen tut- kielma yksin ja yhdessä tekemisen sekä yhteisöllisyyden eronteoista taantumasta toipuvassa Suomessa.
Luodakseen yritteliäisyyttä laajasti ja edistääkseen nuoriso- takuuta Taivas + Helvetti kaipaa mielestäni tulkintatyökaluikseen kaikki neljä P:tä, joista nuorisota- kuu rakentuu: public, private, peop- le ja partnership. Nämä ovat nuori- sotakuun avainsanoja, joita vasten kirja kuitenkin näyttää häivyttävän suomalainen-etuliitteensä. Kirja nimenomaan haluaa kertoa suo- malaisista yrittäjistä. Silti ikään kuin irrottaa yritykset ja yrittäjät kontekstistaan, kuten koulutuk- sesta tai kansantaloudesta.
Mikko Lehtonen tiedottaja
Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura ATS ry
