• Ei tuloksia

MARJATTA MARIN IN MEMORIAM näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "MARJATTA MARIN IN MEMORIAM näkymä"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

ajankohtaista

Gerontologia 1/2019 15

Marjatta Marin in memoriam

Jyväskylän yliopiston eläkkeel- lä ollut sosiaaligerontologian professori Marjatta Marin kuoli viime joulukuun 17. päi- vänä pitkään kestäneen sairau - den murtamana. Kuo piossa vuonna 1936 syntynyt Marin oli kuollessaan 82-vuotias.

Ylioppilaaksi tultuaan vuon na 1956 Marin aloitti sa - man vuoden syksyllä sosiolo- gian opinnot Helsingin yli- opistossa. Erik Allardtin, suo - malaisen sosiologian keskei- sen hahmon, oppilaana Ma ri - nin opinnot etenivät ripeästi, ja vuosina 1961–1971 hän jo toimi sosiologian assistentti- na. Tohtoriksi Marin väitteli vuonna 1971 aiheenaan tiede- kunnat opintoympäristöinä – opiskelu ja opiskelijat Hel- sin gin yliopistossa vuosina 1962–68. Samana vuonna hä- net nimitettiin sosiologian do sentiksi, minkä jälkeen hän viransijaisena hoiti myös Allardtin – Marinin mukaan

”todellisen mentorinsa, henki- sen oppi-isänsä” – professorin virkaa.

Vuonna 1972 Marin sai myös sosiologian apulaispro- fessuurin Jyväskylän yliopis- tossa. Virassa hän jatkoi vuo- teen 1994 hoitaen pitkään

Erityisesti Marin korosti, että sosiaaligerontologia on sosio- logista tutkimusta, jonka koh- teena on ikääntyminen ja elä- mänkulku kokonaisuudessaan, lapsuudesta aina vanhuuteen.

Tämä näkyi hyvin myös hänen tutkimustoiminnassaan. Vii- meisinä työvuosinaan ja vielä eläkkeelle jäätyäänkin Mari- nin kiinnostuksen ja kirjoi- tusten kohteina olivat muun muassa hyvä vanheneminen ja sen yhteiskunnalliset ehdot, vanhuuden muuttuva rooli, perheet, sukupolvet ja sosiaa- liset verkostot ja vanhuuden paikallisuus. Viimeisessä ar- tikkelissaan Marin paneutui jälleen iän ja elämänkulun problematiikkaan.

Marin vaikutti ikäänty mis - tutkimukseen myös muu toin.

Hän oli aikaan saatta mas sa ja alkuun johtamas sa valtakun- nallista Ikään ty minen, hyvin - vointi ja teknologia -tut ki ja- koulua, joka kokosi toiminta- aikanaan laajasti jatko- opis- ke lijoita ja edesauttoi suoma - laisten ikääntymistut ki joiden verkostoitumista. Ma ri nilla oli myös vahva vaikutus siihen, että ikääntymistutkimuksen monitieteisyys kehittyi erityi - sesti Jyväskylän yliopistossa.

Marin oli hyvin verkostoitu- nut kansainvälisesti, erityi- sesti amerikkalaisen perhe- ja sukupolvitutkimuksen suun- myös silloisen sosiologian

professorin Faina Jyrkilän vir- kaa. Seuraavana vuonna Ma- rin nimitettiin Suomen ensim - mäiseen sosiaaligerontolo- gian professuuriin, josta hän jäi eläkkeelle vuonna 2001.

Yliopistoihmisenä ja sosio - logina Marjatta Marin oli mo - nipuolinen ja laaja-alainen.

Hän oli tunnettu ja tunnistet- tu, hyvä ja innostava opettaja.

Tutkijana ja keskustelijana hänen kiinnostuksensa suun- tautui niin perheeseen ja su- kupolvien välisiin suhteisiin kuin myös sosiaalisiin verkos- toihin ja sosiaalisen pääoman merkitykseen ihmis ten väli- sissä suhteissa. Tutkimus toi - mintaa kohdistui vahvas ti myös kasvatuksen ja korkea- koulutuksen alueille. Hallin- toa kaan Marin ei kavahtanut:

hän toimi muun muassa tiede- kuntansa dekaanina, yliopis- ton vararehtorina sekä Suo - men Akatemian yhteiskunta- tieteellisen toimikun nan jäse- nenä ja varapuheen johtajana.

Erityisesti Marin korosti ja toimi niin yliopiston kuin tut- kimuksenkin kansainvälisty- misen puolesta. Marin oli ak- tiivinen myös yliopiston ulko- puolisessa järjestömaailmassa.

Sosiaaligerontologina Ma

-

rin jatkoi Jyväskylän Faina Jyrkilän aloittamaa ikäänty- mistutkimuksen perinnettä.

(2)

Gerontologia 1/2019 16

taan, minkä seurauksena mo- net alan keskeiset tutkijat vie- railivat niin Jyväskylässä kuin myös muualla Suomessa.

Henkilökohtaisesti muis- tan Marjatan innostavana ja kannustavana sosiaaligeronto- logina ja kollegana. Tutustuin häneen erilaisissa seminaareis - sa ja muissa tilanteissa päädyt- tyäni ikääntymistutkimuksen alueelle 1980-luvun puolen- välin jälkeen. Sittemmin Mar - jatta toimi väitöskirjani vasta- väittäjänä ja kehotti minua

myös hakemaan sosiaalige- ron tologian dosentuuria Jy väs - kylästä. Lukuvuoden 1998–

1999 toimin hänen viransijai- senaan. Marjatan jäätyä eläk- keelle aloitin hänen seuraaja- naan elokuussa vuonna 2001.

Itselleni merkittävä seikka vi- rantäytössä oli se, että yhte- nä lausunnonantajana toimi Marjatan oppi-isä Erik Allardt.

Kaiken kaikkiaan geron- tologinen ja erityisesti sosiaa- ligerontologinen tutkimusyh- teisö voi muistaa Marjatta

Marinin kannustavana ja in- nostavana tutkijana ja opetta- jana, jonka vaikutus sosiaali- gerontologisen tutkimuksen laajenemiseen ja vahvistumi- seen ei aina ole ollut niin nä- kyvää verrattuna siihen, mi- ten merkittävää se on ollut.

Kiitokset, Marjatta! Hyvää matkaa!

Jyrki Jyrkämä

Sosiaaligerontologian professori, emeritus

Jyväskylän yliopisto

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

45 Liljedal (1756–1814) oli auskultoinut Vaasan hovioikeudessa, ja hän oli myös toiminut Vaasassa kämnerinoikeuden puheenjohtajana sekä pormestarin viransijaisena.. Liljedal oli

Omankin ko- kemukseni perusteella tiedän, että Salminen oli vaativa esimies: hän odotti, että tehtävät hoide- taan ajallaan ja kelvollisesti.. Kunnollisesti valmis- tellut

Samalla kun Marjatta Okko vuonna 1988 iloitsi kahden uuden apulaisprofessorin nimittämisestä kirjastotietieteeseen ja informatiikkaan ja ennakoi eläkkeelle siirty- mistään,

Samana vuonna valittiin hän Riajaanin kansakoulun opettaliaksi ja hoiti tätä virkaa vuo- teen 190l3, jolloin otti siitä e-ron, saa- den eläkkeen.. nttori':lsa fa

Virkanaiseksi Mendelin ryhtyi vuonna 1906, samana vuonna kuin hänen äitinsä kuoli.. Hän toimi

Samana vuonna sääntöihin muutettiin myös toimialueeksi vain Laukaan kunta.. Ensimmäiseen

Seuraavana vuonna kauppa- ja teollisuusminis- teriö alkoi myöntää suoria tukia yritysten tut- kimus- ja kehittämistoimintaan, ja tämä oli myös samana vuonna 1967 perustetun Sitran

Marin kielen konjunktiossa käytettävät konjunktiivit ovat seuraavat: mer- kityksessä 'ja' myönteiset ja yksinkertaiset åen, åa, i, kontaminaatio åa i, lii- tepartikkeli -at