• Ei tuloksia

Seppo Niemelä in memoriam näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Seppo Niemelä in memoriam näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

E

lokuun sunnuntaina 2.8.2015 kuoli kansalais- vaikuttamisen ja vapaan sivistystyön, aikuis- kasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan tärkeä vai- kuttaja, lehtimies ja tietokirjailija FT Seppo Niemelä.

Seppo Niemelän persoona ei jättänyt ketään kylmäk- si. Hänen vahva ja juureva elämänotteensa ja elämän- työnsä on jättänyt syvän jäljen suomalaisen sivistys-ja kulttuurityön ehtoihin ja edellytyksiin.

Niemelä oli vahvasti mukana kansalaisvaikut- tamisen politiikkaohjelman vetäjänä, Yleisradion hallintoneuvoston jäsenenä ja puheenjohtajana ja monissa luottamustehtävissä, esimerkiksi Aikuiskas- vatus-lehden toimituskunnan jäsenenä. Sanomaleh- timiehenä hän toimi muun muassa Suomenmaan päätoimittajana.

Niemelä oli koko elämänsä virkeä ja uusia ide- oita tuoreella tavalla generoiva henkilö, jonka luo- mat uudet teoreettiset käsitteet, kuten opinnollinen kuntoutus, ohjasivat vapaan sivistystyön käytäntöjä myös toiminnan tasolla. Vapaan Sivistystyön Yh- teisjärjestön pääsihteerinä ja aikuiskasvatuksen ja kansalaisvaikuttamisen tutkijana Niemelä oli huo- lestunut sosiaalisen katoamisesta oppimisesta ja vapaasta sivistystyöstä. Hän oli huolestunut yhteis- työn ja yhteisöllisyyden rakenteiden romuttumises- ta suomalaisessa yhteiskunnassa laajemmin ja puolsi esimerkiksi ajatusta, että ”kunnan tulee olla ihmiselle käsitettävän kokoinen”. Viime vuosina hän oli myös ideoimassa ja tukemassa perhekansanopiston ide- an kehittelyä vapaassa sivistystyössä. Hän oli myös erittäin huolestunut siitä, mitä tapahtuu suomalai- sen yliopistolaitoksen sivistystehtävälle. Hänen mu- kaansa yliopistoissa ”jyrää” nykyään pelkästään ta- lous, ja yliopistot ovat unohtaneet kansallisen sivis- tystehtävänsä. Yliopistot ovat sortuneet matkimaan

”huippuun viritettyjä teollisia prosesseja”.

Seppo Niemelä kokosi elämäntyönsä väittele- mällä sosiaalipedagogiikasta aiheenaan Sivistyminen.

Sivistystarve, -pedagogiikka ja -politiikka pohjoismaises- sa kansansivistystraditiossa (2011). Myöhemmin hän aktiivisena verkkokirjoittelijana kertoi, että asia, joka häntä edelleen eniten innostaa ja kiinnostaa, on juuri eri elämänvaiheissa olevien ihmisten kasvun ja sivis- tyksen prosessit ja niiden tukeminen.

Innostavana puhujana ja kirjoittajana hän halusi herättää ja auttaa kuulijoitaan ja lukijoitaan löytä- mään omassa elämässään kunkin ainutkertaisen ja omaehtoisen toimintakyvyn, potentiaalit ja luovuu- den, mikä voi johtaa ”oman jutun” löytymiseen. Nie- melä toimi elämässään eräänlaisena sosiaalisena ja kulttuurisena innostajana. Useissa yhteyksissä hän kannusti opiskelijoita löytämään oman tiensä. Tä- hän kasvuun tarvitaan elävää vuorovaikutusta ja so- siaalisuutta. Luennoissaan ja kirjoituksissaan hän oli kiinnostunut sellaisesta sivistyspedagogiikasta, joka mahdollistaa yksilölle kokemuksen oman elämänsä arvokkuudesta ja elämän merkityksellisyydestä.

Kansalaisvaikuttamisen, vapaan sivistystyön, ai- kuiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan tärkeänä ja keskeisenä vaikuttajana Seppo Niemelä on jättänyt merkittävän vaikutuksen suomalaiseen kulttuuriin, yhteiskuntaan ja erityisesti henkilöihin, joilla oli ilo saada tuntea hänet henkilökohtaisesti. Hänen voima- kas viestinsä suomalaisen yhteiskunnan ja yliopisto- jen tilasta herättää meitä yhä: ”sivistys korahtelee tällä hetkellä henkitoreissaan”.

Tämä viesti kannustaa ja myös velvoittaa meitä jatkamaan Seppo Niemelän työtä sivistysyliopiston, vapaan sivistystyön, ihmisarvoisen ja rikkaan elämän ja kulttuurin puolustamiseksi.

Karin Filander Esihenkilö, pj.

Aikuiskasvatuksen Tutkimusseura

Tampereen yliopiston kasvatustieteiden yksikkö

Seppo Niemelä in memoriam

AIKuISKASVATuS 3’2015

237

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Vertailussa muuhun aikuiskoulutukseen sivistystyöntekijät käyttävät myös seuraavia rinnastuksia: sivistystyössä on demokraatti- nen, yhteiskuntaa uudistava ja

Vapaan sivistystyön järjestöjen työn kannal- ta edellä olevasta voidaan päätellä, että aikuis- kasvatuspolitiikan (mukaanlukien rahallinen tuki) vaikutus on

kille vapaan sivistystyön orgamsaa�101ll� ruttaa kyllä tehtäviä ja että kullakin orgamsaatJomuo­. dolla on omat erityispiirteensä, joiden pohjalta ne voivat

Tieteeseen on luotettu sosiaalisten kriisiemme ratkaisijana, mutta se itse on ajautunut kriisiin. Tieteestä itsestään on tullut yhteiskunnallinen cn- gelma. Portin

Jukka Tuomisto toteaa (1977), että aikuiskoulutus- sanan käyttöönotto 1960-luvulla kuvastaa sitä tendenssiä, että aikuiskasvatus halutaan tehdä kokonaisuudessaan, siis

pää.) Hänen jälkeensä puhui prof. Kosti Huuhka "Vapaan sivistystyön päämääristä". Hänen mukaansa vapaassa si­. vistyössä eletään ''pelkojen ja epäilyjen

Mutta voidaanko tällä tavalla myös perustella vapaan sivistystyön valtiollisen sää- telyn tehostamista. Eikö vapaan sivistystyön vapaus ja vapaaehtoisuus edellytä,

Liikenneministeriön asettama selvitys- mies Seppo Niemelä jätti tammikuussa 1993 yhdenmiehen kolmenkuukauden selvityksen (1/93) julkisen palvelun ase- masta