Dnro ISY-2007-Y-255 Annettu julkipanon jälkeen
25.2.2009
ASIA Laaninsuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa sekä Laa- ninpuron siirtämistä koskeva vesitalouslupa ja töidenaloittamislupa, Pieksämäki
HAKIJA Vapo Oy
PL 22
40101 Jyväskylä
TOIMINTA JA SIJAINTI
Ympäristölupahakemus koskee Laaninsuon turvetuotantoa uudella 70,1 ha:n tuotanto- alalla sekä toiminnanaloittamislupaa. Lisäksi haetaan vesilain 2 luvun 2 §:n mukaista lupaa Laaninpuron uoman siirtämiseen sekä töidenaloittamislupaa.
Laaninsuon turvetuotantoalue sijaitsee noin 6 km Pieksämäen kaupungin keskustaa- jamasta pohjoiseen.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE, LUPAVIRANOMAINEN JA ASIAN VIREILLETULO Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli 10 ha.
Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.
Hakemus on tullut vireille 15.11.2007 ja sitä on täydennetty 23.1. ja 8.10.2008.
HAKEMUKSEN SISÄLTÖ
Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja kaavoitustilanne
Tuotantoalue on uusi eikä sillä ole aikaisempia lupia.
Hakija omistaa Laaninsuolla maata 85,9 ha.
Etelä-Savon seutukaavassa (vahvistettu 18.12.2000) Laanisuon alueella ei ole alueva- rauksia. Laaninsuon ympäristö on merkitty Vangasniemen maa- ja metsätalousvaltai- seksi alueeksi (M 02.90). Lisäksi tuotantoalueen läheisyydessä on Tahilammen–
Maaveden paikallistien 15234 liikennealue (yt 18.241).
Toiminta Laaninsuon kunnostaminen turvetuotantoon aloitetaan ympäristöluvan täytäntöön- panokelpoiseksi tulemisen jälkeen. Kuntoonpanovaihe kestää 1–3 vuotta.
Alueen kunnostus turvetuotantoon aloitetaan rakentamalla tiestö, poistamalla alueen puusto ja kaivamalla alueen ympärille eristysojat ja paloaltaat, vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat sekä reuna- ja sarkaojat sarkaojasyvennyksineen, päisteputki- neen ja lietteenpidättimineen. Tarpeettoman kuormituksen välttämiseksi työt pyritään tekemään mahdollisimman vähävetisinä aikoina. Routakerrosta hyödynnetään suon vetisimpien osien kuntoonpanossa.
Laaninsuon turvetuotantoalue muodostuu viidestä lohkosta, joiden tuotantoala on 66,1 ha, sekä kolmesta auma-alueesta, joiden yhteisala on 4,0 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Sijoittelussa huomioidaan 400 m:n vähimmäisetäisyys asutukseen.
Jyrsinpolttoturvetta tuotetaan mekaanisella kokoojavaunulla ja alkuvuosina myös ym- päristöturvetta toisioerottimella varustetulla imuvaunulla. Vuotuinen tuotantomäärä on noin 40 000 m3. Tuotannon arvioidaan kestävän vuoteen 2035.
Turvetuotannon loputtua alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat pois- tetaan alueelta. Tuotannosta poistuvat alueet mahdollisuuksien mukaan joko metsite- tään tai otetaan viljelykäyttöön.
Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön
Laaninsuon tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan kahden laskeutusaltaan ja pinta- valutuskentän kautta laskuojassa Laaninpuroon, josta edelleen Kohisevanjokea myö- ten reitille Ylä-Siili–Ala-Siili–Naarajärvi.
Pintavalutuskentän pinta-ala on 3,2 ha ja valuma-alue 75 ha. Kentän pinta-ala on 4,2 % valuma-alueesta. Kenttä on metsäojitettua suoaluetta, jolla tehdään tarpeelliset ojien tukkimiset yms. toimenpiteet kentän toimintakyvyn varmistamiseksi. Kenttä si- jaitsee Tornator Oy:n omistamalla maalla. Kenttäaluetta koskevasta määräalakaupasta on alustavasti sovittu.
Laaninsuon tuotantoalue on metsäojitettua aluetta. Hankealueen päästöjä vesistöön nykytilanteessa voidaan arvioida metsäojitettujen suoalueiden vedenlaatutietojen pe- rusteella (kiintoaine 3,9 mg/l, kemiallinen hapen kulutus (CODMn) 27 mg/l, typpi 680 μg/l ja fosfori 27 μg/l). Valunnalla 1 mm/d (valuma n. 12 l/s km2) laskettuna Laa- ninsuon hankealueelta huuhtoutuu nykytilanteessa yhteensä noin 2,7 kg/d kiintoainet- ta, 19 kg/d orgaanista ainetta (CODMn), 0,5 kg/d typpeä ja 0,02 kg/d fosforia.
Kuntoonpanovaiheen tarkkailusoiden ominaiskuormitukset ovat olleet keskimäärin 40 % suurempia kuin tuotantovaiheen tarkkailusoilla. Kuormituserot ovat suurempia erityisesti talvella ja keväällä. Kuntoonpanotyöt ajoittuvat usein talvikauteen.
Perustason vesiensuojelumenetelmällä (laskeutusaltaat) varustettujen soiden keski- määräiset brutto-ominaiskuormitusluvut vuosina 1999–2006 sekä pintavalutuskentäl- listen soiden brutto-ominaiskuormitukset vuositasolla on esitetty oheisessa taulukossa.
Kiintoaine kg/ha a Kok.P
kg/ha a Kok.N kg/ha a
Laskeutusallas 55 0,34 12,2
Pintavaluntakettä 20 0,16 6,7
Pintavalutuskenttä pienentää kiintoainekuormitusta 55–72 %, fosforikuormitusta 46–
57 % ja typpikuormitusta 30–58 %. Pintavalutuskenttien keskimääräisillä reduktioilla (kiintoaine - 65 %, fosfori -50 %, typpi -45 %) perustason kuormituksista laskettuna on arvioitu Laaninsuon turvetuotantoalueelta vesistöön menevän bruttokuormituksen olevan suon kuntoonpano- ja tuotantovaiheessa seuraava.
Toimintavaihe Kiintoaine kg/ a Kok.P
kg/a Kok.N kg/a Kuntoonpano 1923 15,5 661
Tuotanto 1373 11,1 472
Pöly, melu ja liikenne
Turvetuotannon pölyhaitat liittyvät jyrsinturpeen tuotantoon, lastaukseen ja turpeen kuljetukseen. Turpeen laatu ja ominaisuudet vaikuttaa pölyävyyteen. Mitä maa- tuneempaa ja kuivempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Turvetuotannon eri työ- vaiheet, sääolot ja tuulen nopeus ja suunta vaikuttavat pölyn leviämiseen. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttavat myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaava puusto. Laaninsuolla on käytössä mekaaninen kokoojavaunu, jonka aiheut- tama pölyäminen on melko vähäistä myös kuormausvaiheessa.
Turvetuotannon aiheuttaman pölyämisen viihtyvyyshaittaa esiintyy avoimessa maas- tossa noin 500 m:n etäisyydelle. Yli 1 000 m:n päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 m:n etäisyydellä pölylähteestä. Kasvillisuuden on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön.
Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa.
Turvetuotannon aiheuttama melu on peräisin työkoneista ja raskaiden kuljetusajo- neuvojen liikkumisesta. Tehtyjen selvitysten mukaan turvetuotannon työvaiheista jyr- sintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 dB:n melua 100–200 m:n etäisyydelle työskentelykohdasta. Turvekenttien kunnostustyöt aiheuttavat laskennal- lisen arvion perusteella 55 dB:n melutasoja 300–400 m:n etäisyydelle työskentely- kohdasta.
Energiaturve toimitetaan asiakkaille maantiekuljetuksina pääasiassa lämmityskaudella (loka-huhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Tuotantomäärän kuljetta- miseen tarvitaan vuosittain noin 280 rekka-autokuormaa. Tuotantoaikana työmaalii- kenne on työntekijöiden henkilöautoliikennettä.
Varastointi ja jätteet
Urakoitsijat säilyttävät polttoaineitaan siirrettävissä säiliöissä pelastussuunnitelmassa osoitetuissa paikoissa tiiviillä ja kantavalla alustalla. Säiliöiden koko on 3–5 m3 ja säi- liöissä olevan polttoaineiden määrä alle 15 m3. Tuotantokauden aikana kulutetaan polttoaineita noin 36 m3.
Tuotannossa syntyy vuosittain jäteöljyä 240 l, kiinteää öljyjätettä 40 kg, akkuja 12 kg, sekajätettä 1 000 kg, aumamuovia 2 000 kg ja rautaromua 160 kg. Urakoitsijat toimit- tavat jätteet niiden erityisille keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista ne toimi- tetaan luvalliseen jätteiden tai ongelmajätteiden käsittelypaikkaan. Metalliromu myy- dään kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan sekä hyödynnetään ener- giana tai kierrättämällä.
Turvetuotantoalueen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman (8.7.2008) mukaan tuotantoaikana syntyy kantoja ja muuta puuainesta 42 000 m3, joka välivarastoidaan tuotantoalueella ja käytetään polttoaineena energian tuotannossa. Mineraalimaat ojien kaivusta (17 500 m3) käytetään taimikoiden kasvupohjana ja pellon pohjamaana tai ne sijoitetaan ojien viereen. Kivet (35 m3) käytetään teiden rungoissa, sijoitetaan syrjään tai upotetaan maahan. Lasketusaltaiden lietteet (70 m3) siirretään tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeeksi tai käytetään maisemoinnissa. Kaivannaisjätteistä ei aiheudu ym- päristövaikutuksia.
Laaninpuron siirto
Laaninpuro on tarkoitus siirtää suunnitellun turvetyömaan ja pintavalutuskentän pai- kalta kulkemaan niiden ohitse ja samalla oikaisemaan sen kulkua ennen Jokilehto- nimistä kivennäismaan saareketta. Kaivettava uoma kulkee pääosin suunnitellun työ- maan laitaa 567 m ja noin 250 m soistuneen metsäkannaksen poikki takaisin Laanin- puroon.
Kaivumaat levitetään noin 1 m:n paksuisena kerroksena ojan molemmin puolin. Ojan kaivuun ja maiden levitykseen on maanomistajan (Tornator Oy) suostumus.
Pääosin kyseessä ei ole varsinainen kuivatushanke. Suuruusluokaltaan kaivu vastaa kokonaan uuden laskuojan kaivamista tai olemassa olevan ojan sellaiseksi suurenta- mista, jollainen sisältyy useimpiin turvetuotantohankkeisiin. Maaperä on moreenia ei- kä samentumia alapuolisessa Laaninpurossa, Kohisevanjoessa ja Ylä-Siilissä aiheudu.
Ranta-alueisiin liittyvää käyttöä on Ylä-Siilissä noin 4,3 km:n päässä. Vaikutukset jää- vät ylemmäksi ja hyvin lieviksi.
Karttatarkastelun perusteella Laaninpuroa on oikaistu ja perattu Laaninsuon alueella.
Puron molemmille puolille on kaivettu runsaasti metsäojia (50 ojaa). Kyseessä ei ole luonnontilaiseen uomaan kohdistuvasta toimenpiteistä, joka vesilain 1 luvun 17a §:n mukaan edellyttäisi poikkeuslupaa. Toimenpiteet kohdistuvat kaivutöin rakennettuun uomaan ja sen siirtämiseen uuteen paikkaan.
Toiminta-alueen ympäristö ja toiminnan vaikutus siihen Tuotantoalueen nykytila
Laaninsuo on pääsin metsäojitettua, etupäässä mäntyä kasvavaa rämemuuttumaa. Mo- nin paikoin suo on muuttunut turvekankaaksi. Suolla on tehty useita harvennushakkui- ta. Luonnontilaista suota alueella on hyvin vähän, lähinnä isovarpurämeinä.
Suolla ei tiedetä olevan uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja eikä niitä vuoden 2008 kas- villisuus- ja linnustoselvityksessä havaittu.
Metsäisellä alueella tuotannon aiheuttamat muutokset maisemassa eivät näy etäälle.
Asutus ja maankäyttö
Hankealue rajoittuu lohkon 4 koillisreunalta peltoon, muutoin alue on metsän tai met- säojitetun suon ympäröimä. Lähin vakituisesti asuttu kiinteistö sijaitsee 460 m:n etäi- syydellä tuotantoalueen koillispuolella. Lisäksi asutusta on jonkin verran myös muual- la suon ympäristössä 500–1 000 m:n etäisyydellä. Pellot sijoittuvat asutusten läheisyy- teen.
Toiminnasta voi ajoittain johtua turvepölyä tuotantoalueen lähiympäristöön. Tuotan- toalueen melko vähäinen koko, vallitsevat tuulensuunnat ja suojavyöhykkeinä toimi- vat metsäalueet tuotantoalueen ja asutuksen välissä sekä asutuksen etäisyys huomioon ottaen toiminnasta ei aiheudu naapurikiinteistöjen käytölle kohtuutonta rasitusta pölyn muodossa.
Hankealueen läheisyydessä ei sijaitse vesistöjä, joihin turvepölyä voisi kulkeutua hai- tallisissa määrin. Lohkon 4 koillispuolella sijaitsevalla pellolla pölyhaittaa saattaa ajoittain aiheutua. Marjastukseen ja sienestykseen soveltuvia alueita tuotantoalueen ympäristössä on runsaasti. Ympäröiville metsämaille kulkeutuvasta turvepölystä ei ole haittaa.
Melulle asetetut ohjearvot eivät muualla vastaavanlaisissa kohteissa tehtyjen selvitys- ten perusteella tule ylittymään hankealueen ympäristössä sijaitsevissa asutuissa koh- teissa. Lastausalueiden ja kuljetusreittien varteen ei sijoitu asutusta.
Suojelukohteet ja pohjavesialueet
Laaninsuo kuuluu osittain Rautalammin reitin suojellun valuma-alueen piiriin. Käy- tännössä valuma-alueen suojelu tarkoittaa sitä, että alueelle ei saa myöntää vesilaissa tarkoitettua lupaa uuden voimalaitoksen rakentamiselle. Suon lähiympäristössä ei si- jaitse muita suojelualueita tai suojeluohjelmiin kuuluvia luokiteltuja alueita.
Laaninsuolta lähimmillään noin 1,7 km kaakkoon sijaitsee Juurikkasuo – Vehka- ja Uuhilampi Natura 2000 -kohde (FI 050 0006). Lisäksi Juurikkasuon ydinalue on pe- rustettu soidensuojelualueeksi. Vehka- ja Uuhilampi kuuluvat myös valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Alueilla on myös seutukaavan luonnonsuojelualueva- raukset.
Laaninsuon luoteispuolella noin 1 km:n etäisyydellä sijaitsee kivikautisen asuinpaikan muinaisjäännös.
Laaninsuon lounaispuolella virtaa Laaninpuro, johon suon kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentällä tapahtuvan puhdistuksen jälkeen. Laaninpuron valuma-alue on kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella metsäojitettu ja paikoin puro kulkee hak- kuuaukkojen halki, joten se ei ole vesilain 1 luvun 17a §:n määritelmän mukainen luonnontilainen puro.
Laaninsuon lähiympäristössä ei ole vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Laa- ninsuon lounaispuolella noin 3,5–4,5 km sijaitsevat Löytynlammen (0659402) ja Naa- rajärven (0659401) vedenhankintaa varten tärkeät pohjavesialueet. Pitkien etäisyyksi- en vuoksi hankealueella ei ole vaikutusta pohjavesialueisiin.
Laaninsuon koillispuolella noin 460 m:n etäisyydellä sijaitseva kiinteistö ottaa talous- vetensä moreenimaahan rakennetusta kaivosta. Laaninsuon turvetuotannon kuivatuk- sella ei ole vaikutusta lähikiinteistön kaivon antoisuuteen tai veden laatuun.
Vesistö
Hankealue sijaitsee Kymijoen Rautalammin reittiin kuluvan Vangasjärven (14.795) ja Mäntyharjun reittiin kuukuvan Naarajärven valuma-alueella (14.935). Hankealueen puhdistetut kuivatusvedet johdetaan kuitenkin kokonaan Naarajärven valuma-alueelle.
Vedet johdetaan laskuojalla Laaninpuroon, josta edelleen Kohisevanjokea myöten rei- tille Ylä-Siili–Ala-Siili–Naarajärvi.
Konneveteen laskevan Rautalamminreitin vesistöalueen pinta-ala on 5 768 km2 (järvi- syys 20,83 %) ja Pyhäjärveen laskevan Mäntyharjun reitin vesistöalueen pinta-ala on 5 833 km2 (järvisyys 20,06 %). Vangasjärven valuma-alueen pinta-ala on 32,3 km2 (järvisyys 17,6 %) ja Naarajärven valuma-alueen pinta-ala on 81,9 km2 (järvisyys 14,1 %). Kohisevanjoen valuma-alue on 8,8 km2, josta hankealue muodostaa noin 8 %. Hankealueen osuus koko Naarajärven valuma-alueesta on 0,9 %.
Laaninsuon itäosa (lohko 5 ja osa lohkosta 4) noin 30 ha siirtyy Vangasjärven vesistö- alueelta Naarajärven vesistöalueelle. Valuma-alueen vähentymä on 0,93 % ja lisäys 0,37 %. Muutoksella ei ole sanottavaa vesitaloudellista vaikutusta kummallakaan va- luma-alueella.
Keskivirtaama on Kohisevanjoen suulla 70 l/s ja Ala-Siiliin tuleva virtaama 369 l/s.
Kesällä vastaavat virtaamat ovat 38 l/s ja 201 l/s.
Kyyveden ja Naarajärven valuma-alueilla maankäyttö on metsätalouspainotteinen.
Vesistökuormitus on pääosin metsä- ja maatalouden hajakuormitusta. Naarajärven va- luma-alueella ei ole turvetuotantoa.
Vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Ylä-Siili on luokiteltu välttäväksi Ala-Siili ja Naarajärvi tyydyttäväksi.
Marraskuussa 2005 hakijan tekemän selvityksen mukaan Laaninsuon alapuolisella pisteellä veden happitilanne on tyydyttävä. Vesi on hyvin tummaa ja humus-, ravinne- ja rautapitoisuudet ovat korkeita.
Vuosina 2000–2001 tehdyn käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Ylä-Siilin kesäai- kaisten ravinnepitoisuuksien perusteella järvi on rehevä ja a-klorofyllipitoisuuden pe- rusteella ylirehevä.
Ala-Siilin vedenlaatu on hieman parempi kuin Ylä-Siilin. Kesäaikaisten ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuden perusteella järvi on rehevä. Naarajärven vesi on laadultaan sel- västi parempi kuin Ylä- tai Ala-Siilin.
Kesällä 2008 tehdyn selvityksen mukaan Kohisevanjoen vesi on hapanta (pH<6), hu- muspitoista ja ravinteista (runsaasti fosforia). Epäorgaanisen typen pitoisuudet ja kiin- toainepitoisuudet ovat melko pienet, joita turvetuotanto lähinnä lisäisi.
Myös Ylä- ja Ala-Siilin veden laatu kesällä 2008 oli jokseenkin samankaltainen kuin vuosina 2000–2001. Molemmat järvet ovat typpirajoitteisia (sinilevällä kilpailuetu).
Kasviplanktonin biomassan runsaus osoittaa järvien erittäin rehevää tilaa.
Laaninsuon kuntoonpano- ja tuotantovaiheen kuormitus nostaa laskennallisesti Ko- hisevanjoen suulla fosforipitoisuutta vuositasolla keskimäärin 5–7 μg/l ja typpipitoi- suutta 220–300 μg/l. Kesäajan laskennalliset pitoisuusvaikutukset ovat arvion perus- teella suuria niin kuntoonpano- ja tuotantovaiheessakin. Kohisevanjoen keskiosan ko- konaisfosforipitoisuus oli syksyllä 2005 ennakkonäytteiden perusteella korkea, 150 μg/l ja kokonaistyppipitoisuus 1 100 μg/l. Laaninsuon turvetuotanto kohottaa ar- vion perusteella kesäajan virtaamatilanteessa fosforipitoisuutta noin 6 % ja typpipitoi- suutta noin 40 % joen keskiosalla todetusta pitoisuustasosta. Ylä-Siilissä vaikutukset ovat arvioiden mukaan vähäisiä ja ne kohdistuvat järven pohjoisosaan lähelle Ko- hisevanjoen laskukohtaa.
Pitoisuuslaskelmien perusteella Laaninsuon kuormitus kohottaa ravinnepitoisuuksia jonkin verran myös Ala-Siilissä, mutta käytännössä pitoisuusvaikutukset jäävät huo- mattavasti laskettua pienemmiksi.
Ylä-Siilin rannoilla tai sen läheisyydessä sijaitsee loma- tai vakituista asutusta. Han- kealueen puhdistettujen kuivatusvesien vaikutukset voivat näkyä järven ravinnepitoi- suuksien kasvuna ja veden tummumisena. Ylä-Siilin rantakiinteistöjen käytölle ei kui- tenkaan aiheudu korvattavaa virkistyskäyttöhaittaa.
Kalasto ja kalastus
Laaninpuron ja myös Kohisevanjoen kalataloudellinen merkitys on vähäinen. Ko- hisevanjoella kalastaa vuosittain satunnaisesti vapavälineillä 5–10 kalastajaa. Ko- hisevanjoen rapukanta on elpymässä rapuruton jälkeen.
Ylä- ja Ala-Siilin kalasto koostuu tyypillisistä kalalajeista kuten hauki, ahven ja särki- kalat sekä istutuksin tuettavista kuhista ja siioista.
Ylä-Siilissä (83 ha) kalastaa vuosittain noin 100 henkilöä. Kalastus on pääosin ver- koilla, katiskoilla ja vapavälineillä tapahtuvaa kotitarve- ja virkistyskalastusta.
Ala-Siilin (230 ha) kalataloudellinen merkitys on paikallisesti suuri. Kotitarve- ja vir- kistyskalastusta harrastaa alueella noin 180 henkilöä. Ylä- ja Ala-Siilin yhteinen ku-
hasaalis oli vuonna 2006 noin 200 kg, siikasaalis noin 40 kg sekä rapusaalis noin 360 kpl. Ala-Siilistä saadaan jokin verran myös muikkua.
Osakaskuntien mukaan suurimmat haitat Ylä- ja Ala-Siilin kalastoon ja veden laatuun aiheutuivat 1960-70-luvun metsäojituksista. Ojituksien aiheuttamat haitat ovat jo vä- hentyneet ja veden laatu on paranemassa. Makuvirheitä tai muita käyttöä haittaavia virheitä kaloissa ei ole esiintynyt.
Ala- ja Ylä-Siiliin on 2000-luvulla istutettu noin 10 000 kuhanpoikasta ja siianpoi- kasia 4 200 kpl.
Alapuolisissa vesissä kalastuksen ja ravustuksen merkitys on kohtalaisen suuri, joten perusteet kompensaatiotoimenpiteille ovat olemassa. Kompensaatiotoimenpiteistä ka- latalousmaksu on soveltuvin.
Ympäristöriskit
Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään palotur- vallisuusorganisaatio. Tuotantoalueella on alkusammutuskalustoa ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Henkilöstön valmiuk- sia hätätilanteessa ylläpidetään koulutuksen ja harjoitusten avulla.
Häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Häiriöti- lanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työ- ja ympäristöohjeita.
Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovakuutus.
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Käyttötarkkailu
Käyttötarkkailussa kirjataan taustatietoa toiminnoista ja niiden ajoittumisesta sekä toimintaolosuhteista (ojitukset, tuotanto, vesiensuojelutyöt, näytteenotto, mahdolliset valitukset ja sääolot).
Päästö- ja vaikutustarkkailu
Päästötarkkailu tuottaa tietoa päästöjen määrästä ja vaikutustarkkailu ympäristövaiku- tuksista (pinta- ja pohjavedet sekä kalatalous).
Pintavalutuskentälle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä otetaan kevättulvan aikana yksi näyte viikossa ja kesä-lokakuussa kaksi näytettä kuukaudessa. Vesinäytteet ote- taan pintavalutuskentän mittapadolta. Näytteistä analysoidaan kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö, jos kiintoaine on yli 20 mg/l, kemiallinen hapenkulutus, kokonaisfos- fori ja -typpi sekä sähkönjohtokyky ja pH. Lisäksi kolme kertaa kesässä analysoidaan ammoniumtyppi, fosfaatti ja rauta. Samaa tarkkailuohjelmaa noudatetaan kunnostus- ja tuotantovaiheessa. Poikkeuksellisissa tilanteissa (ylivaluma) otetaan ylimääräiset näytteet ja ne analysoidaan viipymättä.
Vesistövaikutuksia tarkkaillaan Kohisevanjoesta ja Ylä-Siilin pohjoispäästä. Joen ve- sinäytteet otetaan kolme kertaa vuodessa; kevättulvan jälkeen huhti–toukokuussa, loppukesällä heinä–elokuussa ja syksyllä syys–lokakuussa. Järvestä vesinäytteet ote-
taan kaksi kertaa vuodessa; lopputalvella maalis-huhtikuussa sekä loppukesällä elo- kuussa. Näytteistä määritetään lämpötila, happi (järvinäyte), näkösyvyys, kiintoaine, kiintoaineen hehkutushäviö, jos kiintoaine on yli 20 mg/l, sameus, pH, väriluku, ke- miallinen hapenkulutus, kokonaisfosfori, fosfaatti, avovesiaikaan klorolli-a (järvinäy- te), kokonaistyppi, nitraatti- ja nitriitti-typpi, ammoniumtyppi, rauta ja sähkönjohto- kyky. Lisäksi määritetään virtaama.
Hakija ei esitä kalataloudellista tarkkailua eikä pöly- tai melutarkkailua.
Haittojen ja vahinkojen korvaaminen
Hankkeesta ei tule aiheutumaan muuta korvattavaa tai kompensoitavaa haittaa kuin kalataloudellinen haitta alapuoliselle vesistöalueelle. Kalataloudellinen haitta esitetään korvattavaksi 90 euron (1,05 €/ha) vuotuisella kalatalousmaksulla.
Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta
Hakijalla on tarvetta uuden tuotantoalueen kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen, kos- ka käytössä olevista turvevaroista on nykyisellään kova puute ja turpeen kysyntä on talousalueella kasvava.
Hakija esittää vakuudeksi 5 000 euroa, joka voidaan asettaa omavelkaisena takaukse- na.
HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Pieksämäen kaupungissa 4.2.–5.3.2008 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen jul- kaisemisesta on ilmoitettu Pieksämäen Lehti -nimisessä paikallislehdessä 4.2.2008.
Hakemuksesta on pyydetty lausunto Etelä-Savon ympäristökeskukselta, Etelä-Savon TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Pieksämäen kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaiselta ja Pieksämäen kaupungilta.
Lausunnot
1) Etelä-Savon ympäristökeskus on lausunut, että Ylä-Siilin vesi on ravinteikkaampaa kuin Ala-Siilin ja humuskuormitus on molemmissa järvissä huomattavan suurta. Jär- vet kuuluvat vesien hoidon seurannan luokittelussa ryhmään "matalat runsashumuksi- set järvet". Alustava, biologisten tekijöiden mukaan arvioitu luokka on tyydyttävä.
Noinkin heikko luokka on Etelä-Savossa harvinaista. Perinteisen vedenlaatuluokituk- sen mukaan järvien vedenlaatu kuuluu luokkaan hyvä.
Ala-Siilin parempi vedenlaatu selittyy Ylä-Siilissä tapahtuvalla ravinteiden laskeutu- misella ja seditoitumisella sekä sillä, että Kirvesjärvestä tuleva lisävesi on parempaa kuin Ylä-Siilin vesi.
Ylä-Siiliä vaivaa pohjanläheisten vesikerrosten hapen puute. Se näkyy myös kohon- neina kokonaisfosforin arvoina. Tämä ilmiö kulkee synkroonissa korkeiden klorofylli-
a–arvojen kanssa, joita on esiintynyt samaan aikaan kuin pohjakerroksen happitilanne on ollut huono. Järven happitaso on epävakaa ja ulkopuolinen kuormitus laittaa liik- keelle järven sisäisen kuormituksen.
Normaalilla etelä-savolaisella runsashumuksisella järvellä klorofylli-a–arvo vaihtelee kesäkaudella likimäärin 10–15 µg/l välillä. Havaintoja Ylä-Siilistä on tosin melko vä- hän, mutta kaksi 2000-luvun alkupuolen arvoa (49 ja 65 µg/l) ovat huomattavan kor- keat ja kuvaavat rehevöityneen vesistön voimakasta leväkasvua. Gonyostomum-levän esiintyminen on mahdollista ja se lisää klorofylli-a–arvoa huomattavasti.
Ylä- ja Ala-Siilien vedenlaadusta ei saa riittävää kuvaa nyt käytössä olevilla tiedoilla, koska klorofylli-a–arvot heijastavat selkeästi erilaista laatua kuin mitä ravinnetaseen perusteella voi päätellä.
Hakijan tulee tehdä molemmilla järvillä sekä a-klorofylli–määritykset sekä suppean kasviplankton -analyysin kokoomanäytteenä 0–2 m:n vesikerroksesta kesän 2008 ai- kana. Näytteenotto on sovitettava kesä-elokuun väliseen aikajaksoon.
Eristysojat, lietetaskut ja kaksi laskeutusallasta sekä ympärivuotinen pintavalutus vas- taavat tämän hetkistä kuvaa BAT-menetelmästä.
Vesistövaikutuksia on arvioitu esiintyvän pääasiassa Kohisevanjoessa. Fosforin noin 7 %:n lisäys vaikuttaa järven ravinnetaseeseen. Fosfori lisää järven levätuotantoa ja talvisaikaan leviin sitoutunut aines hajoaa järven syvänteissä aiheuttaen enenevässä määrin pohjalla olevassa vesikerroksessa hapen puutetta. Ja se taas saa aikaan pelkis- tymisreaktioiden kautta järven sisäisen kuormituksen lisääntymisen.
Hankkeen kuntoonpanovaiheessa on tarkoitus muuttaa suunnitellun tuotantoalueen lä- pi virtaavan Laaninpuron sijaintia noin 800 m:n matkalta ja puron uusi sijainti tulisi kaivettavaksi tuotantoalueen länsireunalle. Laaninsuo on karttatarkastelun perusteella jo aiemmin ojitettua aluetta, joten Laaninojaa ei voitane enää pitää vesilain 1 luvun 17 a §:ssä tarkoitettuna luonnontilaisena uomana. Uoman siirtämisestä ei etukäteen arvioiden aiheudu vesilain vastaista muutosta tai seurausta.
Hakija ei ole esittänyt luonnonsuojelun osalta minkäänlaista lajistoselvitystä tai muuta vastaavaa.
Laaninsuon jätevedet heikentävät entistään jo melko heikkokuntoisen Ylä-Siilin ve- denlaatua. Vaikutukset voivat yltää myös Ala-Siiliin. Molempien järvien alustava bio- loginen luokka on tyydyttävä.
Ylä- ja Ala-Siilistä tulee tehdä vedenlaadun lisätutkimuksia, jonka jälkeen voidaan tarkemmin päätellä, voiko järviin johtaa Laaninsuolta tuleva lisäkuormitus.
Muutoin lupaa ei tule myöntää, koska järvien vedenlaatu vaarantuu oleellisesti. Vai- kuttavimpia tekijöitä ovat ravinnelisäys ja sen aikaan saama leväkasvun kiihtyminen ja happitaseen voimakas heikkeneminen talvikautena järvien pohjakerroksissa.
Mikäli lupa hankkeelle myönnetään, vastaa esitetty tarkkailuohjelma ympäristökes- kuksen kantaa tarkkailun laajuudesta ja taajuudesta.
Ympäristökeskuksen lausunto hakijan Laaninsuon turvetuotantoalueen vesistö- ja kuormitus-, kasvillisuus- sekä linnustoselvityksistä 28.10.2008
Vesistö- ja kuormitusselvitys tuo oleellisesti lisää tietoa alapuolisten järvien vedenlaa- dusta. Tiheä näytteenotto kesäkaudella antaa käsityksen järvien levätilanteesta. Kloro- fylliarvot kuvaavat voimakasta levätuotantoa. Ylä-Siilissä arvot ovat korkeammat kuin Ala-Siilissä.
Matalissa, runsashumuksisissa järvissä, joiksi molemmat Siilit on tyypitelty, veden biologiseen luokittelun mukaan Ylä-Siilin vedenlaatu on a-klorofyllin osalta (ka.
46 µg/l) välttävä ja biomassan osalta (25,2 g/m3) huono.
Ala-Siilin klorofylli on ollut ka. 15 µg/l eli erinomaisen ja hyvän välillä ja biomassan osalta 26,4 g/m3 kuvastaa vedenlaadun olevan huono.
Vedenlaatuselvityksen tulokset viittaavat järvien vedenlaatuja vahvasti eutrifisiksi jo- pa hypereutrofisiksi.
Järvien tila on huono. Ylä-Siili ja Ala-Siili eivät siedä kuormituslisäystä, vaan järviin tulevia kuormitus- ja ravinnemääriä olisi saatava pienenemään. Näin ollen oikeudelli- sia edellytyksiä ympäristöluvan myöntämiselle ei ole olemassa.
2) Etelä-Savon TE-keskus on lausunut, että Laaninsuon turvetuotantoalueen kuivatus- vesien vaikutukset Kohisevanjoen sekä Ylä- ja Ala-Siilin rapu- ja kalakantoihin sekä kalastukseen ovat niin merkittävät, ettei lupaa tule myöntää.
Jos lupa kuitenkin myönnetään, tulevat Laaninsuon tuotantoalueen kuivatusvedet ai- heuttamaan alapuolisessa vesistössä yleiselle kalatalousedulle korvattavaa haittaa, jota voidaan kompensoida 450 euron vuotuisella kalatalousmaksulla käytettäväksi kuiva- tusvesien vaikutusalueella vesialueiden omistajien kanssa yhdessä sovittavalla tavalla.
Lisäksi Laaninsuon kuivatusvesien vaikutuksia Kohisevanjoen sekä Ylä- ja Ala- Siilin rapu- ja kalakantoihin sekä kalastukseen on tarkkailtava Etelä-Savon TE-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelma on toimitettava Etelä- Savon TE-keskukseen sellaisessa aikataulussa, että ensimmäinen tarkkailututkimus voidaan tehdä ennen turvetuotantoalueen kuntoonpanovaiheen aloittamista. Siten töi- den aloittamislupaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ei tule myöntää.
3) Pieksämäen kaupungin terveyslautakunta on kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaisena lausunut, että voimassa olevassa seutukaavassa alue on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi. Maakuntakaavaluonnoksessa alueella ei ole erityis- merkintöjä.
Hakemuksessa ei ole riittäviä kasvillisuus-, linnusto- ja suotyyppiselvityksiä. Laanin- puron luonnontilaisuutta ja sen siirron vaikutuksia mahdollisesti arvokkaaseen ympä- ristön (metsälaki 10 §) ei ole selvitetty.
Lupaa Laaninsuon turvetuotannon aloittamiseksi tai Laaninpuron siirtämiseksi ei tule myöntää.
Ylä- ja Ala-Siili ovat matalia ja valuma-alueelta tuleva humus- ja ravinnekuormitus tulee järvien koko vesimassan käyttöön. Kuormitus aiheuttaisi haitallisia muutoksia Ylä-Siilin veden laatuun ja heikentäisi sen ja alapuolisen vesistöjen virkistyskäyttöä.
4) Pieksämäen kaupunginhallitus on lausunut, ettei lupaa myönnettäisi terveyslauta- kunnan esityksen mukaisesti.
5) Tiehallinto on lausunut, että liikenneturvallisuuden ja tienvarsiasutukselle koituvien haittojen vuoksi tuotantoalueen liikennettä ei sallita Naarajärven keskustan suuntaan yhdystietä 15276 pitkin. Turvetuotantoalueen liikennejärjestelyissä liittymien sijain- nissa maantieverkkoon tulee ottaa huomioon läheinen asutus. Liittymien rakentamisel- le on haettava Kaakkois-Suomen tiepiirin lupa.
Muistutukset ja mielipiteet
1) Pieksämäen seudun luonnonystävät ry on vaatinut, että Laaninsuon ympäristölupa hylätään. Turvetuotanto pilaa lopullisesti Ylä-Siilin veden laadun ja käyttöluokituk- sen, alentaa haitankärsijöiden kiinteistöjen käyttö- ja kokonaisarvoa sekä pilaa lopulli- sesti Ylä-Siilin, Kohisevanjoen ja Laaninpuron luonnonarvot.
Kohisevanjoki virtaa noin 450 m:n mittaisena salapurona ennen laskua Ylä-Siiliin.
Turve ja suokasvillisuus muodostavat kantavan kannen puron päälle. Turvetuotanto ja Laaninpuron siirto aiheuttaa tulvahuippujen kasvua ja kiintoaineksen, humuksen sekä ravinteiden lisääntymistä vaarantaen Kohisevanjoen pienvesistön turvekansineen. Yh- distys on pyytänyt Etelä-Savon ympäristökeskusta ryhtymään toimenpiteisiin, jotta Laaninpuron/Kohisevanjoen alueelle muodostetaan luonnonsuojelulain nojalla rauhoi- tettu luonnonsuojelualue.
Laaninsuon turvetuotantoalueen jätevedet pilaavat lopullisesti Kohisevanjoen ja Ylä- Siilin ja muuttavat Ala-Siilin ja Naarajärvenkin vedet loma- ja vakinaisen asumisen kannalta vähempiarvoiseksi. Järvien luonto- ja käyttöarvot heikkenevät. Turpeenoton jätevesivaikutukset haittaavat isoa asukasjoukkoa.
Vedenjuoksun muuttamisesta Ylä-Siiliin aiheutuu lisävahinkoja Ylä-Siilille ja saattaa tuottaa vakavaa vedenvähyyttä ja rehevöitymistä Vangasjärvelle.
Tuotannosta aiheutuu myös melu- ja pölyhaittaa lähiasutukselle. Polttoturpeen kulje- tukset aiheuttavat uhan mm. Vilhulankylän ja Naarajärven keskustaajaman liikenne- turvallisuudelle.
2) Pienolan osakaskunta on muistuttanut, että turvetuotannon kuormitus jo olemassa olevan kuormituksen kanssa aiheuttavat merkittävää pilaantumista Ala-Siilin ja Naara- järven vesissä. Lupaa Laaninsuon turvetuotantoon ei tule myöntää.
3) Vilhulan kylän osakaskunta on vastustanut Laaninsuon ympäristöluvan ja toimin- nanaloittamisluvan sekä Laaninpuron siirtämistä koskevan vesitalousluvan ja töiden aloittamisluvan myöntämistä. Vähäinenkin vesistön lisäkuorma muuttaa nopeasti vält- täväksi todetun Ylä-Siilin vedenlaadun huonoksi ja erittäin huonoksi sekä edelleen huonontaa alapuolisia vesistöjä. Vesistön tilan parantamiseksi pitäisi pikaisesti tehdä Kohisevanjoen ja Ylä-Siilin kunnostus.
Mikäli lupa kaikesta huolimatta myönnetään, hakijan on maksettava korvauksia kiin- teistöjen arvon, rantojen virkistyskäytön ja kalastuksen tuoton alentumisesta sekä ym- päristön vahingoista ja haitoista muulle luonnolle ja asukkaille. Kaluston puhdistuk- selle ja Vilhulan kylän turveliikenteelle tulee asettaa tiukat rajoitukset. Korvaussum- mien määrittelyssä ja liikenteen rajoituksissa tulee käyttää puolueettomia asiantunti- joita.
4) Rusalan osakaskunta on vastustanut Laaninsuon ympäristöluvan ja toiminnanaloit- tamisluvan sekä Laaninpuron siirtämistä koskevan vesitalousluvan ja töidenaloittamis- luvan myöntämistä. Ylä-Siilin tila on tyydyttävän ja välttävän rajoilla, eikä se kestä yhtään lisäkuormitusta. Lisäksi Laaninsuon turvetuotannolla on merkittävä vaikutus lähellä sijaitsevaa Vangasjärveen. Järvestä on tehty kunnostussuunnitelma ja kunnos- tus on aloitettu kesällä 2007.
5) Pappilan osakaskunta on muistuttanut, että turvetuotannon vaikutukset Vangasjär- ven veden laatuun ja kalatalouteen sekä virkistyskäyttöön ovat merkittäviä, eikä lupaa tule myöntää. Muutoin on maksettava korvaus aiheutetusta haitasta.
6) AA (Hetteenharju RN:o 2:18, Vilhulan kylä) on vastustanut luvan myöntämistä.
Turpeennosto aiheuttaisi peruuttamattomat ympäristöhaitat Ylä-Siilin ja siihen yhtey- dessä olevien vesistöjen luonnontilalle.
7) BB, CC ja DD (Mustalahti RN:o 2:11, Vilhulan kylä) ovat vaatineet luvan epäämis- tä, koska Ylä-Siili ei kestä mitään ylimääräistä kuormitusta. Turpeen kuljetuksesta ai- heutuisi kohtuutonta häiriötä ja vahinkoa Vilhulantien varren asutukselle.
8) EE (Myllylä 1:59, Vilhulan kylä) on vastustanut luvan myöntämistä sekä toissijai- sesti vastustanut luvan myöntämistä ennen kuin ympäristövaikutukset ja korvausasiat on ratkaistu. Laaninsuon kuivatusvedet aiheuttavat alapuolisen vesistön veden- nousemaa kevättulvien ja sateiden jälkeen Vilhulan Myllyn myllypadon ylävesistössä.
Hakijan on korvattavat haitat: Myllypadon patoaltaan korotus, puuntuotannon mene- tys, haitat sivuelinkeinolle (kalanpoikaskasvatus) sekä vesistön virkistyskäytön alenema.
9) FF (Luhtakangas RN:o 2:22, Vilhulan kylä) on vastustanut luvan myöntämistä.
Virkistysalueeksi soveltuva Ylä-Siili on jo nyt liikaa kuormitettu.
10) GG ja HH (Suopelto RN:o 39:1, Kirkonkylä) ovat vastustaneet luvan myöntämis- tä. Turvetuotanto tulee mahdollisesti estämään maatalouden harjoittamisen, koska suuri osa viljelyalasta on alle 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Toimin- nasta aiheutuu melu- ja pölyhaittaa.
11) JJ (Itäranta RN:o 2:22, Vilhulan kylä) on vastustanut luvan myöntämistä. Ylä- Siili ja sen alapuoliset vesistöt eivät kestä lisäkuormitusta. Vapo Oy:n suo-ojitukset ovat jo kuormittaneet sekä Ylä-Siiliä että Vangasjärveä niin, että pitäisi miettiä vesis- töjen kunnostamista eikä kuormituksen lisäämistä turvetuotannolla.
12) KK (11) muistutuksessa mainitulla tilalla olevan vuokratontin haltijana) on vas- tustanut luvan myöntämistä. Mökin virkistyskäytön ja arvon kannalta hanke on järje- tön.
13) LL ja MM (Peräkivi RN:o 1:15, Kirkonkylä) ovat vastustaneet hanketta ja sen mu- kanaan tuomia liikenteen vaaratilanteita sekä pölyn ja melu aiheuttamia terveys- ja viihtyvyyshaittoja
14) NN (Lummelahti RN:o 6:72, Vilhulankylä) on vastustanut turvetuotannon aloitta- mista järven kunnon ja liikenteen lisääntymisen takia.
15) OO (Koskiharju RN:o 1:38, Vilhulan kylä) on vastustanut luvan myöntämistä. Jo- kijärven ja Ala-Siilin välissä olevalle tilalle on kunnostettu teräsbetoninen säännöste- lypato, johon liittyy sähkövoimalaitos. Turvetuotannon aiheuttama veden virtaaman poikkeama aiheuttaa häiriöitä sähkövoimalaitokselle, huonontaa vedenlaatua, haittaa kalastus- ja virkistyskäyttöä sekä alentaa alueen arvoa. Kaikki haitat tulee korvata täy- simääräisesti.
16) PP luvan myöntämistä. Turvetuotanto tuhoaa suon luonto- ja virkistyskäyttöarvot, pilaa alapuoliset vesistöt sekä aiheuttaa pöly- ja meluhaittaa. Haittojen korvausvaati- mus on 500 000 euroa.
17) QQ:n perikunta (Hirsikangas RN:o 2:15, Vilhulan kylä) on vaatinut, ettei lupaa myönnetä. Ylä-Siili ei kestä lisäkuormitusta. Järven virkistyskalastuksen arvo on mer- kittävä. Ylä-Siilin rantakiinteistöille aiheutuvia haittoja on vähätelty. Vangasjärvelle aiheutuvat haitat on sivuutettu kokonaan. Korvaukset tulee määrittää puolueeton asi- antuntija.
18) RR (Silvasti RN:o 1:50, Vilhulan kylä) on vaatinut, ettei lupaa myönnetä. Turve- tuotanto aiheuttaa suurta vahinkoa lähistöllä vakituisesti asuville ihmisille, alueiden ranta-asukkaille ja muille kiinteistöille sekä kalataloudelle. Haitat tulee korvata.
19) Kirkonkylään kuuluvien tilojen omistajat SS ja TT (Kohisevanrinne RN:o 1:19), UU ja VV (Kohisevanmäki RN:o 1:18) sekä WW ja XX (Pöytäkangas RN:o 76:4) ovat muistuttaneet, että luvan myöntämisen edellytykset eivät täyty ja hakemus tulee koko- naan hylätä. Laaninpuron siirto aiheuttaisi mittavan kiintoaine- ja ravinneryöpsähdyk- sen Kohisevanjokeen ja Ylä-Siiliin. Ylä-Siilin tila on huono, eikä se kestä lisäkuormi- tusta. Järven virkistyskäyttö on päivittäistä ja erittäin merkityksellistä alueen ja lähi- seutujen asukkaille. Turvetuotanto aiheuttaa melu- ja pölyhaittoja ja turpeen kuljetus liikenneturvallisuusriskin.
20) YY ja ZZ (Markkala RN:o 6:85, Vilhulan kylä) ovat vastustaneet luvan myöntä- mistä. Ylä-Siili ei kestä yhtään lisää kuormitusta.
21) ÅÅ (Koivula RN:o 6:86, Vilhulan kylä) on vastustanut turvetuotannon aloittamista Ylä-Siilin alueella Ylä-Siilin rehevöitymisen vuoksi.
22) ÄÄ (Harjula RN:o 6:94, Vilhulan kylä) on vastustanut luvan myöntämistä, koska toiminta alentaa alueen tonttien arvoa sekä rehevöittää vesistöjä.
23) ÖÖ (Mustalahti RN:o 2:19, Vilhulan kylä) on vastustanut luvan myöntämistä, koska hankeen hyväksyminen aiheuttaisi kiinteistön arvon alenemista ja terveydellistä haittaa.
24) AB ja AC (Kohisevanranta RN:o 1:17, Kirkonkylä) sekä AD ja AE (Kotiniemi RN:o 12–22, Niskamäen kylä) ovat vastustaneet luvan myöntämistä. Asiassa tulee jär- jestää hallintolain 38 §:n tarkoittama katselmus turvetuotannon aiheuttamien haittojen toteamiseksi. Hakemus on puutteellinen, perustuu oletuksiin eikä hakija ole tutustunut paikallisiin olosuhteisiin. Toiminta aiheuttaa Laaninsuon ja sen ympäristön, Laaninpu- ron, Kohisevanjoen, Ylä-Siilin ja sen alapuolisen vesistön pilaantumisen sekä haittaa vesistöjen virkistyskäytölle ja alueen viihtyisyydelle. Turvetuotannon vaikutuksia Naarajoen Natura-alueelle ja sen luontoarvoille ei ole riittävästi selvitetty. Hakemus on hylättävä luonnonsuojelulain 65–66 §:n vastaisena.
25) TT ja 107 muuta turvetuotantoalueen läheisyydessä ja sen kuivatusvesien purku- vesistön rannalla kiinteistöjä omistavaa henkilöä ovat asiamiehen välityksellä antaneet seuraavan muistutuksen:
Luvan myöntämisen edellytykset eivät täyty ja hakemus on hylättävä. Tuotannon ai- heuttamat vesistö-, luonto- ja liikennehaitat ovat merkittäviä. Toiminnasta aiheutuu ympäristön pilaantumista myös terveyshaittana ja ympäristön viihtyisyyden vähene- misenä. Pöly ja melu aiheuttavat eräistä naapuruussuhteista annetun lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta asuinkiinteistöille.
Hankkeeseen tulee soveltaa ympäristönvaikutusten arviointimenettelystä annettua la- kia, koska hanke aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan hankeluettelon hankkeiden vai- kutuksiin rinnastettavia haitallisia ympäristövaikutuksia.
Töiden- ja tuotannonaloittamislupaa ei tule myöntää, koska kuntoonpanosta turvetuo- tannosta aiheutuvat päästöt vesistöön ovat peruuttamattomia, mikä tekee muutoksen- haun hyödyttömäksi.
Toissijaisesti muistuttajat ovat vaatineet, että lupaehdot ovat riittävän tiukat. Toiminta tulee sallia ainoastaan arkisin klo 7–21 välisenä aikana. Toiminta ei ole sallittua voi- makkaiden tuulien vallitessa. Lupamääräysten on perustuttava parhaaseen käyttökel- poiseen tekniikkaan. Kalatalousmaksun tulee olla huomattava. Toiminnalle tulee mää- rätä riittävät tarkkailuvelvoitteet.
26) Vilhula 8 osakaskunta on vastustanut luvan myöntämistä. Turvetuotanto aiheuttaa yhdessä nykyisen kuormituksen kanssa alapuolisessa vesistössä merkittävää haittaa.
Hakijan selitys ja täydennys
Hakija on täydentänyt Laaninsuon turvetuotantoalueen vesistö- ja kuormitusselvityk- sellä, kasvillisuusselvityksellä sekä linnustoselvityksellä.
Selvitysten ja aiemmin esitettyjen tietojen perusteella voidaan tehdä lupaharkinta ja antaa ratkaisu lausunnoissa, muistutuksissa ja mielipiteissä esitettyihin vaatimuksiin ja huomautuksiin.
Selvitysten mukaan ympäristönsuojelulain 42 §:ssä tarkoitettua erityisten luonnon- olosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista ei tule toiminnan vaikutusalueella aiheutumaan toteutettaessa hanke suunnitelman mukaisesti. Hankkeesta ei aiheudu em. säännökses-
sä tarkoitettua merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Syrjäisen sijain- tinsa vuoksi hankkeesta ei voi myöskään aiheutua terveyshaittaa.
Turvetuotannon kuormituksen vaikutuksen tulisi ilmetä pitoisuuksien lisääntymisenä ensisijaisesti Laaninpuron alaosalla ja Kohisevanjoessa, jotta sillä voisi olla vaikutusta myös Ylä-Siilin veden laatuun ja tilaan. Laaninsuon alue kokonaisuudessaan ja Ko- hisevanjoen valuma-alue lähestulkoon kokonaisuudessaan ovat metsätalousaluetta.
Alueella on tehty tehokas metsäojitus. Ojat on kaivettu suoraan vesistöihin. Metsäta- lousalueiden valumavesiä ei nykyiselläänkään mitenkään puhdisteta. Metsätalouden kuormituksesta on tutkimukseen perustuva tieto. Otettaessa Laaninsuon alue turvetuo- tantokäyttöön em. maantieteellisen alueen käyttömuoto noin 70 ha:n alalta muuttuu turvetuotannoksi, mikä myös tulee alueen nettokuormituksen "korvamerkiksi". Samal- la vastaavan metsätalousalan kuormitus ikään kuin poistuu tarkastelusta.
Laaninsuon tuotantoalueen kuivatusvedet on suunniteltu puhdistettavaksi ympärivuo- tisesti ns. perustason rakenteiden lisäksi pintavalutuskentällä. Pintavalutusta käytetään erityisesti ravinteiden kiinniottamiseen, mutta menetelmä ottaa tehokkaasti kiinni myös kiintoainetta. Alueen nykyisen metsätaloudesta peräisin olevan kuormituksen ja tulevan turvetuotannosta johtuvan kuormituksen määrää voidaan käsillä olevan tietou- den perusteella vertailla keskenään. Tuolloin voidaan myös vertailla Kohisevanjoen valuma-alueen nykyistä kuormitustilannetta ja hakemuksen mukaisen toiminnan vai- kutusta siihen. Lähtökohtaisesti turvetuotannon aiheuttama muutos voi yhtä hyvin olla haitallinen kuin haitaton taikka osaksi molempia.
Uudemman ja tarkemman vaikutusarvion mukaan Laaninsuon turvetuotannon kuiva- tusvedet nostavat hieman kiintoainepitoisuutta sekä epäorgaanisen typen pitoisuutta Kohisevanjoen vedessä. Kokonaisfosforin ja -typen pitoisuutta sekä veden humuspi- toisuutta (COD) ne eivät kuitenkaan kohottaisi. Haitalliset vaikutukset Ylä-Siilissä jäi- sivät nykyisten vuosittaisten vaihteluiden rajoihin.
Kaivettu Laaninoja on puro ja näin ollen se ei ole ns. vesilakikohde (VL 1:17a).
Hakemuksen johdosta esitetyt vaatimukset ja huomautukset ovat luonteeltaan paljolti mielipiteenomaisia. Vaikutustarkasteluista huolimatta toiminnan ei haluta ollenkaan sijoittuvan seutukunnalle ja Laaninsuon alueelle. Osaksi vaatimukset perustuvat vir- heellisiin käsityksiin nykyisenlaisten turvetuotantohankkeiden päästöjen vaikutuksista eri ympäristöihin.
Selvitysten mukaan haetun luvan myöntämiselle ei ole olemassa luonnonsuojelulaista johtuvaa estettä. Selvityksistä ilmenevästä ja edellä lausutusta johtuen ei saata aiheu- tua merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuh- teiden huonontumista. Ympäristöluvan myöntämisen oikeudelliset edellytykset muu- toinkin täyttyvät.
Hakija paljoksuu selvitysten perusteella vuosittain suoritettavaksi vaaditun kalatalo- usmaksun määrää. Purkuvesistön kalataloudessa ei saata tapahtua ainakaan sanottavaa haitallista muutosta, koska sanottavia vedenlaadullisia muutoksia ei hankkeen toteut- tamisen johdosta aiheudu. Rahakorvausvaateet kalataloudellisista haitoista ja virkis- tyskäytön vaikeutumiseen liittyvistä haitoista erilaisilla kiinteistöillä tms. ovat aiheet- tomat.
Liikennejärjestelyissä huomioidaan Tiehallinnon lausunnossa esitetyt näkökohdat.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Ympäristölupavirasto hylkää hakemuksen.
RATKAISUN PERUSTELUT
Ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnas- ta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, eri- tyisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tär- keän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Etelä-Savon seutukaavassa Laaninsuota ei ole esitetty turvetuotantoon. Turvetuotantoa pyritään suuntaamaan jo tuotannossa olevien soiden yhteyteen. Naarajärven valuma- alueella ei ole aikaisempaa turvetuotantoa.
Selvitysten mukaan Kohisevanjoen vedenlaatu on heikko, sisältäen mm. runsaasti fos- foria. Ylä-Siilin vesi on ravinteikasta ja ilmentää järven rehevää tilaa. Ala-Siilin ravin- nepitoisuudet ilmentävät lievästi rehevää tasoa. Molemmat järvet ovat matalia ja nii- den kasviplanktonpitoisuudet osoittavat järvien erittäin rehevää tilaa. Rehevyyteen vaikuttavat järvien valuma-alueelta tulevat ravinteet sekä aikaisemmin järven pohjaan kertyneet ravinteet, jotka matalassa järvessä helposti joutuvat uudelleen vesimassaan ja eliöiden käyttöön. Järvien tilassa näkyy selvästi valuma-alueelta tullut ja tuleva kuor- mitus.
Kohisevanjoen ja Ylä-Siilin nykyinen kuormitus ja veden laatu sekä vesistön sietoky- ky eivät salli lisäkuormitusta. Laaninsuon turvetuotantoalueen kunnostus- ja tuotanto- aikaisesta kuormituksesta aiheutuisi vesistön merkittävää pilaantumista.
Ylä- ja Ala-Siili ovat laajalti virkistyskäytössä ja niillä on suuri paikallinen merkitys virkistyskalastukselle. Turvetuotantoalueelta tulevat vedet heikentäisivät entisestään erityisesti Ylä-Siilin vedenlaatua. Rantakiinteistöille aiheutuisi vesien johtamisesta Ylä-Siiliin myös virkistyskäyttöhaittaa. Vaikutuksia ulottuisi myös Ala-Siilin puolelle.
Laaninsuon tuotantoalueen kuivatusvesien johtamiseen Kohisevanjokeen ja Ylä-Siiliin ei voida myöntää lupaa siitä huolimatta, että suunniteltu vesien käsittely, pintavalutus, hyvin toimiessaan vastaa nykyistä parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimusta.
Edellä esitetyillä perusteilla Laaninsuon turvetuotannolle ei ole ympäristösuojelulain mukaisia luvanmyöntämisedellytyksiä.
Koska hakemus tulee hylätyksi vesistössä aiheutuvan pilaantumisen vuoksi, ei ole tar- peen ottaa kantaa turvetuotannosta lähiasutukselle aiheutuvaan melu- ja pölyhaittaan eikä Laaninpuron siirtoon tai toiminnan ja töiden aloittamiseen.
VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA VAATIMUKSIIN
Lupahakemuksen hylkäämistä tarkoittavat vaatimukset otetaan huomioon luparatkai- sussa.
Ratkaisu ja sen perustelut huomioon ottaen vastineen antaminen lausunnoissa ja muis- tutuksissa olevien muiden vaatimusten johdosta ei ole tarpeen.
SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET
Ympäristönsuojelulaki 41 § ja 42 § 1 momentti KÄSITTELYMAKSU
Päätöksestä peritään käsittelymaksu 2 940 euroa (turvetuotantoalue 30–300 ha).
Ympäristönsuojelulain 105 § (86/2000)
Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).
MUUTOKSENHAKU
Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasi- asta.
Muutosta tähän päätökseen saa hakea
1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea,
2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutuk- set ilmenevät,
4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kun- nan ympäristönsuojeluviranomainen ja
5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusosoitus liitteenä.
Antero Iivanainen
Ahti Itkonen Esko Vaskinen
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Antero Iivanainen, Ahti Itkonen (asian esittelijä) ja Esko Vaskinen.
Tiedustelut: asian esittelijä, puh. 040 774 8068
Määräaika ja valitusmenettely
Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen anta- mispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauan- tai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraa- vana arkipäivänä.
Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään 27.3.2009 ennen virka-ajan päättymistä.
Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, 70101 Kuopio
Asiakaspalvelu: 020 690 180 Telekopio: (017) 510 004
Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi
Virka-aika: klo 8.00 - 16.15
Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla.
Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Valituskirjelmän sisältö
Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähkö- postiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.
Valituskirjelmään on liitettävä
- ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle
- valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asia- miehen toimivallasta.
Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oi- keudenkäyntimaksua 89 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista pe- rittävistä maksuista annetussa laissa.
