RAAHEN EDUSTAN MERIALUEEN YHTEISTARKKAILU
VESISTÖTARKKAILU 2020
RAAHEN EDUSTAN MERIALUEEN YHTEISTARKKAILU VESISTÖTARKKAILU 2020
Sisällysluettelo
1. YLEISTÄ ... 1
2. TARKKAILUVELVOLLISET ... 1
3. VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS ... 2
4. METEOROLOGISET JA HYDROLOGISET TIEDOT ... 2
4.1 ILMAN LÄMPÖTILA JA SADEMÄÄRÄ ... 2
4.2 TUULITILANNE ... 3
4.3 MERIVEDEN KORKEUS JA JÄÄTILANNE ... 4
5. VESISTÖN KUORMITUS ... 5
5.1 RAAHEN VESI OY ... 5
5.2 SSABEUROPE OY,RAAHEN TEHDAS ... 6
5.2.1 Saniteettijätevedet ... 7
5.3 OTSO GOLD OY,LAIVA-KAIVOS ... 8
5.4 RAAHEN VOIMA OY ... 9
6. VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2020... 10
6.1 TARKKAILU JA NÄYTEPISTEET ... 10
6.2 VEDEN LAADUN AJALLINEN VAIHTELU V.2020 ... 11
6.3 VEDEN LAADUN ALUEELLINEN VAIHTELU V.2020 ... 14
6.3.1 Raahen terästehtaan ja Laiva-kaivoksen edustan alue ... 15
6.3.2 Raahen kaupungin edusta ... 17
6.3.3 Pattijoen edusta ... 19
6.3.4 Saariston ulkopuolinen alue ... 19
6.4 VEDEN LAADUN KEHITYS ... 20
7. POHJAELÄINTARKKAILU VUONNA 2020 ... 22
8. KASVIPLANKTONTARKKAILU VUONNA 2020 ... 22
9. TIIVISTELMÄ ... 23
VIITTEET ... 25
LIITTEET ... 26
LIITTEET
Liite 1. Osa-aluejako ja yhteistarkkailupisteiden sijainnit kartalla Liite 2.1. Intensiivisen tarkkailun vedenlaatutulokset vuonna 2020 Liite 2.2 Alueellisen tarkkailun vedenlaatutulokset vuonna 2020 Liite 3 Pohjaeläintarkkailun raportti vuonna 2020
Liite 4 Kasviplanktontarkkailun raportti vuonna 2020
Pohjakartat: © Maanmittauslaitos
Eurofins Ahma Oy
Heikki Laitala Jaakko Jokinen Projektipäällikkö Ympäristöasiantuntija Yhteystiedot
Sammonkatu 8 90570 Oulu
Sähköposti: EtunimiSukunimi@eurofins.fi www.eurofins.fi
22.7.2021
1. YLEISTÄ
Raahen edustan merialueen tarkkailu on toteutettu SSAB Europe Oy:n Raahen terästehtaan ja Raahen Vesi Oy:n yhteistarkkailuna vuodesta 1995 lähtien. Yhteistarkkailuun liittyi vuodesta 2015 lähtien Nordic Gold Oy:n (nyk. Otso Gold Oy) Laiva-kaivos. Vuodesta 2017 lähtien yhteistarkkailuun tuli erillisenä yhtiönä mukaan myös Raahen Voima Oy. Raahen edustan merialueen vesistö- ja kalataloustarkkailu toteutetaan siten neljän erillisen toimijan yhteistarkkailuna. Raahen edustan vesistö- ja kalataloustarkkailun tarkkailusuunnitelma on päivätty 21.10.2016 (Ramboll 2016) ja otettu käyttöön vuoden 2017 alusta alkaen. Tarkkailuohjelma on hyväksytty 1.2.2017 (POPELY/2462/2016 ja LAPELY 1459/5723-2016).
Tarkkailun tavoitteena on selvittää kuormituksen vaikutuksen laatu ja ilmenemisen laajuus. Tavoitteena on selvittää vesistössä mahdollisesti tapahtuvat alueelliset ja ajalliset muutokset. Tarkkailu koostuu vesistö- ja kalataloustarkkailusta. Vesistötarkkailuun sisältyy vedenlaadun, kasviplanktonin ja pohjaeläimistön tarkkailua.
Kalataloustarkkailu pitää sisällään määrävuosina toteutettavat kalastustiedustelut ja koeverkkokalastukset sekä kalojen metallipitoisuuksien tarkkailua.
Raahen edustan merialueen yhteistarkkailua on aiemmin toteutettu vuosille 2008–2015 laaditun tarkkailuohjelman mukaisesti (Virta & Taskila 2007). Nordic Gold Oy (nyk. Otso Gold Oy) on osallistunut yhden vesinäytepisteen osalta yhteistarkkailuun ja lisäksi tarkkaillut vedenlaatua ja kasviplanktonia sekä pohjaeläimistöä kuudella omalla pisteellä, joista osa on ollut päällekkäisiä yhteistarkkailun pisteiden kanssa.
Nyt voimassa olevassa ohjelmassa tarkkailut on yhdistetty siten, että päällekkäisyyksiä ei enää esiinny. Lisäksi tarkkailuun lisättiin kertaluontoinen lämpökuorman kartoitus, jolla selvitettiin vuonna 2017 mereen laskettavien lämpimien vesien leviämisen laajuutta ja voimakkuutta.
Tarkkailu suoritetaan ns. laajana tarkkailuna vuosina 2017, 2020, 2023 jne. Laajana vuotena tarkkaillaan vedenlaadun ohella myös kasviplanktonia, pohjaeläimiä ja kaloja. Kalataloustarkkailu raportoidaan erillisessä raportissa. Tässä raportissa esitetään Raahen edustan vesistötarkkailun tulokset vuodelta 2020. Raahen edustan merialueen vesistötarkkailusta vastasi vuonna 2020 Eurofins Ahma Oy.
2. TARKKAILUVELVOLLISET
Tarkkailuvelvollisilla on lupa johtaa jätevesiä mereen Raahen edustalla (Taulukko 2-1). Raahen Vesi Oy:n jätevedet johdetaan Preiskarin pohjoispuolelle ja terästehtaan jätevedet johdetaan satama-altaaseen. Laiva- kaivoksen purkuputken suu sijaitsee noin 800 metriä Pohjois-Lukkarilan luotojen pohjoispuolella. Toimijoilla on sekä vesistö- että kalataloustarkkailuvelvoite.
Yhdyskuntajätevesien vaikutukset vesistössä ovat pääasiassa rehevöittäviä ja happea kuluttavia. Raahen terästehtaan jätevesien mukana vesistöön päätyy lähinnä kiintoainetta, sinkkiä, rautaa ja typpeä sekä vähäisessä määrin öljyä, fosforia ja happea kuluttavaa ainesta.
Jätevesien laadun ja määrän sekä käsittelylaitteiden tehon tarkkailun laitokset suorittavat ja raportoivat itse lukuun ottamatta Raahen terästehtaan saniteettijätevesitarkkailua, jonka on suorittanut konsultti. Kalastoon ja kalastukseen kohdistuvia vaikutuksia tarkkaillaan Raahen edustan merialueen vesistö- ja kalataloustarkkailun tarkkailusuunnitelman mukaisesti (Ramboll 2016).
Taulukko 2-1. Yhteistarkkailuvelvolliset ja tarkkailuun velvoittavat lupapäätökset.
Toimija Lupapäätökset
Raahen Vesi Oy Nro 54/06/2, 31.5.2006
Otso Gold Oy (ent. Nordic Gold Oy)
Nro 84/09/2, 24.11.2009 Nro 54/12/1, 12.6.2012 Nro 4/2016/1, 7.1.2016
SSAB Europe Oy Nro 34/2016/1, 22.3.2016,
HaO Nro 17/0321/2 KHO 713/2019, 27.2.2019 Raahen Voima Oy Nro 176/2015/1, 21.12.2015
3. VESISTÖALUEEN YLEISKUVAUS
Raahen edustan merialue sijoittuu Pyhäjoen ja Siikajoen väliin. Raahen edustalla jokivesien vaikutus on vähäinen muuhun Koilliseen Perämereen verrattuna. Lähialueelle laskee vain pieniä jokia, kuten pohjoisosaan laskevat Pattijoki (F=141 km2) ja Olkijoki (F=68 km2) sekä eteläosaan laskeva Piehinginjoki (F=176 km2).
Raahen kaupungin lähituntumassa on suppea saaristovyöhyke, joka ulottuu vain muutaman kilometrin päähän rannikosta. Saaristoalueelle tuleva kuormitus on nykyisin lähinnä hajakuormitukseen verrattavia pintaviemäröintivesiä ja saariston loma-asutuksen aiheuttamaa kuormitusta. Kyseinen merialue kuuluu pinta- vesityypiltään Perämeren sisempiin rannikkovesiin ja vesialue on nimetty ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi vesienhoidon 3. suunnittelukauden alustavassa luokittelussa.
SSAB Europe Oy ja Otso Gold Oy kuormittavat Lapaluodon edustaa ja sen eteläpuolta Raahen eteläisellä merialueella. Raahen Vesi Oy:n jätevedet johdetaan saaristovyöhykkeen ulkopuolelle kaupungin pohjoisella merialueella. Päästöjen sekoittumis- ja laimentumisolosuhteet Raahen edustalla ovat hyvät merialueen avoimuudesta johtuen.
4. METEOROLOGISET JA HYDROLOGISET TIEDOT
4.1 Ilman lämpötila ja sademäärä
Vuoden 2020 keskilämpötila (n. 5,1 °C) Siikajoen Revonlahdessa oli vertailujakson 1981–2010 vuosikeskiarvoa (2,6 °C) selvästi korkeampi. Koko vuoden sadesumma Revonlahdessa (n. 732 mm) oli vuosien 1981–2020 keskimääräistä sadesummaa (n. 541 mm) niin ikään korkeampi. (Kuva 4-1).
Vuoden 2019 talvikuukaudet, eli tammi-helmikuu olivat Siikajoen alueella selvästi keskimääräistä lämpimämpiä (keskilämpötila -2,7 °C) kuin tavanomaisesti (1981–2020 vertailujaksolla n. -9,2 °C). Myös kesä- ja syys–joulukuu olivat selvästi tavanomaista lämpimämpiä. Huhti-, touko- ja syyskuu olivat puolestaan hieman tavanomaista kylmempiä. Elokuun lämpötila oli lähellä vertailujakson keskiarvoa. (Kuva 4-1).
Siikajoen Revonlahden kuukausittaiset sademäärät vaihtelivat vuoden 2020 aikana melko paljon.
Talvikuukaudet olivat vertailujaksoa sateisempia erityisesti helmikuun osalta, kun taas kevät ja alkukesä huhtikuusta kesäkuuhun olivat jonkin verran tavanomaista kuivempia. Heinäkuu oli poikkeuksellisen sateinen;
sadevettä kertyi yli kaksinkertaisesti vertailujaksoon nähden. Voimakkaita sateita seurasi puolestaan kuivahko elokuu. Syksy oli selvästi tavanomaista sateisempi syyskuusta marraskuuhun. (Kuva 4-1).
Kuva 4-1. Kuukausittaiset keskilämpötilat ja sademäärät Siikajoen Ruukissa vuonna 2020 sekä Revonlahdessa vertailujaksolla 1981–2020 keskimäärin (Ilmatieteenlaitos 2021a).
4.2 Tuulitilanne
Merialueen veden laatuun ja jätevesien vaikutusten havaitsemiseen vaikuttavat oleellisesti tuulet, jotka sekoittavat avovesiaikana vesimassoja ja aiheuttavat osaltaan meriveden pinnankorkeuden vaihtelua ja muutoksia virtausoloissa. Matalilla alueilla virtaus on yleensä tuulen suuntainen, mutta coriolisvoiman vaikutuksesta suuremmissa syvyyksissä virtaus on tuulen suuntaan nähden päinvastainen.
Hailuodon havaintoasemalla vuonna 2020 vallitsevina tuulina olivat etelänpuoleiset ilmavirtaukset. Etelä oli yleisin tuulensuunta kesä-, heinä-, elo-, syys- ja marraskuussa. Touko–kesäkuussa tuuli ajoittain myös pohjoisen suunnasta väliltä luode–koillinen. Tuulen keskinopeus avovesiaikaan oli suurin syys- (8,2 m/s) ja marraskuussa (9,5 m/s) ja heikoin touko- ja heinäkuussa (5,0 m/s). (Kuva 4-2).
Raahen edustan veden vaihtumisen kannalta epäedullisten lounais-länsi-luoteistuulten osuus avovesiaikaan vaihteli välillä 6–24 %, ollen suurimmillaan elokuussa. Epäedullisista tuulista yleisin oli lounaistuuli. (Kuva 4-2).
Kuva 4-2. Erisuuntaisten tuulien lukuisuudet (%) ja keskinopeudet (m/s) Hailuodon havaintoasemalla touko–marraskuussa vuonna 2020 (Ilmatieteenlaitos 2021a).
4.3 Meriveden korkeus ja jäätilanne
Tuuli ja ilmanpaine vaikuttavat vedenkorkeuteen kasaamalla vettä lahtien pohjukkoihin, niinpä Suomen rannikolla meriveden korkeus vaihtelee eniten Perämeren pohjoisosassa ja Suomenlahden itäosassa.
Vuonna 2020 merivesi oli korkeimmillaan Raahen edustalla helmikuussa 22.2. (99 cm) ja alimmillaan lokakuussa 19.10. (-66 cm) (Kuva 4-3). Vuoden 2020 vedenkorkeus Raahen edustalla oli keskimäärin 14,6 cm korkeammalla kuin keskimääräinen vuosikeskiarvo vuosien 1922–2010 välisenä aikana. Teoreettinen keskivesi oli Raahessa vuonna 2020 korkeusjärjestelmässä N60 -33,2 cm. Pohjanlahdella ja Perämerellä tapahtuu edelleen maankohoamista, joten vedenkorkeus jatkaa laskuaan tulevaisuudessakin.
(Ilmatieteenlaitos 2021a)
Vertailukauden 1922–2010 kuukausikeskiarvojen perusteella vedenpinta on Raahen edustalla tyypillisesti alimmillaan toukokuussa ja korkeimmillaan joulukuussa. Vuonna 2020 vedenpinta kävi alimmillaan lokakuussa, mutta kuukausikeskiarvoina tarkasteltuna merivesi oli alimmillaan kesäkuussa (Kuva 4-3).
Korkeimmillaan vedenpinta kävi heinäkuussa, jolloin vesi oli korkeimmillaan myös kuukausikeskiarvoina tarkasteltuna. Vedenkorkeuden hajonta vaihtelee myös vuodenajoittain ollen voimakkaimmillaan talvella, marras–tammikuussa, ja heikoimmillaan kesällä touko–heinäkuussa. Vuonna 2020 vedenkorkeuden vaihtelu oli voimakkainta maalis- ja joulukuussa ja vähäisintä touko- ja heinäkuussa.
Yhtenäinen jääpeite vaikuttaa vedenkorkeuden lyhytaikaisvaihteluihin estämällä tuulen vaikutuksen veden pintaan. Vuoden 2019–2020 jäätalvi oli tilastohistorian leudoin – sekä samaan aikaan Perämerellä tavanomaista pidempi – jäätalvi (Ilmatieteenlaitos 2021b). Jäätalvi alkoi lokakuun lopussa Perämeren lahdissa, ja Raahen Lapaluodossa ensijää mitattiin 7. päivänä marraskuuta (Vainio 2021). Marraskuun tavallista kylmempi sää joudutti jään kasvua, kunnes joulukuun puolella sää lauhtui tavanomaista lämpimämmäksi.
Pysyvä jääpeite Raahen edustalle muodostui tammikuussa 25.1. Lauha sää jatkui tammi–helmikuun ajan, ja pysyvä jääpeite suli Lapaluodossa helmikuun 15. päivä. Maaliskuun alun kylmä jakso kuitenkin kasvatti Perämeren jääalaa vielä hieman, ja laajimmillaan se oli maaliskuun 5. päivänä. Perämeren alueella huhtikuun lämpötila oli tavanomainen ja toukokuussa lämpötila jopa tavallista kylmempi, mikä hidasti jään sulamista.
Raahen edustalta jäät lähtivät 6.5. ja lopullisesti Perämeren jääpeite suli 27.5. Kaikkiaan Raahen edustalla oli talvella 2019–2020 143 jääpäivää.
Kuva 4-3. Meriveden korkeus MW-järjestelmässä Raahen Lapaluodon mareografilla vuonna 2020 vuorokausi- ja kuukausikeskiarvoina, sekä pitkänajan keskiarvo (1922–2010) kuukausikeskiarvoina ja näytteenoton ajoittuminen vuonna 2020.
5. VESISTÖN KUORMITUS
5.1 Raahen vesi Oy
Raahen puhdistamo on otettu käyttöön vuoden 1978 alussa. Raahen kaupunkiin kuuluvan Pattijoen kirkonkylän jätevedet on johdettu syyskuusta 1978 alkaen myös Raahen puhdistamolle.
Jätevedenpuhdistamon toiminnasta on vastannut 1.1.2006 lähtien Raahen Vesi Oy. Kaupungin vesihuollon piiriin kuuluu n. 22 500 asukasta, joista viemäröintiin on liittynyt n. 18 000.
Puhdistamo on rinnakkaissaostuslaitos, joka on mitoitettu asukasvastineluvulle 30 000 ja virtaamalle 12 500 m³/d. Puhdistetut jätevedet johdetaan saariston ulkopuolelle.
Jätevedenpuhdistamorakennusta ja sen tekniikkaa on peruskorjattu tarpeen mukaan. Vuosina 1996–1997 puhdistamolla saneerattiin puhdistamorakennusta sekä välppäystä, lietteenkuivatusta, ilmastusta ja tulopumppaamoa. Vuosina 2005–2006 uusittiin kaikkien selkeytysaltaiden ketjukaavinjärjestelmät.
Puhdistamorakennus liitettiin kaukolämpöön vuonna 2006 ja vuonna 2007 saneerattiin rakennuksen sähkö- ja ilmastointitekniikka sekä laitoksen prosessiautomaatio, joka on liitettynä Raahen Vesi Oy:n laitosautomaatiojärjestelmään. Vanhan purkuputken tilalle rakennettiin kesällä 2007 1 550 metrin pituinen purkuviemäri PE-kennoputkesta ID 800. Jäteveden siirtoviemäri Vihannista Raaheen valmistui loppuvuodesta 2007. Se lisää puhdistamolla käsiteltävien jätevesien määrää n. 10–15 %. Uusi kompostointikenttä otettiin käyttöön 1.8.2012. Kompostointikenttä on kokonaisalaltaan noin 6 hehtaaria ja siitä on asfaltoitu noin 1,6 hehtaarin alue. Asfaltoidulta alueelta kerätään sade- ja sulamisvedet sekä kuivatun lietteen suotovedet ja johdetaan siirtoviemärin kautta jätevedenpuhdistamolle.
Jälkiselkeytysaltaiden ketjulaahat uusittiin vuosina 2016–2017. Lietepumput uusittiin vuodenvaihteessa 2017- 2018. Sakeuttamon kansi sekä lähtevän veden kanaalin kansi uusittiin syksyllä 2017. Valvomon ikkunat ja allastilan ulko-ovet uusittiin alkuvuodesta 2018. Vuoden 2019 alkupuolella valmistui lietesiilon saneeraus.
Siiloa korotettiin ja siilon purkuluukku uusittiin. Samalla lietteen purkutilan ilmastointia parannettiin ja lietteenkuivauksen automaatiojärjestelmä uusittiin. Vuonna 2020 kunnostettiin selkeytysaltaan
-125 -100 -75 -50 -25 0 25 50 75 100
1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 1.11. 1.12.
Meriveden korkeus Raahe MW (cm) 2020 ka 1922-2010 kk ka
2020 kk ka näytteenotto
palautuslieteruuveja sekä uusittiin hiekkapesurin ruuvi ja vaihdettiin hiekkapesualtaan pohjamuovit. Myös kemikaalialtaiden muovipinnoitteet tarkastettiin ja vauriot korjattiin.
Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 31.5.2006 antamallaan päätöksellä nro 54/06/2 myöntänyt Raahen Vesi Oy:lle ympäristöluvan jätevedenpuhdistamon toimintaan ja jätevesien johtamiseen Perämereen Raahen kaupungissa. Ympäristöluvan lupamääräyksien tarkistuksen jälkeen Aluehallintovirasto antoi tarkistetun lupapäätöksen nro 189/2016/1 (30.12.2016). Lupamääräysten mukaan jätevedet on käsiteltävä siten, että päästään seuraaviin puhdistustehoihin ja mereen johdettavan jäteveden pitoisuudet eivät ylitä seuraavia raja- arvoja:
– BOD7/ATU enintään 15 mg/l O2 ja puhdistusteho vähintään 90 % – Kokonaisfosfori enintään 0,4 mg/l P ja puhdistusteho vähintään 95 %
Raja-arvot tulee saavuttaa neljännesvuosikeskiarvoina laskettuna mahdolliset ohijuoksutukset ja poikkeustilanteet mukaan lukien.
Vuonna 2020 puhdistamon toiminta oli pääosin lupaehtojen mukaista. Vuoden viimeisellä neljänneksellä fosforin puhdistusteho putosi alle lupaehtorajan. Neljännesvuosikeskiarvoina lähtevän veden BOD7-arvo oli välillä 1,5–4,5 mg/l ja puhdistusteho 98–99 %. Vastaavasti fosforipitoisuus vaihteli välillä 0,31–0,33 mg/l ja puhdistusteho 94–96 %.
Raahen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus vuonna 2020 oli biologisen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta edellisvuoden tasoa ja selvästi aiempia vuosia alhaisemmalla tasolla. Myös kiintoaine ja ravinnekuormitus olivat edellisvuoden tasolla. Käsiteltyjen jätevesien määrä oli kuitenkin edellisvuotta vajaan viidenneksen suurempi. Vuorokaudessa käsiteltyjen jätevesien määrä on vaihdellut noin 4000–5000 m3 välillä. (Taulukko 5-1).
Taulukko 5-1. Raahen Vesi Oy:n jätevedenpuhdistamon vesistökuormitus vuosina 2005–2020.
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Jätevesimäärä m3/d 4375 4317 5073 5078 4336 4657 4901 5913 4507 4160 5351 4931 4395 4038 4216 5076
BOD7 kg/d 39 35 39 27 31 53 34 39 44 43 34 34 29 29 12 15
Kok.P kg/d 1,7 1,4 1,4 1,2 1,6 1,8 1,2 2,0 1,5 2,3 3,6 2,3 2,6 1,6 1,2 1,6
Kok.N kg/d 189 187 186 183 179 206 203 212 220 236 217 231 242 215 195 199
Kiintoaine kg/d 30 30 33 28 27 38 26 42 34 70 57 53 63 49 41 42
CODcr kg/d 235 216 265 183 212 293 188 250 231 212 280 201 195 209 148 200
5.2 SSAB Europe Oy, Raahen tehdas
Raahen terästehtaan jätevedet käsittävät erilaisia jäähdytys-, lauhde- ja pesuvesiä, joiden pääasialliset kuormitteet ovat kiintoaine ja rauta sekä sinkki ja öljy. Eri osaprosesseista tulevia jätevesiä puhdistetaan mekaanisissa selkeyttämöissä ennen mereen johtamista. Koksaamon jätevedet puhdistetaan biologisesti ja johdetaan lietealtaan ja terästehtaan merivesikierron kautta mereen.
Lietealtaaseen johdetaan myös masuunialueelta tulevat jätevedet, satunnaiset harkkovalimon jätevedet, kaatopaikan suotovedet sekä muita jäähdytys- ja hulevesiä.
Lietealtaalta vedet johdetaan pumppukaivoon ja sieltä merivesipumppaamolle, ja siitä edelleen tehtaalle merivesikiertoon, joten niiden jätevesikuormitus näkyy merivesiviemäreissä M1 ja M2. Merivesiviemärin M1 kautta johdetaan puhtaita lauhde- ja jäähdytysvesiä.
Merivesiviemäriin M2 johdetaan lauhde- ja jäähdytysvesien lisäksi masuunikuonan granuloinnissa ja kalkinpolttamolla käytettyä makeaa vettä ja konvertterien kaasujen pesussa käytettyä merivettä.
Tehtaan käyttöveden ottaminen vesistöstä ja jätevesien johtaminen Raahen edustan merialueelle perustuvat Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 14.2.2006 antamaan ympäristölupapäätökseen Psy 13/06/2. Pohjois- Suomen aluehallintovirasto on antanut 22.3.2016 uuden ympäristölupapäätöksen PSAVI 34/2016/1, jonka KHO vahvisti muutamin lupamääräyksiä koskevin muutoksin ratkaisussaan 27.2.2019 (KHO 713/2019).
Lisäksi tehtaalla on voimassa Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 8/05/2 koskien meriveden ottoputken ja merivesiviemärin jatkamista.
Raahen terästehtaan vuoden 2020 kuormitus ja lupaehdot kuormitukselle on esitetty taulukossa 5-2.
Kuormitukset lasketaan kuukausikeskiarvona, sinkin ja kiintoaineen luparaja on nettokuormitukselle.
Merivesiviemäreiden aikaisempi öljypäästön luparaja poistui v. 2019 alkaen, ja päästötarkkailuun otettiin IV- altaan ja sulaton savukaasujen pesuveden kokonaishiilivetypäästöraja 5 kg/d. Granuloinnin jäteveden kiintoainekuormituksen luparaja ylittyi marraskuussa. Lämpökuorma mereen oli 366 TJ/kk vuonna 2020.
Taulukko 5-2. Raahen terästehtaan vuosikuormitus mereen vuonna 2020 ja lupaehdot. Kuormitukset lasketaan ja lupaehdot tulee saavuttaa kuukausikeskiarvoina.
Muuttuja Yks. Otto/purkupaikka Lupaehto Kuormitus 2020
Raakavesi m3/h meri 30 000 9572
Kiintoaine t/d meri 1,3 0,03
Sinkki kg/d meri 8 0,1
Kokonaishiilivedyt;
sulatto ja IV-allas kg/d meri 5 0,02
Terästehtaalta mereen päätyvä rauta- ja kokonaisravinnekuormitus vuosina 2008–2020 on esitetty taulukossa 5-3. Nettokuormituksesta on vähennetty raakaveden mukana tuleva kuormitus. Mereen johdettavan veden osalta ei ole annettu raja-arvoja kokonaisfosforin, raudan ja typen kuormitukselle. Raudan nettokuormitus jatkoi vuonna 2020 laskuaan ja oli alimmillaan vuodesta 2008 lähtien. Myös fosforin ja typen kuormitukset laskivat edellisvuodesta, ja fosforin kuormitus oli raudan tapaan tarkasteluaikajakson alhaisin (Taulukko 5-3).
Taulukko 5-3. Raahen terästehtaan merivesiviemäreiden fosfori-, typpi- ja rautakuormitus (netto) vuosina 2008–2020.
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
Kok.P kg/d 4,4 4,6 2,7 3,4 2 3,4 3,1 0,7 1,9 2,3 3,5 0,9 0,5
Kok. N kg/d 59 119 95 105 113 186 216 216 209 184 212 188 165
Fe kg/d 99 192 210 170 86 166 170 62 61 99 144 107 22
5.2.1 Saniteettijätevedet
Tehtaan noin 2400 työntekijän saniteettijätevedet käsitellään omassa puhdistamossa. Puhdistamon kemiallinen vaihe on rakennettu vuonna 1973 ja biologinen osa vuonna 1998. Puhdistamon biologisessa osassa on välppäys, hiekanerotus, esiselkeytys ja bioroottorit. Saostuskemikaalina on käytetty kalkkia, joka on joulukuussa 2016 vaihdettu ferrosulfaattiin. Saniteettijätevesinäytteet on otettu neljä kertaa vuodessa.
Tarkkailusta vastasi vuonna 2020 Afry Finland Oy ja puhdistamon kuormituksesta on laadittu oma raportti, josta tarkemmat tulokset ilmenevät (Afry 2020).
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksen nro 34/2016/1 (Dnro PSAVI/57/04.08/2013, 22.3.2016) mukaiset raja-arvot sekä vesistöön menevän veden pitoisuus ja puhdistusteho vuonna 2020 on esitetty taulukossa 5-4. Ohituksia oli vuonna 2020 yhteensä 230 m3. Raahen tehtaan saniteettijätevedenpuhdistamon puhdistustulos täytti sille puolivuosikeskiarvoina asetetut puhdistusvaatimukset BOD7-arvojen osalta molempien puolivuotiskausien osalta. Fosforin suhteen lupaehdot täytettiin toisella puolivuotiskaudella jäännöspitoisuuden osalta, mutta muutoin lupaehtoja ei saavutettu (Taulukko 5-4).
Raahen tehtaan saniteettijätevesienpuhdistamon puhdistustulos (BOD7) vuonna 2020 oli 94 % vuosikeskiarvona. Kokonaisfosforin puhdistusteho vuosikeskiarvona oli 87 %. Vesistöön päätyvän veden typpipitoisuus oli keskimäärin 27 mg/l, puhdistusteho 25 %, kiintoainepitoisuus 15 mg/l, puhdistusteho 85 % ja CODCr 29 mg/l, puhdistusteho 88 %.
Saniteettijätevesien vesimäärä oli vuonna 2020 2 % pienempi kuin edellisvuonna. Vesistökuormitus laski kaikkien kuormitteiden osalta edellisvuoden tasosta (Taulukko 5-5).
Taulukko 5-4. Raahen terästehtaan saniteettivesien puhdistamolta vesistöön menevän veden laatu ja puhdistusteho vuonna 2020 puolivuosikeskiarvona laskettuna sekä lupaehdoissa annetut raja-arvot.
Kuormite Yksikkö I/2020 II/2020 Luparaja
BOD7 mg/l 4,3 3,4 17,5
BOD7 puhdistusteho % 96 91 90
Kok. P mg/l 0,88 0,32 0,5
Kok. P puhdistusteho % 87 89 90
Taulukko 5-5. Raahen terästehtaan saniteettivesien vesistökuormitus vuosina 2008–2020.
2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Jätevesimäärä m3/d 491 396 408 311 252 331 423 518 368 257 222 246 240 BOD7 kg/d 1,4 0,59 0,61 0,5 1,9 1,2 1,1 1,1 0,7 1,5 1,0 1,3 0,4 Kok. P kg/d 0,16 0,13 0,23 0,11 0,24 0,41 0,13 0,18 0,11 0,16 0,10 0,18 0,14 Kok. N kg/d 10 9,3 11,5 9,8 7,8 9,1 9,7 9 9,5 10 8,8 8,8 7,5 Kiintoaine kg/d 20,2 14,9 132 8,9 11 6,1 15 14 5,0 5,1 3,7 6 3,7
CODCr kg/d 11 7,9 10,6 6,2 8,6 7,9 15 13 17 10 8 9,6 6,9
5.3 Otso Gold Oy, Laiva-kaivos
Laiva-kaivos hyödyntää Raahen Laivakankaan kultaesiintymää. Kaivosalue sijaitsee Raahesta noin 15 km kaakkoon Laivavaaran eteläpuolella. Esiintymän yhteyteen on perustettu kaksi avolouhosta ja rakennettu tuotantolaitos sekä toimintaa palvelevat muut toiminnot, kuten tulotie, läjitysalueet, kaksi sähkölinjaa, vedenottamot ja putkilinjat. Rakentaminen aloitettiin vuoden 2010 toukokuussa ja saatiin päätökseen vuoden 2011 loppupuolella.
Silloisen Nordic Gold Oy:n Laiva-kaivoksen toiminta käynnistettiin vuonna 2011. Kaivoksen toiminta päätettiin keskeyttää toistaiseksi yhtiön taloudellisen tilanteen vuoksi vuoden 2013 aikana, ja keskeytys toteutettiin maaliskuussa 2014. Huhtikuun 2014 ja vuoden 2018 heinäkuun välillä kaivoksen tuotanto oli keskeytettynä ja kaivoksella oli vain alueen yleistä valvontaa ja ympäristönsuojelurakenteiden ylläpitoa. Nordic Gold käynnisti tuotannon uudelleen 1.8.2018, mutta toiminta keskeytettiin jälleen talvella 2019. Kaivoksella ei ollut louhinta- tai rikastamotoimintaa vuoden 2020 aikana.
Tuotannon keskeytyksen aikana kaivoksen päästö- ja vaikutustarkkailua toteutettiin tilapäisen keskeyttämisen ajalle hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Kaivoksen tarkkailuohjelma on päivitetty 1.6.2018 ja Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt sen päätöksellään 14.8.2018 (POPELY/2663/2015). Päästö- ja vaikutustarkkailua on toteutettu hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaisesti tarkkailuohjelman hyväksymisen jälkeen. Tarkkailun toteutuksesta on vastannut Eurofins Oy.
Vuoden 2020 aikana mereen pumpattiin noin 1,51 milj. m3 vettä. Vettä pumpattiin Perämereen tasaisesti vuoden ympäri lukuun ottamatta taukoja helmikuussa, kesäkuussa, heinäkuussa ja toukokuussa. Merialueen
tarkkailua ei tehdä lainkaan kaivoksen toimesta, vaan merialueen tarkkailu on kokonaisuudessaan osana yhteistarkkailua. Kaivoksen velvoitetarkkailua toteutetaan ainoastaan sisämaassa (pintavedet, pohjavedet, päästövedet purkuputkesta) ja sen toteuttaa ja raportoi Eurofins Ahma Oy.
Taulukossa 5-6 on esitetty Laiva-kaivoksen ylijäämävesien johtamisesta Perämereen kohdistuva kuormitus vuosina 2013–2020. Uudessa ympäristöluvassa on annettu kaivosalueelta Perämereen johdettavien vesien kuormitukselle enimmäisarvot arseenille (300 kg/a) ja uraanille (100 kg/a). Vuonna 2020 laskennallinen kuormitus arseenille oli 70,1 kg ja uraanille 13,8 kg, jotka alittivat selvästi ympäristöluvan kuormitusrajat (Otso Gold 2021).
Taulukko 5-6. Laiva-kaivoksen ylijäämävesien johtamisesta Perämereen kohdistuva kuormitus vuosina 2013–2020 (Otso Gold Oy käyttötarkkailuraportti 2020).
Vuosi 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 luparaja
kg kg kg kg kg kg kg kg kg
Vesimäärä (milj. m3) 1,4 2,04 2,02 0,63 1,77 1,38 1,51
Arseeni ja arseeniyhd. 31 44 36 28 8 30 56,7 70,1 <300
CODMn 27 529 12 192 17 544 21 253 7 226 19 762 9 440 13 475
Ammoniumtyppi 18 149 2 896 144 64 240 712,7 980,4
Elohopea ja elohopeayhd. 0,14 0,2 <0,04 <0,01 <0,03 <0,02 <0,02 Kadmium ja kadmiumyhd. 0,03 0,04 <0,06 <0,02 <0,04 0,06 0,03
Kiintoaine 15 994 12 689 6 106 5 273 1 872 4 080 6 235 3 353
Koboltti 74 81 37 9 1 3 10 11
Kok. P 210 119 111 64 27 63 48,3 48
Kok. N 30 259 31 626 3 429 490 1644 3156 3617
Kromi ja kromiyhd. 0,4 0,39 0,55 <2 <0,3 <0,7 <0,4 0,43
Kupari ja kupariyhd. 6 12,3 10,4 8,6 1,5 5,1 9,4 5,7
Lyijy ja lyijy-yhd. 0,2 0,1 0,17 <1 <0,1 <0,1 0,96 0,59
Mangaani 553 257 159 82 36 101 116,6 164,3
Nikkeli ja nikkeliyhd. 5,7 4,9 4,5 2,4 0,5 1,4 1,2 1,8
Nitraatti-nitriittityppi 3 940 7 650 2 521 223 461 1944,9 1891,1
Rauta 1 202 448 676 1 117 333 728 695,5 692,9
Sulfaatti 1 114 620 1 325 039 957 950 325 551 51 841 148 919 252 033 272 701
Kokonaissyanidi 37 26 <20 <6,3 <14 <6,4 <6,9
WAD-syanidi 8
Uraani 9 36 28 15 2,4 9,6 19,3 13,8 <100
Fosfaattifosfori 19 15 28 15 30,8 14,7 8,2
Kiintoaine hehkutusjäännös 5 535 6 272 2 460 4 078 1 257 3 078 3 258 1 710
5.4 Raahen voima Oy
Voimalaitoksen tarvitsema jäähdytysvesi otetaan merestä. Laitoksen päästöt vesistöön koostuvat kattila- ja jäähdytysvedestä sekä lauhde- ja sadevesistä. Vesistöpäästöjä valvotaan näytteenotolla, automaattisilla mittauksilla ja hälytyksillä sekä prosessinvalvontakierroksilla.
Merivesipumppaamo sijaitsee sataman edustalla. Merivesi pumpataan ensin voimalaitokselle höyryturbiinien lauhduttimiin ja edelleen voimalaitoksen merivesialtaaseen. Suurin osa jäähdytysvedestä palaa altaan ylijuoksuna merivesiviemäreitä M1 ja M2 myöten satamaan.
Osa vedestä pumpataan voimalaitokselta tehtaan jäädytys- ja pesujärjestelmiin, joista se johdetaan merivesiviemäreitä pitkin mereen. Merivettä pumpataan tehtaalle noin 10 000 m3/h.
Raahen terästehtaalla on lupa ottaa vettä merestä 30 000 kuutiometriä tunnissa. Tehtaan vedenjakelun toteuttaa voimalaitos. Kappaleessa 5.2 on esitetty Raahen terästehtaan kuormitustiedot vuodelta 2020.
Taulukko 5-7. Vedenotto- ja jätevesimäärät v. 2015–2020.
2015 2016 2017 2018 2019 2020 lupaehto
Lisävesi
merestä m3/h 11 352 13 177 13 403 13 016 9 868 9 572 30 000 Kuljunlahdesta m3/h 5 648 6 314 6 729 6 478 5 706 5 752 15 000 Jätevesi
mereen m3/h 11 452 13 218 13 442 13 050 9 917 9 617 - Kuljunlahteen m3/h 5 136 5 797 6 203 5 932 5 143 5 229 -
6. VESISTÖTARKKAILU VUONNA 2020
6.1 Tarkkailu ja näytepisteet
Vuoden 2020 vesistötarkkailu suoritettiin tarkkailusuunnitelman (Ramboll 2016) mukaisesti laajana tarkkailuna, jossa tarkkailtiin meriveden kemiallisen laadun lisäksi kasviplanktonin ja pohjaeläinten määrää sekä lajistoa. Vuosi 2017 oli edellinen laajan tarkkailun vuosi, jolloin toteutettiin biologista seurantaa kasviplankton- ja pohjaeläinnäytteenotoin.
Vedenlaadun tarkkailuun sisältyy intensiivistä ja alueellista tarkkailua. Intensiiviseen tarkkailuun sisältyy yksi näytepiste, RE17, jolta otetaan vesinäytteet 12 kertaa vuodessa siten, että joulu–tammikuussa ei oteta näytteitä. Heinä–elokuussa otetaan näytteet kaksi kertaa kuukaudessa. Vuonna 2020 helmi–maaliskuun näytekierroksia ei voitu toteuttaa heikon jäätilanteen takia, vaan ensimmäiset näytteet otettiin huhtikuussa.
Muutoin näytteenotto toteutui suunnitelman mukaisesti. Intensiivisen näytteenoton tavoitteena on pyrkiä selvittämään vedenlaadun ajallista vaihtelua rannikon läheisyydessä.
Alueelliseen tarkkailuun kuuluu yhdeksän näytepistettä, joilta kultakin otetaan vesinäytteet neljästi vuodessa.
Näytteenotto pyritään ajoittamaan maaliskuulle, heinäkuulle, elokuulle ja lokakuulle. Vuonna 2020 maaliskuun näytekierros siirrettiin heikon jäätilanteen takia otettavaksi huhtikuussa heti jäiden lähdön jälkeen. Alueellisen tarkkailun näytteenotolla pisteillä RE2, RE7 ja RE9 pyritään selvittämään Raahen edustan vedenlaadun yleistä tilaa. Pisteet RE3 ja RE4 kuvastavat vedenlaatua Raahen Vesi Oy:n purkuputken läheisyydessä.
Näytepisteiden RE13, RE15, RE21 ja RE22 avulla tarkkaillaan Otso Gold Oy:n ja SSAB Europe Oy:n purkuvesien vaikutuksia alueen vedenlaatuun. Kaikki näytepisteet on esitetty liitteen 1 karttakuvassa.
Vuonna 2017 voimaan tulleen suunnitelman mukainen näytepiste RE21 on vastaava piste kuin Otso Gold Oy:n vanha tarkkailupiste Laiva Me5. RE22 on uusi piste, jolla pyritään selvittämään mahdollisten vesistövaikutusten laajuutta tarkemmin. Lisäksi tarkkailuun lisättiin 1.2.2017 ELY-keskuksen päätöksellä (POPELY/2462/2016 ja 1459/5723-2016) havaintopaikka RE23 (Laiva Me8), jolla toteutetaan tarkkailua vastaavasti kuin pisteellä RE15. WAD-syanidimääritysten lisäksi määritetään kokonaissyanidi.
Intensiivisen ja alueellisen tarkkailun vesinäytepisteet vuonna 2019 on esitetty kokonaisuudessaan taulukossa 6-1.
Taulukko 6-1. Raahen edustan vedenlaadun tarkkailupisteet.
Tunnus Vanha tunnus ETRS-TM35FIN Näytteenottotiheys
RE17 RE17 7174605-374648 12 krt vuodessa
RE2 RE2 7178185-373563 4 krt vuodessa
RE3 RE3 7178209-378800 4 krt vuodessa
RE4 RE4 7179203-378211 4 krt vuodessa
RE7 RE7 7180081-380887 4 krt vuodessa
RE9 RE9 7175450-378018 4 krt vuodessa
RE13 RE13 7173452-375576 4 krt vuodessa
RE15 RE15 7172073-374844 4 krt vuodessa
RE21 LaivaMe5 7172773-374588 4 krt vuodessa
RE22 7172550-373382 4 krt vuodessa
RE23 LaivaMe8 7172701-375295 4 krt vuodessa
Kaikki määritykset tehdään SFS-standardien mukaisesti ja/tai akkreditoinnissa hyväksyttyjen tai muutoin valvovan viranomaisen hyväksymien menetelmien mukaisesti. Vaarallisten aineiden asetuksen 1022/2006 (muutokset 868/2010 ja 1308/2015) mukaan määritysrajojen tulee olla riittävän alhaisia vastaamaan asetuksen liitteen 3 vaatimuksia.
6.2 Veden laadun ajallinen vaihtelu v. 2020
Raahen edustan merialueen veden laadun ajallista vaihtelua on seurattu vuodesta 1995 lähtien pisteeltä RE13, joka sijaitsee laivaväylällä. Vuodesta 2008 alkaen intensiivinen tarkkailupiste (RE17) siirrettiin kauemmaksi merelle, koska laivaliikenne samensi vettä ajoittain. Näin ollen ennen vuotta 2008 intensiivisen tarkkailun tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia vuosien 2008–2020 tuloksiin.
Päällysveden lämpötila oli korkeimmillaan heinäkuun toisella näytekierroksella (21.7.) ja alhaisimmillaan huhtikuun (27.4.) näytekierroksella (Kuva 6-1). Lämpötilakerrostuneisuutta esiintyi 4.6. ja 11.8.
näytekierroksilla. Näkösyvyys kuvaa epäsuorasti veden rehevöitymistä, sillä vesistön rehevöityessä vesi samenee levämäärän lisääntyessä. Vuonna 2020 näkösyvyys oli keskimäärin 2,9 m ja näkösyvyys oli suurimmillaan (4,6 m) huhtikuun näytekierroksella. Myös heinäkuussa 21.7. mitattiin hieman suurempi (3,6 m) näkösyvyys. Muilta osin näkösyvyys käyttäytyi keskimäärin parin edellisvuoden tapaan. Näkösyvyyteen vaikuttaa veden väri ja vedessä olevien hiukkasten määrä sekä vuosien väliseen vaihteluun myös vallitseva säätila (kuva 6-1).
Päällysveden sameusluvut olivat keskimäärin parin edellisvuoden tasolla noin 1 ja 3 FTU:n välissä. Alimmillaan päällysveden sameus oli huhtikuussa 27.4. (0,58 FTU), kun korkein arvo (3,1 FTU) mitattiin marraskuussa (4.11.). Päällysveden rautapitoisuus ja väriluku olivat alimmillaan heinäkuussa (6.7.). Korkein rautapitoisuus ja väriluku päällysvedessä mitattiin marraskuussa 4.11. (380 µg/l ja 57 mgPt/l; Kuva 6-1; Kuva 6-2).
Intensiivisen pisteen happitilanne oli erinomainen (87–110 %) kaikissa syvyyksissä (Kuva 6-1).
Päällysveden sähkönjohtavuus oli alimmillaan (490 mS/m) toukokuussa 12.5. Päällysveden sähkönjohtavuudessa ei tapahtunut kovinkaan suurta vaihtelua vuoden 2020 aikana (490–550 mS/m).
Alusveden sähkönjohtavuus kävi korkeimmillaan huhti- sekä heinä–syyskuussa (550 mS/m). Meriveden pH- arvot ovat yleisesti hieman emäksen puolella ja pH arvot viittasivat lievästi emäksiseen myös intensiivisen tarkkailun pisteillä. Alhaisin havaittu veden pH-arvo oli 7,39 ja korkein 8,05, molemmat 11 m syvyydestä mitattuja. Alusveden pH-arvot vaihtelivat suunnilleen samoissa rajoissa kuin päällysvedessä (kuva 6-1).
Kuva 6-1. Lämpötila, näkösyvyys, sameusluku, väriluku, pH, sähkönjohtavuus ja hapen kyllästysprosentti Raahen edustan intensiivisellä tarkkailupisteellä RE17 syvyyksillä 1 m, 6 m ja 11 m vuonna 2020.
Kuva 6-2. Kokonaistyppi, klorofylli-a, kokonaisfosfori, rauta, nitraatti-nitriittityppi ja ammoniumtyppi Raahen edustan intensiivisellä tarkkailupisteellä RE17 syvyyksillä 1 m, 6 m ja 11 m vuonna 2020.
Kokonaistyppipitoisuus oli korkeimmillaan päällysvedessä marraskuussa (490 µg/l) ja alimmillaan syyskuun näytekierroksella (220 µg/l) (Kuva 6-2 ja liite 2.1). Keskimäärin intensiivisen pisteen kokonaistyppipitoisuus oli kaikissa vesikerroksissa karun vesistön tasolla avovesiaikaan (toukokuu–marraskuu).
Kokonaisfosforipitoisuus oli korkeimmillaan päällysvedessä (25 µg/l) marraskuussa. Fosforipitoisuus vaihteli kaikissa vesikerroksissa välillä 5,7–26 µg/l.
Keskimääräisen päällysveden kokonaisfosforipitoisuuden perusteella (ka. 11 µg/l) näytepisteen RE17 pintavesi vuonna 2020 oli lähinnä karulla tasolla. Ravinnepitoisuuksissa ei ollut havaittavissa selkeää vaihtelua eri syvyyksillä vuoden aikana. Marraskuussa ravinnepitoisuudet nousivat kaikissa syvyyksissä vuoden korkeimmalle tasolle. Kokonaistyppeä, nitraatti-nitriittityppeä ja ammoniumtyppeä oli ajoittain enemmän alusvedessä kuin muissa vesikerroksissa (Kuva 6-2 ja Taulukko 6-2).
Fosfaattifosforipitoisuudet olivat hyvin pieniä koko kasvukauden ajan, joten oletettavasti fosfori oli levätuotantoa rajoittava ravinne. Planktonlevämäärää kuvaavan a-klorofyllipitoisuus (Chl-a) oli korkeimmillaan kesäkuun näytekierroksella 4.6. (8,4 µg/l) (Kuva 6-2). Keskimäärin avovesikauden klorofyllipitoisuus oli 4,0 µg/l ilmentäen lievää rehevyyttä.
Taulukko 6-2. Veden keskimääräinen laatu Raahen edustan intensiivisellä tarkkailupisteellä (RE17) koko tarkkailukaudella vuonna 2020.
Syvyys Happi Sähkönj. Väri pH KokN NH4-N NO2+3N Kok. P PO4-P Fe Sameus Chl-a Näkös.
m % mS/m mg Pt/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l μg/l FTU μg/l m
1 94 528 23 7,7 317 10,3 38,4 11,1 1,7 140 1,4 4,0 2,9
6 94 531 22 7,7 298 9,6 37,2 10,0 1,7 154 1,6
11 92 533 22 7,7 304 13,9 34,3 10,0 1,9 147 1,6
min 87 490 13 7,39 220 <5 <5 5,7 <2 52 0,55
max 110 550 57 8,05 490 45 150 26 9,2 550 6,4
Vesituloksia tarkasteltaessa huomioitiin myös ympäristölaatunormit. Nikkelin ja lyijyn osalta metallien biosaatavuutta tarkasteltiin myös BioMet-ohjelman avulla. Nikkelin ympäristölaatunormina käytetään Valtioneuvoston 1308/2015 asetuksen mukaista luontaisen taustapitoisuuden ja mitatun liukoisen pitoisuuden (AA-EQS vuosikeskiarvo) summaa 9,6 μg/l ja lyijyn osalta vastaavasti arvoa 1,33 μg/l. Kadmiumin luontaisen taustapitoisuuden ja ympäristölaatunormin (AA-EQS vuosikeskiarvo) summa on 0,22 μg/l. Liukoisen nikkelin MAC-EQS sallittu enimmäispitoisuus on 34 μg/l ja lyijyn sallittu enimmäispitoisuus on 14 μg/l. Kadmiumin sallittu enimmäispitoisuus vaihtelee välillä 0,45–1,5 μg/l riippuen veden kovuudesta. Intensiivisellä pisteellä RE17 tutkitut metallipitoisuudet olivat alhaisia vuonna 2020. Tutkittujen liukoisten metallien (Cd, Hg ja Pb) pitoisuudet olivat alle tai hieman yli määritysrajan ja nikkelin pitoisuus vaihteli 0,91–1,3 µg/l. Näin ollen myöskään ympäristölaatunormit eivät ylittyneet nikkelin, lyijyn tai kadmiumin osalta. Myös metallien biosaatavuusarvot olivat alhaisia. Uraanipitoisuudet olivat alhaisia (<0,4 µg/l).
6.3 Veden laadun alueellinen vaihtelu v. 2020
Veden laadun alueellista vaihtelua tarkkailtiin 10 havaintopisteeltä eripuolilta Raahen edustan merialuetta neljä kertaa vuodessa. Heikon jäätalven takia maaliskuun näytekierrokset siirtyivät huhti–toukokuulle. Muut näytekierrokset ajoittuivat aikataulun mukaisesti heinäkuun loppuun, elokuun alkuun sekä lokakuun alkuun.
Alueellista veden laatua on tarkasteltu neljältä osa-alueelta (liite 1). Osa-alue I käsittää Raahen terästehtaan ja Laiva-kaivoksen edustan pisteiltä RE13 ja RE15, lisäksi tarkasteluun on otettu mukaan intensiivinen tarkkailupiste RE17 vastaavina alueellisen tarkkailun ajankohtina. Edellä mainittujen pisteiden lisäksi pisteet RE21, RE22 ja RE23 sijaitsevat osa-alueella I. Osa-alueeseen II sisältyy Raahen kaupungin tarkkailupisteet RE3, RE4 ja RE9. Osa-alue III käsittää Pattijoen edustan (RE7) ja osa-alue IV käsittää saariston ulkopuolisen alueen pisteeltä RE2.
Toukokuun, heinäkuun sekä syys- ja marraskuun näytekerran aikaan merivedenkorkeus oli keskimäärin normaalia ajankohdan tasoaan hieman ylempänä, kun elokuun alun ja lokakuun näytteenotoissa meriveden korkeus oli hieman pitkän ajan keskiarvon alapuolella (Kuva 4-3).
Huhti–toukokuun näytteenottokierroksella näytepisteiden pintaveden lämpötila vaihteli 0,9 ja 4,5 asteen välillä.
Heinäkuussa näytepisteiden pintaveden lämpötilat vaihtelivat noin 18,2–20,3 asteen välillä. Elokuussa näytepisteiden pintaveden lämpötilat vaihtelivat noin 18,1–19,6 asteen välillä ja lokakuussa lämpötilat olivat 10–11 asteen tuntumassa. Lämpötilakerrostuneisuutta esiintyi heinä- ja elokuun näytekierroksilla (liite 2.2).
Alueellisilla pisteillä tutkitut metallipitoisuudet olivat alhaisia vuonna 2020. Arseenin pitoisuudet olivat alhaisia (ka. 0,6 µg/l) ja tutkittujen liukoisten metallien (Cd, Hg ja Pb) pitoisuudet olivat alle määritysrajan tai sen tuntumassa Nikkelipitoisuus oli keskimäärin 1,0 µg/l. Näin ollen myöskään ympäristölaatunormit eivät ylittyneet. Uraanipitoisuudet olivat alhaisia (ka. <0,39 µg/l).
6.3.1 Raahen terästehtaan ja Laiva-kaivoksen edustan alue
Vuonna 2020 Raahen terästehtaan ja Laiva-kaivoksen alueellisessa tarkkailussa päällysvedestä (1 m) mitatut sameuden arvot olivat varsin pieniä. Näytepisteiden vesi oli näytteenottokierroksittaisina keskiarvoina keskimäärin kirkasta tai lievästi sameaa (FTU ka. 0,8-1,5) ja korkeimmillaan sameuden arvot olivat elo- ja lokakuussa (1,5 ja 1,2 FTU). Keskimäärin vesi oli sameinta pisteillä RE15 ja RE17 (FTU ka. 1,2 ja 1,4).
Tavanomaisesti vesi on sameimmillaan kevättulvan aikaan, mutta vuonna 2020 sameuden huippuarvot mitattiin loppukesästä ja syksyllä. Sameuden arvot olivat pienimmillään huhtikuussa (Kuva 6-3, taulukko 6-3, liite 2.2).
Myös näytepisteiden päällysveden väriarvot olivat keskimäärin alhaisia (ka. 17–26 mgPt/l), eikä näytepisteiden välillä ollut merkittäviä eroja väriarvoissa. Myös väriarvoon vaikuttavat raudan pitoisuudet ja liuenneen orgaanisen hiilen määrä olivat vähäisiä. Oletettavasti I-osa-alueen veden vaihtuvuus oli varsin hyvä.
Näkösyvyys vaihteli I-osa-alueella noin 1,5–4,6 m välillä (liite 2.2, Kuva 6-3).
Päällysveden happitilanne oli erinomainen kaikilla näytepisteillä läpi tarkkailukauden. Myös alusveden happitilanne oli erinomainen kaikilla pisteillä lukuun ottamatta pistettä RE23/LaivaMe8, jonka alusveden happitilanne heikkeni elokuussa. Lämpötilakerrostuneisuutta esiintyi elokuussa kaikilla pisteillä.
Veden pH-arvot olivat merivesille tyypillisesti emäksisiä kaikilla näytepisteillä. Korkein pintaveden pH-arvo (pH 7,79) mitattiin näytepisteeltä RE23/LaivaMe8 heinäkuussa (21.7.). Alusvedessä mitattiin elokuussa paikoin tavanomaista korkeampia pH-arvoja (RE13: 10,18; RE23/LaivaMe8: 10,29). Näytepisteiden päällysveden sulfaattipitoisuudet olivat Perämerelle tyypillisellä tasolla. Sähkönjohtavuuden arvot olivat merivedelle tavainomaisia (liite 2.2, Kuva 6-3).
Vuonna 2020 I-osa-alueen alueellisen tarkkailun näytepisteillä päällysveden kokonaistyppipitoisuudet viittasivat pääosin karuun vedenlatuun (ka. 277–340 µg/l). Kokonaistyppipitoisuudet olivat keskimäärin korkeimpia näytepisteellä RE15 (ka. 330 µg/l) ja keskimäärin vähiten typpeä esiintyi pisteellä RE22 (ka. 293 µg/l). Typpipitoisuudet olivat keskimäärin korkeimmillaan lokakuun näytekierroksella. Tarkkailun I-osa-alueen näytepisteiden päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet viittasivat pääosin karuun vedenlaatuun kaikilla pisteillä. Keskimäärin korkein kokonaisfosforipitoisuus mitattiin näytepisteiltä RE13 ja RE17 (12 µg/l) ja alhaisin fosforipitoisuus (9 µg/l) mitattiin pisteeltä RE22. Kokonaisfosforia oli keskimäärin eniten vapaana elokuun näytekierroksella (liite 2.2, Kuva 6-4).
Perustuotantokaudella päällysveden fosfaattifosforipitoisuudet jäivät pääasiassa määritysrajaa pienemmiksi, joten ilmeisesti fosfori rajoitti levätuotantoa alueella. Kesällä lehtivihreällisen planktonlevästön määrää kuvaava a-klorofylli-pitoisuus vaihteli välillä 1,6-8,4 µg/l kuvaten pääasiassa lievästi rehevää vedenlaatua (>
3-7 µg/l) ja rehevää vedenlaatua (7-40 µg/l). Koliformisten bakteerien määrät olivat alhaiset kaikilla pisteillä, ja veden hygieeninen laatu oli pääosin erinomainen. Korkeimmat bakteeripitoisuudet mitattiin huhtikuussa pisteiltä RE15 ja RE21 (18 mpy/100ml ja 14 mpy/100ml) (liite 2.2, Kuva 6-4).
WAD-syanidipitoisuudet olivat kaikilla pisteillä ja syvyyksillä alle määritysrajan. Myös kokonaissyanidipitoisuudet jäivät määritysrajaa pienemmiksi pistettä RE13 lukuun ottamatta, jonka syvyydestä 5,5 m mitattiin (21.7.2021) kokonaissyanidia 0,022 mg/l. Syanidit ovat vetysyanidin eli syaanivetyhapon (HCN) suoloja. Kaliumsyanidi on vesiliukoista ja erittäin myrkyllistä vesieliöille. Sen akuutit LC50-arvot kalalle ovat 0,05-0,57 mg/l (96 h), vesikirpulle 0,08-1,3 mg/l (48 h) ja levälle 0,2 mg/l (96 h). Syanideilla voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia kalojen lisääntymiseen ja käyttäytymiseen (OVA-ohjeet 2015). Syanidien myrkyllisyyttä kaloille lisäävät mm. vähäinen happipitoisuus, korkea lämpötila ja matalat pH-arvot.
Vuoden 2020 alueellisen tarkkailun perusteella I-osa-alueen vedenvaihtuvuus oli ilmeisen hyvä ja kuormitusvaikutuksia ei ollut juuri havaittavissa. Veden kemiallinen laatu oli merivedelle ominaista ja hyvää.
Kuva 6-3. Raahen terästehtaan edustan (osa-alue I: RE13, RE15, RE17, RE21, RE22 ja RE23) päällysveden (1 m) sameus- ja väriluvut sekä pH-arvot ja sähkönjohtavuus vuonna 2020.
Kuva 6-4. Raahen terästehtaan edustan (osa-alue I: RE13, RE15, RE17, RE21, RE22 ja RE23) päällysveden (1 m) kokonaisravinne-, klorofylli-a- ja rautapitoisuudet vuonna 2020.
6.3.2 Raahen kaupungin edusta
Vuonna 2020 Raahen kaupungin edustan (II-osa-alue) alueellisessa tarkkailussa päällysvedestä (1 m) mitatut sameuden arvot olivat pääosin varsin pieniä. Näytepisteiden vesi oli keskimäärin lievästi sameaa (FTU ka.
1,1–4,7). Pisteen RE9 päällysvesi oli silminnähden sameaa (9,3 FTU) elokuun näytekierroksella. Myös pisteillä RE3 ja RE4 sameuden arvot (2,8 ja 2,1 FTU) olivat korkeimmillaan elokuussa. Keskimäärin vesi oli kirkkainta pisteellä RE4 (ka 1,1 FTU). Sameuden arvot olivat pienimmillään huhti–toukokuussa. Pintaveden väriarvot olivat värittömille tai lähes värittömille vesille tyypillisellä tasolla (ka. 14–27 mg Pt/l). Korkeimmat väriarvot mitattiin lokakuun näytekierroksella. Myös veden väriarvoihin vaikuttavan raudan pitoisuudet olivat lokakuussa hieman muita kuukausia korkeampia. Yleisesti ottaen rautapitoisuudet olivat varsin pieniä (ka. 52-217 µg/l).
Keskimäärin alhaisimmat rautapitoisuudet mitattiin uloimmalta näytepisteeltä RE4 (ka. 122 µg/l) (liite 2.2, Kuva 6-6, Taulukko 6-3).
Happitilanne oli keskimäärin erinomainen kaikilla pisteillä ja kaikissa syvyykssä. Alhaisin happipitoisuus mitattiin elokuussa Preiskarin pisteeltä RE4 4 m syvyydessä (82 %, kaikkien syvyyksien ka. 91 %).
Keskimäärin vesi oli lievästi emäksistä (pH 7,7-8,2) kaikilla näytepisteillä. Tarkkailun korkein pintaveden pH- arvo (8,85) mitattiin elokuussa kaupungin pisteeltä RE9. Sähkönjohtavuuden arvot olivat merivedelle tyypillisellä tasolla. Päällysveden sähkönjohtavuudet olivat keskimäärin korkeimmillaan heinäkuussa (ka. 533 mS/m) ja alimmillaan huhti–toukokuussa (ka. 500 mS/m). Sähkönjohtavuuksissa ei havaittu suuria eroja tarkkailuajankohtien, tarkkailusyvyyden tai tarkkailupisteiden välillä (liite 2.2, Kuva 6-6).
Päällysveden kokonaistyppipitoisuudet olivat korkeimmillaan lokakuussa kaikilla pisteillä ja vaihtelivat tällöin välillä 350–400 µg/l. Korkein typpipitoisuus (400 µg/l) havaittiin Preiskarissa (RE4) lokakuussa. Keskimääräiset kokonaistyppipitoisuudet viittasivat kaikilla näytepisteillä karuun vedenlaatuun. Päällysveden kokonaisfosforipitoisuudet vaihtelivat välillä 7,4–16 µg/l. Kaikkien näytepisteiden (RE3: 10, RE4: 10 & RE9: 14 µg/l) keskimääräiset kokonaisfosforipitoisuudet viittasivat karuun vedenlaatuun. Perustuotantokaudella mitatut fosfaattifosforipitoisuudet jäivät alle määritysrajan tai olivat muuten pääosin pieniä. Pisteellä RE9 fosfaattifosforin pitoisuus lokakuussa oli muita pisteitä korkeampi (3,4 µg/l). Lehtivihreällisen planktonlevästön määrää kuvaava klorofylli-a:n keskimääräiset pitoisuudet viittasivat heinäkuussa karuun ja elokuussa lievästi rehevään vedenlaatuun (liite 2.2, Kuva 6-6).
Lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrät olivat yleisesti alhaiset ja veden hygieeninen laatu oli keskimäärin erinomaista kaikilla näytepisteillä. Suurin lämpökestoisten koliformisten bakteerien määrä (22 pmy/100ml) mitattiin pisteeltä RE3 toukokuussa (liite 2.2).
Vuoden 2020 alueellisen tarkkailun perusteella II-osa-alueen vedenlaatu oli lähinnä karua ja hyvää.
Mahdolliseen jätevesien kuormittavaan vaikutukseen viittaavat muutokset ravinnepitoisuuksissa ja klorofylliarvoissa tai veden hygieenisessä laadussa olivat hyvin pieniä.
Kuva 6-5. Raahen kaupungin edustan (osa-alue II: RE3, RE4 ja RE9) päällysveden (1 m) sameus- ja väriluvut sekä pH ja sähkönjohtavuus vuonna 2020.
Kuva 6-6. Raahen kaupungin edustan (osa-alue II: RE3, RE4 ja RE9) päällysveden (1 m) kokonaisravinne-, klorofylli-a- ja rautapitoisuudet vuonna 2020.
6.3.3 Pattijoen edusta
Pattijoen edustan osa-alueelle (osa-alue III) kuuluu yksi piste RE7. Kyseisen pisteen keskimääräinen näkösyvyys oli noin 3,3 m ja vesi oli keskimäärin kirkasta (ka. 0,9 FTU). Korkeimmillaan sameuden arvot olivat elokuussa (1,7 FTU). Näytepisteeltä mitattu keskimääräinen väriarvo (ka. 16 mgPt/l) viittasi lähes värittömään veteen. Sähkönjohtavuuden arvot olivat merivedelle tyypillisiä. Näytepisteen RE7 keskimääräinen kokonaistyppipitoisuus (ka. 260 µg/l) viittasi karuun vedenlaatuun. Korkeimmillaan päällysveden kokonaistyppipitoisuus oli toukokuun alussa (300 µg/l) ja alimmillaan lokakuussa 230 µg/l). Myös keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus (ka. 8 µg/l). viittasi karuun vedenlaatuun. Korkeimmillaan päällysveden kokonaisfosforipitoisuus oli elokuussa (13 µg/l). Klorofylli-a:n pitoisuus viittasi keskimäärin karuun vedenlaatuun (ka 2,3 µg/l). Veden hygieenistä laatua ilmentävien koliformisten bakteerien määrät olivat pieniä ja veden hygieeninen laatu keskimäärin erinomaista (liite 2.2, Taulukko 6-3).
6.3.4 Saariston ulkopuolinen alue
Raahen edustan saariston ulkopuolisella alueella (osa-alue IV) pisteellä RE2 veden keskimääräinen näkösyvyys oli hyvää tasoa (ka. 3,15 m). Näytepisteen happitilanne oli keskimäärin erinomainen ja pH-arvot viittasivat keskimäärin lievästi emäksiseen (pH ka. 7,7) Sameuden arvot viittasivat keskimäärin (ka. 0,9 FTU) kirkkaaseen veteen. Veden sähkönjohtavuus (ka. 535 mS/m) oli läpi tarkkailukauden samaa tasoa kuin rannikon läheisillä pisteillä.
Ravinnepitoisuuksien perusteella pintavesi oli Kallan pohjoispuolisella alueella keskimäärin karua (ka. N = 285 µg/l, ka. P =9 µg/l). Perustuotantokaudella heinä-elokuussa epäorgaanisista ravinteista oli eniten vapaana ammoniumtyppeä (ka. 8,5 µg/l). Väriarvojen (ka. 19) perusteella pisteen RE2 vesi oli lähes väritöntä. Raudan pitoisuudet olivat pieniä ja päällysveden hygieeninen laatu oli erinomainen (liite 2.2,Taulukko 6-3).
Taulukko 6-3. Veden keskimääräinen laatu päällysvedessä (1 m) Raahen edustalla eri osa-alueilla (I = terästehtaan ja kaivoksen edusta, II = Raahen kaupungin edusta, III = Pattijoen edusta, IV = saariston ulkopuolinen alue) vuonna 2020 näytteenottokuukausina.
Sameus Väri O2 O2
pH Sähk.joht. Chl-a Kok. N NH4-N NO2+3N Kok. P PO4-P Lämpök. Fe
FTU mgPt/l mg/l % mS/m µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l kolit µg/l
Alue I
huhtikuu 0,8 16,8 13,2 95,3 7,7 521,7 330,0 21,8 70,7 7,8 1,7 8,2 102,0
heinäkuu 1,0 19,0 8,8 94,7 7,8 521,7 2,0 276,7 9,3 4,0 11,6 <2 1,8 101,0
elokuu 1,5 24,3 8,4 89,2 7,7 528,3 3,5 305,0 11,4 13,5 11,9 <2 1,3 161,7
lokakuu 1,2 26,0 10,0 91,5 7,7 531,7 340,0 17,4 52,3 10,8 1,3 1,3 170,0
Alue II
huhti-touko 0,7 19,7 12,7 97,0 7,7 500,0 323,3 20,2 35,0 9,2 <2 8,0 122,0
heinäkuu 0,8 14,0 9,6 103,3 8,2 533,3 2,1 263,3 14,3 <5 10,0 <2 <2 52,3
elokuu 4,7 22,3 8,6 91,3 8,1 523,3 4,1 316,7 4,6 <5 15,3 2,0 1,3 166,0
lokakuu 1,5 26,7 10,0 91,3 7,7 503,3 376,7 21,7 52,0 11,3 1,8 2,3 216,7
Alue III
toukokuu 0,5 18 13,0 97 7,76 510 300 <5 42 8 <2 <2 77
heinäkuu 0,8 14 9,1 98 7,86 540 1,10 240 8 <5 8 <2 <2 54
elokuu 1,7 21 8,1 86 7,74 530 3,40 270 <5 <5 13 <2 <2 150
lokakuu 0,7 11 10,0 93 7,74 560 230 8 11 5 <2 <2 34
Alue IV
toukokuu 0,8 18 13,0 96 7,72 530 310 7 55 8 <2 <2 88
heinäkuu 0,8 18 9,0 95 7,75 530 1,70 250 8 <5 10 <2 <2 72
elokuu 1,1 18 8,5 91 7,77 540 3,10 270 9 <5 9 <2 <2 100
lokakuu 0,9 22 10,0 92 7,72 540 310 14 45 9 <2 <2 100
6.4 Veden laadun kehitys
Veden laadun kehitystä Raahen edustalla on tarkasteltu neljällä osa-alueella talvella (maaliskuu) ja kesällä (kesä–elokuu) viimeisen 13 vuoden aikana (2008–2020). Päällysveden sähkönjohtavuudet, klorofylli-a:n, raudan, veden värin sekä kokonaistyppi ja kokonaisfosforin osa-aluekohtaiset keskiarvotulokset on esitetty kuvassa 6-7. Osa-alueeseen I kuului vuonna 2020 Raahen terästehtaan edustan pisteet RE13, RE15, RE21, RE22, RE23 sekä intensiivinen tarkkailupiste RE17. Pisteet RE21, RE22 tai RE23 ovat olleet mukana tarkastelussa vuodesta 2017 alkaen (Ojala 2018). Osa-alueeseen II kuuluu Raahen kaupungin edustan pisteet RE3, RE4 ja RE9. Osa-alue III on Pattijoen edusta (RE7) ja osa-alue IV käsittää saariston ulkopuolisen alueen pisteeltä RE2.
Vuodesta 2008 lähtien raporteissa Pattijoen edusta on erotettu omaksi osa-alueekseen (III) ja tämän osa- alueen tulokset perustuvat vain yhden pisteen tuloksiin. Kokonaisuudessaan tarkasteltavalla vertailukaudella (2008–2020) ei Raahen edustan merialueen vedenlaadun kehityksessä ole havaittavissa selvää kehityssuuntaa. Merialueen vedenlaatu on vaihdellut runsaasti vuosien välillä. Seuraavaksi talvi- ja kesäkauden tuloksia käsitellään hieman tarkemmin.
Talvi
Raahen edustan merialueella veden laadun vaihtelu on ajoittain ollut suurempaa talvella kuin kesällä (Kuva 6-7), koska vesien sekoittuminen on heikompaa talvella jääpeitteestä johtuen. Osa-alueiden III ja IV näytteenotto viivästyi vuonna 2020 toukokuun alkupuolelle heikon jäätilanteen takia.
Vuonna 2020 päällysveden talviaikainen sähkönjohtavuus oli tarkkailujaksolle tyypillisellä tasolla edellisten vuosien tapaan. Vuonna 2011 mitattiin kaikilla osa-alueilla alhaisia sähkönjohtavuuksia Raahen edustalla.
Saman vuoden talvella myös raudan pitoisuudet ja väriluvut olivat korkeimmillaan oletettavasti voimakkaammasta jokivesivaikutuksesta johtuen. Vuonna 2020 Raahen edustan merialueen rautapitoisuus ja veden väri olivat tarkastelujaksoon (2008–2019) verrattuna tavanomaisella tasolla. Talviaikaiset väriluvut noudattavat selvästi rautapitoisuuden muutoksia ja rautapitoisuus vaikuttaakin Raahen edustan pisteiltä mitattuihin värilulukuihin. Myös ravinnepitoisuudet olivat talvella 2020 varsin tavanomaisella tasolla koko tarkkailujaksoon verrattuna. Vertailukauden alimpia typpipitoisuuksia on mitattu talvella 2014 ja alimpia fosforipitoisuuksia talvella 2010. Talvella 2020 typpipitoisuudet olivat likimain talven 2014 tasolla.
Vertailukaudella hieman tavanomaista korkeampia typpipitoisuuksia on mitattu talvina 2011 ja 2012. Selvästi tavanomaista korkeampia fosforipitoisuuksia mitattiin talvella 2008, jolloin fosforipitoisuudet olivat vertailujakson korkeimmat. Kyseisenä vuonna Pattijoen edustalta mitattiin selvästi osa-alueen korkein fosforipitoisuus. Vesi on ollut tarkkailujaksolla pääosin rautapitoisempaa, ravinnepitoisempaa ja väriltään tummempaa osa-alueilla II ja III eli Raahen edustan ja Pattijoen edustan alueella. Tarkkailujaksolla 2008–2020 vedenlaatuparametreissa ei ollut havaittavissa selviä kehityssuuntia eri osa-alueilla, joskin mm. väriarvojen ja kokonaisfosforipitoisuuksien talviaikainen hajonta vaikuttaa viime vuosina vähentyneen (Kuva 6-7).
Kesä
Kesäaikaan pintavesi on sisältänyt vähemmän ravinteita ja rautaa, jolloin myös väriarvot ovat olleet hieman alhaisemmat. Vedenlaatu on ollut selvästi tasaisempaa kesäaikaan eikä talven kaltaisia suuria pitoisuusnousuja ole havaittu. Veden väriarvoihin vaikuttava rautapitoisuus on vaihdellut merivedessä jonkin verran. Vuosina 2009, 2012 ja 2017 havaittiin erityisesti Raahen edustan ja Pattijoen edustan alueella korkeampia rautapitoisuuksia. Kyseisinä vuosina tavanomaista runsaammista kesäsateista johtuen valumavedet ovat kuljettaneet Raahen edustan merialueelle rautaa, humusta ja kiintoainetta, joka on havaittavissa pitoisuustasojen kohoamisena. Vuoden 2020 kesällä kokonaistyppipitoisuudet olivat tarkastelujaksoon (2008–2019) nähden tavanomaisella tasolla. Vuosina 2008-2020 kokonaistyppipitoisuudet ovat vaihdelleet päällysvedessä välillä 205-406 µg/l, viitaten keskimäärin karuun vedenlaatuun.
Kokonaisfosforipitoisuudet olivat edellisvuoden tasolla. Vuosina 2008–2020 kokonaisfosforipitoisuudet ovat vaihdelleet välillä 3-23 µg/l, viitaten keskimäärin karuun vedenlaatuun. Klorofylli-a:n pitoisuudet vaihtelivat tarkkailujaksolla välillä 1,8-5,6 µg/l, mikä osaltaan viittaa karuun tai lievään rehevyyteen (Kuva 6-7).
Jakson 2008–2019 klorofylli-a:n pitoisuustasojen mahdollinen kasvava kehityssuunta näyttää taittuneen vuoden 2017 jälkeen. Klorofyllipitoisuuksissa on ollut vaihtelua molempiin suuntiin jo ennen vuotta 2008, joten muutokset lienevät osa pitkän aikavälin vaihtelua. Muiden tutkittujen parametrien osalta tarkastelujaksolla ei ole havaittavissa selkeitä kehityssuuntia pl. yksittäisten vuosien heilahtelut (Kuva 6-7).
Kuva 6-7. Veden laadun kehitys päällysvedessä (1 m) Raahen edustan merialueen neljällä osa-alueella talvella ja kesällä vuosina 2008–2020 (I = terästehtaan ja kaivoksen edusta, II = kaupungin edusta, III = Pattijoen edusta, IV = saariston ulkopuolinen alue). *) Osa-alueiden III ja IV talven näytekierros toteutettiin 12.5. heikon jäätalven takia.
