Uudenkaupungin edustan merialueen tuotantoon vaikuttavista tekijöistä levätestien perusteella

LEVÄTESTIEN PERUSTEELLA

Kauko Häkki 1 ä

1980:44

UUDENKAUPUNGIN EDUSTAN MERIALUEEN TUOTANTOON VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ LEVÄTESTIEN PERUSTEELLA

Kauko Häkkilä

Turunvesipiirin vesitoimisto 1980

2

3

4 5

JOHDANTO

KOEJÄRJESTELYT TULOKSET

3.1 Tulosten esittämistapa

3.2 Chlorella sp:n kasvu Helsinki 1-kontroll i-

1 iuoksessa

Sivu 5 6 7 7 7 3.3 Selkämeren rannikkoveden tuotantokyky kesä- 7 syyskuussa

3.4

Fosforin ja typen vaikutus Selkämeren rannikko-

7

veden tuotantokykyyn

3.5 Kemira Oy:n lannoitetehtaiden ja Uudenkaupungin 14 keskuspuhdistamon jätevesien vaikutukset meriveden

tuotantokykyyn TULOSTEN TARKASTELU LOPPUTI IVISTELMÄ

14 21

J 0 H D A N T 0

Uudenkaupungin lähes luonnontilaisella saaristaalueella tapahtui 1960- luvulla huomattavia muutoksia. Kaupunginpohjoispuolelle Sirppujoen suulle padottu v. 1965 valmistunut makeanvedenallas muutti oleel 1 isesti virtausoloja Uudenkaupungin edustalla. Rannikkoalueen ravinnekuormitus

lisääntyi ratkaisevasti Kemira Oy:n lannoitetehtaiden aloittaessa toi- mintansa v. 1965 lopulla.

Seurauksena lannoitetehtaiden ravinnekuormituksesta oli meriveden fos- foritason kohoaminen ja erittäin voimakas rehevöityminen. Vuonna 1969 otettiin tehtai11a käyttään suljettu veden kierto, joka pienensi oleell i- sesti ravinnekuormitusta ja alensi merialueen rehevyystasoa (Sevola 1975).

1970-luvulla tehtaidenpääkanaalin jätevesien ravinnekuormitus on edelleen pienentynyt. Uudenkaupungin kaupungin jätevedet on käsitelty kemiall ises- sa keskuspuhdistamossa vuodesta 1977 lähtien. Kasviplanktonin perustuo- tantataso Uudenkaupungin saaristaalueella ei kuitenkaan ole pienentynyt vastaavasti,vaan on pysynyt lähes samana koko 1970-luvun. Syynä tilan- teeseen on pidetty mm. sitä, että fosforia on ollut vedessä enemmän kuin levät ovat voineet käyttää; fosfori ei vielä pitoisuuksien 1 ievästä pie- nenemisestä huolimatta ole muodostunut rehevil 1ä alueilla tuotantoa ra- joittavaksi tekijäksi (Jumppanen 1980).

Vuosina 1979 ja 1980 on käynyt ilmi, että jätekipsin varastoalueelta suo- raan padon läpi suotautuu mereen väkeviä vesiä. Näiden aiheuttamaa fos- forikuormitusta ei tarkkaan tunneta, mutta se on joka tapauksessa monin- kertainen pääkanaa1 in jätevesien kuormitukseen verrattuna ja selittää sen, ettei meriveden tilaviime vuosina ole odotusten mukaan parantunut.

Turunvesipiirin vesitoimisto kesällä 1978 tekemillä levätestisarjoil la pyrittiin selvittämään levätuotantoon vaikuttavia tekijöitä Uudenkaupun- gin edustan merialueella. Levätesteillä pyritään vakioimaan näyteveden kemiallisia yhdisteitä lukuunottamatta kaikki muut ympäristötekijät, joten levien kasvun pitäisi riippua vain näyteveden sisältämistä ravinteista sekä kasvua haittaavista aineista. Tuolloin (1978) ei ollut vielä tietoa kipsialueelta mereen joutuvasta kuormituksesta joten kipsialueen valuma- vesiä ei testeihin sisällytetty. Levätestei llä etsittiin vastausta seu-

raaviin kysymyksiin:

mikä on typen ja fosforin merkitys merialueen tuotantokyvylle ja kumpi pääravinteista on ensisijainen tuotannon rajoittaja?

mikä on Kemira Oy:n lannoitetehtaiden jätevesien vaikutus ja toisaalta Uudenkaupungin keskuspuhdistamolla käsiteltyjen jätevesien vaikutus meriveden tuotantokykyyn?

miten tehokas fosforin poisto jätevesistä muuttaa jätevesien vaikutusta meri a 1 uee 11 a?

onko Kemira Oy:n taikka Uudenkaupungin jätevesillä levätuotantoa inhi- boivia myrkkyvaikutuksia?

2 K 0 E J Ä R J E S T E L Y T

Tutkimuksessa käytetyt koejärjestelytolivat samat kuin Isotalon (1978) tutkimuksissa käytetyt.

Tarvittavat vesinäytteetotettiin seuraavasti:

1. Puhdas merivesi Kustavin Kiparluodosta n. 300 metrin etäisyydeltä ran- nasta.

2. Vuorokauden kokoomanäyte Kemira Oy:n lannoitetehtaiden mereen johdetta- vasta jätevedestä.

3. Vuorokauden kokoomanäyte Uudenkaupungin keskuspuhdistamon mereen johdet- tavasta lähtevästä vedestä ennen klooraustao

Perusvedet otettiin 7o6., 4.7. ja 4.8.1980 ja suodatetti in ennen käyttöä huokoskooltaan 1 ~m:n suotimella GF/C. Alumi inisulfaatilla saostetut jäte- vesien suodokset valmistettiin 1 isäämällä perusveteen 100 mg Al _{16 H} (so

4

^)~x

20. Vetyionikonsentraatio säädettiin HCl: lla pH 6:een, näyte selKey- tettl in ja selkeytynyt osa suodatetti in suotimel la GF/C ja neutraloiti in NaOH:lla pH 7:ään.

Testeissä käytetyt "kasvatusvedet" valmistettiin perusvesistä ja osaan teh- tiin tarvittavat ravinnelisäykset. Kasvatusvedet siirrettiin kasvatusput- ki in, jotka tämän jälkeen ennen puhdasviljelmän ymppäystä steriloiti in.

Testilevänä oli Chlorella ~· viherlevä, jonka kanta saatiin Helsingin kau- pungin vesiensuojelulaboratoriosta. Puhdasviljelmää kasvatettiin ja säi- lytetti"in Helsinki 1-1 iuoksessao Helsinki 1-1 iuos on Helsingin edustan suodatettua merivettä, johon on 1 isätty hiven- ja makroravinteita ja se on steriloitu (Tarkiainen & Rinne 1974). Kantaviljelmä uusittiin joka toinenviikko si irrostamalla 0,5 ml leväsuspensiota uuteen 30 ml :n kasva- tus] luokseen. Levät siirrettiin varsinaisiin koeliuoksiin eksponentiaa- 1 isessa kasvuvaiheessa (7-10 d vanha viljelmä). Helsinki 1-1 iuos oli mukana myös testisarjoissao

lnkubointiastioina käytettiin 50 ml lasisia koeputkia, jotkaoli suljettu a 1 um i i n i ko r k i 1 1 a . Kasvatus t i 1 a v u u s o 1 i 3 0 m 1 ⁰

lnkubointi suoritettiin vakiovalokaapissa. Putkia rav.istelti in ja niiden järjestystämuutettiin päivittäin. Keskimääräiseksi valaistukseksi on arvioitu 3000 luxiao Kaapin lämpötilaoli +20±2°C. lnkubointiaika oli

14 d, jolloin Chlorella-populaatio on ohittanut eksponenttiaal isen kasvu- vaiheen (Tarkiainen & Rinne 1974) o

Kahden viikon inkubointiajan päätyttyä koeputki in lisättiin 2 ml 30 formal i inia. Näytteet laskettiin 2 ml :n kyveteissä, joiden pinta-ala on 530660000 ~m². Levät laskettiin ruudukko-okulaaril la 400 x suuren- noksella. Kutakin näytettä kohti laskettiin 100 ruudukkoa

a

16900 ,um2.

Perusvesistä, joista kasvatusvedet yhdistettiin, määritettiin seuraavat veden ominaisuuksia koskevat suureet:

sähkönjohtavuus kokonaistyppi nitraattityppi amrnoniumtyppi kokonai s fos fo r i fosfaattifosfori

Mä5ritykset tehtiin vesihal 1 ituksen käyttämil lä analyysimenetelmillä (Erkomaa & Mäkinen 1975). Kasvatusvesien ainepitoisuudet laskettiin perusvesien pitoisuuksista.

3 T U L 0 K S E T

3.1 TULOSTEN ESITTÄMISTAPA

Levätestien tulokset on esitetty pylväsdiagrammeina kuvissa 1 Vaaka- akselin alapuolelle pi irretyt pylväät esittävät kasvatusvesien prosent- tuaal ista koostumusta, vaaka-akselin yläpuolelle pi irretyt pylväät kuvaa- vat muodostuneen Chlorella kasvuston solumäärää. Kahden rinnakkais- näytteen tuloksesta on es tetty solulukumäärien keskiarvo. Helsinki 1 kontroll il iuoksessa sekä Selkämeren rannikkovedessä kasvaneet solumäärät esitetään myös oheisissa asetelmissa.

3.2 CHLORELLA SP:N KASVU HELSINKI 1 KONTROLLILIUOKSESSA

Helsinki 1 kontroll il iuoksessa kasvaneet solumäärätolivat seuraavat:

Chlorella sp.

soluja kpl/ml S. D. N

kesä 1070000 18000 3

heinä 1050000 59000 3

elo 990000 42000 3

3.3 SELKÄMEREN RANNIKKOVEDEN TUOTANTOKYKY KESÄ-SYYSKUUSSA

Selkämeren rannikkoveden eri kuukausina tuottamat solumäärät ja ravinne- pitoisuudet olivat seuraavat:

kk So 1 uj a kok.P P0

4 kok.N N03 NHl; N:P

kpl/ml S. D. N ,ugP/1 .U~N/1

kesä 1300 700

4 6

¹ 300 ¹ 37 50

heinä 5200 500 4 9 0 250 2 12 28

elo 100 200 4 1

Tuotettujen leväsolujen määräoli pienimmillään kesäkuussa ja suurimmillaan heinäkuussa. Tuotettujen leväsolujen määrä näyttää olevan riippuvainen lähinnä fosforin määrästä.

3.4 FOSFORIN JA TYPEN VAIKUTUS SELKÄMEREN RANNIKKOVEDEN TUOTANTOKYKYYN

Typen ja fosforin merkitystä levätuotannolle selvitettiin lisäämällä meri- veteen erisuuruisia määriä fosfaattifosforia ja nitraattityppeä (kuvat 1, 3 ja 5). Fosfaattilisäys korotti kaikissa tapauksissa meriveden tuotan- toa. Voimakkainta tuotannon suhtee11 inen kasvuoli kesäkuussa, jolloin meriveden fosforipitoisuus oli pienimmillään. Todellinen tuotettu levä- määrä oli riippuvainen lähinnä fosforipitoisuudesta; sama fosforipitoisuus seoksissa tuotti suunnilleen saman levämäärän.

Pelkällä nitraatti pen lisäämisellä meriveteen ei ollut mitaan vaikutusta, vaan levämäärä pysyi samana kuin puhtaassa merivedessä.

_, ,:;c %

250000

.~ 200.000

:«(

% ::::>

X :::l

_,

UJ z

....

::::> _,

~ 150.000

en ::::>

% ::>

I-V!

0 0 X

z UJ UJ

r:

·~

100000

50.000

50%-

..

.1

mS/m SAHKOOJ. , 2 S 1170 KOKNrJ N/1 ⁾⁽⁾⁽⁾ N03f1 N/1

..._,'H/1

ⁿ

JIOfl..,.

,.,Ffl

F'04f1 P/1

CHLORELLA LEVÄN KASVU ERILAISISSA VESISEOKSISSA Growth of Chlorclla ln different' water mixtur~s

KASVATUSAIKA 2 VIIKKOA , VALAISTUS N. 3000 LUXIA Culture tlme 2 weekt,lllumlnatlon ca. 3000 lux

KESÄKUU 1918 June 1978

~ it ^{if if}

Cf _~ ¹ J:

~

1!

⁰ 1~ ^{a (l.}

1!

N + + + +

1.- 1 - ... ^..._

:::::

(l.

~ lo 't

:X +

...

JOO JOO JOO 300 JOO

11 rt l1 n ⁾¹

11 11 21 s.

11 21 51

-.

^{f:o: t:rr}

TI lli

1170 1170 11 60 1160 1140 310 320 HO l 70 4110 10 ,, ll . ,

1t 11 21 5S 10 ,, ,.,

D

(SUOOATETrul ^MERIVESI

illil1

^KEMIRAN l ÄH'TEVÄ VESI {SUOOATETTU}

300.1l00 • t-

CHLORELLA LEVÄN KASVU ERILAISISSA VESISEOKSISSA Growth of Chlorclla in dHferent water mixturcs

~.000 •1- t(ASVATIJSAIKA 2 VIIKKOA, VALAISTUS M.JOOOLUXI.A

· Cultur• tlm•

•••k•

lllu!Nnatlon co. 3000 lux

200.000

:a ~

~1!50.000 a::

1

~ _::;, 311:

::;, ..J

z w

~ ^100.000

VI

50.000 1-

1-

KESÄKUU 1978

June 1978

.,

::;,

%

;::)

....

VI 0 0 X

0 - - ,...

z w w ....

....

>

~

iZ 50%

.

.. s..

~KONJf2S

IO(...,NI' NOV'fN/1 NH4N""' Ko~

Pn

^P11

P04"'},·

""' 1010 no 120 210 1200 21i00 4100 91.00 23000

13

•

^{l l}

750 II 00 SOO 7201) '1000 1

"

^{IS 24 Sl}

'

¹⁰

s:JuuoENKAUPUNGIN StAHTEVA VESI

(SUOOATETTU)

,...

- ^.... ---

t110 1110'1110 1170 1110 11101110 1170 II 'JO 1150 )40 400 SIO 720 1400 liO l20 J lO 150 uo

lO 1t l '

..

^{10 II n 10}

"

110 110 llO 770 ) i 42

"

^{!.1 to}

n

"

2"> !.S

'

^{JO II u}

[[IIJ

KEMIRANJA WOEN- ~KEMIRAN LAHl'EVÄ KAUPUNGIN VESISEOS ~VESI SAOSTE TTU VIRTAAHIEN SUHTEESSA &UOOlTEllUI

(SUOö.AlEnul

- - 1'""'! 1'""'!

1150 JOi() 197 126 2!9 110024004500170011000

u 215

"'

7 50 II 00 3600 72 00 II 000

III

WOENKAUPI.NiiN LAHTEVA VESI SA.OS TETTU ( SI.JOO.t. T ET TU)

300.000

'~200000.

:"{

:"{

::1:

:::>

:.::

:::>

...J

z ~ :::>

g150000

100000

50000

V'l :::>

z ⁰

.:::>

...

V'l 0 0 :.::

UJ z

UJ ...

...

>-

:<(

z 50%

100'Y,

mS.., SÅH!'&u 125 1<01( 'V1 ^Nl!

N03rJ N/1 NH4/1 ^N/1

MK Pf11'1'1

P04nf'fl r-

..._

11&0 250

12

0

C HLORELLA LEVÄN KASVU ERILAISISSA VESISEOKSISSA C rowth of Chlorella in drfferent water mrx tures

KASVATUSAIKA 2 VIIKKOA, VALAISTUS N. 3000 LUXIA Culture time 2 WHI<s,llluminatlon ca.JOOO luJC

HEINÄKUU197ft

Juty 1978

-

r-

r-

-

r-

-

-

,....

- _{- -}

^{r- r-}

' ^'

^'

~ ^{;;: z z} ' ^z ' ^{z '}

~ _~ ^{,; (;}

~ z ^{z z} z

J J l

l _~

^{0 ;?}

'

^{+ + + + +}

if. ^{~ ~ ;;:}

'

^{z ~ ä fi}

ei: 1 ii': 1 1 1 ' z ¹ z ¹

;;

~ ¹ ~ ¹ '

~ ^{6 a..}

~ ^!!

^{Cf Cf a..}

^I

^{a.. Cf}

^J

^z

^f

^,;-z

·~

^z

^!

^{~ ~ 'l}

^t _·~

^{0 a.. ;~}

f

! ^.! !

+ + + + + + + + .. + + + +

... ... ^~ ... ... ... ' - '-- ..._ ..._ ... '-- .._

250 2 50 250 250 zr,o JOO ⁾⁵⁰ s 50 350 l50 JSO lSO HO Sl l!Xl 202 102 102 IOZ lfn lal

ll 12 ll 12 12 u ll 12 II 12 ll 12 12

11 14 19 19 ~· ^{11 14 t9 19} _~·

tO 10 c;o ₁₀ 1t r,o

M[RIYE'>l

~ilJOflAT E 1 TV

r-

,....

r- r-

!'"'""

1

-

^{~ ]}

^TI

1111011110 1111011101160 2'?0 uo lLO 4 20 110

q 11

"

¹¹⁰

II 11 )0 41 1()0

11 14 19 ^}"1

.,,

10 lO 50

illl1J

K[MIR"N tAHTtY" 'Y't.Sf

<;t~o(JATfrTU

....J ::1!:

~15QOOO :..q:

:<(

::1:

:::>

::.c:

:::>

....J

z ~

3 100.000

0 ll'l

50..000

50%

100%

msa

$AHI(ÖNJ 12 ')

t<('II(NMNII N03 f1N/I M\,rfN/1 KOK P f'j PII 1 fl<\ FJ ^PII

~

CHlOREllA lEVÄN KASVU ERilAISISSA VESISEOKSISSA Growth of Chtorella in different water mixtures

KASVATUSAIKA 2 VIIKKOA, VALAISTUS N. 3000 LUXIA Culture time 2weeks illumlnation ca.JOOOiu)(

=

HEINÅ.KUU 1918 July 1978

1= F _E 1= t=

~ ~ r=: r=:

r= ^{~ 1=} _t=

r=: _F r:= _!==

~ !=:=

t= 1===

~ ~ ~ ~ := = ^{~ ~}

II~ 11001040 !110 !ilO

!120 1900 "5600\i'm 17000

!II

uo noou.oo liJIOO 11000 II 14 1!1 2!1 !'>II

.. ,

^{< 1}

q

^liUO( NI<MJ+'IIN;,If'j lAiiH.VA \11',1 SUOOAIIU)

'- ^::II ]

]

1110 1170 1170 1160 11)0 JIO 190 5)() 12017 00 12 22 0 100 1)6 1 20 2 )() HOIIOO II " ^{l!l 19 !'>!1}

10 10 49

~ r%

~

lcz ~

~~

... k(LrL

II &o 1170 II 60 111.0 10110 270 290 ))() 410 660 12 n 44 110 16 22 ll

,,

110

... ... ...

^•1

_·'

- ^{1 1}

1 1 ~ 1110 10 )0 9 00 4 bQ II 401700 l2 00 6100 1~000

10 21

!i 80 14 00 21100 !.700 14 000 10 12 1L 20 36

"' ...

_"''

~

11\0t.r._AIH~HK.JN lAIHi VA 'JI •,! ~.AO'ti 1 lliJ '.IH)fl.Ait llll)

CHLORELLA LEVÄN KASVU ERILAISISSA VESISEOKStSSA Growth of Chtorella in differ~nt watlfr mi)(h.Jrt:s

250.000

KASVATUSAIKA 2 VIIKKOA, VALAISTUS N. 3000 lUXIA Cultun!l time 2 wukt,lllumtnatloo ea.3000 lux

ElOKW 1978 August 1178

-

'KlOOOO ...

50000

~ ...

X 0

:::>

~ 0

·::,c::

z IJJ

~

IJJ _z 50%

100% '-

. . mSIIII SAHKÖNJ 1₂₅ ^10VIO

IWK NI'"'JIVI 210 N03rfWl

NH4f4? N/1 KOKP....,P/1

P04/'1 PII

,....

,... r-

...

...

it ~ ^{Q_ ;::} ~ Ii.

_1, !.,

~ ^{0 0 1 1}

0 0

0.. 0.. 0.. 0..

!

_"' ^t ~ ^-~

1~

+ ^{+ + + +} ' - ' - ' - ' - ..._

280 280 2110 :uo ²¹⁹⁰

11 21 '51

HfRIV[SI ( SUO! JA Tl TT\J 1

..-

...

,....

..- r- ,... ...

;;::: ~ .~ ^;:;:

z ^::;::

~ _1~ ^{:.. 5 1 z ~ z ;..}

z z ^{0 0}

if

^z

lj

^{1~ 0}

_1~ Ii

'

^{::.:: ' ... + ..}

.

⁺

' ^{it ~ ~ ::.::}

;z: z z

0. 0..

l: 0 ;.. ^} 0 _l:! _, _~ ' _~ ...

Cf

0 z ⁰ 0 0 0

z z

~

^{0.. 0.. 0.. 0..}

-~

!~ ₊

~

₊

. ·!

^{+ ·~ +}

^!!

^{+ 1~ + +}

' - ..._ _{L....- '-- '-- ' - ' -} ...__

Jl031!0411() 311() 3190 3190 380 no u 100 aoo 100 100 100 100 100

10 n M 21 !>1 11 21 '51

r-

...

...

,...

....

trr

rn rr

110011101170 116011l0 2!10

10

3'10 J40LOO!i00 II !II

,.

M t4 u ^1.1 t1 1] 111 211 54

"'

^{10 4.11}

IUM!f{""'" lÅH11VAVfTJ I!.OOlAll nul

..J :::l ...

;~

.~200.000

~~

:1 ::::1

~

::::1 ..J

ffi _...

~

^150.000.

100.000

50..000-

50%

IAHKÖNJt2^~

MK Nl"fN/1 Nll/'1Nil

M\f'1NII

1<01( "f'1M

PC., ,.., .. ,.

KASVU~

Growth of Chtordla in different water mixtures

KASVATUSAIKA 2 VIIKKOA, VALAisL! N. 3000 lUXIA Cultunt ti!M 2 wnks lllumlnatloo CO .3000 IUK

!;:.:

[::::::

E F=

[::::

[::::::

1:::::

=

F=

~ 1==:

F= E= ^[::::

F F=

~ F ^[::::

= =

_~ ^{[:::: E 1= 1==:}

~ ~ E

11S0110011LO 900 5'10 830 1600 30005800 14COO

5 60 IL00211005500 1LOOO 10 13 18 28 58

UUOE:NKAUP\JNGIN lAHTE:VA VE:SI

:% ~ r% V,;

~rnrnlli ^....

^t?2~~[2

^{~ ~}

118011fl0 11001111011110 111101180 1170 1160 !ILO

310 l?O 4!10 IDO !100 no llo no )80510 • 30 11100 3000 !1600 14000

11 19

,,

80 11 t'l ^)!> 12

)1 n 140 2 ro uo JO

"

^{J2 ~· HO}

10 1] 111 28 58 10 19 46

mrrn K[MI.RAN JA UUD. EN- ~ K(HIRAN l AHl[VA VESI,

lllWJ ^{KAUPUNGIN Vf51EN ~} SAOSTUTU (!>UOOAT[TIU) SEOS VIRTAAMI[N

SUHTHSSA (SUOOATUHJI

J 0 1 l i 7 : U

UU D f NK At!f'VNr.TIN tAHHVA VI t..l, SAo<. Tf ITUlSUGloA.H 11 U)

Kun nitraattityppeä lisättiin yhdessä fosfaattifosforin kanssa, kohosi tuotanto etenkin suurimmissa fosforipitoisuuksissa selvästi korkeammaksi kuin pelkän fosforil isäyksen jälkeen.

3.5

KEMIRA OY:N LANNOITETEHTAIDEN JA UUDENKAUPUNGIN KESKUSPUHDISTAMON JÄTEVESIEN VAIKUTUKSET MERIVEDEN TUOTANTOKYKYYN

4

Kemira Oy:n lannoitetehtaiden ja Uudenkaupungin keskuspuhdistamon jäte- vesien vaikutuksia levätuotantoon tutkittiin 1 isäämällä jätevesiä meri- veteen eri pitoisuuksina sekä erikseen että yhdistämälläniitä virtaaman

(6: 1) suhteessa (kuvat 1-6).

Kemira Oy:n jätevesi meriveteen sekoitettuna nosti kaikkina kuukausina hyvin voimakkaasti levätuotantoa. Myös Uudenkaupungin keskuspuhdistamon jätevesi nosti levätuotantoa, mutta ei läheskään niin voimakkaasti kuin Kemira Oy:n jätevesi. Kun jätevedet sekoitettiin virtaamien suhteessa, seos kohotti tuotantoa heinä- ja elokuussa vielä selvästi enemmän kuin kumpikaan jätevesi erikseen. Kesäkuussa jätevesien seos tuotti leväsolu- ja jonkin verran vähemmän kuin Kemira Oy:n jätevesi yksinään.

Jätevedestä suoritetun fosforinpoiston vaikutusta leväntuotantokykyyn tut- kittiin saostamalla jätevesistä fosfori Al

2

(so

4)

3: lla ennen laimennosten tekoa (kuvat 2,

4

^ja

6).

Näin käsitelty Kemira Oy:n jätevesi ei meriveteen sekoitettuna enää ai- heuttanut levätuotannon kasvua. Sen sijaan Uudenkaupungin keskuspuhdis- tamon jätevesi kohotti tuotantoa jonkin verran suurissa (>50

%)

pitoi- suuksissa.

T U L 0 S T E N T A R K A S T E L U

Helsinki 1 1 iuoksessa eri kuukausina tuotetut solumäärät eivät poikkea merkitsevästi toisistaan. Chlore11a ~-viherlevän kasvukyky on kesän aikana pysynyt samanlaisena, joten eri kuukausien tuloksia voidaan pitää keskenään vertailukelpoisina.

Tuotanto merialueella on yleensäsuurimmillaan kasvukauden alussakeväällä ennen vesimassojen vertikaal ista kerrostumista, jolloin syvemmistä vesi- kerroksista pääsee virtausten mukana ravinteita pintavesi in. Myöhemmin kesällä, jolloin lämpötilakerrostuneisuus estää ravinteiden sekoittumisen tuotanto on varsin vähäistä. Tuulen aiheuttamat virtaukset saattavat to- sin tällöinkin murtaa kerrostuneisuuden, jolloin pintaveden ravinnepitoi- suus ja samalla tuotanto kasvavat.

Vuonna 1978 Selkämeren rannikkovesi oli ilmeisesti ehtinyt kerrostua jo kesäkuun näytteenoton aikana. Meriveden ravinnepitoisuudet (sivu

7)

olivatsuhteellisen pienet kaikilla näytteenottokerroilla eikä ravintei- den tai tuotannon pienenemistä loppukesällä voi havaita. Perusvesien

ravinnepitoisuudet (sivu

7)

edustavat normaaleja Selkämeren pintaveden kesäaikaisia arvoja (Kohonen 1973).

Sekä Kemira Oy:n lannoitetehtaiden että Uudenkaupungin keskuspuhdistamon jätevedet sisältävät runsaasti ravinteita.

Levätesteissä käytettyjen jätevesien ravinnepitoisuudet olivat seu- raavat:

kk kok.P P0₁-P kok.N NO -N NO..,-N _NH~ N:P

4--- 3 _{,ugN/ 1} ^L.

).J~P/1

Kemira Oy:n jätevesi

kesä 250 230 1200 440 140 210 4,8

heinä 200 200 1900 400 18 350 9,5

elo 140 130 1100 230 270 250 7,8

x

200 190 1 ~00 360 1 ~0 270 7,0

Uusikaupunki, keskuspuhdistamo

kesä 61 12 28000 77 96 22000 459

heinä .87 7 25000 25 6 25000 301

elo 77 1 0 22000 9 6 22000 252

x

77 1 0 25000 37 34 23000 324

Velvoitetarkkailutulosten perusteella lasketut keskimääräiset ravinnepitoisuudet Kemira Oy:n mereen johdetuissa jätevesissä sekä Uudenkaupunginkeskuspuhdistamolla käsitellyssä jätevedessä vuonna 1978 olivat seuraavat:

Kemira Oy:n jätevesi

Uusikaupunki, keskuspuhdistamo

kok.P P0

4 2

ugP/1 500 200

kok.N ugN/1

1400 25000

N:P 2,8 125

Kokeisiin saadut Kemira Oy:n jätevesinäytteet vastasivat typpipitoisuuk- siltaan jätevesien keskipitoisuutta vuonna 1978. Näytteiden fosforipi- toisuus sen sijaan oli vain vajaa puolet keskimääräisestä pitoisuudesta vuonna 1978, joten näytteet eivät täysin edustaneet tehtailta mereen jou- tuvia jätevesiä.

Keskuspuhdistamolta saaduissa näytteissä fosforipitoisuus oli vain runsa kolmannes velvoitetarkkailutulosten perusteella lasketusta keskiarvosta.

Velvoitetarkkailuanalyysit on tehty suodattamattomasta näytteestä. Levä- testeihin käytetyt näytteet sen sijaan suodatetti in ennen analyysiä.

Koska jätevedessä suuri osa fosforista on ki intoaineeseen sitoutuneena johtunee ero suodatuksesta. Turunvesipiirin vesitoimisto on vuosina 1978-80 kolme kertaa tutkinut Uudenkaupungin keskuspuhdistamon jätevedes- tä myös 1 iukoisen fosforin (sentrifugoitu näyte). Keskipitoisuus on ollut 85 ~gP/1 mikä vastaa varsin hyvin nyt kokeissa todettuja pitoisuuksia.

Kokeisiin käytettyjen jätevesinäytteiden typpipitoisuusoli keskimäärin sama kuin velvoitetarkkailujen keskiarvo, joten kokeissa käytetty jäte- vesi vastasi laadultaan keskuspuhdistamolta mereen joutuvaa jätevettä.

Ensisijaisena levätuotantoa säätelevänä tekijänä levätesteissä voidaan pitää kasvatusvesien ravinnepitoisuuksia, erityisesti typen ja fosforin määrää, sekä vesissämahdollisestiesiintyviä levänkasvua inhiboivia myr-

ky 11 isiä aine i ta.

Sekä Kemira Oy:n, että Uudenkaupungin jätevedet kohottav(lt voimakkaosti C h 1 o r e l 1 a ~. 1 e v ä n t u o t a n l oa . K e s k u s p u h cJ i s l a mo n j ä te v P s i t u o t t i k u i -

tenkin samalla fosforimä3riillä huomattavasl i pienc111män levtim~Hir~5n kuin Kemira Oy:n jätevesi.

Seuraavassa tarkastellaan eri vesiseoksissa tuotetun levämäärän riippu- vuutta kasvatusveden fosforimäärästä sekä typpi-fosfori suhteesta.

Kuvissa 7, 8 ja 9 esitetään tuotettu 1evämäärä fosforin funktiona sekä tarkastellaan typen ja fosforin suhdetta.

Ravinnel isäysten perusteella voidaan päätellä, että viherlevätuotannon mlnimitekijänä Selkämeressä kesäaikana on fosfori. Pelkällä typen 1 i- säyksellä tuotanto ei kohonnut. Puhtaan Selkämeren pintaveden typpi- fosforisuhde (kokeissa 28-50) onkin suurempi kuin levien sisältämän ty- pen ja fosforin perusteella laskettu optimisuhde (7-16, Kohonen 1973).

Kokeissa suurin 1evämäärä tuotettiin heinäkuussa, jolloin P-pitoisuus oli korkeimmillaan ja N:P suhde matal immillaan. Pienikin fosfaattifos- forin 1 isäys kohotti heti voimakkaasti meriveden tuotantoa(käyrä A, ku- vat

7, 8

ja

9).

Aluksi tuotanto muuttui selvästi pienten fosforil isäys- ten jälkeen. Typpi-fosforisuhteen laskettua alle 20 tuotannon kasvu hidastui ja suhteen ollessa alle 10 ei fosforin 1 isäys enää sanottavasti 1 isännyt tuotantoa. Tällöin rajoittavaksi tekijäksi tuli typpi. Kun typpi-fosforisuhdetta kohotettiin 1 isäämällä kasvatusveteen nitraatti- typpeä kohosi tuotanto jälleen voimakkaasti (käyrä B).

Kemira Oy:n jäteveden ja meriveden seoksissa (käyrä C) N:P oli suhteel- 1 isen edullinen ja tuotanto kohosi voimakkaasti fosforipitoisuuden 1 i- sääntyessä. Minkäänlaista myrkkyvaikutusta ei suurimmissakaan tutki- tuissa pitoisuuksissa (25-37

%)

esiintynyt.

Kun Kemira Oy:n jäteveteen sekoitetti in Uudenkaupungin keskuspuhdistamon jätevettä (6:1) kohosi seoksen tuotanto edelleen heinäkuussa ja elokuussa

(käyrä D). Kesäkuussa keskuspuhdistamon jäteveden 1 isäys taas laski tuo- tantoa jonkin verran.

Keskuspuhdistamon jätevesissä on erittäin runsaasti typpeä, josta paaosa on levätuotannon kannalta edu11 isena ammoniumtyppenä (Tarkiainen ym. 1974).

Lisäys kohotti seoksen typpi-fosforisuhdetta levätuotannon kannalta edul- 1 isemmaksi sekä heinä- että elokuussa. Kesäkuussa N:P (25) seoksessa oli huonompi kuin pelkässä Kemira Oy:n jätevesiseoksessa ja tuotettu le- vämäärä myös pienempi.

Kemira Oy:n jätevesiseoksissa Chlorel la ~:n optimikasvua rajoittavana tekijänä näyttää olevan typen puute. Todellisuudessa typen vajaus fos- forin suhteen on vielä suurempi, koska jätevesien keskimääräinen fosfori- pitoisuus on suurempi kuin nyt testatuissa näytteissä.

Keskuspuhdistamon ja meriveden seoksissa tuotanto samoissa fosforipitoi- suuksissa oli vain murto-osa Kemira Oy:n jäteveden tuotannosta. Fosfori- pitoisuuden kasvu kohotti tuotantoa vain vähäisessä määrin (käyrä E).

Syynä vähäiseen tuotantoon saattaa olla se, etteivät levät ehkä pystyneet käyttämään hyväkseen jäteveden fosforia, josta vain runsas 10 %oli fos- faattimuodossa.

Keskuspuhdistamon jätevesi sisältää hyvin niukasti fosforia (keskim. 77 ).lg/1) ,joten kasvatusliuoksissa jätevettä jouduttiin käyttämään suurina

pitoisuuksina (jopa 60-80

%),

jolloin typpipitoisuudet nousivat hyvin suuriksi. Kasvua inhiboivana tekijänä saattaa näissä tapauksissaolla myös esim. korkean ammoniumtyppipitoisuuden suoranainen myrkyl 1 inen vai- kutus tai jotkin muut jätevedessä esiintyvät aineet.

0.

200000 kpl

150000

lll 100 000

0

...

.... «!

0

..c u

50000

;:n

LlJ >

cr LlJ ::t

\

10

9

KEMIRA OY

KEMIRA OY + UUSIKAUPUNKI

A

a---1

^{p o, -P}

--~90~

---· E WSIKAUPUNKI

20 30 L.O

Fosforipitoisl.ius

50 60 fl9 p

1

^l

Kuva

7.

Tuotetun levämäärän r1 1ppuvuus kasvatusveden fosforimäärästä sekä typpi-fosfori suhteesta (numerot käyrillä) kesäkuussa.

A Meriveteen 1 isätty fosfaattifosforia

B Meriveteen 1 isätty fosfaattifosforia ja nitraattityppeä C Meriveteen 1 isätty Kemira Oy:n jätevettä

D Meriveteen 1 isätty Kemira Oy:n ja Uudenkaupungin puhdistettua jätevettä

E Meriveteen 1 isätty Uudenkaupungin puhdistettua jätevettä

300000

250000

200000

e

~1SOOOO ...

::.1

...

0 111

C) ...

... 0 .t::.

u 100000

50000

ii) LLI >

iX LLI

;;['

+

10 20 30 40

F osfor i pitoisuus 50

KEMIRA OY

UUSIKAUPUNKI

60 Jl9 Pf l

Kuva 8. Tuotetun levämäärän r1 1ppuvuus kasvatusveden fosforimäärästä sekä typpi-fosforisuhteesta (numerot käyri11ä) heinäkuussa.

300000

250000

200000

f

,150000

·;-0

...J

0 VI

ei.

VI

... _{_,} 0 41

""'

0

~ 100000 u

50000

iii

LIJ >

a: w :l:

\

+

10 20 30 40

Fosforipitoisuus

50

10

KEMIRA OY

241 UUSIKAUPUNKI

Pq_ -P

60 Jl9 P,/L

Kuva

9.

Tuotetun levämäärän r1 1ppuvuus kasvatusveden fosforimäärästä sekä typpi-fosfori suhteesta (numerot käyrillä) elokuussa.

Seuraavassa esitetään jätevesinäytteiden ravinnepitoisuudet alumiini- sulfaattikäsittelyn jälkeen:

kk kok.P PO -P kok. N NO -N NO -N NH -N N:P

lt 3

~~N/1

2 t,

,ugP/1 Kemira Oy:n jätevesi

kesä 1 0 1100 450 300

heinä 1 0 1 1800 400 380 180

elo 6 4 980 220 370 163

Uusikaupunki, keskuspuhdistamo

kesä 2 26000 78 22000

heinä 49 4 22000 30 21000 449

elo 45 2 22000 1 0 23000 488

Käsittelyllä saatiin Kemira Oy:n jätevedestä paistettua fosfori lähes kokonaan, keskuspuhdistamon jätevedestä vain vajaa puolet. Typpiyhdistei- si in käsittelyllä ei ollut sanottavasti vaikutuksia. Meriveteen

sekoitett,una ·näin käsitelty Kemira Oy:n jätevesi ei aiheuttanut muutoksia seoksen fosforitasossa eikä näin ollen vaikuttanut tuotantokykyyn.

Keskuspuhdistamon jäteveteen jäi sen sijaan sen verran fosforia että kasva- tusseoksen fosforitaso kohosi suurissa pitoisuuksissa ja sen mukana myös tuotanto.

Uudenkaupungin merialueella meriveteen joutuu typpeä ja fosforia Kemira Oy:n.

lannoitetehtailta, Uudenkaupungin jätevesistä ja Uudenkaupungin makeanveden- altaasta.

Kemira Oy:n lannoitetehtaiden ja Uudenkaupungin keskuspuhdistamon sekä makean- vedenaltaan ravinnekuormitus on vuosina 1978-79 arvioitu seuraavaksi (velvoi- tetarkkai luraportit, Turun vesipiirin vesitoimiston tutkimukset):

Kemira Oy, kokonaiskuormitus Uusikaupunki

makeavesiallas

kok.N kg/d 100 150 500 750

kok. P kg/d 100-200

1 2

100-200+3

N:P 1-0,5 11 5 250

7-4

Kemira Oy:n jätevedet johdetaan mereen Hankosaarenedustalle (kuva 10).

Jätevesikanaalin typpikuormitus on viime vuosina ollut keskimäärin 40 kg ja fosforikuormitus 15 kg. Jätevedestä joutuu mereen ylimäärin fosforia typpeen verrattuna optimaalisen levätuotannon kannalta. Todellinen N:P on vielä pienempi, koska fosforia on joutunut mereen myös ohi jätevesitarkkailun tehdasalueelta ja etenkin jätekipsin varastoalueelta. Kipsialueelta mereen kohdistuvaa fosforikuormitusta on vaikea arvioida, mutta vesitoimiston vi i- meisimpien tutkimusten mukaan se on viime vuosina saattanut olla keskimäärin 100-200 kg/d.

Uudenkaupungin jätevedet johdetaan mereen Hankosaaren ja mantereen välisen pengertien pohjoispuolelle (kuva 10). Jätevesi sisältää typpeä hyvin run- saasti fosfori in nähden ja fosforikuormitus on hyvin vähäinen.

Viemäri

0 2 3 4 km

1 1 ' 1

: 100 000

UUS 1 KAUPUNKI

... 1

Ki ttamaa?

)

-..!'--"-.r_./

Kuva 10. Yleiskuva Uudenkaupungin edustan merialueesta

Makeavesialtaan vedet (pääasiassa Sirppujoen vettä, keskivirtaama 3,4 m3/s) purkautuvat vajaat neljä kilometriä Kemira Oy:n tehtaista pohjoiseen

(kuva 10). Veden typpipitoisuus on melko korkea (keskimäärin 1700 ug/1 ja se esiintyy pääasiassa leville käyttökelpoisena ammonium- ja nitraatti- typpenä. Fosforipitoisuus on sen sijaan varsin alhainen

(7

~g/1) vasta- ten karun rannikkoveden tasoa. Altaan aiheuttama typpikuormitus on var- sin suuri, noin kaksinkertainen Kemira Oy:n ja Uudenkaupungin keskuspuh- distamon yhteiseen kuprmitukseen verrattuna. Ennen makeavesialtaan ra- kentamista Sirppujöen vedet purkautuivatyli 10 km:n etäisyydelle kau- pungin pohjoispuolelle. Nykyisin kuormitus kohdistuu samalle merialuee~­

le kuin Kemira Oy:n ja Uudenkaupungin jätevesikuormitus.

Merialueella tehtyjen seurantatutkimusten (Jumppanen 1978 ja 1980) muKaan N:P on pienimmillään juuri Hankosaaren ympäristössä (S, W ja E suunnilla) Kemira Oy:n tehtaiden edustalla. Levätuotantoa rajoittavana tekijänä on typensuhteellinen niukkuus. Levät eivät pysty käyttämään tehtaan lähis- töllä kaikkea käyttökelpoista fosforia,vaan se joutunee tuotannon käyttöön sitä mukaa,kun N:P laimenemisen seurauksena muuttuuedullisemmaksi. Uuden- kaupungin edustan merialueella melko tehokas veden vaihto aiheuttaa sen, että tuotanto tällöin jakautuu varsin laajalle alueelle eikä korkeiden fosforipitoisuuksien edellyttämää erittäin rehevää tuotantovyöhykettä esiinny Kemira Oy:n edustalla.

Merialueella tehdyt perustuotantatutkimukset (Jumppanen 1980) viittaavat siihen, että Kemiran edustalla esiintyy vedessä ajoittain myös levätuotan- toa inhi.b0i.via aineita. Esim. elokuussa 1979 sekä todellinen perustuotanta että perustuotantakyky olivat Kemiran edustallapoikkeuksellisen pieniÄ.

Ulompana merellä, missä ravinnepitoisuudet olivat pienempiä, tuotantotaso oli huomattavasti korkeampi. Levätesteissä Kemira Oy:n jätevedet eivät osoittaneet myrkyll isiksi. Näin ollen näyttää mahdolliselta, että perus-

tuotantoa häiritseviä yhdisteitä saattaisi joutua ajoittain meriveteen kipsialueelta suotautuvien väkevien vesien mukana. Tälläisenä yhdisteenä saattaisi olla esim. fluori, jonka pitoisuus kipsialueelta tulevassa ve- dessä on varsin suuri (n. 10 000 mg/1). Vesitoimiston tekemien alustavien perustuotantokykytestien perusteella kipsialueen levän kasvua häiritsevät tekijät alkavat ilmetä kun pitoisuus nousee 0,5 %:i in.

Uudenkaupungin keskuspuhdistamon jätevesien ja makeanvedenaltaasta purkau- tuvan veden vaikutus yksinomaan (lähes pelkkä typpikuormitus) merialueen levätuotantoon olisi ilmeisesti melko vähäinen. Näiden typpipitoisten vesien sekoittuminen meressä Kemira Oy:n fosforipitoisi in jätevesiin edis- tää ylimääräisen fosforin tehokasta hyväksikäyttöä ja luo varsin suotui- sat olosuhteet levänkasvulle jätevesien ja altaasta purkautuvan veden pääasiallisella sekoittumisvyöhykkeellä Kemira Oy:n tehdaslaitosten ja makeavesialtaan välisellä saaristoalueella. Kenttätutkimusten (Jumppanen 1978 ja 1980) mukaan sekätodellinen perustuotanta että perustuotante- kyky ja kasviplanktonin biomassa Uudenkaupungin edustalla ovatkin suurim- m i 11 aan juuri tää 11 ä.

5 L 0 P P U T 1 1 V 1 S T E L M ^Ä

Turun vesipiirin vesitoimistossa tehtiin kesä-elokuussa 1978 levätestisarja, jollapyrittiin selvittämään mm.

mikä on typen ja fosforin merkitys merialueen tuotantokyvyl le ja kumpi pääravinteista on ensisijainen tuotannon rajoittaja?

miten tehokas fosforin poisto jätevesistä muuttaa jätevesien vaikutusta r i a 1 uee 11 a?

onko Kemira :n taikka Uudenkaupungin jätevesillä levätuotantoa inhi- boivia myrkkyvaikutuksia?

Levätestisa assa käytettiin Kustavin Kiparluodosta otettua puhdasta mur- tovettä sekä Kemira Oy:n lannoitetehtaiden ja Uudenkaupungin keskus~uh­

distamon poistoviemäristä otettuja koontanäytteitä, jotka ennen kokeita uodatetti in ja analysoitiin. Testeissäkäytettiin Chlorella sp. puhdas- vil elmää, jotakasvatettiin 14 vuorokautta n. 3000 luxin valaiStuksessa 2 lämpötilassa. Muodostunut levämäärä laskettiin mikroskoopilla.

Fosfaattifosforin lisäys kohotti voimakkaasti meriveden tuotantokykyä.

Pelkällä typen 1 isäyksellä ei ollut vaikutusta levän kasvuun. Kun typ- 1 isätti in meriveteen yhdessä fosforin kanssa kohosi tuotanto enemmän kuin pelkän fosforil isäyksen jälkeen. Selkämeren vähäravinteisessa ran- nikkovedessä vi rlevätuotannon minimiravinne on siis fosfori.

Meriveteen sekoitettuna Kemira Oy:n jätevedet kohottivat voimakkaasti uotantoa. Levänkasvua oittava minimiravinne seoksissa oli typpi.

tevedellä ei ollut levänkasvua inhiboivia myrkkyvaikutu~sia.

Uudenkaupungin keskuspuhdistamon jätevedet kohottivat myös meriveden tuotantokykyä, mutta huomattavasti vähemmän kuin Kemira Oy:n jätevedet.

Kasvua oittavana tekijänä oli fosfori. Keskuspuhdistamon jätevedessä havait i in .suurissa pitoisuuksissa myös levän kasvua inhiboivia ominai- suuksia

Kemira n ja Uudenkaupungin keskuspuhdistamon jätevesien seos (6:1) kohotti heinä- ja elokuussa meriveden tuotantoa enemmän kuin kumpikaan

ätevesi er kseen, kesäkuussa seoksen tuotantooli hieman pienempi kuin Kemira Oy:n jäteveden yksinään aikaan saama. Typpi-fosforisuhteen muut- tuminen seoksessa leväntuotannon kannalta edul 1 isemmaksi selittää tuotan-

kasvun he nä-elokuussa.

Meriveteen sekoite tu alumi inisulfaatilla käsitelty jätevesi ei aiheutta- nu muutoksia seoksen fosforitasoon eikäsillä ollut vaikutuksia merive- den tuotantoky Uudenkaupungin keskuspuhdistamon jäteveteen jäi kä- ittelyn jälkeen jonkin verran fosforia ja se kohotti suurissa pitoisuuk- sissa meriveden tuotantotasoa.

Kemira Oy:n jätevedet s sält~vät runsaasti fosforia ja niiden N:P on epä- edullinen levätuotannon lta. N:P suhde ta pienentää vielä oleell i- sest.i kipsin varastoint alueelta mereen joutuva fosforikuormitus. Meri- veden N:P suhde on vars n alhainen Kemira Oy:n tehdaslaitoksen edustalla

ivätkä lev~t pys tt~mään t taan lähistöllä kaikkea käytt6kelpoista fosforia,vaan se joutuu ilmei esti tuotannon käyttö6n varsin laajalla me- rialueella itä mukaa,kun N: uhde laimenemisen seurauksena muuttuu edul-

i semmaks i.

Uudenkaupungin keskuspuhdistamolla käsiteltyjen jätevesien vaikutus meri- alueen tuotantoon on ilmeisesti melko vähäinen. Typpipitoisten ji)te-

t5ä ja rehev5itymistä edistävänä ekijänä ovat vielä purkautuvat Uudenkaupungin ma taan ito s t vedet.

K 1 R J A L L 1 S U U S

Erkomaa, K. & 1. Mäkinen 1975. Vesihal nnon vesitutkimuksissa vistä analyysimenetelmistä. Ves hall tuksen tiedotus

tettä- sotalo, 1. 1978. Airistan merialueen tuo antoon vaikuttavista tekijöistä

levätestien perusteella. Vesihal en tedotus 144. 173-202.

Jumppanen, K. 1978. Uudenkaupungin meria ueen ila vuosina 1975-1 Lounais-Suomen vesiensuoje1 is en julk. . 40 ss.

Jumppanen, K. 1980. Uudenkaupungin mer alueen kuormitus ja tila vuosina 1 1 Moniste 28 ss. Louna s- uomen vesiensuojeluyhdistys.

'"','"'"'n, T. 1973. Suomen rannikon lähe st merialueiden tila vuosina 1966-70. Vesientutkimuslaitoksen 1 isu 8. 124 ss.

Sevola, P. 1975. Lounais-Suomen Moniste 126. Turun vesipiirin vesitoimisto.

Ta iainen, E. & J. Rinne 1974.

kaupungin rakennusvirasto. Vesiens 24 ^SS.

Tarkiainen, E., 1. Rinne & L. Niemista regulating the primary production of Merentutkimuslaitoksen julkaisu 8.

i levätestimenetelmä. Helsingin elulaboratorion tiedonan a 12.

On the chemical factors

lankton in the Baltic Proper.