Hävinneitä sanoja paikannimissä · DIGI

HövinneilA sonoja pailwnnimissd

Paikannimissä säilyy usein sellaisia sa-

noja, joiden alkuperäinen merkitys on

jo

kokonaan unohtunut. Seuraavassa käsi- tellään muutamia sellaisia sanoja, jotka

ovat aikoinaan kuuluneet

Huittisten murteeseen, mutta jotka nykyään esiinty- vät vain paikannimissä.

Moni on varmaan kummastellut Rau- man maantieltä Korvenkylään johtavan metsäautotien viitassa olevaa sanaa ^Ke- valava. Huittisten murteessa sana on oi- keastaan Kevollava. Raijalan perämetsillä

oli

aikoinaan kaksi pienehköä puutonta aukiota, Kevollava

ja

Hevollevo. Vanha tarina kertoo niiden syntyneen siten , ^ettå valtavan

suuri

käärme

oli

^puhaltanut

suustaan

myrkkyä, joka oli

tappanut

kaikki puut näiltii

kohdilta. Nähtiivästi Kevollavasta on ^joskus tehty heinääkin, ja _{siellä on} ollut puinen, vähän

irti

maas- ta ollut lava, jonka päälle on kerätty hei- näkeko odottamaan talvikelillä tapahtu- vaa

kotiin

kuljetusta. Kekoa kannattava lava

on

sitten antanut nimen myös ^pai- kalle. Nimen alkuperä

ei

siis ole lämän kummallisempi. Samanlaisia lavoja on ol-

lut

muuallakin, koska esim. Jokisivulla tunnetaan Kevollava-niminen ^pelto.

Hevollevo taas on aivan ilmeisesti ollut

hevosten suosima lepopaikka. [rvo-

sanahan tarkoittaa metsän keskellä ole- vaa pientåi puutonta aukiota,

jota

_karja

käytti

makuupaikkanaan siihen aikaan kun vielä

oli

tapana viedä joutilas _karja kesäksi perämetsiin laitumelle

eli

^"varp-

peelle". Tästä johduttiinkin varpe-sanaan,

joka _tarkoitti juuri

kaukaista metsälai- dunta. Sana esiintyy Huittisissa ainakin Varpeniitty-nimessä.

Låihellä Kevollavaa

ja

Hevollevoa Kor- venkylässä on suurehko metsäalue Han- kaanmaa. Hangas on niin vanha sana, et- tti tuskin kukaan huittislainen endä muis- taa sen merkitystli. Se

tarkoitti

metsään rakennettua pitkaa aftaa,

jota

_käytettiin

apuna hirvien ja

peurojen pyynnissä.

Hankaaksi on joskus sanottu myös ^pie- nehköä aidattua peltoa tai niittyä. Lienee vaikea enää selvittää, kumpi näiståi sanan merkityksistli

on antanut nimen

Han- kaanmaalle.

Noin

6 km Hankaanmaasta etelään, Vampulan Salmenojalla on Han- gassuo.

Varekivi

-

ikivanha rajapaikka Huiffis,ten

ja

_{Vampulan raialla.}

Kohdassa, jossa Loiman

ja

_Maurialan

kylien välinen raja kohtaa

Vampulan kunnan rajan on ikivanha rajamerkki Va-

rekivi eli

Varekalliq

jonka nimi

tosin näyttaä uusissa kartoissa vääntyneen vir- heellisesti Vareskiveksi. Vare tarkoittaa suurehkoista luonnonkivistli muodostu- nutta kasaa. Esim. hiidenkiukaita on sa-

nottu

vareiksi. Tällaisia kivikasoja van- haan aikaan usein valittiin tai suorastaan rakennettiin rajamerkeiksi. Varekivellä ei kylläkään enää

näy

tällaista kivikasaa, nähtävästi se on aikojen kuluessa hävin- nyt.

Hiukan erilainen, mutta myöskin usein rajamerkkinä käytetty esine on vaha. Sa-

na tarkoittaa ^yhtåi suurta kiveä, siirtoloh- karetta. Paikkakunnan kuuluisin vaha on Köyliön Halkivaha,

jo

keskiajalla käytös- sä ollut Huittisten, Köyliön ja _Kokemäen

kuntien

yhtymäkohdassa oleva rajakivi aivan Raumalle johtavan

tien

varressa.

Huittisten keskustassahan

on

myös Va- haoja, jonka varrella varmaankin on ol-

lut

suuri kivi, josta oja on saanut nimen- sä.

Liihellä Vahaojan latvoja on Nokiniit- tu. Nimen lähtökohta saattaa olla vanha eläimennimi nois, jolloin paikannimen al-

kuperäinen muoto olisi

ollut

Nokiinniit- tu. Nois-sanalla on tarkoitettu erästä nää- tälajia, joskus myös näätää yleensä. Sa-

masta sanasta

johtuu

mm. kaupunginni-

mi

^Nokia,

ja

siksi nääta

on

kuvattuna

Nokian

kaupungin vaakunassakin. Eri puolilla maata esiintyy myös sellaisia pai-

kannimiä kuin Noisniemi

^ja

Nokiinniemi.

krko

on sana, joka esiintyy Huittisis- sa hyvin monessa paikassa, sekä sellaise- naan että yhdyssanan osana.

krko

onkin sen verran uudempi sana, etlå vanhem- mat huittislaiset ehkä vielä muistavat sen merkityksen. Sehän on sama kuin perkiö eli raivio, siis pelloksi raivattu tai parhail- laan raivattavana oleva alue.

Huittislaisille

tuttu

on myös paikanni- mi Kolisoja joka esiintyy myös kirjakielis- tettynä Kodisojaksi. Kodis eli kolis on ^sa- maa alkuperää

kuin

sana koti

ja

_se tar-

koitti

asunnon tonttia, pihamaata tai ra- kennusten ympärillä

tai

vieressä olevaa pientåi aitausta tai peltotilkkua, esim. pe- runamaata. Rauman lähellä oleva Kodis- joen kunta

on

saanut nimensä samasta sanasta.

Keijo Jaakola l5