Korsuveljet ja Peurunka

(1)

K o t i s e u t u l e h t i

Z -9 -9 /

Kotiseudun puolesta

P e rtti Torikka

S

uom essa elettiin 1960-luvun puolivälissä N euv o sto liito n kan ssa so lm itu n Ystävyys-, y h t e i s ty ö - ja a v u n a n t o s o p i m u k s e n v a r jo s s a . P r e s i d e n t t i U r h o K e k k o s e n ja h ä n e n nim ittäm iensä nk. pu n am u l

tah allitu sten k äd et oli sid o t

tu niin uiko- kuin sisäpoliit

tisesti. Toisesta m aailm anso

d a s t a ja s e n r in t a m a - m ieh istä ja lo tista p u h u m i

n e n k in oli v e rh o ttu a. N äis

s ä o lo is s a “ o h ia m m u t- tu je n ” asioiden ho ito ei tu n t u n u t k u u lu v a n k e n e l l e k ä ä n , ei v a ltio n k e s k u s virastoille, ei ed u sk u n n alle eikä k an san ed u stajille kuin v ain h a rv o ille u sk a lik o ille vaalilu p au ksien aikaan. Y h te isk u n n a n asen te ista h u o lim atta lukuisat sod anaikai

set jo u k k o y k sik ö t p itiv ät v u o sit

ta is ia m u is te lu k o k o u k s ia S y v ä

ristä ja S eiskarin Siiristä eri p u o lilla Suom ea. N äin m yös keskisuo

m a la is is ta k o o s tu n e id e n j a l k a väkiry k m enttien 6 ,8 ,2 7 ja 48 m ie

h e t tapailivat toisiaan Jyväskyläs

sä. E d ellä m ain ittu jen yksiköiden m ie ste n illanvietossa Jyväskylän k a u p p a s e u r a n ra v in to la s s a 23.

h u h tik u u ta 1967 kylvettiin v e te ra a n ie n tu lev an k u n to u tta m isla i

to k s e n siem en . V a a ttu rim e sta ri A h ti H ä n n in e n te k i k o k o u k se n p ö y tä k irja n m u k a a n k o n k re e tin e h d o tu k se n : “ Olis v a rm a an p a i

k a lla an ryhtyä täällä K eski-Suo- m essa tosi toim iin, jo s aijom m e

s a a d a jo ta in a p u a its e lle m m e . Y h te in e n lo m a n v ie tto p a ik k a olis ta rp e e n ja siinä sam alla voitaisiin h a n k k ia k u n to u tta m is ta , k o sk a terv ey tem m e on jo e rittä in h u o no, varsinkin vähä varaisilla. Y htä

suuri tarv e v a rm a an on v a n h u u d en tu rv a p a ik k a 'U k k o k o ti’, sillä yksinäisiä h arhailijoita on jo u k o s

sa varsin p aljo n .”

K okous valitsi A h ti H ä n n isen jo h d o lla 10-m iehisen to im ik u n

n a n - L a u k a a ta edusti mv. P aavo T am m enoksa. Sen p iti saad a e h d o tu s valm iiksi lo k ak u u h u n 1967 m e n n e s s ä . T o im ik u n ta e h d o tti m a tk a iltu a a n m m. S aarijärvellä, T o iv a k a s s a , Ä ä n e k o s k e l l a ja L a u k a assa K orsu veljesten työ- ja k u n tosäätiön perustam ista.T oim i

k u n n a n m ie le s t ä s o p iv i n t a r a k e n n u s p a ik k a a e h d o tti L a u k a a n k u n n a n k i i n t e i s t ö j e n ja irtaim isto n ta rk a sta ja Jussi Sunio

k u n n alta tyhjäksi jään eelle lasten

k o d in a lu e e lle P e u ru n k a jä rv e n rannalle.

T o im ik un nan työ jo h ti K orsu- v eljesten k u n to u tta m isla ito k s e n k a n n a tu sy h d isty k sen p e ru sta m i

seen 22. tam m ik u u ta 1968.

Jo neljä päivää m yöhem m in yhdistys oli to im ik elp o in en o ik eu sm in isteriö n yhdistys

r e k i s t e r i i n m e r k i tt y n ä . S ä ä n tö je n m u k a a n se oli yleishyödyllinen ja sen ta r

k o itu k se n a oli ty ö sk en n ellä sotien 1939-45 rin tam am ies

ten ja -naisten sekä so ta in v alid ien terv e y d en ja k u n n on ed istäm isek si. T avoite oli 6 5-p aik k aisen k u n to u t- tam is- ja k y lp y h o ito laito k - sen ja 100-paikkaisen työkli- n ik k ak esk uk sen ra k e n ta m i

n e n L a u k a a s e e n . S a m a lla y h d is ty s v a lits i n a is -, tu k i- ja ra k e n n u s to im ik u n n a t. V iim eksi m ain ittu u n tuli p u h e e n jo h taja k si v aratu o m ari E rk k i R u ta n e n , jo k a oli jo an sio itu n u t m m. Jyväskylän y lio p p i la s k y lä n t o t e u t t a j a n a . R a k e n n u ssu u n n itte lijo ik si v a lit

tiin ark k iteh d it N iilo H a rtik a in e n ja E rk k i K an to n en .

K orsuveljesten hallintom iehille kävi p ian selväksi, e tte i y h d isty k sen resurssein kyettäisi k u n to u t

tam islaito sta p y sty ttäm ään . N iin p ä p u u h am ieh et perustivat rinnal

le K o rsu v e lje ste n k u n to s ä ä tiö n 25. m arrask u u ta 1968.Säädekirjan a lle k irjo ittiv a t ra v in to la U k k o - m etsossa K orsuveljesten k u nto ut-

Ahti Hänninen soutamassa kohti Pölkinahon rantaa.

Veneen keula osoittaa kohti nykyistä kuntoutuslaitosta

30

(2)

Kotiseutulehti /A97

tam islaito k sen k an n atu sy h d isty s ry. ja L au k aan k u n ta ,jo k a lahjoitti P ö lk in a h o n tilat 180 000 m ark a n arvoisina säätiö n p e ru s p ä ä o m a k si, m yös y h d isty s la h jo itti 100 m arkkaa. Lisäksi säätiö ön osallis

tuivat eri so ta v e te ra a n ie n ja -in

v alidien y h teisöt, K eski-S uom en m aa k u n taliitto ja Jyväskylän yli

opisto.

K eski-Suom en Ilm aku v at, L a u kaa

E n n e n k u in y h distys ja säätiö sai

v at su u nitelm ansa p iir r e ty k s i ja r a ho itetu k si, P ö lk in a h o n e n tin e n las

t e n k o t i to im i v.

1 9 6 9 -7 2 l o m a n v ie tto - ja v irk is - t y s p a i k k a n a - U k k o k o t i n a . P aik k a k u n n o s te t

tiin laukaalaisin ja k e s k is u o m a la is in t a l k o o v o i m i n h o s t e l l i k s i , j o t a p y ö ritti k o rs u v e l

je s t e n n a is ja o s to

vastu u h en k ilö in ään ro u vat Saim a H e in iö ja R aija R aivio. K esästä 1973 läh tien ra k e n n u k se t o tettiin P eu -ru n g a n laito k sen ra k e n n u s ty ö m aan tarp eisiin ja v. 1994 ne ku n n o stettiin kokous-, e d u stu s-ja m useotiloiksi.

P e u r u n g a n k u n t o u tt a m i s l a i to k s e n r a k e n n u s t y ö t a lk o iv a t ta m m ik u u s s a 1973. E r i tilo je n rak en n u salak si h a h m o ttu i 10 345 n eliö m etriä, tilavu ud ek si 74 641 k u u t i o m e t r i ä j a k u s t a n n u s arvioksi yli 15 m iljo o n aa m a rk k a a . L a ito s sa i l ä ä k i n t ö h a l l i tu k selta toim iluvan 15. h e in ä k u u ta 1974, v aik k a k u n to u tu ja n ro 1, tasavallan p re sid e n tti U rh o K e k k o n e n te sta u tti k u n to n sa jo k e s ä

k u u n a lu s s a . V i r a l l in e n v i h kiäisjuhla to te u tu i 17. m aa lisk u u ta 1975. L a ito k se n tu n n u k se k s i tu li to h to r i R ik h a rd S o ta m a a n oivallus Jylkynkivi, jo k a k u lje te t

tiin P e u ru n k a m ä e ltä , m issä se oli p a lv e llu t e s i-is iä v a in o la is is ta v a ro itta v a n a so ta ru m p u n a .

Y ksityinen säätiö oli h a n k k in u t ra k e n n u sra h a t pääo sin p a n k k ie n ko v an rah a n lainoina, sillä tu o l

loin po liittin en y h teisk u n ta ei h a lunnut tu k ea korsuveljien h a n k e t

ta kuin nim eksi. A lu n o n n a h te lu n jä lk e e n p r e s id e n tti K e k k o n e n p a in o s ti k a n s a n e lä k e la ito k s e n h a n k k e e s e e n m u k aa n . K E L A :n t u l t u a k e s ä l l ä 1976 s ä ä t i ö n p ä ä o m is ta ja k s i m yös la ito k s e n rah o itu so n g elm at ratkesivat. H in ta n a oli vain k o rsu v eljien a ja u tu m in en siv u raiteelle laito k se n h al

linnossa. Silti k o rsu v e lje t jä iv ä t y h d isty k se n ä tu k e m a a n e rittä in aktiivisesti laitoksessa k u n to u te t

tavia v e te ra a n e ja sek ä ta lo u d e lli

sesti e ttä h enkisesti. T oistaiseksi viim einen P e u ru n g an a lk u p e rä i

sen k u n to u ttam ish e n g e n m u k ai

n e n a ik a a n s a a n n o s o n K o rsu -

m u s e o n r a k e n n u t t a m i n e n j a k alu sta m in en rin ta m a o lo je n m u kaiseksi v. 1989.

E n ite n laito k sesta o n hyötynyt L a u k a a n k u n ta , j o k a p ie n e llä m aalah jo itu k sella, vesi-, viem äri ja tietö illä sai e rin o m aisen pr-lai- to k se n (P e u ru n k a h a n tu n n e ta a n p arem m in kuin L a u k a a ) ja noin 200 pysyvää ty ö p a ik k a a a lu e e l

leen. K iitokseksi tä stä m a in itta k o o n e rä itä k o r

suveljien p itk ä a i

k a is i a l a u k a a la is ia j o h t o - ja p u u h a h e n k ilö itä : P a a v o ja L e e n a T a m m e n o k s a , O t t o T iih o n e n , R i k h a r d S o t a m aa, P aav o V es

t e r i n e n j a P a u l S oininen.

P e u ru n g a n la i

to s o n k o r s u veljien Syvärin ja T a i p a l e e n j o e n s a a v u t u s t e n siviilijatke, jo n k a k eh ittäm istä k a n sa n eläk elaito s on m ainiosti tu k e nut. Kun v eteraan it o vat aikanaan poissa, on n u o rem m ille su k u p o l

ville h eid än työ n sä käytössä.

P ertti Tonkka

cdd Ma

03>

P

£

<D

E0 en31 'J2inCD

31