Hm m /C o g fa n M , to m itu s ^ o k tt^ a ., P ^ a ru /r^ a
P E U R
Yli k a k sik y m m en tä v u o tta to im in
Sukupolvella, jok a jou tu i kestä
mään S uom en itsenäisyyden kohta
lon v u od et, säilyi om atoim isuu den ja itsenäisyyden usko sotien jälkeen
kin. M aam m e jälleenrakentaminen sotien runtelemassa maassa sälyttyi heidän harteilleen. H e onnistuivat tässä työssään erinomaisesti. Siitä saamm e m e jälkipolvet olla syystä iloisia. Kaukokatseisesti veteraanit alkoivat 1960-luvulla yhä useam m in ajatella om aa henkilökohtaista tulevaisuuttaan. M iten he tulevat pärjäämään vanhuutensa päivinä.
N äitä ajatuksia tuli esille sotien aikaisten jou k k o-osa stojen yhteisissä illanvietoissa ja m u u lloin kin asevelji
en tapaamisissa 1960-luvu n lopussa.
Silloin pääsääntöisesti n. 50-vu odaat veteraanit ryhtyivät m m . Jyväskyläs
sä pidetyssä tilaisuudessa etsimään itselleen vanhuudenpäivien viettoa ja virkistäytymistä varten "uk k ok otia” , jossa voisivat tavata entisiä aseveljiä.
T u o h o n aikaanhan yhteiskunta ei vielä antanut erillistukea veteraaneil
le terveydenhuollon palveluksien m u odossa. Tästä ukkokoti-ideasta voidaan katsoa Peurungan kehittä
m isen alkaneen.
Huhtikuussa v. 1967 k ootu n toim ik u n nan tehtäväksi tuli tutkia m ahdollisuuksia erityisen kuntoutta
m islaitoksen, virkistys- ja lom anviet
topaikan aikaansaamiseksi m aakun
taan. T u olloin puhuttiin siis maa
kunnasta, koska taustalla vaikutta
neet veteraanit olivat lähes k ok o K eski-Suom en alueelta. T oim ik u n
nan selvitysten perusteella hanke nähtiin niin laajana, että sen eteen
päin viemiseksi perustettiin 1968 alussa erillinen kannatusyhdistys, Korsuveljesten K untouttam islaitok
sen Kannatusyhdistys r.y. Jo nimestä näkyi selvästi hankkeen taustavoimat ja laitoksen toim in n an kohderyhm ä.
U kkokoti-ideasta kasvoi kuntoutus
laitos. Tavoitteena oli 165-paikkai- nen kuntouttam islaitos, jossa olisi 100 pitempiaikaisen kuntouttam isen ja uudelleen kouluttam isen paikkaa, 35 varsinaisen lyhyem m än ajan kuntoutuksen paikkaa, 15 sairaalasta pääsyn jälkeisen toipilaskuntoutuk- sen paikkaa ja 15 kylpyläpaikkaa.
Säätiö perustetaan
H ankkeen laaja-alaisuus jo h ti Korsuveljesten Kuntosäätiön perus
tamiseen marraskuussa 1968.
Säätiöön tulivat mukaan Laukaan kunta
Rintamamiesveteraanien liitto ry Sotainvalidien Veljesliiton Sisä- Suom en piiri
Suom en Sotaveteraaniliitto ry Sydäntautiliiton K eski-Suom en piiri K eski-Suom en M aakuntaliitto Jyväskylän Y liopisto
hankkeen alullepanijan Korsuveljes
ten Kuntouttam islaitoksen Kanna
tusyhdistyksen lisäksi. Säätiön tarkoituksena oli parantaa Suom en kansalaisten kuntoa, terveyden säilyttämistä ja vanhusten h uoltoa ensisijaisesti h u o m io o n ottaen
Arvovaltainen passari
v. 1 9 3 9 -4 5 rintamavastuussa ollei
den miesten, naisten ja sotainvalidi
en tarpeet.
Säätiön peruspääomaksi m u o d o s
tui Kannatusyhdistyksen luovuttam a 100 m k ja Laukaan kunnan m y ö h em m in lahjoittam at k olm e erillistä maa-aluetta.
M iten sitten laitos tuli Laukaa
seen. Sen tarkempi selvittely vaatisi om a n kertomuksensa. Tässä yhtey
dessä voidaan mainita, että sekä selvittelytoimikunnassa että kanna
tusyhdistyksessä oli selvä ja voim akas laukaalainen edustus ja heillä suorat kontaktit kunnan päättäviin elim iin.
Silloin tehdyt ratkaisut ovat varmaan vaatineet lujaa uskoa laitoksen
40
U N K A
taa k a n sa n terv ey d en h y v ä k si
merkitykseen veteraanien hyväksi tehtävässä työssä sekä kunnan tulevaisuuden edistämiseksi. Tuskin päätökselle sijoitta kuntoutum iskes
kus Laukaaseen lienee tällä hetkellä m oittijoita.
Ukkokodista kuntoutum is
keskukseksi
Kuntoutum iskeskusta ryhdyttiin rakentamaan v. 1973 ja se valmistui kesäkuussa 1974. Kaikki kesäkuussa kuntoutuksessa olleet ensimm äisen kurssin asiakkaat olivat veteraaneja tai sotainvalideja. T äm än I kurssin pääkuntoutuja oli silloinen Tasaval
lan Presidentti U rho K ekkonen.
H än osallistui neljän päivän aikana kurssilaisten yhteisiin liikuntatapah
tum iin ja piti kurssilaisten kanssa keskustelutuokioita. Tästä joh tu en kuntoutum iskeskus sai erinomaisesti h u om iota lehdistössä.
Peurungan toim inta perustui aluksi pääsääntöisesti sotainvalidien ja veteraanien kuntoutukseen.
Lisäksi Kansaneläkelaitos lähetti m yös kuntoutukseen eri tavalla kuntoutuksen tarpeessa olevia henkilöitä m m . pyörätuoliasiakkaita.
Toim intaa ei voitu asiakasmäärästä joh tu en hoitaa optimikapasiteetilla.
V u od en 1975 syksyllä Peurungan talous alkoi näyttää synkältä. Rahat eivät tahtoneet riittää edes toim in ta
m en ojen kattamiseen, puhum atta
kaan investointivelkojen maksusta.
Tasavallan Presidentti K ekkonen oli tarkasti tietoinen laitoksen tilantees
ta lääkintöneuvos Sotamaan in for
m aation kautta. H än oli varma liikuntapainotteisen kuntoutusohjel- man tuloksellisuudesta ja sai K an
saneläkelaitoksen tulemaan säätiön taustavoimaksi. Kelan m ukaantulo virallistui kesäkuussa 1976, jo llo in säätiön taustavoimiksi m uodostuivat Kansaneläkelaitoksen lisäksi
Korsuvelj esten K untouttam islaitok
sen Kannatusyhdistys ry Laukaan kunta
rintamamiesveteraanien liitto ry Sotainvalidien Veljesliitto ry Suom en Sotaveteraaniliitto ry
T äm än jälkeen voidaan katsoa Peurungan tilojen tarkoitushakuisen
ja voim akkaan toim innallisuuden kehittämisen päässeen alkuun.
Prosessi o n jatkunut k olm en laajen
nuksen, uudistamisen ja perusparan
nusten m uodossa.
Peurunka uudistuu
Tällä hetkellä Peurungassa on meneillään toim intatilojen peruspa
rannusprojekti, jossa toim in tojen tarvitsemat tilat uudistetaan ja keskitetään järkeväksi kokonaisu u deksi. Samalla selkeytetään sisääntu
loa ja parannetaan toim innallista tasoa.
A lunperin lähes täysin sotainvali
dien ja veteraanien kuntoutukseen paneutunut kuntouttam islaitos on kehittynyt m on ipuoliseksi eri asiakasryhmiä palvelevaksi erääksi S uom en johtavim m aksi k u n tou tu miskeskukseksi. Selvää o n m yös, että sotainvalideja sekä rintamaveteraane
ja koskeva kuntoutuksen sisältö on kehittynyt olennaisesti ottaen h u o m io o n heidän yksilölliset erityistarpeensa.
Tällä hetkellä Peurunka voi samanaikaisesti kuntouttaa 2 0 0 -2 1 0 kuntoutujaa. Kapasiteetti o n vuosit
tain n oin 95-prosenttisesd käytössä.
Sotainvalidien ja rintamaveteraa
nien osuus k ok o Peurungan ku n tou - tusvuorokausista (v. 1994 71 800 vrk) oli 48 % . Kansaneläkelaitoksen lähettämänä tulevien vastaava osuus oli 4 7 % . L op u t 5 % koostuvat vakuutusyhtiöiden, työnantajien ja kuntien lähettämistä asiakkaista.
41
Peurungan uusi pääsisäänkäynti
Peurungan keskeisiä k u ntoutuk
sen toim in tam u otoja ja -alueita ovat tällä hetkellä
- T oim intakykyä ylläpitävä ikäänty
neiden h enkilöiden kuntoutus esim.
sotainvalideille ja rintamaveteraa
neille
- Vaikeavammaisten kuntoutus - Sopeutum isvalm ennus
- T yökykyä palauttava lääkinnällinen kuntoutus
- Ammatillisesti syvennetty lääkin
nällinen varhaiskuntoutus A S L A K - Vajaakuntoisten työkykyä ylläpitä
vä ja parantava valm ennus T Y K - Kuntoutustarpeen arviointi
Sotainvalidien ja rintamaveteraa
nien osuuden luonnollisista syistä laskiessa o n Peurunka kehittänyt itseään valtakunnallisesti merkittä
väksi ennalta ehkäiseviä kuntoutus
m u otoja tarjoavaksi k u ntoutum is
keskukseksi.
Kaikkien Peurunka
Peurunka on alusta alkaen ollut ja o n edelleen osa normaalia yhteis
kuntaa vailla raja-aitoja. Peurungalle
on ominaista, että siellä kohtaavat vaikeavammaiset kuntoutujat, lom ailija ja huippu-urheilija, m iehet ja naiset, lapset ja vanhukset. Tästä joh tu en Peurungan palveluja o n kehitetty m yös kylpylä-, hotelli- ja ravintola- sekä liikuntatoim intojen sektoreilla. H otellin kapasiteetti on 75 huonetta. M on ip u oliseen liikun
taan, virkistäviin kylpyläpalveluihin sekä aktiivisiin lom apalveluihin ja k ok ou stoim in toih in keskittynyt hotelli on kehittynyt m yös varsin elinvoimaiseksi ja suosituksi. U n o h taa ei saa myöskään elävän m usiikin tanssi- ja viihderavintola Peurunkaa, jolla o n m yös maakunnassa hyvä suosio.
Kylpylän painopiste o n viim eai
koin a siirtynyt om alta osaltaan varhais- ja ennaltaehkäisevän k u n toutuksen varhaisvaiheen toim in toja tukevaksi. T äm ä konkretisoituu varsin suosituissa k u n torem on tti- kursseissa ja -lom issa. N e sisältävät eri tyyppistä ohjattua liikuntaa ja opastusta, m inkä tarkoituksena on löytää jokaiselle om inain en tapa ylläpitää ja parantaa om aa fyysistä
kuntoaan jaksamaan parem m in työelämässä.
Peurunka o n kehittynyt m erkit
täväksi, m on ipuoliseksi laukaalaisek
si yritykseksi, jon k a tehtävä suom a
laisen fyysisen k u n n on ja h yvin voin nin parantajana o n valtakunnallisesti merkittävä. Peurunka antaa suoraan työtä 2 1 0 hengelle, joista Laukaassa asuu 66 % . Peurungan kokonaislii
kevaihto o n n. 75 m ilj. m k. Peurun
ka ylläpitää Laukaan ainoata yleistä uimahallia, jossa o n n. 100 000/v.
asiakaskäyntiä Peurungan om ien asiakkaiden lisäksi.
Peurunka ja tulevaisuus
Tulevaisuuden näköaloja varjos
taa kuntoutuskapasiteetti ja sen käyttöasteen kehitys. Vähitellen poistuvien sotainvalidien ja rintama
veteraanien jättämä aukko ei ole yksinkertainen täyttää. N äihin kysymyksiin on luonnollisesti paneuduttu. M o n ia vaihtoehtoja ja toim intam alleja on tarkastelun alaisina. Varsin selvää on , että käyttöaste niin kuntoutuksen kuin hotellitoim innan osalta ei jatkossa kasva, m ikä ei automaattisesti kuitenkaan merkitse välttämättä negatiivista kehitystä. U sk om m e lujasti toim in to je m m e kehittämisen kautta pystyväm m e taustayhteisö- jem m e kanssa yhdessä luom aan uutta kysyntää korvaamaan poistu
vien asiakasryhmien jättämät aukot.
M itään vaihtoehtoa ei jätetä tutki
matta, ei kotimaassa eikä myöskään ulkom aisten asiakkaiden osalta.
Peurunka o n kehittynyt to im in tansa aikana ukkokodista maan johtavaksi kuntoutum iskeskukseksi oheispalveluineen. Tässä yhteydessä o n syytä onnitella ja kiittää täydestä sydämestä niitä veteraaneja, jotka kaukokatseisesti toim ien ovat saaneet aikaan päätöksen perustaa veteraanien hyväksi tämä "laitos” ja n im enom aan Laukaaseen.
42
