• Ei tuloksia

Baltia-kirjasto näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Baltia-kirjasto näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

T I E T E E S S Ä TA PA H T U U 3 / 2 0 1 4 45 Baltia-kirjasto

Baltia-kirjasto

Heikki Rausmaa

Helsingin Viro-keskus sijaitsee Sörnäisten ran- tatiellä, sata vuotta vanhassa entisessä kaasulai- toksen tehdasrakennuksessa. Tärkeä osa keskus- ta on Baltia-kirjasto, joka tiettävästi on suurin estica-kirjasto Viron ulkopuolella. Kirjaston kokoelmiin kuului vuoden 2014 lopussa 32 000 nidettä virolaista tai Viroa käsittelevää kirjalli- suutta. Latvia- ja Liettua-aiheisiin kokoelmiin kuului lisäksi 2 000 nidettä. Kirjastoa ylläpitää Tuglas-seura opetus- ja kulttuuriministeriön talou dellisen tuen turvin.

Tuglas-seuran kirjasto avattiin yleisölle vuon- na 1992. Kirjasto sai nimekseen Baltia-kirjasto, kun Latvian ja Liettuan ystävyysseurat depo- noivat omat kirjakokoelmansa Tuglas-seural- le vuonna 1998. Saman vuonna solmittiin löy- hä yhteistyösopimus Tuglas-seuran kirjaston, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston ja Helsingin yliopiston kirjaston välille. Osana tätä yhteistyötä Tuglas-seuran kirjasto liittyi yliopis- ton kirjaston Helka-tietokantaan ja myöhem- min myös yhteiseen lainausjärjestelmään. Täl- lä hetkellä kaikki lainattavissa oleva kirjallisuus on luetteloitu Helka-tietokantaan. Vanhimman, vain lukusalikäytössä olevan aineiston osalta luettelointityö on vielä kesken.

Baltia-kirjaston kokoelmien painopiste on kaunokirjallisuudessa, historiassa ja muissa humanistisissa tieteissä. Uutuuskirjoja saadaan kokoelmiin 200–300 vuodessa, pääosin Viron kansalliskirjaston avustuksella. Vanhempia kir- joja saamme jatkuvasti lahjoituksina. Niistä mer- kittävimpiä ovat olleet Kerttu Mustonen-Hukin lahjoitus (n. 4 000 nidettä), Pertti Aulavuon (n.

10 000 nidettä) ja Eeva Niinivaaran (n. 5 000 nidettä) kokoelmat sekä Pro Baltica Forumin kokoelma (n. 500 nidettä). Aulavuon suurlahjoi- tus sisälsi pää asiassa Baltian historiaa käsittele-

viä kirjoja, mutta mukana myös harvinaisuuksia edellisiltä vuosisadoilta.

Kirjastoon tulevat myös tärkeimmät virolai- set kulttuurialan aikakausilehdet ja -julkaisut.

Lisäksi kirjaston kokoelmiin kuuluu lähes 700 karttaa sekä muuta materiaalia muun muas- sa virolaisia julisteita ja postikortteja. Kirjojen lisäksi lainattavissa on 450 CD-levyä, 800 LP- levyä ja 600 C-kasettia virolaista musiikkia.

Kirjaston yhteydessä olevassa Tuglas-seuran arkistossa on laaja Viro-aiheinen valokuva- ja diakokoelma, satoja nimekkeitä virolaista elo- kuvaa niin VHS- kuin DVD-tallenteinakin sekä useita yksityishenkilöiden ja järjestöjen Viro- aiheisia arkistoja. Nämäkin ovat erikseen sovit- tavin ehdoin asiasta kiinnostuneiden käytössä.

Baltia-kirjasto on kaikille avoin yleisökirjas- to, josta annettiin kotilainoja vuoden 2013 aika- na 8 000 kappaletta. Suurimpina käyttäjäryhmi- nä voi mainita opiskelijat, pääkaupunkiseudulla asuvat virolaiset ja tietenkin kaikki Viron ystä- vät.

Kirjoittaja on Tuglas-seuran kirjastonhoitaja.

BALTIA-KIRJASTO

Sörnäisten rantatie 22, 00540 Helsinki, puh. (09) 68 11 430

Avoinna maanantaista perjantaihin klo 10–17 Sähköposti: baltia-kirjasto@tuglas.fi

Helka-tietokanta: www.helsinki.fi/helka Kirjastotunnus Helkassa: TUG

TIEDEKIRJASTO TÄNÄÄN

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tutkimusdatan hallinnan palveluille on selkeä tarve ja kirjastot ovat potentiaalisia näiden palveluiden tuottajia.. Palveluiden suunnittelu ja käynnistäminen edellyttää kuitenkin

Kirjaston sosiaalista ulottuvuutta tarkasteltaessa keskeinen käsite on kirjaston public face, kirjaston kuva ja kirjasto merkkinä yhteiskunnan kommuni-

Kirjaston nimeksi tuli Helsingin yliopiston kir- jasto, Luonnontieteiden kirjasto, kun kirjaston uusi johtosääntö astui voimaan 1.9.1981 muut- taen kaikki yliopiston kirjaston

Neljän artikke- lin teemoina ovat transition nopeus ja onnistu- minen, Baltian maiden valuuttakurssiratkaisut, talouksien nykytila ja kehitys sekä Baltian ul-

Janne Seppäsen Levoton valo kuva hah- mottelee tähän murrokseen liittyviä kysymyksiä valokuvan materiaalisen ytimen näkökulmasta.. Valokuvaus on kaikkea muuta kuin

51 Erelt toteaa: »One must begin the description of a language with the description of a core.» Tama on ohjelmana sikali mahdoton , etta kieli on toki tunnettava

korrektismin ilmiö, jossa väärä muoto korvataan toisella väärällä. Hiidenmaan murteessa on viron yleiskielen 5 :n tilalla tavallisesti ö, mutta usein myös e,

pana Paul Aristen etymologiaa: Viron saarten kali = 'vipu, kanki' sekä kali = 'vahvuus, suuruus' kuuluisivat yhteen, ja kaleva johtuisi nimisanasta kali kuten