NESTE OIL OYJ
NAANTALIN JALOSTAMON LAAJENNUSHANKE
Ympäristövaikutusten arviointiselostus
Kartta-aineistojen lähteet:
Pohjakartat © maanmittauslaitos lupanro 48/MML/08
Pohjavesi-alueet, Natura-alueet, luonnonsuojelualueet, maisema-alueet © SYKE Muinaismuistot © Museovirasto, Turun kaupunkiseudun maakuntakaava 2002
Hanke: Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamon laajennushanke Sijainti: Naantalin jalostamo; Naantalin ja Raision kaupungit Hankkeesta vastaava: Neste Oil Oyj
Osoite: Naantalin jalostamo 21100 Naantali
puh. 010 45811
sähköposti: etunimi.sukunimi@nesteoil.com Yhteyshenkilö: Pekka Ranta
Konsultti: Pöyry Environment Oy
Osoite: PL 50 (Jaakonkatu 3)
01621 VANTAA
puh. 010 33 21049
sähköposti: etunimi.sukunimi@poyry.com Yhteyshenkilö: Projektipäällikkö Lauri Erävuori Yhteysviranomainen: Lounais-Suomen ympäristökeskus
Osoite: Itsenäisyydenaukio 2 PL 47, 20801 Turku
puh. 020 490 102
sähköposti: kirjaamo.los@ymparisto.fi Yhteyshenkilö: Seija Savo
Lausunnot ja mielipiteet tästä arviointiselostuksesta voi osoittaa yhteysviranomaiselle.
Ympäristövaikutusten arviointiselostus on nähtävillä arviointiselostusta koskevassa kuulutuksessa ilmoitettavana aikana ja ilmoitettavissa paikoissa.
TIIVISTELMÄ
Hankekuvaus
Neste Oil Oyj suunnittelee Naantalin jalostamon toiminnan laajentamista. Tarkoituksena on rakentaa uusi tuotantolinja dieseltuotteiden valmistusta varten. Muutoksen myötä jalostamon dieselöljytuotanto nousee 1,4 milj. tonnia ja bensiinituotanto 0,4 milj. tonnia vuodessa.
Tuotannon nousu on noin 60 % vuoden 2007 tasosta ja edellyttää uutta rakentamista sekä muutoksia alueella oleviin rakenteisiin sekä käyttöjärjestelmiin. Toiminnan laajennusta tavoitellaan käyttöönotettavaksi vuosina 2011–2012.
Muutosten jälkeen jalostamon syöttömäärä kasvaa tasolle 4,6 milj. tonnia vuodessa nykytilanteen mukaisesta 2,6 milj. tonnista. Tuotteiden määrät kasvavat seuraavasti (milj. tonnia vuodessa): dieseltuotteet 1,4, bensiinituotteet 0,4 ja uutena tuotteena valmistetaan perusöljyä 0,3 t/a. Vastaavasti puolivalmiiden öljyjakeiden määrä pienenee n. 0,5 milj. t/a.
Toiminnan laajentaminen merkitsee uuden tuotantolinjan rakentamista nykyisen korjaamon ja varaston alueelle. Lisäksi hankkeeseen liittyy mm. väliaikaisia varasto- ja työmaa-alueita, uusia putkistoja ja öljysäiliöitä sekä Kukonpäänlahden muuttaminen makeavesialtaaksi. Uudelle yksikölle rakennetaan uusi tieyhteys rautatien itäpuolelle. Toiminnot sijoittuvat Neste Oil Oyj:n omistamalle alueelle pääosin nykyisen jalostamoalueen sisään.
Tutkittavat vaihtoehdot
Hankevaihtoehto: Naantalin jalostamolle rakennetaan uusi tuotantolinja dieseltuotteiden valmistusta varten. Muutoksen myötä jalostamon raaka-aineiden syöttömäärät kasvavat ja dieselöljytuotanto nousee 1,4 milj. tonnia sekä bensiinituotanto 0,4 milj. tonnia vuodessa.
Hankkeeseen liittyy myös Gasum Oy:n maakaasuputki.
0-vaihtoehto: Naantalin jalostamon toiminta jatkuu lähes nykyisellään. Syöttömääriä ei lisätä.
Toiminnan turvallisuuden parantamiseksi urakoitsijoiden alue siirretään pois prosessialueiden läheisyydestä ja satamalaitureita parannetaan.
Keskeiset vaikutukset
Tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (YVA-selostus) esitetään tiedot Naantalin jalostamon laajennushankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio näiden ympäristövaikutuksista. YVA-selostus on laadittu ympäristövaikutusten arviointiohjelman (YVA-ohjelma) ja siitä annettujen lausuntojen pohjalta.
Rakentamisvaiheen vaikutukset muistuttavat pääosin minkä tahansa mittavan rakennushankkeen vaikutuksia. Vaikutukset ovat lähinnä paikallisia kohdistuen jalostamo- ja työmaa-alueen välittömään lähiympäristöön ja lähimpiin asukkaisiin. Rakentamisvaiheen vaikutukset jäävät pääosin väliaikaisiksi, rakentamisvaiheen pituus on noin kolme vuotta.
Hankkeen vaikutukset ympäristön asukkaiden viihtyvyyteen ovat suurimmillaan rakennusaikana. Rakennusaikainen häiriövaikutus, kun eri häiriötekijöitä tarkastellaan kokonaisuutena, on kokonaisuudessaan paikallisesti merkittävä, mutta ajallisesti väliaikainen.
Rakentamisaikainen melu ja liikennevaikutukset ovat ajoittain huomattavia. Myös rakennusaikaisen työvoiman majoitusolot askarruttavat ympäristön asukkaita.
Asukkaiden kannalta hyvin merkittävä vaikutus on myös se, että nykyisin virkistyskäytössä olevia alueita otetaan työmaakäyttöön. Näistä alueista osa palautetaan aiempaan käyttöön ja maisemoidaan niiden vapauduttua, osaa tarvitaan työmaakäytössä jatkossakin.
Maisema
Jalostamoalueen uusi prosessialue, säiliöt ja muut rakenteet sijoittuvat nykyiselle teollisuusalueelle, eikä merkittävää vaikutusta kaukomaisemaan tai Ruissalon maisema- alueeseen ole.
Vesiympäristö
Lämpökuormitus kasvaa noin 2-kertaiseksi ja typpipäästöt noin 2½-kertaisiksi verrattuna jalostamon nykypäästöihin. Yleisesti ottaen lämpö- ja typpikuormitus lisäävät rehevyyttä.
Kuormituksen kasvulla ei kuitenkaan arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia vesistöihin, kalatalouteen tai vesistöjen virkistyskäyttöön ottaen huomioon merialueen nykytilan ja sinne tulevan kokonaiskuormituksen. Hankkeen aiheuttamat, vähäisiksi arvioidut vesistövaikutukset jäänevät paikallisiksi.
Ilma ja ilmasto
Rikkidioksidi-, typenoksidi-, hiukkas-, VOC- ja hiilidioksidipäästöt ilmaan kasvavat merkittävästi laajennuksen myötä. Typenoksidien päästöt kolminkertaistuvat vuoden 2007 tasoon verrattuna, ja rikkidioksidin osalta päästöjen lisäys on lähes 50 %, VOC-päästöjen lisäys noin 65 % ja hiukkaspäästöjen lisäys noin 6 %.
Mallilaskelmien mukaan Naantalin jalostamon päästöjen aiheuttamat pitoisuudet laajennuksen toteuduttua olisivat selvästi alle ilmanlaadun ohje- ja raja-arvojen epäedullisissakin meteorologissa tilanteissa. Rikkidioksidipitoisuudet olisivat tulevassa tilanteessa korkeimmillaan alle 30 % ohjearvosta ja alle 20 % raja-arvosta. Typpidioksidipitoisuudet kasvaisivat mutta olisivat kuitenkin pieniä verrattuna raja- ja ohjearvoihin pitoisuuksien ollessa enimmillään alle 2 % ohjearvoista ja alle 1 % raja-arvoista. Muutokset ulkoilman rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuteen ovat melko pieniä verrattuna ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin ja pitoisuuksien arvioidaan jäävän alle ohje- ja raja-arvojen myös kun huomioidaan alueen nykyinen pitoisuustaso. Hiukkaspäästöjen lisäys on pieni suhteessa Turun seudun nykyiseen muuhun kuormitukseen eikä hiukkaspäästöjen kasvun vaikutusta ilmanlaatuun arvioida merkittäväksi jalostamoalueen ulkopuolella. Haihtuvien hiilivetyjen päästöt palaavat samalle tasolle kuin 2000-luvun alkupuolella.
Maankäyttö
Uudet prosessilaitteistot ja mahdolliset uudet säiliöalueet sijoittuvat kokonaisuudessaan nykyisen jalostamoalueen sisäpuolelle, joka on kaikentasoisessa kaavoituksessa varattu kokonaisuudessaan teollisuuskäyttöön. Jalostamoalueen ulkopuolelle sijoittuu pysyvästi uusi tie Nesteentien ja rautatien rinnalle Viheriäisten asuinalueelta jalostamon autolähettämön läheisyyteen. Vanton haja-asutusalueen halki vedetään maakaasuputken haaralinja, joka on huomioitava alueen tulevan maankäytön suunnittelussa. Osa jalostamoalueen ulkopuolelle sijoitettavista työmaa-alueista jää pysyvään käyttöön tulevia suurseisokkeja ym. toimia varten.
Näitä jatkokäyttöön tarvittavia alueita jouduttaisiin mahdollisesti ottamaan käyttöön tulevaisuudessa siinäkin tapauksessa, että hanketta ei nyt toteutettaisi.
Luonnonympäristö
Luonnonympäristö muuttuu rakennetuksi rakentamisaikaisilla työmaa-alueilla. Näistä osa palautetaan rakentamisen jälkeen virkistyskäyttöön, mutta ne eivät palaudu nykyiseen luonnontilaan. Aluella esiintyvät tammilehdot säilytetään. Ilmanpäästöillä voi olla paikallista vaikutusta mm. havupuiden neulasiin ja jäkäliin jalostamon välittömässä lähiympäristössä.
Hankkeella ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia Ruissalon Natura 2000 – alueeseen.
Melu ja hajupäästöt
Toiminta-aikainen melu kasvaa n. 1-3 dB. Hankkeen toteutumisen jälkeen jalostamolta aiheutuva äänitaso ei ylitä ohjearvoja missään herkässä kohteessa (asuinalueet, koulut, sairaalat ym). Osa uusista melulähteistä sijoittuu mereltä katsoen rakennusten taakse siten, että melun kantautuminen merelle ja saariston, mm. Ruissalon loma-asutusalueiden suuntaan vähenee.
Hajupäästöjen ei arvioida hankkeen vaikutuksesta kasvavan, sillä hankkeen toteutuminen ei vaikuta raakaöljyn käyttömäärään eikä bitumin tuotantoon. Rikkiyhdisteiden aiheuttamat hajuhaitat saattavat jopa vähentyä, sillä rinnakkaisen rikinpoistolaitteiston myötä rikinpoiston ohitusaika vähenee.
Elinkeinoelämä
Hankkeen merkitys koko alueen elinkeinoelämälle on erittäin suuri. Hanke mahdollistaa osaltaan maakaasuverkon rakentamisen Länsi-Suomeen. Suora työllisyysvaikutus on huomattava, uusia vakituisia työpaikkoja syntyy noin 100 ja kerrannaisvaikutuksena syntyy myös välillisiä työpaikkoja. Hankkeeseen suhtaudutaan seudulla yleisesti varsin myönteisesti, eikä hanketta vastusteta.
Osallistuminen
YVA-menettelyn aikana järjestettävissä kaikille avoimissa yleisötilaisuuksissa yleisöllä on mahdollisuus esittää mielipiteitä Neste Oil Oyj:n hankkeesta ja YVA-menettelystä.
Ensimmäinen yleisötilaisuus järjestettiin arviointiohjelman valmistuttua ja toinen tilaisuus järjestetään arviointiselostuksen valmistuttua. Yhteysviranomainen pyysi lausuntoja YVA- ohjelmasta usealta eri taholta sekä antoi siitä oman lausuntonsa. Mielipiteitä YVA-ohjelmasta ei esitetty. Yhteysviranomainen pyytää vastaavasti YVA-selostuksesta lausuntoja ja antaa siitä oman lausuntonsa. Hankkeen YVA-menettely on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2008 aikana.
SAMMANDRAG
Projektbeskrivning
Neste Oil Oyj planerar en utvidgning av verksamheten i Nådendals raffinaderi. Meningen är att bygga en ny produktionslinje för tillverkning av dieselprodukterna. I och med utvidgningen ökar raffinaderiets produktion av dieselolja med 1,4 milj. ton och bensin med 0,4 milj. ton per år. Ökningen av produktionen är cirka 60 % jämfört med nivån år 2007 och förutsätter nytt byggande samt ändringar av konstruktionerna och driftssystemen i området. Målet är att ta utvidgningen i bruk under åren 2011-2012.
Efter om- och tillbyggnad ökar raffinaderiets inmatningsmängd till 4,6 milj. ton per år från den nuvarande 2,6 milj. ton per år. Mängden produkter ökar enligt följande (miljoner ton per år):
dieselprodukter 1,4, bensinprodukter 0,4 och som en ny produkt tillverkas basolja 0,3. På motsvarande sätt minskar mängden av halvfärdiga oljefraktioner cirka 0,5 milj. t/a.
Utvidgning av verksamheten innebär byggandet av en ny produktionslinje på området för nuvarande verkstad och lager. Dessutom innebär projektet bl.a. tillfälliga lager- och arbetsplatsområden, nya rörnätverk och oljebehållare samt ändring av Kukonpäälahti-viken till sötvattenbassäng. För den nya enheten byggs en ny vägförbindelse öster om järnvägen.
Verksamheterna placeras på det av Neste Oil Oyj ägda området i huvudsak inom det nuvarande raffinaderiområdet.
Alternativen
Projektalternativ: En ny produktionslinje byggs till raffinaderiet i Nådendal för tillverkning av dieselprodukter. I och med ändringen ökar inmatningsmängderna av råmaterial i raffinaderiet och dieseloljeproduktionen ökar med 1,4 milj. ton och bensinproduktionen med 0,4 milj. ton per år.
0-alternativ: Raffinaderiets verksamhet i Nådendal fortsätter nästan som förut.
Inmatningsmängderna ökas inte. För att förbättra säkerheten i verksamheten flyttas entreprenörernas område längre bort från processområdena och hamnens kajer förbättras.
De huvudsakliga konsekvenserna
I denna beskrivning för miljökonsekvensbedömning (MKB-beskrivning) presenteras uppgifter om utvidgningsprojekt för Nådendals raffinaderi och dess alternativ samt en enhetlig bedömning av deras miljökonsekvenser. MKB-beskrivningen har utarbetats utifrån programmet för miljökonsekvensbedömning (MKB-program) och utlåtanden som framförts om det.
Konsekvenserna under byggnadsskedet motsvarar till största delen konsekvenserna av vilket som helst stort byggnadsprojekt. Konsekvenserna är närmast lokala och berör raffinaderi- och arbetsplatsområdets närmaste omgivning och de närmaste invånarna. Konsekvenserna under byggnadsskedet är till största delen tillfälliga, byggnadsskedet varar cirka tre år.
Projektets konsekvenser för invånarnas trivsel i omgivningen är som störst under byggnadstiden. Störande effekt under byggnadstiden, när man betraktar olika störande faktorer som helhet, är lokalt betydande men tidsmässigt tillfällig. Under byggnadstiden är buller och trafikmässiga konsekvenser tidvis omfattande. Invånarna i omgivningen bekymrar sig även om arbetskraftens inkvarteringsförhållanden under byggnadstiden.
En mycket betydande konsekvens för invånarna är även att områden som nuförtiden är i rekreationsbruk kommer att användas som en del av arbetsplatsen. En del av dessa områden återställs till tidigare användning och landskapet omformas när de inte mer används som arbetsplats, en del behövs som arbetsplats även i fortsättningen.
Landskap
Raffinaderiområdets nya processområde, behållare och övriga konstruktioner placeras inom det nuvarande industriområdet och det finns inte några betydande konsekvens för fjärrlandskapet eller Ruissalo landskapsområde.
Vattenmiljö
Värmebelastningen ökar fördubblas och kväveutsläpp ökar cirka 2½ gånger jämfört med raffinaderiets nuvarande utsläpp. Allmänt sett ökar värme- och kvävebelastningen eutrofieringen. Det bedöms dock att belastningens ökning inte skulle leda till betydande skadliga konsekvenser för vattendrag, fiskerinäring eller vattendragens rekreationsbruk, när man beaktar sjöområdets nuläge och nuvarande totalbelastning. De av projektet orsakade och som ringa bedömda konsekvenserna för vattendraget torde förbli lokala.
Luft och klimat
Svaveldioxid-, kvävedioxid-, partikel-, VOC- och koldioxidutsläpp i luften ökar betydligt på grund av utvidgningen. Kvävedioxidutsläppen ökar trefaldigt jämfört med nivån år 2007 och ökning av svaveldioxidutsläppen är nästan 50 %, ökning av VOC-utsläppen cirka 65 % och ökning av partikelutsläppen cirka 6 %.
De utsläppshalter som Nådendals raffinaderi orsakar efter utvidgningen skulle, utgående från modellberäkningarna, ligga betydligt under rikt- och gränsvärden för luftkvalitet även vid ofördelaktiga meteorologiska förhållanden. Svaveldioxidhalterna skulle i det framtida läget vara högst 30 % av riktvärdet och 20 % av gränsvärdet. Kvävedioxidhalterna skulle öka, men de vore dock små i förhållande till rikt- och gränsvärden, när halterna är högst 2 % av riktvärden och 1
% av gränsvärden. Ändringarna av luftens svavel- och kvävedioxidhalt är rätt liten i förhållande till luftkvalitets rikt- och gränsvärden och halterna uppskattas ligga under rikt- och gränsvärden också när man beaktar områdets nuvarande haltnivå. Ökningen av partikelutsläppen är liten i förhållande till Åbo traktens nuvarande övrig belastning och ökningen av partikelutsläppen bedöms inte ha betydande konsekvenser för luftkvaliteten utanför raffinaderiet. Utsläppen från lättflyktiga kolväten återgår till samma nivå som i början av 2000-talet.
Markanvändning
De nya processanläggningarna och de eventuella nya behållarna på området placeras i sin helhet inom det nuvarande raffinaderiområdet som i alla nivåer av planläggningen är reserverat för industribruk. Utanför raffinaderiområdet placeras permanent en ny väg parallellt mellan Nesteentie och järnvägen i närheten av bostadsområdet Viheriäinen och raffinaderiets expedition. Tvärsigenom Vanto glesbebyggelseområde dras en förgrening till naturgasledningen som bör beaktas vid planeringen av framtida markanvändning. En del av arbetsplatsområdena som placeras utanför raffinaderiområdet förblir i permanent bruk i händelse av större driftsstopp och övriga verksamheter. Dessa områden skulle eventuellt behöva tas i bruk i framtiden även i det fall att projektet inte nu genomförs.
Naturmiljö
Naturmiljön ändras till byggt område under byggtiden. En del av dessa områden återställ för rekreation efter byggandet, men de återställs inte till det nuvarande naturtillståndet. Eklundar som befinner sig på området bevaras. Luftutsläppen kan ha lokala konsekvenser för bl.a.
barrträdens barr och lavar i raffinaderiets omedelbara närhet. Projektet uppskattas inte ha betydande skadliga konsekvenser för Ruissalo Natura 2000 –området.
Buller och luktutsläpp
Buller under driftstiden ökar cirka 1-3 dB. Efter att projektet genomförts kommer inte ljudnivån som raffinaderiet orsakar inte att överskrida riktvärdena någonstans i känsliga områden (bostadsområden, skolor, sjukhus osv.). En del av de nya bullerkällorna placeras från havet sett bakom byggnader så, att bullret minskar i riktning mot havet och skärgården, bl.a. områden för fritidsbostäder i Ruissalo.
Luktutsläppen bedöms inte öka genom projektets inverkan, eftersom projektets genomförande inte påverkar mängden råolja som används eller produktionen av bitumen. Luktutsläppen som svavelföreningarna orsakar kan även minska, eftersom användandet av parallella avsvavlingsanläggningar, minskar tiden för avsvavlingens driftstopp.
Näringsliv
Projektets betydelse för hela områdets näringsliv är ytterst stor. Projektet möjliggör för sin del byggandet av naturgasnät i Västra Finland. Den direkta sysselsättningseffekten är betydande, det skapas cirka 100 nya stadigvarande arbetsplatser och som uppstår också indirekta arbetsplatser. I allmänhet förhåller man sig ganska positiv till projektet i trakten och projektet motsätts inte.
Deltagande
I de under MKB-förfarandet arrangerade informationsmötena har allmänheten haft möjlighet att framföra åsikter om Neste Oil Oyj:s projekt samt om MKB-förfarandet. Det första informationsmötet för allmänheten arrangerades efter att bedömningsprogrammet blivit färdigt och det andra skall arrangeras efter att bedömningsbeskrivningen blir färdig.
Kontaktmyndigheten begärde in utlåtanden om MKB-programmet från flera olika håll och gav sitt eget utlåtande om det. Åsikter om MKB-programmet framfördes inte. Kontaktmyndigheten begär in utlåtanden även om MKB-beskrivningen och kommer att avge sitt eget utlåtande om den. Målet är att projektets MKB-förfarande blir färdigt under år 2008.
Sisällysluettelo
TIIVISTELMÄ ... III SAMMANDRAG ...VI
1 JOHDANTO ... 5
2 YVA-MENETTELY... 6
2.1 MENETTELYN KUVAUS... 6
2.2 MENETTELYN OSAPUOLET... 7
2.3 OSALLISTUMINEN JA TIEDOTUS... 7
2.4 ARVIOINTIOHJELMASTA ESITETYT LAUSUNNOT JA MIELIPITEET... 8
2.5 YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO ARVIOINTIOHJELMASTA JA SEN HUOMIOON OTTAMINEN... 9
2.6 YVA:N AIKATAULU... 12
3 TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT ... 12
3.1 NYKYTILA VERTAILUKOHTANA... 12
3.2 ARVIOITAVA HANKEVAIHTOEHTO... 12
3.3 NOLLAVAIHTOEHTO (VE0)... 12
3.4 KARSITUT VAIHTOEHDOT... 13
4 HANKEKUVAUS... 14
4.1 HANKKEESTA VASTAAVA... 15
4.2 SIJAINTI JA MAANKÄYTTÖTARVE... 15
4.3 HANKKEEN SUUNNITTELU... 17
4.4 TEKNISET TIEDOT... 18
4.5 RAKENTAMISEN VAIHEET... 21
4.6 TOTEUTUSAIKATAULU... 22
4.7 HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT JA PÄÄTÖKSET... 22
4.8 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN JA SUUNNITELMIIN... 22
4.9 HANKKEEN YHTEISKUNNALLINEN MERKITYS... 23
4.10 HANKKEEN TUNNETTAVUUS... 23
4.11 JALOSTAMON SUURONNETTOMUUSVAARAT... 23
5 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN RAJAUS JA KÄYTETYT MENETELMÄT... 26
5.1 SELVITETTÄVÄT YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET... 26
5.2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN RAJAUS... 27
5.3 VESIYMPÄRISTÖ JA MAAPERÄ... 27
5.4 LUONNONYMPÄRISTÖ JA ELIÖLAJISTO... 27
5.5 NATURA 2000-ALUEET... 28
5.6 ILMAN LAATU... 28
5.7 VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN... 28
5.8 MELU JA HAJU... 29
5.9 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN... 29
5.10 MAISEMA JA KULTTUURIHISTORIALLISET ARVOT... 30
5.11 YHTEISVAIKUTUKSET... 30
5.12 VAIHTOEHTOJEN VERTAILU... 30
5.13 ARVIOINTIIN LIITTYVÄT EPÄVARMUUSTEKIJÄT... 30
6 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 32
6.1 YLEISTÄ... 32
6.2 MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ POHJAVEDET... 32
6.3 PINTAVEDET... 34
6.4 KALASTO JA KALASTUS... 44
6.6 ILMAN LAATU JA ILMASTO... 62
6.7 ALUEIDEN KÄYTTÖ... 78
6.8 MELU JA HAJU... 98
6.9 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN... 102
6.10 MAISEMA-ALUEET JA KULTTUURIHISTORIALLISET ARVOT... 116
6.11 MAAKAASUPUTKEN HAARALINJAN VAIKUTUKSET... 127
7 VAIKUTUSTEN JA NIIDEN MERKITTÄVYYDEN TARKASTELU... 130
7.1 RAKENTAMISEN AIKAISET VAIKUTUKSET... 130
7.2 TOIMINNAN AIKAISET VAIKUTUKSET... 131
7.3 POIKKEUSTILANTEET... 136
7.4 KESKEISIMMÄT YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN LIEVENTÄMISKEINOT... 137
8 HANKKEEN VAIKUTUSTEN SEURANTA ... 138
9 LÄHDEAINEISTO ... 140
Kuvat KUVA 1-1.NESTE OIL OYJ:N NAANTALIN JALOSTAMON SIJAINTI. ... 5
KUVA 2-1.YVA-MENETTELYN ETENEMINEN. ... 6
KUVA 2-2.YVA-MENETTELYN AIKATAULU... 12
KUVA 4-1.SUUNTAA-ANTAVA HAVAINNEKUVA UUDESTA PROSESSIALUEESTA.UUDET PROSESSIYKSIKÖT OVAT KUVASSA VIHREÄLLÄ. ... 14
KUVA 4-2.HANKKEEN VÄLIAIKAISTEN JA PYSYVIEN TOIMINTOJEN SIJOITTUMINEN. ... 16
KUVA 4-3.RAAKA-AINE JA LOPPUTUOTEVIRRAT. ... 17
KUVA 6-1.JALOSTAMON LÄHEISET MERIALUEET JA VESIPÄÄSTÖJEN PURKU- JA JÄÄHDYTYSVEDENOTTOPAIKAT. ... 35
KUVA 6-2.JALOSTAMON LÄHIYMPÄRISTÖSSÄ SIJAITSEVAT JALOPUUMETSÄT, LEHTORINTEET JA LEPAKKOALUE... 48
KUVA 6-3.JALOSTAMON YMPÄRISTÖSSÄ SIJAITSEVAT LUONNONSUOJELU- JA NATURA-ALUEET SEKÄ MUUT MERKITTÄVÄT LUONTOKOHTEET... 49
KUVA 6-4.RUISSALON NATURA 2000–ALUEEN SIJAINTI SUHTEESSA JALOSTAMOALUEESEEN. ... 52
KUVA 6-5.RUISSALON NATURA-ALUEEN SUOJELUPERUSTEENA OLEVIEN LUONTOTYYPPIEN ESIINTYMINEN. ... 53
KUVA 6-6.NAANTALIN JALOSTAMON NITRAATTITYPEN KUORMITUS (MG/M2/A)RUISSALOSSA NYKYISIN... 58
KUVA 6-7NAANTALIN JALOSTAMON NITRAATTITYPEN KUORMITUS (MG/M2/A)RUISSALOSSA HANKEVAIHTOEHDOSSA. .... 58
KUVA 6-8.NITRAATTITYPEN LASKEUMA TAUSTA-ASEMILLA VUOSINA 1998-2007.LÄHDE:ILMATIETEENLAITOS. ... 59
KUVA 6-9.TUULENSUUNNAN JAKAUTUMINEN TURUN ARTUKAISISSA JA JUHANNUSKUKKULALLA (TURUN SEUDUN YHTEISTYÖRYHMÄ 2008)... 62
KUVA 6-10.NAANTALIN JALOSTAMON PÄÄSTÖJEN AIHEUTTAMAT KORKEIMMAT RIKKIDIOKSIDIPITOISUUDET (SO2) SUHTEESSA (%) ILMANLAADUN TERVEYSPERUSTEISIIN OHJE- JA RAJA-ARVOIHIN NYKYTILANTEESSA JA LAAJENNUSHANKKEEN TOTEUDUTTUA (ILMATIETEEN LAITOS 2008)... 69
KUVA 6-11.NAANTALIN JALOSTAMON PÄÄSTÖJEN AIHEUTTAMA KORKEIN VUOSIRAJA-ARVOON VERRANNOLLINEN RIKKIDIOKSIDIPITOISUUS (µG/M3) NYKYTILANTEESSA (VASEMMANPUOLEINEN KUVA) JA LAAJENNUSHANKKEEN TOTEUDUTTUA (OIKEANPUOLEINEN KUVA)(ILMATIETEEN LAITOS 2008) ... 70
KUVA 6-12.NAANTALIN JALOSTAMON PÄÄSTÖJEN AIHEUTTAMA KORKEIN VUOROKAUSIOHJEARVOON VERRANNOLLINEN RIKKIDIOKSIDIPITOISUUS (µG/M3) NYKYTILANTEESSA (VASEMMANPUOLEINEN KUVA) JA LAAJENNUSHANKKEEN TOTEUDUTTUA (OIKEANPUOLEINEN KUVA)(ILMATIETEEN LAITOS 2008) ... 71
KUVA 6-13.NAANTALIN JALOSTAMON PÄÄSTÖJEN AIHEUTTAMA KORKEIN TUNTIOHJEARVOON VERRANNOLLINEN RIKKIDIOKSIDIPITOISUUS (µG/M3) NYKYTILANTEESSA (VASEMMANPUOLEINEN KUVA) JA LAAJENNUSHANKKEEN TOTEUDUTTUA (OIKEANPUOLEINEN KUVA)(ILMATIETEEN LAITOS 2008) ... 71
KUVA 6-14.NAANTALIN JALOSTAMON PÄÄSTÖJEN AIHEUTTAMAT KORKEIMMAT TYPENOKSIDIEN (NOX) JA TYPPIOKSIDIPITOISUUDET (NO2) SUHTEESSA (%) ILMANLAADUN OHJE- JA RAJA-ARVOIHIN NYKYTILANTEESSA JA LAAJENNUSHANKKEEN TOTEUDUTTUA (ILMATIETEEN LAITOS 2008)... 73
KUVA 6-15.NAANTALIN JALOSTAMON PÄÄSTÖJEN AIHEUTTAMA KORKEIN VUOSIRAJA-ARVOON VERRANNOLLINEN TYPPIDIOKSIDIPITOISUUS (µG/M3) NYKYTILANTEESSA (VASEMMANPUOLEINEN KUVA) JA LAAJENNUSHANKKEEN TOTEUDUTTUA (OIKEANPUOLEINEN KUVA)(ILMATIETEEN LAITOS 2008) ... 74
KUVA 6-16.NAANTALIN JALOSTAMON PÄÄSTÖJEN AIHEUTTAMA KORKEIN VUOROKAUSIOHJEARVOON VERRANNOLLINEN TYPPIDIOKSIDIPITOISUUS (µG/M3) NYKYTILANTEESSA (VASEMMANPUOLEINEN KUVA) JA LAAJENNUSHANKKEEN TOTEUDUTTUA (OIKEANPUOLEINEN KUVA)(ILMATIETEEN LAITOS 2008) ... 74
KUVA 6-17.NAANTALIN JALOSTAMON PÄÄSTÖJEN AIHEUTTAMA KORKEIN TUNTIOHJEARVOON VERRANNOLLINEN TYPPIDIOKSIDIPITOISUUS (µG/M3) NYKYTILANTEESSA (VASEMMANPUOLEINEN KUVA) JA LAAJENNUSHANKKEEN
TOTEUDUTTUA (OIKEANPUOLEINEN KUVA)(ILMATIETEEN LAITOS 2008) ... 75
KUVA 6-18.VARSINAIS-SUOMEN LIITTO:TURUN KAUPUNKISEUDUN MAAKUNTAKAAVA (OTE). ... 79
KUVA 6-19.OTE NAANTALIN YLEISKAAVASTA... 80
KUVA 6-20.OTE RAISION YLEISKAAVASTA 2020.VARSINAINEN HANKEALUE SIJAITSEE NAANTALIN KAUPUNGIN PUOLELLA, KUVAN OSOITTAMAN LSV-ALUEEN ETELÄPUOLELLA.TYÖMAA-ALUEITA ON KAAVAILTU SIJOITETTAVAKSI NESTEENTIEN JA RAUTATIEN MOLEMMIN PUOLIN RAISION KAUPUNGIN PUOLELLE... 81
KUVA 6-21.TIMALIPOLKU VIHERIÄISISSÄ,RAISIONLAHDEN RANNAN LÄHEISYYDESSÄ. ... 85
KUVA 6-22.LIIKENNEMÄÄRÄT 2006.LÄHDE:TIEHALLINTO... 87
KUVA 6-23.VIHERIÄISTEN ASUINALUETTA. ... 90
KUVA 6-24.JALOSTAMOALUEEN LÄHIASUTUS SEKÄ ERITYISET KOHTEEET. ... 90
KUVA 6-25.RAKENTAMISAIKANA MELUTASO ON MAKSIMISSAAN SILLOIN, KUN MAARAKENNUS- JA PAALUTUSTYÖT OVAT KÄYNNISSÄ.SUURIMMAN OSAN RAKENTAMISAJASTA MELUTASO ON SELVÄSTI TÄTÄ ALHAISEMPI.MELUMALLISSA OVAT LISÄKSI MUKANA PROSESSIN MELULÄHTEET SEKÄ LIIKENNE... 98
KUVA 6-26.MELUVYÖHYKKEET PÄIVÄLLÄ LAAJENNUSHANKKEEN VALMISTUTTUA.MELUMALLISSA OVAT LAAJENNUSHANKKEEN LISÄKSI MUKANA NYKYISEN PROSESSIN MELULÄHTEET SEKÄ LIIKENNE... 99
KUVA 6-27.MELUVYÖHYKKEET YÖLLÄ LAAJENNUSHANKKEEN VALMISTUTTUA.MELUMALLISSA OVAT MUKANA MYÖS NYKYISEN PROSESSIN MELULÄHTEET SEKÄ LIIKENNE. ... 99
KUVA 6-28.NAANTALIN JALOSTAMON LÄHIASUKKAIDEN KOKEMAT HAITAT KYSELYVUOSINA. ... 105
KUVA 6-29.JALOSTAMON TOIMINNAN LAAJENTAMISEN KANNATUS NAANTALIN JALOSTAMON LÄHIASUKKAIDEN KESKUUDESSA KYSELYVUOSINA. ... 106
KUVA 6-30.JALOSTAMON MAISEMAA HALLITSEVAT KORKEAT PIIPUT. ... 117
KUVA 6-31.NYKYTILAN KUVAUS.MILJÖÖTYYPPEJÄ ALUEELLA. ... 118
KUVA 6-32.OMENAPUUTARHA. ... 118
KUVA 6-33.KUSTAAN PIRTIN ALUETTA. ... 119
KUVA 6-34.JALOSTAMOALUEEN POHJOISPUOLEISEN PELLON REUNAA. ... 119
KUVA 6-35.NÄKYMÄ RANNASTA KOHTI JALOSTAMOALUETTA. ... 120
KUVA 6-36.NÄKYMÄ NAANTALIN LUONNONMAALTA KOHTI JALOSTAMOA... 120
KUVA 6-37.SUOJELTAVAT RAKENNETUN YMPÄRISTÖN KOKONAISUUDET, MUINAISMUISTOALUEET JA ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET. ... 121
KUVA 6-38.VÄLIAIKAISIKSI LUONNEHDITUT TYÖMAA-ALUEET (PUNAINEN) JA URAKOITSIJA-ALUEET (VIOLETTI) ON EHDOTETTU SIJOITETTAVAKSI VARSINAISEN JALOSTAMOALUEEN ULKOPUOLELLE.NYKYÄÄN ALUEILLA SIJAITSEE KALLIOINEN SELÄNNE, PELTOJA, HIEKKAISTA SELÄNNEALUETTA SEKÄ VANHA MAATILA OMENAPUUTARHOINEEN. ALUEEN POHJOISOSASSA KULKEE PYÖRÄTIE JALOSTAMON PORTILLE (VIHREÄ KATKOVIIVA). ... 124
KUVA 6-39. PERTTALAN OMENAPUUTARHA SIJAITSEE ALUEELLA JOKA ESITETÄÄN TASATTAVAKSI RAKENTAMISEN AIKAISEKSI TYÖMAA-ALUEEKSI.ITSE RAKENNUKSET RAJATAAN TYÖMAA-ALUEEN ULKOPUOLELLE... 125
KUVA 6-40.JALOSTAMOLLE JOHTAVAN TIEN VARRELLA OLEVA PELTO KUULUU ALUEESEEN, JOKA ESITETÄÄN TASOITETTAVAKSI RAKENTAMISEN AIKAISEKSI URAKOITSIJA-ALUEEKSI.TAUSTALLA OLEVA METSÄALUE SÄILYY RAKENTAMISEN ULKOPUOLELLA... 125
KUVA 6-41.MAAKAASUPUTKEN SUUNNITELTU LINJAUS... 128
Taulukot TAULUKKO 6-1.NESTE OIL OY:N NAANTALIN JALOSTAMON JÄTEVESIEN KOKONAISPÄÄSTÖT MEREEN VUOSINA 2003–2006 ... 38
TAULUKKO 6-2.NESTE OIL OY:N NAANTALIN JALOSTAMON JÄTEVESIEN PÄÄSTÖRAJAT MEREEN (YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 2007)... 39
TAULUKKO 6-3.RUISSALON NATURA 2000–ALUEEN SUOJELUPERUSTEENA OLEVAT LUONTOTYYPIT... 52
TAULUKKO 6-4.YHTEENVETO EMPIIRISISTÄ TYPEN KRIITTISISTÄ KUORMISTA (BOBBINK JA ROELOFS 1995).## LUOTETTAVA,# MELKO LUOTETTAVA,(#) PARAS ARVIO... 57
TAULUKKO 6-5.HANKKEEN ILMAPÄÄSTÖKUORMITUS RUISSALOSSA. ... 57
TAULUKKO 6-6.EPÄPUHTAUKSIEN PÄÄSTÖT TURUN SEUDULLA VUONNA 2007(TURUN SEUDUN ILMANSUOJELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 2008 JA NESTE OIL). ... 63
TAULUKKO 6-7.NESTE OIL OY:N NAANTALIN JALOSTAMON PÄÄSTÖT ILMAAN (T/A) VUONNA 2007 JA ARVIOIDUT PÄÄSTÖT LAAJENNUSHANKKEEN TOTEUDUTTUA... 65
TAULUKKO 6-8.LEVIÄMISMALLISSA LÄHTÖARVOINA KÄYTETYT PÄÄSTÖARVOT NYKYTILANTEELLE JA ... 66
TAULUKKO 6-10.ILMANLAADUN OHJEARVOT (VNP480/96)... 67 TAULUKKO 6-11.LEVIÄMISMALLILLA LASKETUT NAANTALIN JALOSTAMON PÄÄSTÖJEN AIHEUTTAMAT
RIKKIDIOKSIDIPITOISUUKSIEN SUURIMMAT ARVOT NYKYTILANTEESSA JA LAAJENNUSHANKKEEN TOTEUDUTTUA. ... 68 TAULUKKO 6-12.LEVIÄMISMALLILLA LASKETUT NAANTALIN JALOSTAMON PÄÄSTÖJEN AIHEUTTAMAT
TYPPIDIOKSIDIPITOISUUKSIEN (NO2) SUURIMMAT ARVOT NYKYTILANTEESSA JA LAAJENNUSHANKKEEN
TOTEUDUTTUA. ... 72 TAULUKKO 6-13.LEVIÄMISMALLILLA LASKETUT NAANTALIN JALOSTAMON PÄÄSTÖJEN AIHEUTTAMAT TYPEN
OKSIDIPITOISUUKSIEN (NOX) SUURIMMAT ARVOT NYKYTILANTEESSA JA LAAJENNUSHANKKEEN TOTEUDUTTUA. ... 72 TAULUKKO 6-14.HANKEVAIHTOEHDON VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN... 93 TAULUKKO 6-15.0-VAIHTOEHDON VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN. ... 96
Liitteet
Liite I Yhteysviranomaisen lausunto YVA-ohjelmasta
Liite II Ruissalon Natura 2000 –alue, hankkeen vaikutukset luontotyypeittäin ja lajeittain
1 JOHDANTO
Neste Oil Oyj suunnittelee Naantalin jalostamon toiminnan laajentamista (Kuva 1-1).
Lounais-Suomen ympäristökeskus on 20.12.2007 (Dnr LOS-2007-J-107-53) päivätyllä päätöksellään todennut, että hankkeeseen on sovellettava YVA-lain (486/1994) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä, koska hankkeella voi olla merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Päätöstä perustellaan mm. hankkeen mittavuudella sekä ympäristökuormituksella.
Päätöksessä todetaan: ”Vaikka hankkeen toteutus tapahtuu parasta mahdollista tekniikka käyttäen, hankkeen toteutuessa ilmaan ja veteen tulevat päästöt kasvavat merkittävästi.”
Edelleen perusteluina on mainittu mm. rakennusaikana syntyvä rakennusjätteiden ja yhdyskuntajätteiden merkittävä määrä, öljysataman laivakäyntien määrän kasvu sekä lisääntyvä liikenne varsinkin rakentamisaikana. Hankkeen vaikutus Ruissalon Natura- alueeseen saattaa olla merkittävä typenoksidipäästön kasvun vuoksi.
Tässä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (YVA-selostus) kuvataan kyseessä oleva hankevaihtoehtojen arvioidut ympäristövaikutukset.
Kuva 1-1. Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamon sijainti.
2 YVA-MENETTELY 2.1 Menettelyn kuvaus
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettely) tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioonottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa sekä samalla lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettelyssä ei tehdä hanketta koskevia päätöksiä, vaan sen tavoitteena on tiedon tuottaminen myöhempää päätöksentekoa varten.
YVA-menettely jakautuu kahteen vaiheeseen: Arviointiohjelma ja arviointiselostus (Kuva 2-1). Arviointiohjelma (työohjelma) on suunnitelma siitä, miten hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan. Siinä kuvataan mm. hankkeen perusteet, YVAssa selvitettävät vaihtoehdot, käytettävät menetelmät, ympäristön nykytilanne ja aiemmin tehdyt selvitykset.
Kuva 2-1. YVA-menettelyn eteneminen.
Arviointiselostuksessa tarkennetaan arviointiohjelmassa esitettyjä tietoja sekä kuvataan eri vaihtoehtojen vaikutukset. Selostuksessa esitetään myös ehdotus ympäristövaikutusten seurannasta.
YVA-ohjelma ja – selostus ovat julkisia asiakirjoja, jotka asetetaan nähtäville ja joista kuulutetaan lausuntojen ja mielipiteiden antamista varten. Arviointimenettely päättyy yhteysviranomaisen antamaan lausuntoon YVA-selostuksesta.
2.2 Menettelyn osapuolet
Neste Oil Oyj on hankkeesta vastaava ja vastaa arviointiohjelman ja -selostuksen laatimisesta. YVA-konsulttina toimii Pöyry Environment Oy. Yhteysviranomaisena toimii Lounais-Suomen ympäristökeskus. Sen tehtäviin kuuluu YVA-ohjelman ja – selostuksen nähtäville asettaminen, kuulutusten järjestäminen, lausuntojen ja mielipiteiden kerääminen sekä kokoavan lausunnon antaminen YVA-ohjelmasta ja YVA-selostuksesta.
2.3 Osallistuminen ja tiedotus
YVA-menettely on avoin prosessi, johon kaikilla, joita hanke koskee, on mahdollisuus osallistua.
YVA-ohjelma ja –selostus asetetaan julkisesti nähtäville. Nähtävilläoloaikana asianosaiset voivat jättää mielipiteensä yhteysviranomaiselle. Ympäristökeskus pyytää YVA-ohjelmasta ja -selostuksesta myös lausunnot. Mielipiteiden ja lausuntojen perusteella yhteysviranomainen laatii oman kokoavan lausuntonsa YVA-ohjelmasta ja - selostuksesta. Virallisten mielipiteiden lisäksi kysymyksiä ja palautetta voi esittää hankkeesta vastaavalle postitse, puhelimitse tai sähköpostitse.
Lounais-Suomen ympäristökeskus kuulutti YVA-ohjelmasta 20.3.2008. YVA-ohjelma oli nähtävillä 26.3.-16.5.2008 Naantalin kaupunginvirastossa ja pääkirjastossa, Raision kaupunginvirastossa ja pääkirjastossa sekä Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusvirastossa ja pääkirjastossa.
Arviointiohjelma oli myös nähtävänä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen internet- sivustolla sekä Neste Oil Oyj:n Internet sivustolla.
Arviointiohjelmasta annettiin 12 viranomaislausuntoa, mutta mielipiteitä ei annettu ollenkaan. Yhteysviranomaisena toimiva Lounais-Suomen ympäristökeskus antoi koostavan lausuntonsa 6.6.2008.
YVA-menettelyn aikana järjestetään yleisötilaisuuksia kahdessa vaiheessa.
Ensimmäinen yleisötilaisuus järjestettiin arviointiohjelman nähtävilläoloaikana, 9.
huhtikuuta 2008. Tilaisuudessa esiteltiin hanketta ja ympäristövaikutusten arvioinnin toteuttamista. Tilaisuuteen osallistui kymmenkunta henkilöä.
Toinen yleisötilaisuus järjestetään YVA-selostuksen valmistuttua, sen nähtävilläoloaikana. Tilaisuudessa esitellään arvioinnin keskeisiä tuloksia.
Yleisötilaisuuden ajankohdasta ja paikasta ilmoitetaan erikseen paikallisissa
Tilaisuuksissa on mahdollisuus myös esittää kysymyksiä ja mielipiteitä koskien hanketta ja ympäristövaikutusten arviointia.
YVA-ohjelmaan ja YVA-selostukseen voi tutustua Neste Oil Oyj:n Internet-sivuilla sekä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen Internet-sivuilla. Nähtävilläoloaikana YVA- selostukseen voi tutustua edellä mainituissa nähtävilläolopaikoissa.
2.4 Arviointiohjelmasta esitetyt lausunnot ja mielipiteet
Arviointiohjelmasta jätettiin 12 lausuntoa. Lausuntoja esittivät muun muassa lähialueen kunnat, Varsinais-Suomen liitto ja TE-keskus, Turun maakuntamuseo, Turun tiepiiri sekä Merenkulkulaitos. Mielipiteitä ei esitetty.
Lausunnoissa arviointiohjelmaa pidettiin pääosin kattavana, mutta siitä löydettiin myös huomautettavaa. Erityistä huomiota kiinnitettiin 0-vaihtoehdon tarkentamiseen sekä ympäristöriskien kuvaukseen ja arviointiin. Suuronnettomuusvaaroista nostettiin esiin ennen kaikkea öljyvuoto vesistöön ja räjähdys-/tulipalovaara sekä niihin varautuminen.
Vesiin johdettavien lämpö- ja typpipäästöjen vaikutuksia varsinkin kalastoon ja kalastukseen korostettiin. Vesiin johdettavien aine- ja energiapäästöjen lisäksi myös ilmapäästöjen vesistövaikutusarviointia edellytettiin. Kukonpäänlahden pengertäminen ja ruoppaukset nostettiin keskeisiksi aiheiksi kalastovaikutuksia arvioitaessa.
Hankkeen aiheuttamien ilma- ja vesistöpäästöjen vaikutukset Ruissalon Natura-alueella nostettiin esiin. Natura-arvioinnin rajauksesta huomautettiin, että YVA-ohjelmassa mainittujen kohteiden lisäksi arvioinnissa tulisi käsitellä kaikki tietolomakkeella mainitut luontotyypit ja lajit. Hankkeen vaikutus elolliseen luontoon myös Natura- alueen ulkopuolisilla alueilla tulisi ottaa arvioinnissa huomioon.
Turun maakuntamuseo edellytti lausunnossaan muinaismuistoinventointia jalostamon ennestään rakentamattomilla alueilla, jotka hankkeen myötä otetaan käyttöön.
Ihmisiin kohdistuvista vaikutuksista keskeisinä nousivat esiin vaikutukset ilmanlaatuun sekä hajuhaitta lähiasutukselle. Lisääntyvien maantiekuljetusten aiheuttamat päästöt ja turvallisuusvaikutukset aiheuttivat myös huolta.
Merenkulkulaitos puolestaan korosti lisääntyvän laivaliikenteen laivaväylille aiheuttamien vaikutusten huomioon ottamista hanketta toteutettaessa.
Lausunnoissa mainittiin myös hankkeen positiivisia, yhteiskunnallisesti merkittäviä vaikutuksia.
Edellä mainitut sekä muut lausunnoissa esiin nostetut keskeiset näkökohdat on pyritty ottamaan ympäristövaikutusten arvioinnissa mahdollisimman kattavasti huomioon.
Esimerkiksi Kukonpäänlahdella on tehty poikasnuottauksia heinä-elokuussa 2008 ja jalostamon rakentamattomilla alueilla suoritetaan muinaismuistoinventointi.
2.5 Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta ja sen huomioon ottaminen
Lounais-Suomen ympäristökeskus antoi lausuntonsa hankkeen YVA-ohjelmasta 6.6.2008 (liite 1). Lausunnon mukaan arviointiohjelman sisältö vastaa suurelta osin YVA-asetuksen 9 §:n edellytyksiä. Arviointiohjelmaan on kuitenkin esitetty joitakin täydennyksiä. Seuraavassa on käyty kohta kohdalta läpi yhteysviranomaisen esiin nostamat keskeiset asiat ja kuinka ne on arviointia laadittaessa otettu huomioon.
0-vaihtoehtoa tulee tarkentaa siten, että ilmenee selkeästi, onko kyseessä nykytila vai tilanne, jossa luvissa ja suunnitelmissa esitetyt velvoitteet ja toimenpiteet on jo toteutettu.
0-vaihtoehtoa on tarkennettu niin, että käy selkeästi ilmi, että ympäristövaikutusten arviointi perustuu nykyiseen tilanteeseen, johon hankkeen aiheuttamia muutoksia verrataan (ks. luku 3).
Hankkeen toteuttamisen edellyttämät lupa- ja muu ratkaisut tekevä viranomainen tulee ilmoittaa. Kaikki hankkeen edellyttämät tarpeet tulee esittää, myös mahdollisesti tarvittavat kaavamuutokset, ruoppausilmoitus tai -lupa sekä mahdollinen luonnonsuojelulain 49 §:n mukainen poikkeus.
Luvussa 4.7 on käsitelty lupiin ja hyväksymismenettelyihin liittyvät asiat.
Jalostamon alueelle rakennettavien uuden tieyhteyden, voimajohtolinjan ja mahdollisen vesijohtolinjan ympäristövaikutukset tulee arvioida ja esittää selostuksessa. Gasum Oy:n on tehtävä maakaasuputken rakentamisesta Orkolan uudelta venttiili- ja kaavinasemalta jalostamolle asianmukainen ympäristövaikutusten selvitys, jonka tulokset tulee esittää selostuksen yhteydessä.
Tieyhteyden, voimajohtolinjan ja mahdollisen vesijohtolinjan ympäristövaikutuksia on arvioitu tässä YVA-selostuksessa kunkin aihealueen alla. Myös maakaasuputken vaikutuksia on pyritty jossain määrin ottamaan huomioon, vaikka Gasum Oy:n ympäristöselvitys ei ollut vielä valmistunut tätä selostusta laadittaessa.
Hankkeen toteuttamatta jättämistä koskeva vaihtoehto tulee määritellä selkeämmin sen osalta, mitä jo olemassa olevien lupien puitteissa jalostamon toiminnan jatkuminen lähes nykyisellään sisältää. Hankkeen yhteydessä esille tulleen, hankkeesta riippumatta toteutettavan isomerointilaitoksen vaikutus, samoin kuin muiden nykyisessä toiminnassa toteutettavien muutosten vaikutus tulee sisällyttää hankkeen toteuttamatta jättämistä koskevaan vaihtoehtoon. Jalostamon toiminnan vaikutukset tulee arvioinnissa olla selvitettynä nykytilan, siihen tehtävien ja suunniteltujen pienempien muutosten sekä suunnitellun mittavan laajennuksen osalta. Hankevaihtoehdossa tulee ympäristövaikutukset arvioida sekä maakaasuun perustuen että öljyyn perustuen, jos sellainen vaihtoehto on mahdollinen.
Hankkeen toteuttamatta jättämistä koskevan vaihtoehdon määrittelyn tarkennus on esitetty edellä. 0-vaihtoehto on tarkentunut siten, että isomerointiyksikköä ei toteuteta.
Normaalien huolto- ja investointitoimenpiteiden lisäksi ei nykyiseen toimintaan ole tiedossa juurikaan muutoksia, joilla olisi ilmeisiä ympäristövaikutuksia laiturin kunnostamisen yhteydessä tehtäviä ruoppauksia lukuun ottamatta. Ruoppausten
Vesistövaikutuksia arvioitaessa tulee ottaa huomioon myös ilman kautta tuleva vesistökuormitus.
Ilman kautta tuleva vesistökuormitus on otettu huomioon vesistövaikutusten arvioinnissa kappaleessa 6.3.
On huomattava, että vesistövaikutusten ja ilmaan kohdistuvien päästöjen välilliset vaikutukset luonnonympäristöön voivat olla merkityksellisiä sekä toiminta-aikana että erityisesti poikkeustilanteissa. Hankkeen elinkaari tulisi kokonaisuudessaan olla tarkastelussa mukana; myös toiminnan saneerausvaiheet laitteiston osalta.
Vesistövaikutusten ja ilmaan kohdistuvien päästöjen välilliset vaikutukset luonnonympäristöön on otettu huomioon arvioitaessa vaikutuksia elolliseen luontoon ja kalastoon sekä toiminta-aikana että poikkeustilanteissa (kpl 6.4 ja 6.5).
Laajennushankkeessa käyttöönotettavia uusia prosessiyksiköitä ja laitteistoja käytetään, ylläpidetään ja uudistetaan jalostamolle tavoitteellisen 6 vuoden seisokkisyklin puitteissa samalla tavalla kuin kantajalostamolla on tähän astikin toimittu.
Saneerausvaiheet toteutetaan kulloinkin voimassa olevan ympäristöluvan puitteissa ja muun lainsäädännön edellyttämällä tavalla.
Arvioinnin tulee käsittää kaikki ne elementit, jotka saattavat merkittävästi heikentää Ruissalon Natura 2000-alueen niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi alue on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Luonnontieteellisen asiantuntemuksen lisäksi arvion tekemiseen tulee osoittaa riittävässä määrin teknistä asiantuntemusta arvioimaan hankkeesta aiheutuvia ja Ruissalon Natura 2000-alueelle ulottuvia vaikutuksia.
Erityisesti ilmansuojelun asiantuntemuksen osuus Ruissalon Natura 2000-alueella on välttämätön.
Natura-arviossa on otettu huomioon hankkeen aiheuttamat päästöt ja arvioitu niiden vaikutuksia Ruissalon Natura 2000-alueen suojeluperusteena oleviin luontodirektiivin luontotyyppeihin ja luonto- ja lintudirektiivin lajeihin. Päästömäärien arviointi perustuu prosessiasiantuntijoiden ennusteisiin ja vaikutuksia ilman laatuun ovat arvioineet ilmansuojelun asiantuntijat. Typenoksidien laskeumamallin on laatinut Ilmatieteenlaitos.
Arviointiohjelmaa tulee täydentää siltä osin, miten jalostusasteen lisääminen vaikuttaa poikkeustilanteiden (mukaan lukien laitoksen käynnistäminen huoltoseisokin jälkeen) esiintyvyystiheyteen ja niiden aikana syntyvien päästöjen määrään ja laatuun.
Jalostamon jalostusasteen lisäämiseen ja tekniikan kehittymiseen liittyvä häiriötilanteiden mahdollinen lisääntynyt esiintyminen on tarkasteltu kappaleessa 4.11.
Arvioinnissa on otettu huomioon Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon laajennushankkeesta saadut kokemukset.
Jalostamon jalostusasteen lisääminen parantaa jalostamon toimintaa ja tehokkuutta ja se tuottaa enemmän puhtaampia polttonesteitä liikenteen tarpeisiin. Tähän kehitykseen voi liittyä aikaisempaa pidempiä huoltoseisokkeja ja teknisesti vaikeampia käynnistyksiä erityisesti laajennushankkeen valmistumisen jälkeen. Muita poikkeustilanteita kuin alasajoja ja käynnistyksiä ei odoteta esiintyvän nykyistä enempää. Alkuvaiheessa
poikkeustilanteilla ei kuitenkaan odoteta olevan oleellista merkitystä kokonaispäästöihin. Mahdollisten ylimääräisten seisokkien aikana vastaavasti päästöjä ei aiheudu.
Selostukseen tulee sisällyttää toiminnan aiheuttamien ympäristöriskien kuvaus ja arviointi. Erittäin tärkeää on selvittää ja tunnistaa uuden toiminnan ympäristöriskit, jotka ovat ympäristön pilaantumisen ja mahdollisten terveyshaittojen kannalta merkittävimpiä.
Ympäristöriskien kuvaus ja arviointi on esitetty kappaleessa 4.11. Ympäristöriskit on otettu huomioon ympäristövaikutusten arvioinnissa aihepiireittäin.
Toimintojen yhteisvaikutusten arvioinnissa on määriteltävä, millä perusteilla ja rajauksilla arviointiin on valittu ne vaikutukset ja toiminnot, joiden yhteisvaikutuksia arvioidaan. Hankkeen vaikutusalueella on suurehkoja ympäristöä kuormittavia laitoksia ja toimintoja, mm. Fortum Oyj:n voimalaitos ja Aker Yardsin telakka, joten yhteisvaikutukset saattavat olla merkittäviä. Huomattava on, että esimerkiksi laadittaessa Pansion sataman asemakaavan muutosta, todettiin siitä tehdyn Natura- arvion yhteydessä jo nykytilanteessa liikuttavan Ruissalon Natura 2000-alueella typenoksidipitoisuuksista annettujen raja-arvojen tuntumassa.
Yhteisvaikutuksia on tarkasteltu erityisesti ilmanpäästöjen osalta. Ilmanpäästöjä on arvioitu perustuen alueella tehtäviin ilmanlaatumittauksiin, päästölähteiden päästömääriin sekä ilmanlaaturaportteihin.
Arviointiselostuksessa tulee tuoda esille haitallisten vaikutusten torjuntaa koskevat konkreettiset keinot. Haitantorjuntakeinot tulee esittää myös onnettomuus- ja poikkeustilanteisiin, joita on tunnistettu riski- ja turvallisuuskartoituksen perusteella.
Haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämistoimenpiteitä on käsitelty kunkin aihealueen vaikutusarvion yhteydessä erikseen.
Selostuksessa tulee esittää millä perusteilla eri vaikutuksia arvotetaan, jotta arvioinnin tulokset välittyvät lukijalle.
Vaihtoehtojen vertailumenetelmänä käytetään erittelevää menetelmää, joka korostaa eri arvokohdista lähtevää päätöksentekoa. Vaikutusten arvottamisperusteet on esitetty kappaleessa 5.
2.6 YVA:n aikataulu
YVA-ohjelman laatiminen Kuulutus ja nähtävilläolo Lausunto
YVA-selostuksen laatiminen Tarkentavat selvitykset Kuulutus ja nähtävilläolo Lausunto
Yleisötilaisuudet
3 4 5 6 7 8
2008
9 10 11 12
1 2
Kuva 2-2. YVA-menettelyn aikataulu.
Arviointimenettely aloitettiin vuoden 2008 alussa laatimalla arviointiohjelma.
Arviointiselostusta on sekä siihen liittyviä selvityksiä on laadittu kevään ja kesän kuluessa. YVA-menettely päättyy, kun yhteysviranomainen antaa koostavan lausuntonsa YVA-selostuksesta.
YVA-asetuksen 13 §:n mukaan YVA-ohjelma ja –selostus ovat nähtävillä lausuntojen ja mielipiteiden antamista varten 30-60 päivää.
3 TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT
3.1 Nykytila vertailukohtana
Ympäristön nykytila muodostaa lähtökohdan sekä nollavaihtoehdon että hankevaihtoehdon vertailulle ja niiden tarkastelulle. Nykytilaa luonnehditaan käytettävissä olevan ympäristön tilaa kuvaavan aineiston perusteella. Myös YVA- menettelyn osana laadittavat selvitykset tuovat lisätietoa ympäristön nykytilasta.
3.2 Arvioitava hankevaihtoehto
Naantalin jalostamolle rakennetaan uusi tuotantolinja dieseltuotteiden valmistusta varten. Muutoksen myötä jalostamon dieselöljytuotanto nousee 1,4 milj. tonnia ja bensiinituotanto 0,4 milj. tonnia vuodessa. Uutta dieselöljytuotantoa tarvitaan Euroopan kasvaville dieselautomarkkinoille.
3.3 Nollavaihtoehto (VE 0)
Naantalin jalostamon toiminta jatkuu nykyisellään. Normaaleja ylläpito- ja tuottavuudenparannusinvestointeja tehdään vuosittain. Syöttömääriä ei lisätä. YVA- ohjelmassa esitetystä poiketen, jalostamon alueelle ei rakenneta uutta isomerointiyksikköä. Toiminnan turvallisuuden parantamiseksi urakoitsijoiden alue siirretään pois prosessialueiden läheisyydestä ja satamalaitureita parannetaan.
3.4 Karsitut vaihtoehdot
Varsinaisia karsittuja vaihtoehtoja ei ole. Prosessialueen valinta perustuu riskinarviointiin, jonka perusteella hankevaihtoehdossa esitetty paikka osoittautui riskienhallinnaltaan parhaaksi paikaksi. Alueelle on mm. mahdollista järjestää omat liikenneyhteydet.
4 HANKEKUVAUS
Neste Oil Oyj suunnittelee toiminnan laajentamista Naantalin jalostamolla (Kuva 4-1).
Tarkoituksena on rakentaa uusi tuotantolinja dieseltuotteiden valmistusta varten. Uutta tuotantoa tarvitaan Euroopan kasvaville dieselautomarkkinoille. Tuotannon nousu on noin 60 % vuoden 2007 tasosta ja edellyttää uutta rakentamista sekä muutoksia alueella oleviin rakenteisiin sekä käyttöjärjestelmiin. Toiminnan laajennusta tavoitellaan käyttöönotettavaksi vuosina 2011 – 2012.
Muutosten jälkeen jalostamon syöttömäärä kasvaa tasolle 4,6 milj. tonnia vuodessa nykytilanteen mukaisesta 2,6 milj. tonnista ja Länsi-Suomen ympäristölupaviraston myöntämän ympäristölupapäätöksen mukaisesta 3 milj. tonnista. Tuotteiden määrät kasvavat seuraavasti (milj. tonnia vuodessa): dieseltuotteet 1,4, bensiinituotteet 0,4 ja uutena tuotteena valmistetaan perusöljyä 0,3 milj. t/a, vastaavasti puolivalmiiden öljyjakeiden määrä pienenee n. 0,5 milj. t/a.
Toiminnan laajentaminen merkitsee uuden tuotantolinjan rakentamista nykyisen korjaamon ja varaston alueelle. Uusina prosessiyksikköinä rakennetaan vetykrakkausyksikkö, vety-yksikkö, rikkivedyn talteenottoyksikkö, hapanvesiyksikkö, rikin talteenottoyksikkö, vedenpuhdistusyksikkö ja perusöljyn tuotantoyksikkö. Uuden prosessialueen perustaminen vaikuttaa käyttöhyödykejärjestelmiin ja olemassa oleviin prosessiyksiköihin.
Kuva 4-1. Suuntaa-antava havainnekuva uudesta prosessialueesta. Uudet prosessiyksiköt ovat kuvassa vihreällä.
4.1 Hankkeesta vastaava
Neste Oil Oyj on korkealaatuisiin puhtaamman liikenteen polttoaineisiin keskittyvä jalostus- ja markkinointiyhtiö. Yhtiön palveluksessa on 4 800 henkilöä.
Neste Oil Oyj jakaantuu viiteen toimialaan: Öljyjalostus, Uusiutuvat polttoaineet, Öljyn vähittäismyynti, Erikoistuotteet ja Shipping. Yhtiön toimintoihin kuuluu öljyn jalostus, myynti ja markkinointi, merikuljetukset ja Engineering-toiminta. Neste Oil Oyj:n tuotteita ovat bensiinit, dieselpolttonesteet, lämmitysöljyt, raskaat polttoöljyt, lentopolttoaineet, bunkkerit, perusöljyt, bitumit, liuottimet, LPG, voiteluaineet ja liikenteen polttonesteiden komponentit. Suurin osa tuotteista myydään kotimaahan.
Viennin päämarkkina-alueet ovat Pohjoismaat ja muu Eurooppa sekä Pohjois- Amerikka. Neste Oilin öljytuotteiden toimitukset Suomeen vuonna 2007 olivat 8,1 miljoonaa tonnia ja vienti 6,3 miljoonaa tonnia.
4.2 Sijainti ja maankäyttötarve
Uusia prosessiyksiköitä varten rakennetaan uusi prosessialue pääosin nykyisen jalostamoalueen sisään. Alueen valinta perustuu riskiarviointiin. Pienimmän riskin alueeksi todettiin nykyinen korjaamon ja varaston alue. Uusi prosessialue rakennetaan tälle alueelle. Uusi prosessialue laajenee vain vähän nykyisen aidatun jalostamoalueen ulkopuolelle. Rakennettava alue pystytään eristämään toteutuksen ajaksi työmaa- alueeksi. Hankkeeseen liittyvien toimintojen sijainti on esitetty Kuva 4-2.
Varsinaisen prosessialueen lisäksi jalostamoalueen länsiosaan rakennetaan kalliosäiliöt sekä uusi maanpäällinen säiliöryhmä.
Hankkeen toteuttaminen edellyttää riittävän suolattoman sammutusvesimäärän varastoimisen tulipalojen varalta. Kukonpäänlahti on tarkoitus muuttaa pengertämällä ja keskiosaa noin metrin verran ruoppaamalla makeavesialtaaksi, jota voidaan käyttää sammutusvesilähteenä.
Prosessialueen koillispuolelle rakennetaan uusi pysäköintialue ja uusi tieyhteys radan vartta Viheriäisistä. Tie ylittää radan rakennettavan sillan kautta.
Neste Oil Oyj:n omistuksessa oleva Perttalan alue tasoitetaan työmaa-alueeksi. Alueelle sijoitetaan toimistoparakkeja, työmaaparakkeja, paikoitusalueita, varastoalueita yms.
työmaalle välttämättömiä tukialueita.
Prosessialueen kohdalla merenrantaan rakennetaan laituri rakentamisen aikaisten raskaiden laitteiden alueelle laivausta varten. Samassa yhteydessä väylää ruopataan laiturin edustalta.
Energiansiirtoa varten nykyisten voimajohtojen yhteyteen rakennetaan uusi 110 kV voimajohto, joka liittyy uuteen prosessialueeseen Kukonpään kautta. Maakaasuputki liittyy runkoverkkoon alustavan suunnitelman mukaan jalostamoalueen pohjoispuolella.
Tämä edellyttää maakaasun runkoputken rakentamista, josta vastaa Gasum Oy.
Runkolinjan ympäristövaikutukset on arvioitu aiemmin. Jalostamon liityntälinjan osalta Gasum Oy on laatimassa ympäristöselvitystä.
Kuva 4-2. Hankkeen väliaikaisten ja pysyvien toimintojen sijoittuminen.
