Ilmatieteenlaitoksen Turun Artukaisten säähavaintoasemalta mitattiin vuoden 2007 keskilämpötilaksi 6,9 °C. Turun kokonaissademäärä oli 720 mm ja ilman suhteellinen kosteus keskimäärin 82 %. Sekä lämpötila että sademäärä olivat pitkäaikaiskeskiarvoa (v. 1971 – 2000) korkeampia. Keskimääräinen tuulen nopeus oli 2,9 m/s, tuulisinta oli huhtikuussa (3,5 m/s) ja vähätuulisinta helmikuussa (2,4 m/s). Vallitseva tuulensuunta oli Artukaisissa etelästä ja Juhannuskukkulalla lounaasta (Kuva 6-9).
Kuva 6-9. Tuulensuunnan jakautuminen Turun Artukaisissa ja Juhannuskukkulalla (Turun seudun yhteistyöryhmä 2008).
6.6.2 Päästöt Turun seudulla
Ilmanlaaturaportin (Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä 2008) mukaan merkittävimmät ilman epäpuhtauksien päästölähteet Turun seudulla ovat energiantuotanto, teollisuus ja liikenne (Taulukko 6-1). Teollisuus ja energiantuotanto aiheuttavat suurimman osan alueen päästöistä, mutta typenoksidien osalta liikenne on Naantalin voimalaitoksen jälkeen toiseksi suurin kuormittaja. Turun keskustassa merkittävin typenoksidien lähde on liikenne. Alhaisen päästökorkeutensa vuoksi liikenteen päästöillä on merkittävin vaikutus paikalliseen kaupunki-ilmanlaatuun yleensä Turun seudulla.
Taulukko 6-6. Epäpuhtauksien päästöt Turun seudulla vuonna 2007 (Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä 2008 ja Neste Oil).
SO2 NOx Hiukkaset CO2
6.6.3 Ilmanlaatu Turun seudulla
Turun kaupunkiseudun ilmanlaatutietojen lähteenä on käytetty Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmän raporttia ”Turun kaupunkiseudun ilmanlaatu vuonna 2007 (Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä 2008). Turun seudulla on kuusi mittauspistettä, jotka sijaitsevat Turun keskustassa, Ruissalossa, Raision keskustassa ja Kaanaalla sekä Naantalin ja Kaarinan keskustoissa. Mittauspisteistä kolme on sijoitettu siten, että antavat tietoa myös Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamon vaikutuksista ilmanlaatuun. Nämä mittauspisteet sijaitsevat Raisiossa (Kaanaa ja keskusta) ja Naantalissa keskustassa. Raision keskustan pisteessä mitataan typen oksidien ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia, Kaanaalla mitataan rikkidioksidia ja Naantalin pisteessä mitataan kaikkia edellä mainittuja epäpuhtauksia. Naantalin jalostamon vaikutuspiirissä on myös Ruissalon mittauspiste, jossa mitataan rikkidioksidin, typen oksidien ja otsonin pitoisuuksia. (Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä 2008,
Ilmanlaatu Turussa
Turun keskustassa ilmanlaatu oli vuonna 2007 ilmanlaatuindeksillä tarkasteltuna yleensä tyydyttävä. Yhdeksänä päivänä se heikkeni huonoksi tai erittäin huonoksi.
Parhaimmillaan ilmanlaatu oli kesällä. Kauppatorilla typpidioksidipitoisuudet eivät ylittäneet ohjearvopitoisuuksia. Vuonna 2007 typpidioksidin vuosikeskiarvo oli kauppatorilla 29 µg/m3 (raja-arvo 40 µg/m3). Korkein ohjearvoon verrannollinen pitoisuus oli vuorokausikeskiarvo Kauppatorilla 61 µg/m3 (87 % ohjearvosta).
Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvon ohjearvo 70 µg/m3 ylittyi helmi- ja maaliskuussa, jolloin vuorokausiarvot olivat 77 µg/m3 (110 % ohjearvosta) ja 80 µg/m3 (114 % ohjearvosta).
Ruissalossa rikkidioksidipitoisuudet olivat alhaisia (vuosikeskiarvo 2 µg/m3) eikä otsonipitoisuus ylittänyt pitkän ajan tavoitearvoa 120 µg/m3. Otsonia muodostuu alailmakehässä typen oksidien, hiilivetyjen ja auringon UV-säteilyn vaikutuksesta.
Otsonia myös kulkeutuu muilta alueilta, lähinnä etelästä. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli Ruissalossa 8 µg/m3 vuonna 2007.
Ilmanlaatu Raisiossa
Raisiossa ilmanlaatu oli vuonna 2007 yleensä tyydyttävä. 106 päivänä ilmanlaatu todettiin hyväksi ja neljänä vuorokautena erittäin huonoksi. Raja-arvot eivät ylittyneet Raisiossa. Raja-arvon numeroarvo ylittyi kahdeksana päivänä hengitettävien hiukkasten osalta (sallittujen ylitysten määrä on 35 kalenterivuodessa). Typpidioksidipitoisuus oli korkeimmillaan maaliskuussa, jolloin ohjearvoon verrattava pitoisuus oli 91 % ohjearvosta. Hengitettäville hiukkasille annettu vuorokausiohjearvo ylittyi maaliskuussa, jolloin pitoisuus oli 102 µg/m3 ja vastasi 146 %:a ohjearvosta. Kaanaalla mitatut rikkidioksidipitoisuudet olivat alhaisia.
Raision ulkoilman rikkidioksidipitoisuudet ovat alentuneet 1990-luvulla merkittävimpien päästölähteiden eli Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamon, Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitoksen sekä Turun länsi- ja pohjoisosissa sijaitsevien laitosten päästöjen pienennyttyä. Myös typpidioksidipitoisuuden vuosikeskiarvo on laskenut Raisiossa.
Ilmanlaatu Naantalissa
Naantalissa ilmanlaatu luokiteltiin yleensä hyväksi (169 päivää). Kahdeksana päivänä ilmanlaatu todettiin huonoksi tai erittäin huonoksi. Raja-arvojen ylityksiä ei tapahtunut Raisiossa lainkaan vuonna 2007. Raja-arvon numeroarvo ylittyi seitsemänä päivänä hengitettävien hiukkasten osalta (sallittujen ylitysten määrä on 35 kalenteripäivää vuodessa). Typpidioksidipitoisuus oli korkeimmillaan helmikuussa, jolloin ohjearvoon verrattava pitoisuus oli 61 % ohjearvosta. Hengitettäville hiukkasille annettu vuorokausiohjearvo ylittyi maaliskuussa, jolloin pitoisuus oli 72 µg/m3 (ohjearvo 70 µg/m3) ollen 103 % ohjearvosta. Rikkidioksidipitoisuudet Naantalissa olivat alhaisia.
Naantalissa ulkoilman rikkidioksidipitoisuudet ovat alentuneet Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamon ja Fortum Power and Heat Oy:n Naantalin voimalaitoksen päästöjen pienennettyä. Viimeisten kymmenen vuoden aikana näiden kahden laitoksen
vuodessa. Typen oksidien osalta Naantalin keskustan mittauspiste kuvaa lähinnä keskustan ilmanlaatua ja Naantalin voimalaitoksen päästöjen vaikutusta siihen.
Voimalaitoksella tehtyjen ilmansuojelutoimenpiteiden ansiosta voimalaitoksen päästöjen vaikutus Naantalin ilmanlaatuun on pienentynyt.
Ilmanlaatu Kaarinassa
Kaarinassa ilmanlaatu oli hyvä 187 päivänä. 19 päivänä ilmanlaatu luokiteltiin huonoksi tai erittäin huonoksi. Raja-arvot eivät ylittyneet Kaarinassa. Raja-arvon numeroarvo ylittyi hengitettävien hiukkasten osalta yhdeksänä päivänä. Typpidioksidipitoisuus oli korkeimmillaan tammikuussa, jolloin pitoisuus oli 46 µg/m3 ollen 66 % ohjearvosta.
Ohjearvoylitys tapahtui hengitettävien hiukkasten osalta maaliskuussa pitoisuuden ollessa 104 µg/m3 (149 % ohjearvosta).
Bioindikaattoritutkimukset
Turun seudun ilmanlaadun bioindikaattoritutkimuksen (Laita ym. 2007) mukaan alueen ilman epäpuhtauksien päästöt ovat vähentyneet huomattavasti erityisesti rikkidioksidin ja hiukkaspäästöjen osalta. Päästöjen vähenemisestä huolimatta neulasten rikki-pitoisuudet olivat kuitenkin yhä varsin korkealla tasolla. Bioindikaattoritutkimusten mukaan kuormitetun alueen tila ei ole kokonaisuudessaan muuttunut, sillä sormipaisukarpeen vauriot ovat lieventyneet, mutta jäkälälajiston kuvaavat muuttujat ovat heikentyneet. Pitkällä aikavälillä intensiivisten yhdyskunta- ja teollisuus-toimintojen alueilla pahimmat vauriot ovat lieventyneet, kun taas alhaisemman kuormitustason alueilla on tapahtunut myös negatiivisia muutoksia.
6.6.4 Vaikutukset
Naantalin jalostamon laajennushanke sisältää kolme uutta päästökohdetta, jotka ovat:
uusi soihtu (S3), vanhan kattilalaitoksen piippuun johdettavat kaasut rikin talteenoton uuneista ja krakkerin uuneista (VK/RTO) sekä uusi vety-yksikkö (VY). Nämä on kuvattu tarkemmin hankekuvauksessa. Nykyisten päästölähteiden päästöt säilyvät kutakuinkin ennallaan. Taulukko 6-7 on esitetty Naantalin jalostamon merkittävimmät päästöt ilmaan nykytilanteessa ja arvio päästöistä laajennushankkeen toteuduttua.
Taulukko 6-7. Neste Oil Oy:n Naantalin jalostamon päästöt ilmaan (t/a) vuonna 2007 ja arvioidut päästöt laajennushankkeen toteuduttua
v. 2007 Päästöt laajennushank-keen toteuduttua, t/a
Jalostamolla metallipäästöjä syntyy raskaan polttoöljyn poltossa. Laajennushankkeen energiantarve tullaan järjestämään maakaasulla eikä metallipäästöjen määrä nouse nykyisestä laajennuksen vuoksi.
Jalostamon toiminnassa muodostuu myös hajupäästöjä, jotka ovat peräisin mm.
säiliöistä, rikin talteenottoyksiköstä ja muista prosessilaitteista. Hajujen esiintymistä alueella on selvitetty asukaspaneelitutkimuksina vuosina 1989-1990 sekä 2006-2007.
Yksittäisistä hajutyypeistä on tunnistettu eniten öljyn, rikkivedyn ja bitumin hajua.
Hajuongelmia on ollut raakaöljyn kalliosäiliön täytöstä aiheutuvien purkauskaasujen päästöistä ja prosessien keskeytyksien tai toimintahäiriöiden yhteydessä esimerkiksi rikin talteenotosta (rikkivedyn haju). Raakaöljyn kalliosäiliöön liittynyt hajuhaitta on oleellisesti vähentynyt kun purkauskaasujen polttamiseksi asennettiin soihtu vuonna 2007.
Laajennushanke ei lisää hajuhaittoja, koska raakaöljyn määrä ei tule lisääntymään eikä laajennushankkeella ole vaikutusta bitumin tuotantoon. Rikin sekä rikkivedyn talteenotto paranee uusien talteenottoyksiköiden myötä. Rikin ja rikkivedyn talteenoton kapasiteetin lisääminen ja käyttövarmuuden paraneminen voi jopa johtaa siihen, että hajuhaitat voisivat vähentyä.
Kasvihuonekaasupäästöistä typpioksiduulin määrä on nykyisessä jalostamotoiminnassa noin 2 tonnia vuodessa ja metaanipäästöt noin 3 –4 tonnia vuodessa.
Laajennushankkeen toteuduttua näiden kasvihuonekaasujen päästöjen määrä enintään kaksinkertaistuu.
6.6.4.1 Prosessipäästöjen vaikutukset ilmanlaatuun
Arvio päästöjen vaikutuksista ilmanlaatuun perustuu Ilmatieteen laitoksella tehtyyn leviämisselvitykseen, joka on laadittu tätä jalostamon laajennushanketta varten (Ilmatieteen laitos 2008). Leviämismallinnus on tehty erikseen jalostamon nykyisille päästöille ja tulevalle tilanteelle laajennushankkeen toteuduttua. Leviämismalli-selvityksessä käytetyt päästöarvot on esitetty Taulukko 6-8. Leviämismallin laatimisen jälkeen laajennushankkeen rikkidioksidipäästöjen määrä on tarkentunut ja jalostamon rikkidioksidinpäästön arvioidaan olevan noin 20 % suurempi kuin mallissa käytetty arvo. Typen oksidien osalta leviämismallissa lähtötietona käytetty päästömäärä on hieman suurempi kuin tarkentunut päästöarvo.
Taulukko 6-8. Leviämismallissa lähtöarvoina käytetyt päästöarvot nykytilanteelle ja laajennushankkeen toteuduttua.
Vaikutuksia ilmanlaatuun on arvioitu vertaamalla leviämismallilla laskettuja, Naantalin jalostamon päästöjen aiheuttamia rikkidioksidin, typen oksidien ja typpidioksidin pitoisuuksia Suomessa voimassa oleviin ohje- ja raja-arvoihin (Taulukko 6-9 ja
epäpuhtauksien aiheuttamia terveysvaikutuksia. Raja-arvot ovat ilmanlaadun ohjearvoja sitovampia ja niiden ylittyminen on estettävä ilmansuojeluviranomaisilla käytettävissä olevin keinoin. Ilmanlaatua koskevat raja-arvot ovat samat kaikissa EU-maissa.
Taulukko 6-9. Ilmanlaadun raja-arvot (Vna 711/2001).
Yhdiste Aika Raja-arvo
µg/m3
Sallitut ylitykset kalenterivuodessa Ihmisten terveyden suojelemiseksi annetut raja-arvot
Rikkidioksidi SO2 tunti 350 24 h/vuosi
Ekosysteemin ja kasvillisuuden suojelemiseksi annetut raja-arvot
Rikkidioksidi, SO2 vuosi/talvi 20 -
Typen oksidit, NO + NO2 vuosi 30 -
Taulukko 6-10. Ilmanlaadun ohjearvot (VnP 480/96).
Yhdiste Ohjearvo µg/m3
Tilastollinen määrittely
Rikkidioksidi SO2 80 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo 250 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste Typpidioksidi, NO2 70 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo
150 kuukauden tuntiarvojen 99. prosenttipiste Hengitettävät hiukkaset 70 kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo Hiilimonoksidi 8 mg/m3 Tuntiarvo
20 mg/m3 Tuntiarvojen liukuva 8 tunnin keskiarvo
Leviämislaskelmiin käytettiin Ilmatieteen laitoksella kehitettyä matemaattis-fysikaalista leviämismallia, ns. kaupunkimallia. Mallilaskelmissa käytettiin meteorologisina tietoina aineistoa, joka on koottu vuosien 2004 – 2006 Turun lentosääaseman sekä Hangon ja Rajakaaren sääasemien havainnoista. Laskennassa käytiin läpi kolmen vuoden meteorologisen jakson kaikkien tuntien säätilanteet ja määritettiin näiden aikana muodostuvat pitoisuudet kohdealueella. Tarkastelualue oli 10 km x 10 km, ja laskentapisteiden lukumäärä oli 5817 kpl. Leviämismallissa huomioitiin päästöjen kulkeutumiseen ja sekoittumiseen vaikuttavat paikalliset tekijät, esim. topografia sekä maaston ja asutuksen aiheuttamat leviämisalustan rosoisuuserot. Typenoksidien
ilmakemiallinen muutunta päästöjen kulkeutumisen aikana otettiin laskelmissa huomioon.
Päästöjen mallinnus Rikkidioksidipitoisuudet
Ilmatieteen laitoksen leviämislaskelmien tuloksena saadut suurimmat rikkidioksidipitoisuudet on esitetty Taulukko 6-11. Naantalin jalostamon nykyisten päästöjen aiheuttama rikkidioksidipitoisuuden korkein vuosiarvo mallinnuksen mukaan 2,0 µg/m3 (raja-arvo 20 µg/m3), korkein vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus 16 µg/m3 (ohjearvo 80 µg/m3) ja korkein tuntiohjearvoon verrannollinen pitoisuus 27 µg/m3 (ohjearvo 250 µg/m3). Tulevan tilanteen päästöjen aiheuttama rikkidioksidi-pitoisuuden korkein vuosikeskiarvo oli 3,3 µg/m3, korkein vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus 21 µg/m3 ja korkein tuntiohjearvoon verrannollinen pitoisuus 39 µg/m3.
Taulukko 6-11. Leviämismallilla lasketut Naantalin jalostamon päästöjen aiheuttamat rikkidioksidipitoisuuksien suurimmat arvot nykytilanteessa ja laajennushankkeen toteuduttua.
SO2-pitoisuus (µg/m3) Ohje/raja-arvo
(µg/m3)
Nykytilanne Tuleva tilanne
Vuosikeskiarvo 20 1) 2 3
Korkein vuorokausikeskiarvo 18 28
2. korkein vuorokausikeskiarvo 80 2) 16 21 4. korkein vuorokausikeskiarvo 125 3) 15 20
Korkein tuntikeskiarvo 54 81
Kork. tuntiarvojen 99 %:n rajapitoisuus 250 2) 27 39
25. korkein tuntikeskiarvo 350 3) 26 36
1) kasvillisuusvaikutusperusteinen raja-arvo
2) terveysperusteinen ohjearvo
3) terveysperusteinen raja-arvo
Naantalin jalostamon nykyisten päästöjen aiheuttamat rikkidioksidipitoisuudet ovat enimmillään noin 20 % rikkidioksidin ohjearvoista ja enimmillään noin 12 % terveys-perusteisista raja-arvoista. Tulevan tilanteen päästöjen aiheuttamat rikkidioksidipitoi-suudet ovat enimmillään 26 % rikkidioksidin ohjearvoista ja 15 % terveysperusteisista raja-arvoista (Kuva 6-10).
Kuva 6-10. Naantalin jalostamon päästöjen aiheuttamat korkeimmat rikkidioksidipitoisuudet (SO2) suhteessa (%) ilmanlaadun terveysperusteisiin ohje- ja raja-arvoihin nykytilanteessa ja laajennushankkeen toteuduttua (Ilmatieteen laitos 2008).
Seuraavissa kuvissa on esitetty Naantalin jalostamon aiheuttama rikkidioksidin alueellinen jakauma lähialueilla nykytilanteessa ja laajennushankkeen toteuduttua. Kuva 6-11 käy selville rikkidioksidin vuosipitoisuuksien alueellinen vaihtelu. Sekä nykyisessä että tulevassa tilanteessa korkeimmat rikkidioksidin vuosikeskiarvot muodostuivat merkittävimpien päästölähteiden pohjois-koillispuolelle vallitsevien tuulen suuntien mukaisesti. Suurimmat pitoisuudet nykytilanteessa muodostuivat jalostamoalueelle, kun tulevassa tilanteessa suurimmat pitoisuudet ulottuivat jalostamoalueen lisäksi noin 800 m etäisyydelle jalostamoalueelta.
Kuva 6-11. Naantalin jalostamon päästöjen aiheuttama korkein vuosiraja-arvoon verrannollinen rikkidioksidipitoisuus (µg/m3) nykytilanteessa (vasemmanpuoleinen kuva) ja laajennushankkeen toteuduttua (oikeanpuoleinen kuva) (Ilmatieteen laitos 2008)
Rikkidioksidin korkein vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus on esitetty Kuva 6-12 ja korkein tuntiohjearvoon verrannollinen pitoisuus Kuva 6-13. Molemmissa kuvissa pitoisuudet on laskettu nykytilanteen päästöille ja tulevalle tilanteelle.
Kuva 6-12. Naantalin jalostamon päästöjen aiheuttama korkein vuorokausiohjearvoon verrannollinen rikkidioksidipitoisuus (µg/m3) nykytilanteessa (vasemmanpuoleinen kuva) ja laajennushankkeen toteuduttua (oikeanpuoleinen kuva) (Ilmatieteen laitos 2008)
Kuva 6-13. Naantalin jalostamon päästöjen aiheuttama korkein tuntiohjearvoon verrannollinen rikkidioksidipitoisuus (µg/m3) nykytilanteessa (vasemmanpuoleinen kuva) ja laajennushankkeen
Typen oksidien ja typpidioksidin pitoisuudet
Typenoksideilla (NOx) tarkoitetaan typpimonoksidia (NO) ja typpidioksidia (NO2).
Suuri osa typenoksidien pitoisuuksista ulkoilmassa aiheutuu liikenteen päästöistä.
Ilmatieteen laitoksen leviämislaskelmien tuloksena saadut suurimmat typpidioksidi- ja typenoksidipitoisuudet nykytilanteessa ja laajennushankkeen toteuduttua on esitetty Taulukko 6-12 ja Taulukko 6-13. Naantalin jalostamon nykyisten päästöjen aiheuttama typpidioksidin korkein vuosiarvo on mallinnuksen mukaan 0,06 µg/m3 (raja-arvo 40 µg/m3), korkein vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus 0,4 µg/m3 (ohjearvo 70 µg/m3) ja korkein tuntiohjearvoon verrannollinen pitoisuus 0,8 µg/m3 (ohjearvo 150 µg/m3). Typenoksidien korkein vuosiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus on mallinnuksen mukaan nykytilanteessa 0,7 µg/m3 (raja-arvo 30 µg/m3).
Laajennushankkeen toteuduttua jalostamon päästöjen aiheuttama typpidioksidipitoisuuden korkein vuosikeskiarvo oli 0,08 µg/m3, korkein vuorokausi-ohjearvoon verrannollinen pitoisuus 0,9 µg/m3 ja korkein tuntiohjearvoon verrannol-linen pitoisuus 2,3 µg/m3. Typenoksidien korkein vuosiraja-arvoon verrannollinen pitoisuus on mallinnuksen mukaan 1,0 µg/m3.
Taulukko 6-12. Leviämismallilla lasketut Naantalin jalostamon päästöjen aiheuttamat typpidioksidipitoisuuksien (NO2) suurimmat arvot nykytilanteessa ja laajennushankkeen toteuduttua.
NO2-pitoisuus (µg/m3) Ohje/raja-arvo
(µg/m3)
Nykytilanne Tuleva tilanne
Vuosikeskiarvo 40 1) 0,06 0,08
Korkein vuorokausikeskiarvo 0,4 0,9
2. korkein vuorokausikeskiarvo 70 2) 0,4 0,9
Korkein tuntikeskiarvo 1,6 5,1
Kork. tuntiarvojen 99 %:n rajapitoisuus 150 2) 0,8 2,3 19. korkein tuntikeskiarvo 200 1) 0,7 1,9 1) terveysperusteinen raja-arvo
2) terveysperusteinen ohjearvo
Taulukko 6-13. Leviämismallilla lasketut Naantalin jalostamon päästöjen aiheuttamat typen oksidipitoisuuksien (NOx) suurimmat arvot nykytilanteessa ja laajennushankkeen toteuduttua.
NO2-pitoisuus (µg/m3) Ohje/raja-arvo
(µg/m3)
Nykytilanne Tuleva tilanne
Vuosikeskiarvo 30 1) 0,7 1,0
Korkein vuorokausikeskiarvo 7 11
Korkein tuntikeskiarvo 17 42
1) kasvillisuusvaikutusperusteinen raja-arvo
Naantalin jalostamon nykyisten päästöjen aiheuttama typpidioksidipitoisuudet ovat alle 1 % typpidioksidille annetuista ohjearvoista ja alle 1 % terveysperusteisista
raja-päästöjen aiheuttamat typpidioksidipitoisuudet ovat alle 2 % typpidioksidin ohjearvoista ja alle 1 % terveysperusteisista raja-arvoista. Typenoksidipitoisuuden vuosikeskiarvo tulee laajennuksen toteuduttua olemaan noin 3 % typenoksideille määritellystä raja-arvosta, joka ei koske kaupunkialuetta (Kuva 6-14).
Kuva 6-14. Naantalin jalostamon päästöjen aiheuttamat korkeimmat typenoksidien (NOx) ja typpioksidipitoisuudet (NO2) suhteessa (%) ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin nykytilanteessa ja laajennushankkeen toteuduttua (Ilmatieteen laitos 2008)
Seuraavissa kuvissa on esitetty Naantalin jalostamon aiheuttama typpidioksidi- ja typenoksidipitoisuuksien alueellinen jakauma lähialueilla nykytilanteessa ja laajennushankkeen toteuduttua. Kuvasta Kuva 6-15 käy selville typpidioksidin vuosipitoisuuksien alueellinen vaihtelu. Sekä nykyisessä että tulevassa tilanteessa korkeimmat typpidioksidin vuosikeskiarvot muodostuivat merkittävimpien päästölähteiden pohjois-koillispuolelle vallitsevien tuulen suuntien mukaisesti.
Suurimmat pitoisuudet nykytilanteessa muodostuivat jalostamoalueelle, kun tulevassa tilanteessa suurimmat pitoisuudet ulottuivat jalostamoalueen lisäksi useiden kilometrien etäisyydelle jalostamoalueelta.
Typpidioksidin korkein vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus ja korkein tuntiohjearvoon verrannollinen pitoisuus on esitetty Kuva 6-16 ja Kuva 6-17.
Molemmissa kuvissa pitoisuudet on laskettu nykytilanteen päästöille ja tulevalle tilanteelle.
Kuva 6-15. Naantalin jalostamon päästöjen aiheuttama korkein vuosiraja-arvoon verrannollinen typpidioksidipitoisuus (µg/m3) nykytilanteessa (vasemmanpuoleinen kuva) ja laajennus-hankkeen toteuduttua (oikeanpuoleinen kuva) (Ilmatieteen laitos 2008)
Kuva 6-16. Naantalin jalostamon päästöjen aiheuttama korkein vuorokausiohjearvoon
Kuva 6-17. Naantalin jalostamon päästöjen aiheuttama korkein tuntiohjearvoon verrannollinen typpidioksidipitoisuus (µg/m3) nykytilanteessa (vasemmanpuoleinen kuva) ja
laajennushankkeen toteuduttua (oikeanpuoleinen kuva) (Ilmatieteen laitos 2008)
Yhteenveto rikkidioksidi- ja typen oksidien päästöjen vaikutuksista ilmanlaatuun Leviämislaskelmien tulosten mukaan Naantalin jalostamon päästöjen aiheuttamat pitoisuudet laajennuksen toteuduttua olisivat selvästi alle ilmanlaadun ohje- ja raja-arvojen epäedullisissakin meteorologissa tilanteissa. Nykytilanteeseen verrattuna SO2- ja NOx-päästöjen lisääntymisen myötä pitoisuudet kasvaisivat laajennuksen toteuduttua.
Raja-arvoihin verrannolliset rikkidioksidipitoisuudet kasvaisivat laajennuksen toteuduttua enimmillään noin 60 % ja ohjearvoihin verrannolliset pitoisuudet noin 30 – 40 %. Rikkidioksidipitoisuudet olisivat tulevassa tilanteessa korkeimmillaan alle 30 % ohjearvosta ja alle 20 % raja-arvosta.
Laajennuksen toteuduttua päästöjen aiheuttamat typpidioksidipitoisuudet kasvaisivat korkeimmillaan yli 100 % nykytilanteesta. Tulevankin tilanteen päästöjen aiheuttamat typpidioksidipitoisuudet olisivat kuitenkin pieniä verrattuna raja- ja ohjearvoihin pitoisuuksien ollessa enimmillään alle 2 % ohjearvoista ja alle 1 % raja-arvoista.
Seuraavassa on yhteenveto Naantalin jalostamon laajennuksen vaikutuksesta ilmanlaatuun rikkidioksidin ja typpidioksidin taustapitoisuus huomioiden.
Ilmanlaatutiedot ovat peräisin jalostamon vaikutuspiirissä olevien Raision ja Naantalin mittausasemilta vuodelta 2007. On huomioitava, että leviämismallilaskelmin saadut Naantalin jalostamon aiheuttamat pitoisuusarvot ovat tiettyihin yksittäisiin laskentapisteisiin saatuja suurimpia pitoisuuksien arvoja. Suurimman osan ajasta pitoisuuksien vuorokausi- ja tuntiarvot ovat näissäkin laskentapisteissä selvästi
pitoisuudet ovat jatkuvasti merkittävästi pienempiä kuin niissä kohteissa, joissa laskelmin saadut suurimmat arvot esiintyvät.
Vuonna 2007 ulkoilman rikkidioksidipitoisuutta mitattiin Naantalin keskustassa ja Raisiossa Kaanaan mittauspisteessä. Vuonna 2007 rikkidioksidin vuosikeskiarvo Naantalissa oli 2 µg/m3 ja Raisiossa Kaanaalla 3 µg/m3 (raja-arvo 20 µg/m3). Naantalin jalostamon vaikutus ulkoilman rikkidioksidipitoisuuteen on leviämismallilaskelmien mukaan nykyisin enimmillään 2 µg/m3 ja laajennuksen toteuduttua enimmillään 3 µg/m3. Jalostamon vaikutus ilmanlaatuun sen mittauspisteissä Naantalissa ja Raisiossa on em. lukuja pienempi. Naantalissa kuukausien toiseksi suurimmat vuorokausi-keskiarvot v. 2007 olivat välillä 1 – 28 µg/m3 ja Raisiossa 5 – 34 µg/m3 (vuorokausiohjearvo 80 µg/m3). Jalostamon aiheuttama suurin vuorokausiohjearvoon verrannollinen rikkidioksidipitoisuus olisi leviämismallilaskelmien mukaan nykyisin 16 µg/m3 ja laajennuksen toteuduttua 21 µg/m3. Korkein ohjearvoon verrannollinen tuntipitoisuus oli v. 2007 Naantalissa 117 µg/m3 ja Raisiossa Kaanaalla 88 µg/m3 (ohjearvo 250 µg/m3). Mallilaskelmien mukaan Naantalin jalostamon korkein tuntiohjearvoon verrannollinen pitoisuus olisi nykyisin 27 µg/m3 ja laajennuksen jälkeen 39 µg/m3.
Vuonna 2007 ulkoilman typpidioksidipitoisuutta mitattiin Naantalin keskustassa ja Raisiossa keskustan mittauspisteessä, mutta elokuussa Raision keskustan mittauspiste siirrettiin Nallinkadulta noin 600 metriä lounaaseen Nesteentien varteen. Vuonna 2007 typpidioksidin vuosikeskiarvo Naantalissa oli 13 µg/m3 ja Raision keskustassa 16 µg/m3 (raja-arvo 40 µg/m3). Naantalin jalostamon vaikutus ulkoilman typpidioksidi-pitoisuuteen on nykyisin enimmilläänkin 0,06 µg/m3 ja laajennuksen toteuduttua enimmillään 0,08 µg/m3. Naantalissa kuukausien toiseksi suurimmat vuorokausi-keskiarvot v. 2007 olivat välillä 13 - 35 µg/m3 ja Raisiossa 14 - 64 µg/m3 (vuorokausiohjearvo 70 µg/m3). Jalostamon aiheuttama suurin vuorokausiohjearvoon verrannollinen typpidioksidipitoisuus olisi leviämismallilaskelmien mukaan 0,4 µg/m3 ja laajennuksen toteuduttua 0,9 µg/m3. Korkein ohjearvoon verrannollinen tuntipitoisuus oli v. 2007 Naantalissa 69 µg/m3 ja Raisiossa 94 µg/m3 (ohjearvo 150 µg/m3).
Mallilaskelmien mukaan Naantalin jalostamon korkein tuntiohjearvoon verrannollinen pitoisuus olisi nykyisin 0,8 µg/m3 ja laajennuksen jälkeen 2,3 µg/m3.
Leviämismallilaskelmien tulosten mukaan jalostamon laajennuksen aiheuttamat muutokset ulkoilman rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuteen ovat pieniä verrattuna ilmanlaadun ohje- ja arvoihin ja pitoisuuksien arvioidaan jäävän alle ohje- ja raja-arvojen myös kun huomioidaan alueen nykyinen pitoisuustaso.
Tutkimusalueen ilmanlaatuun vaikuttavat sen omien päästöjen lisäksi muualta Suomesta peräisin olevat ja ulkomailta kaukokulkeutuneet päästöt.
6.6.4.2 Muiden päästöjen vaikutukset VOC-päästöt
Hiilivetyjen eli haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC = Volatile Organic Compounds) päästöt ilmaan lisääntyvät noin 600 tonnia vuodessa. Jalostamon
VOC-arviolta 1500 t/a. Tämä päästötaso vastaa 2000-luvun alun päästömääriä. Turun seudulla ei mitata ulkoilman hiilivetypitoisuuksia eikä alueella ole mitattu niitä lukuun ottamatta jalostamoaluetta, jossa ulkoilman bentseenipitoisuutta mitattiin 1990-luvulla.
Hiilivedyistä ainoastaan bentseenille on annettu terveysperusteinen vuosiraja-arvo 5 µg/m3. Ilmatieteen laitoksen mukaan vuoden 2002 leviämismallilaskelmien tuloksista voidaan arvioida, että bentseenin raja-arvo alittuisi Humaliston alueella selvästi, koska vain osa jalostamon hiilivetypäästöistä on bentseeniä (Ilmatieteen laitos 2002).
Neste Oilin Porvoon jalostamon ympäristössä on tehty paljon ilman laadun VOC- pitoisuusmittauksia erityisesti 1990-luvulla. Lisäksi Porvoossa on tehty VOC-päästöjen leviämismalliselvitys hajapäästömallilla vuonna 1993 (SMHI 1993). Eri hiilivetykomponenttien mittauksin todetut tyypilliset kuukausittaiset keskiarvo- ja mediaanipitoisuudet vuosina 1997 – 2000 jalostamoalueen ulkopuolella ovat alle 10 µg/m3 lukuun ottamatta butaania, jonka kuukausittaiset pitoisuudet ovat olleet 0 – 32 µg/m3. Mittausraporttien mukaan kuukausittaiset pitoisuustasot bentseenille olivat noin 1-2 µg/m3. Mittausaseman etäisyys jalostamoon oli noin 1,5 km, petrokemian tehtaisiin noin 2 km ja muovitehtaisiin noin 2,5 km. Kilpilahden alueen VOC-päästöt v. 1997 – 2000 olivat 4500 – 5300 tonnia vuodessa. Porvoossa luovuttiin ilmanlaadun VOC-mittauksista vuonna 2000 yhteisymmärryksessä valvovan viranomaisen kanssa.
Hiukkaspäästöt
Kokonaisleijumalla (TSP, Total Suspended Particles) tarkoitetaan hiukkasia, johon saattaa sisältyä kooltaan varsin suuriakin, halkaisijaltaan jopa kymmenien mikrometrien hiukkasia. Tällaisten hiukkasten korkeat pitoisuudet vaikuttavat merkittävimmin viihty-vyyteen ja aiheuttavat likaantumista mm. keväisin, kun hiekoitusmateriaalista peräisin oleva katupöly nousee ilmaan. Suurin osa kokonaisleijuman hiukkasista on niin isoja, että ne jäävät ihmisen ylähengitysteihin ja poistuvat terveillä henkilöillä elimistöstä mel-ko tehokkaasti. Halkaisijaltaan alle kymmenen mikrometriä olevat hengitettävät hiukkaset (PM10, PM = Particulate Matter) ja erityisesti pienhiukkaset, joiden hal-kaisija on alle 2,5 mikrometriä (PM2,5), kykenevät tunkeutumaan syvälle ihmisten hengitysteihin ja erityisesti. Suurimpia pienhiukkaslähteitä ovat energiantuotanto, liikenne sekä puun pienpoltto kotien tulisijoissa ja kiukaissa.
Jalostamon laajennus lisää hiukkaspäästöjä noin 10 tonnia vuodessa. Lisäys on noin 6 % jalostamon vuoden 2007 hiukkaspäästömäärästä ja 2 % Turun seudun päästömäärästä.
Päästölisäys on pieni suhteessa alueen nykyiseen kuormitukseen, eikä sillä arvioida olevan merkittävää vaikutusta ilmanlaatuun jalostamoalueen ulkopuolella.
Naantalin jalostamon vaikutusalueen piirissä Raisiossa ja Naantalissa oli hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo vuonna 2007 Naantalissa 13 µg/m3 ja Raisiossa 15 µg/m3. Terveysperusteisen vuorokausiohjearvon 70 µg/m3 ylityksiä oli helmi- ja maaliskuussa v. 2007. Ulkoilman hiukkaspitoisuuteen vaikuttavat eniten liikenteen ja tuulen maasta nostattama pöly. Keväällä ja alkutalvella hiekoitushiekan pölyäminen kasvattaa pitoisuuksia moninkertaiseksi kesään verrattuna. Liikenteen, energiantuotannon ja teollisuuslaitosten päästöjen osuus ulkoilman hiukkaspitoisuuksiin on vähäinen (Turun kaupunkiseudun ilmanlaatu 2007).
Kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasuilla ei ole suoria paikallisia tai alueellisia vaikutuksia. Hankkeen vaikutus Suomen kasvihuonekaasupäästöihin on arvioitu ottamalla huomioon prosessiperäiset kasvihuonekaasupäästöt. Jalostamon laajentamishankkeen aiheuttamia kasvihuonekaasumääriä on havainnollistettu vertaamalla niitä koko Suomen kasvihuonekaasupäästöihin.
Jalostamon laajennuksen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat noin 940 000 tonnia vuodessa. Naantalin jalostamon hiilidioksidipäästöt vuonna 2007 olivat 411 044 tonnia vuodessa, joten laajennushankkeen toteuduttua päästöt olisivat yli kolminkertaiset nykytasoon verrattuna. Jalostamon laajennus lisää myös typpioksiduulin ja metaanin päästöjä ilmaan. Näiden määrä on kuitenkin hyvin pieni verrattuna hiilidioksidipäästöihin (kts. Taulukko 6-1)
Koko Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat 80,3 miljoonaa ekvivalenttista hiilidioksiditonnia vuonna 2006 (Tilastokeskus 2008). Jalostamon laajennuksen aiheuttamat päästöt ovat tästä noin 1 %.
6.6.5 Haitallisten vaikutusten lieventäminen
Hiilidioksidipäästöt ovat verrannollisia jalostamon energian käyttöön ja energiatehokkuuteen. Jalostamon nykyisen ja laajennushankkeen jälkeisen toiminnan tavoitteena on mahdollisimman hyvä energiatehokkuus. Energiatehokkuutta edistetään valitsemalla laajennushankkeessa energiankäytöltään parhaimmin soveltuvat laitteet.