• Ei tuloksia

Lukijalle näkymä

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Lukijalle näkymä"

Copied!
1
0
0

Kokoteksti

(1)

Suomen Museo 2016–2017 4

Lukijalle

Suomen Museo 2016–2017 ilmestyy nyt tavallista paksumpana kaksoisniteenä.

Suomen Museo 2018 ehti ennen tätä jo ilmestyä. Vaikeaa kulttuuriperintöä käsi- tellyt teemanumero haluttiin julkaista vuonna 2018, kun maassamme muistettiin sata vuotta aiemmin käytyä sisällissotaa

Suomen Museo – Finskt Museum sai alkunsa vuonna 1894 tiedotuslehtenä. Ta- voitteena oli palvella paitsi tutkimusta myös kansanvalistusta kahdella kotimaisel- la kielellä.

Vuosikymmenten ajan Suomen Museo ja Finskt Museum ovat ilmestyneet tieteel- lisinä vuosikirjoina, joiden artikkelit käyvät läpi vertaisarvioinnin. Tutkimusar- tikkeleiden lisäksi julkaistaan kirja- ja näyttelyarvioita sekä muita ajankohtaispu- heenvuoroja. Museoita kannustetaan käymään keskustelua aineistojen valinnasta, keruusta, säilyttämisestä ja hyödyntämisestä sekä kokoelmiin liittyvän tiedon vä- littämisestä kuten näyttelyistä.

Suomen Museossa on julkaistu artikkeleita pääasiassa kolmen museoaineen, ar- keologian, kansatieteen ja taidehistorian alalta. Julkaisun sisältö on viime vuosina painottunut arkeologiaan lähinnä siksi, että sieltä artikkelitarjonta on ollut run- saampaa kuin muilta aloilta.

Suomen Museo 2018 oli teemanumero, ja jatkossakin kokeillaan teemajulkaisemi- sen mielekkyyttä ja toimivuutta monitieteisessä aikakauskirjassa. Vuonna 2020, kun Muinaismuistoyhdistys maamme toiseksi vanhimpana edelleen toimivana tieteellisenä seurana täyttää 150 vuotta, julkaistaan Suomen Museo – Finskt Mu- seum -yhteisnide juhlavuoden monialaisesta teemasta.

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

»Muinaism uistoja M ynäm äen kihlakunnasta». Sjöros’ afhandling »Muinaism uistoja M ynäm äen kihlakunnasta». A.].. R einholm in

V oi olla, että syynä siihen on ollut yhteinen etnograafinen pohja... Kiviperustuksessa ei ole k äytetty m uurauslaastia eikä sen laatu edellytä su u rta painoa,

Staden anlades år 1779 till residens för landshövdingen över Kym m enegårds län. Köhne fram kom m ed sina förslag till vapen för Finlands städer, kände han

On tietysti m yös m ahdollista, että sääriluiden jättäm ä jälk i olisi ollut haudan ennen kaivauksia hävitetyssä osassa, jolloin vainajan polvet ja kasvot

len ursprungligen representerat, blivit rubbade, men de gamla signeten hava ofta lånat sina symboler och märken åt de sigill och stämplar, som i nyare tid kommit

koristeita ei ole, piirre. joka tällä keramiikalla on yhteinen Maarian Jäkärlän vanhimman saviastiatyylin kanssa. Löytöalueen korkeudesta päättäen on tätä

Av fortsatta undersökningar skall det framgå, om de i denna trakts skärgård förekommande låga rösena härstamma från vikingatiden eller om fyndet från Essaari

I Skandinavien och isynnerhet i Sverige hade man vid nämnda tidpunkt gjort iakttagelsen, att formernas utveckling på fornsakernas och ornamentmotivens område var