PALTAMON KUNTA OOUULLUUJJÄÄRRVVEENN RRAANNTTAAYYLLEEIISSKKAAAAVVAANN OOSSIITTTTAAIINNEENN MMUUUUTTOOSS

(1)

PALTAMON KUNTA

OU O UL LU UJ JÄ ÄR RV VE EN N RA R AN NT TA AY YL LE EI I SK S KA AA AV VA AN N OS O SI I TT T TA AI I NE N EN N M MU UU UT TO OS S

MI M IE ES S L L AH A H DE D EN N O OS SA A -A - AL L U U E, E , P PI I TK T KÄ ÄN NP PE ER RÄ Ä

ME M EL LA A LA L AH H DE D E N N O OS SA A- -A AL L UE U E, , P P YN Y NN NÖ ÖL L ÄN Ä NL L AH A HT TI I

LUONNOS 6.3.2017 EHDOTUS 5.9.2017

KUNNANVALTUUSTO HYVÄKSYNYT …. 201….

(2)

PALTAMON KUNTA

OULUJÄRVEN RANTAYLEISKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS 1

*****************************************************************************************************************************************

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT _______________________________________________________ 2 2. TIIVISTELMÄ ______________________________________________________________________ 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet ____________________________________________________________ 4 2.2. Asemakaava _____________________________________________________________________ 4 2.3. Asemakaavan toteuttaminen _______________________________________________________ 4 3. LÄHTÖKOHDAT ____________________________________________________________________ 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ____________________________________________________ 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus _____________________________________________________________ 5 3.1.2 Luonnonympäristö _____________________________________________________________ 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö __________________________________________________________ 13 3.1.4 Maanomistus _________________________________________________________________ 14 3.2. Suunnittelutilanne _______________________________________________________________ 14 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset __________________________ 14 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET __________________________________________ 18 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve __________________________________________________ 18 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset _______________________________ 18 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö _______________________________________________________ 19 4.3.1. Osalliset ____________________________________________________________________ 19 4.3.2. Vireilletulo __________________________________________________________________ 19 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt _________________________________________ 19 4.3.4. Viranomaisyhteistyö __________________________________________________________ 20 4.4. Asemakaavan tavoitteet __________________________________________________________ 20 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet __________________________________________________________ 20 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet _________________________________________________ 21 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset _____________________________ 21 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi ___________________________________________ 21 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet ___________________________________________________ 21 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön _________________________________________________ 22 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ____________________________________________ 23 Vaikutukset talouteen ______________________________________________________________ 25 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen ___________________________________________ 26 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin _______________________________________________________ 26 Vaikutukset kulttuuriin _____________________________________________________________ 27 Muut kaavan merkittävät vaikutukset __________________________________________________ 27 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ________________________________________ 21 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS ___________________________________________________________ 22 5.1. Kaavan rakenne ________________________________________________________________ 22 5.1.1. Mitoitus ____________________________________________________________________ 22 5.1.2 Palvelut _____________________________________________________________________ 22 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen _______________________________ 22 5.3. Aluevaraukset __________________________________________________________________ 22 5.3.1. Korttelialueet ________________________________________________________________ 22 5.3.2. Muut alueet _________________________________________________________________ 22 5.4. Kaavan vaikutukset______________________________________________________________ 22 5.5. Ympäristön häiriötekijät _________________________________________________________ 27 5.6. Kaavamerkinnät ja –määräykset __________________________________________________ 27 5.7. Nimistö ________________________________________________________________________ 28 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ________________________________________________________ 28 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat _________________________________ 28 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus __________________________________________________________ 29 6.3. Toteutuksen seuranta ____________________________________________________________ 29

(3)

*****************************************************************************************************************************************

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

KAAVA-ALUE JA KAAVOITUKSEN TARKOITUS:

PALTAMON KUNTA

OULUJÄRVEN RANTAYLEISKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS MIESLAHDEN OSA-ALUE, PITKÄNPERÄ

MELALAHDEN OSA-ALUE, PYNNÖLÄNLAHTI

KAAVAN MUUTOS KOSKEE KIINTEISTÖJÄ:

- VALKEISVAARA 578-405-64-7 - JULKUNSALO 578-402-44-16

KAAVAN LAATIJA:

DI (MAANMITTAUS, YKS 124) KIMMO MUSTONEN KIMMOKAAVA

OS. KITKANTIE 34 F 40, 93600 KUUSAMO 0400 703 521

kimmo.mustonen@kimmokaava.fi

KAAVAN VIREILLETULO:

- KUNNANHALLITUKSEN PÄÄTÖS MUUTOKSEN KÄYNNISTÄMISESTÄ 15.6.2015 § 144 PITKÄNPERÄN ALUEELLA

- VIREILLETULOILMOITUKSEN KUULUTUS 24.5.2017

- OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NÄHTÄVILLÄ 24.5.2017 ALKA- EN

KAAVAN KÄSITTELY:

- KAAVAN VALMISTELUAINEISTO (=KAAVALUONNOS) NÄHTÄVILLÄ MRA 30 § MUKAISESTI 24.5.-26.6.2017

- KUNNANHALLITUKSEN PÄÄTÖS EHDOTUKSEN ASETTAMISESTA NÄHTÄ- VILLE … 9.2017 § ..

- KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ MRA 27 § MUKAISESTI … 201..

- PALTAMON KUNNANVALTUUSTO HYVÄKSYNYT … 201..

Valokuvat: Kimmo Mustonen 23.9.2014, 18.6.2015, 4.5.2016 ja 20.6.2016

(4)

PALTAMON KUNTA

*****************************************************************************************************************************************

Kuva 1 Muutosalueiden yleispiirteinen sijainti, vasemmalla Pynnölänlahti ja oikealla Pitkänperä

(5)

*****************************************************************************************************************************************

2. TIIVISTELMÄ

2.1 Kaavaprosessin vaiheet

Kaavan muuttaminen on lähtenyt maanomistajan aloitteesta syksyllä 2014. Kunnan- valtuusto on 15.5.2008 hyväksynyt Oulujärven rantayleiskaavan. Valkeisvaaran tilalla 64:7 on kaavassa uusi loma-asunnon rakennuspaikka RA/1, joka on sijoitettu tilan länsiosaan umpeenkasvaneen luhdan kohdalle. Paikka halutaan siirtää rakennuskel- poisuudeltaan parempaan paikkaan. Paltamon kunnanhallitus on 15.6.2015 § 144 päättänyt hyväksyä, että maanomistaja voi laadituttaa muutoksen kustannuksellaan.

Tekniset palvelut ohjaa kaavan laatimista ja kunta velottaa muutoksesta aiheutuvat ilmoitus-, kuulutus- yms. kustannukset.

Kaavan luonnostelu alkoi v. 2015 keväällä. Tällöin tarkoitus oli siirtää rakennuspaikka samalla palstalla hieman itään päin. Työn aikana tuli esille rakennuspaikan siirtämi- nen Paltamon taajaman länsipuolelle Mustaniemen tai Pynnölänlahden alueelle.

Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin Väylä –lehdessä 24.5.2017 ja kirjeillä lähialueen maanomistajille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on em. päivästä lähtien nähtä- villä kaavan laatijan nettisivuilla www.kimmokaava.fi. Samalla oli kaavan valmisteluaineisto (=kaavaluonnos) nähtävillä 24.5.-26.6.2017.

Paltamon kunnanhallitus päätti … 9.2017 § … kaavaehdotuksen asettamisesta näh- täville. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä … 201 …. Paltamon kunnanvaltuusto hyväk- syi kaavan … 201 …

2.2. Rantayleiskaava

Rantayleiskaavan muutos on laadittu Oulujärven rantayleiskaavan periaatteiden mukaisesti. Kaavan mukainen RA/1 -rakennuspaikka siirretään eri paikkaan, jolloin luon- to-olot saadaan paremmin huomioitua ja rakennuspaikka siirtyy kapealta lahdenpoh- jukka-alueella hieman laajemmalle vesistönosalle.

Alue on Paltamon keskustaajaman kaakkoispuolella n. 10 km päässä.

Kaavan laatija on DI (maanmittaus, YKS124) Kimmo Mustonen Kuusamosta.

2.3. Rantayleiskaavan toteuttaminen

Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta rakentamisen ja vesihuollon osalta.

Loiste Sähköverkko Oy vastaa sähköhuollosta ja Paltamon vesihuolto vesi- ja viemä- rihuollosta. Toteutuminen lähtee todennäköisesti liikkeelle varsin pian kaavan vahvis- tumisen jälkeen, koska maanomistaja on esittänyt muutoksen tekoa ja toteuttaja on tiedossa.

(6)

PALTAMON KUNTA

*****************************************************************************************************************************************

3. LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Alueen yleiskuvaus

Rantayleiskaavan mukainen RA –paikka on sijainniltaan huono umpeenkasvaneen luhtarannan takia. Avoveteen on matkaa lähes 100 m. Uusi paikka on parempi paitsi rannaltaan, myös sijainniltaan, näkymiltään, maaperältään, puustoltaan jne.

3.1.2 Luonnonympäristö

Uusi lomarakennuksen paikka on alueelle tyypillistä, harvennettua mäntyvaltaista sekametsää sisämaan osalta. Luonnon tärkeimmät piirteet selviävät selostuksen va- lokuvilta, ilmakuvilta ja kartoilta. Vesistö on suhteellisen puhdasvetinen, suuri järvi.

Alue ei ole pohjavesialuetta. Luontoselvityksen mukaan esteitä siirrolle ei ole ja luontoarvot saadaan paremmin huomioitua.

Kuva 2 Näkymä aluksi tutkitun uuden Pitkänperän rakennuspaikan rannasta länteen, kohti vanhaa rakennus- paikkaa.

(7)

*****************************************************************************************************************************************

Kuva 4 Pitkänperään aluksi suunniteltu uusi rakennuspaikka

Järven vesi on varsin puhdasta vesistön suuren koon vuoksi. Viljeltyjen alueiden määrä on supistunut ja täten uusi kuormitus vesistöön on vähentynyt. Myös tehdaslai- tosten, taajamien yms. jätevesien käsittely on tehostunut.

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän Suomen järviä koskeva ”Järviwikin” perus- tiedot Oulujärvestä ovat:

(8)

PALTAMON KUNTA

*****************************************************************************************************************************************

(9)

*****************************************************************************************************************************************

Kuva 5 Järviwikin perustietoja Oulujärvestä

Alueen metsälain mukaisten arvokkaiden elinympäristöjen ja luonnonsuojelu- tai vesilain mukaisten erityisten luontotyyppien inventointi on tehty rantayleiskaavoituksen yhteydessä useassa vaiheessa. Rantayleiskaavan inventoinneissa ei Pitkänperän alueelta löydetty merkkejä liito-oravasta eikä alueella tai sen lähellä ole suojelualuei- ta, muinaismuistoja tai rakennusperintökohteita. Rantayleiskaavan selvityksiä ja kart- toja on ohessa.

(10)

PALTAMON KUNTA

*****************************************************************************************************************************************

(11)

*****************************************************************************************************************************************

Kaavan muutosta varten tehtiin vielä erillinen inventointi 18.6.2015. Sen raportti on ohessa:

Paltamon Oulujärven rantayleiskaavan Pitkänperän alueen muutos Nykyinen kaavatilanne

Voimassa olevassa Oulujärven Mieslahden osa-alueen rantayleiskaavassa (2006) on Pitkänperän pohjukassa oleva rakennuspaikka (RA/1) sijoitettu karttasanan ”Mäkitupa” koillispuolelle. Rakennuspaikka on sijoitettu pieneltä osin rantayleiskaavan luontoselvityksen (Pöyry 2006) perusteella sl, ma, lin –alueelle, joka yleiskaavan kaavaselostuksen (2006) mukaan on osa-aluetta, jolla on erityisiä suojeluarvoja. Rantayleiskaavaselos- tuksen (Pöyry 2006) mukaan kaavamerkinnällä osoitetaan eläimistöltään tai kasvillisuudeltaan sekä maise- maltaan arvokkaita alueita (ks. liitekartta 1 alla). Kaavan perusmerkintä laajemmin mainitulla ranta-alueella on M-1. Kaavamääräyksen mukaan alueella toteutettavien toimenpiteiden tulee olla sellaisia että alueen luonnonympäristö säilyy. Rakennuspaikan ylitse kulkee olemassa oleva sähkölinja.

(12)

PALTAMON KUNTA

*****************************************************************************************************************************************

Kuva 1. Ote Oulujärven rantayleiskaavasta (Mieslahden osa-alue, 2006). Rakennuspaikka (RA/1) on sijoitettu

karttasana ”Mäkitupa” koillispuolelle. Tontti sijaitsee osaksi sl, ma, lin -alueella. Perusmerkintä ympärillä on rantayleiskaavassa M-1.

Esitetty kaavamuutos (rakennuspaikan siirto)

Kaavanmuutoksessa rakennuspaikan sijoituspaikaksi on esitetty nykyisestä sijaintipaikasta kaakkoon. (ks.

kartta). Uusi rakennuspaikka sijaitsee rantaan johtavan polun ympäristössä. Polun päässä rannassa on veneiden säilytyspaikka. Perusmerkintä on M-1 ja mainittu sl, ma, lin –rajaus ulottuu myös tälle alueelle rannassa.

Maastokäynnin perusteella uusi rakennuspaikka on kasvillisuudeltaan tavanomaista (ks. kuvat 2ab alla):

kenttäkerroksessa esiintyy mm. lajit lillukka, pikkutalvikki, karhunputki, metsälauha, metsäkorte, mansikka, mustikka ja metsäkurjenpolvi. Paikka paikoin kenttäkerros on aika heinittynyttä, etenkin rantaan johtavan polun kohdalla ja sähkölinjan läheisyydessä. Metsälauhaa, nurmirölliä, punanataa ja metsäkastikkaa esiintyy polun ympärillä myös runsaasti. Veneiden säilytyspaikan kohdalla on ranta lievästi soistuvaa ja lajistossa on mm raatetta, kurjenjalkaa ja rahkasammalta. Puusto on harvennettua mänty-kuusi sekapuustoa ja talousmet- sää. Puusto käsittää koivua, kuusta ja erityisesti mäntyä. Jonkin verran on aluspuuna nuorta lehtipuuta; koivua ja pihlajaa. Rantaviivan läheisyydessä on muutamia järeitä kuusia ja mäntyjä. Maapuita tai pökkelöitä ei esiinny ja puusto on yksilatvuksista. Liito-oravan esiintymisestä ei tehty havaintoja. Pitkänperän pohjukassa ei ollut vesilinnustoa. Mainittu rantayleiskaava (2006) mainitsee Pitkänperän alueella (laajasti) havaitun mm seuraavat lintulajit:

2 naaras telkkää ja 1 koiras, 2 koiras haapanaa ja yksi naaras 1valkoviklo

10 räystäspääskyä 30 haarapääskyä

5 törmäpääskyä (VU; Suomen pesimäkanta 30.000-60 000, Euroopan kanta vakaa (H)) 1 laulujoutsen (DIR)

1 punakylkirastas 1 talitiainen

1 silkkiuikku (hautova)

(13)

*****************************************************************************************************************************************

Kuvat 2ab. Tyypillistä kasvillisuutta uuden rakennuspaikan ympäristössä. Puusto on verraten nuorta sekapuustoa Kenttäkerros on etenkin rantaan johtavan polun ympärillä heinittynyttä.

Maastokäynnin aikana muutama kalatiira ja harmaalokki kierteli vesialueen yllä (Sammokkoluhdan ympäris- tössä). Havainto on myös valkoviklosta. Lakikohteita ei uuden mahdollisen rakennuspaikan alueella esiinny.

Rantayleiskaavatyön yhteydessä (2006) kerättiin aikaisemmat kasvilajihavainnut ja Pitkänperän ympäristöstä on löydetty (1980-2006) mm. seuraavia huomionarvoisia lajeja: metsävirna, kiehuraärviä, pikkutervakko, nurmihärkki, vienansara, pikkuvita ja viherraunioinen. Useimmat näistä lajeista sijoittuvat Pitkänperän etelä- tai itäpuolisille kallioalueille, mutta kaksi huomiotavan kasvilajin esiintymää on sijoitettu alueelle, jonne rakennuspaikka siirtämistä on esitetty. Edellä mainituista lajeista elinympäristönsä puolesta metsävirna voisi soveltua edellä kuvattuun elinympäristöön. Metsävirna on alueellisesti uhanalainen. Se on eteläisessä Suo- messa verraten yleinen, mutta harvinaistuu kohti pohjoista mentäessä. Maastossa ei lajia kuitenkaan havaittu.

Mahdollinen rakentaminen tulisi sijoittaa mainittujen esiintymien väliselle alueelle.

Kun kuljetaan veneiden säilytyspaikalta pitkin rantaa luoteeseen, säilyy metsäkasvillisuus edellä kuvatun kaltaisena aina kartassakin näkyvälle purolle. Puro lähiympäristöineen on selvästi metsälain mukainen kohde; puron lähialue on suuosastaan vetistä korpea ja hieman ylempänäkin monimuotoisen rehevää. Laajempi yhtenäinen ruovikkovyöhyke alkaa pohjoisempana kohdasta, jossa puro (myös mainitun sl, ma, lin rajauksen sisällä) laskee Pitkänperään ja laajenee siitä pohjoiseen. Alkuperäinen rakennuspaikka (RA/1) sijaitsee em.

puronotkelman pohjoispuolella ja laajan ruovikon kohdalla (ks. kuva 3 alla). Uusi ehdotettu rakennuspaikka on siis em. puron eteläpuolella, nykyisen veneiden säilytyspaikan ympäristössä.

(14)

PALTAMON KUNTA

*****************************************************************************************************************************************

Kuva 3. Sammakkoluhtaa vanhan rantayleiskaavan osoittaman rakennuspaikan kohdalla, tekstissä mainittu purouoma laskee näkyvän avoveden kohtaan. Ruovikko voi olla potentiaalinen pesimäympäristö mm haapanalle, telkälle tai jout- senelle, mutta havaintoja niistä ei maastokäynnin yhteydessä tehty.

Yhteenveto

Esitetyn uuden rakennuspaikan luonto on tavanomaista talousmetsä käytössä olevaa sekakangasta, jolla ei maastokäynnin perusteella esiinny mitään erityisiä luonnonarvoja. Venevalkama, polku ja sähkölinja ovat aikaan saaneet kenttäkerroksen heinittymistä. Mainittu puro-uoma lähiympäristöineen jää myös uudessa rakennuspaikan sijoittelussa rakentamisen ulkopuolelle. Sen ja uuden rakennuspaikan väliin jää hieman enemmän rakentamatonta M-1 aluetta kuin alkuperäisessä rantayleiskaavassa. Lisäksi uusi rakennuspaikka sijoittuu Sammakkoluhdan ulkopuolelle, mikä linnuston kannalta on edullisempi vaihtoehto. Rakennuspai- kan sijainnin tulisi olla tarkasti rantaan johtavan polun molemmilla puolilla.

Maastokäynnin ja aikaisemman luontoselvityksen perusteella ei ympäristönsuojelun kannalta ole estettä rakennuspaikan siirtämiselle edellä kuvattuun epävirallisen, ilman maanomistajan lupaa olevan venevalkaman ympäristöön.

Sauvossa 30. kesäkuuta 2015

Jari Hietaranta Ekotoni Ky

Tästä rakennuspaikan siirtovaihtoehdosta luovuttiin. Paltamon taajaman länsipuolella on UPM:llä useita kiinteistöjä, joiden mahdollisuudet rakennuspaikan siirrolle tutkittiin.

Mustaniemen ja Pynnölänlahden alueita koskeva luontoselvitys on liitteenä.

3.1.3 Rakennettu ympäristö

Kaavanmuutosalueilla ei ole rakennuksia.

(15)

*****************************************************************************************************************************************

dennäköisesti linja siirtyy kuitenkin lähivuosina pois ko. paikalta. Pynnölänlahden alueella on 20 kV linja muutosalueen länsirajana olevan tien vierellä.

Oulujärven rantayleiskaavan ja maakuntakaavan selvitysten mukaan kaava-alueilla ei ole kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia, valtakunnallisesti tai maakunnalli- sesti merkittäviä maisema-alueita tai perinnemaisemia.

Kuva 6 Pitkänperän alueen läpi menevä sähkölinja. Ranta kuvassa oikealla 3.1.4 Maanomistus

Kaava-alueen maanomistus on seuraava:

Valkeisvaara 578-405-64-7, UPM-Kymmene Oyj Julkusalo 578-402-44-16, UPM-Kymmene Oyj

3.2. Suunnittelutilanne

3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset

Kainuun maakuntakaava on maakuntavaltuuston hyväksymä 7.5.2007. Valtioneu- vosto vahvisti päätöksen 29.4.2009 vähäisillä muutoksilla. Maakuntakaavassa alue on ”Maa- ja metsätalousvaltaista aluetta” (M) ja kuuluu ”Oulu-Kajaani-Vartius – käytävän” ja ”Matkailun vetovoima-alue” –vyöhykkeen sisälle. Alueen lähellä on ve- neväylä, valtatie, ratalinja ja monia muita kohteita. Ote maakuntakaavasta yleismää- räyksineen on ohessa. Maakuntakaava ei ole voimassa lainvoimaisen yleiskaavan alueella, joten merkintöjä ei ole selostettu tarkemmin.

(16)

PALTAMON KUNTA

*****************************************************************************************************************************************

Kuva 7 Maakuntakaava vasemmalla Pitkänperästä ja oikealla Pynnölänlahdesta ja Mustaniemestä

Kuva 8 Ote Kainuun maakuntakaavan yleismääräyksistä

Kainuun 1. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 19.3.2012, vahvistettu Ympäristöministeriössä 19.7.2013 ja saanut lainvoiman KHO:n päätöksel- lä 16.2.2015. Se koskee pääasiassa puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueita sekä niiden melualueita. Kohteita ei ole ranta-asemakaava-alueen lähellä. ”Kaupan

(17)

*****************************************************************************************************************************************

Paltamon kunnanvaltuusto on päätöksellään 15.5.2008 hyväksynyt oikeusvaikuttei- sena Oulujärven rantayleiskaavan, mutta kunnanvaltuuston päätöksestä on valitet- tu Oulun hallinto-oikeuteen. Kunnanhallitus on päätöksellään 29.9.2008 määrännyt MRL 201 §:n mukaisesti Oulujärven rantayleiskaavan osa-alueineen tulemaan voimaan eräitä tiloja lukuun ottamatta. Oulun hallinto-oikeus on 9.4.2010 hylännyt vali- tukset lukuun ottamatta yhtä tilaa Varisniemessä, jonka osalta yleiskaavaa on täy- dennetty. Ote rantayleiskaavasta tärkeimpine merkintöineen ja määräyksineen on ohessa.

Kuva 9 Ote Oulujärven rantayleiskaavasta Mieslahden osa-alueelta.

(18)

PALTAMON KUNTA

*****************************************************************************************************************************************

Kuva 10 Osayleiskaavan ote Melalahden alueelta. UPM:n alueet rajattu violetilla viivalla

(19)

*****************************************************************************************************************************************

Pohjakarttana käytetään alkuperäisen rantayleiskaavan mukaan maastokartta- aineistoa. Kartan ajan tasalla olo on tarkistettu.

4. YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1. Yleiskaavan suunnittelun tarve

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kaavoitusta rantarakentamisen ohjaamiseksi.

Rantayleiskaavan mukaan voidaan suoraan myöntää rakennusluvat sen mukaisille hankkeille. Täysin eri paikkaan ei lupaa voida myöntää, koska silloin kaavan mukainen paikka jäisi voimaan. Pieniä tarkennuksia ja poikkeamisia yleiskaavasta voidaan sallia. Kaavoitusmenettelyllä turvataan myös rajanaapureiden oikeudet paremmin kuin poikkeamisluvilla.

4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset

Kaavan muuttaminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajan aloitteesta v. 2014 syksyl- lä. Kaavoittajan kunnalle 25.9.2014 tekemässä esityksessä RA/1 –paikan muutosta perusteltiin seuraavilla seikoilla:

- osayleiskaavassa merkitylle paikalle ei voi veneellä mennä eikä veneväylän ruoppaus ole järkevää. Ruopattavaa väylää tulisi n. 100 m, mikä kustannusten ohella saattaa myös alueen linnustoon vaikuttaa. Vaikka kartalta katsottuna ve- sialue näyttää länsiosassa olevan itäosaa leveämpi, maastossa tilanne on toi- nen. Länsiosassa on laaja umpeenkasvanut luhtaranta ja vastaavasti itäosassa lähes kokonaan avovettä heti puustovyöhykkeestä lähtien

- osayleiskaavan mukaisen rakennuspaikan maasto on huomattavasti alavam- paa ja kosteampaa kuin esitetyllä uudella paikalla

- osayleiskaavan mukaiselta paikalta ei käytännössä vesinäkymää ole, joten se on sisämaan rakennuspaikka eikä sen toteutuminen lomarakentamiseen ole käytännössä mahdollista. Tilanne selviää oheiselta ilmakuvalta hyvin

- vapaan rantaviivan määrä ei vähene, koska paikka siirtyy suunnilleen saman kokoisena tilan alueen sisällä. Päinvastoin Sammakkoluhdan ympärillä oleva yhtenäinen rakentamaton alue laajenee huomattavasti. Tilan 18:52 toteutunut rakennuspaikka on niin kaukana rannasta, ettei sitä lasketa rantarakentami- seen kuuluvaksi

- muutos ei vaaranna osayleiskaavan mukaisen suojelu-, maisema- ja linnusto- alueen (sl,ma,lin) säilymistä

- esitetty paikka on muutoinkin huomattavasti paremmin rakennettavissa ja to- teutettavissa tieyhteyden ollessa lyhyempi, liitettävyys kunnallistekniikkaan hel- pompaa, puusto parempaa jne

- alueella on kyläläisten epävirallinen veneiden pitopaikka. Sille voidaan tarvit- taessa osoittaa alue rakennuspaikan itäpuolelta.

Paltamon kunnanhallitus päätti 15.6.2015 § 144, että maanomistaja voi kustannuksellaan laadituttaa muutoksen. Tekniset palvelut ohjaa kaavan laatimista ja kunta veloit- taa muutoksesta aiheutuvat ilmoitus-, kuulutus- yms. kustannukset. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty alun perin 7.7.2015 ja se on nähtävillä .. 2017 alkaen kaavoittajan nettisivuilla www.kimmokaava.fi . Oas on toimitettu myös lähimpien tilo- jen omistajille ja hanketta koskeva kuulutus on julkaistu Väylä –lehdessä 24.5.2017.

Kaavan luonnostelu alkoi vuoden 2014 lopulla maastokäyntien ja perustietojen han- kinnan jälkeen. Aluksi tutkittiin rakennuspaikan siirtoa Pitkänperän osa-alueen sisällä.

Myöhemmin ryhdyttiin selvittämään rakennuspaikan siirtoa kokonaan eri alueelle Pal- tamon taajaman länsipuolelle.

(20)

PALTAMON KUNTA

*****************************************************************************************************************************************

4.3. Osallistuminen ja yhteistyö

4.3.1. Osalliset

Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot:

- maanomistajat ja asukkaat

kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat

matkailijat, kalastajat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne - kunnan hallintokunnat

maankäyttö rakennusvalvonta ympäristötoimi tekninen toimi virkistystoimi elinkeinotoimi - yhdyskuntatekniikka

Loiste Sähköverkko Oy Paltamon vesihuolto - viranomaiset

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Kainuun liitto

Kainuun sote Kainuun museo

Kainuun pelastuslaitos

- paltamolaiset ja kainuulaiset seurat ja yhdistykset

4.3.2. Vireilletulo

Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on alun perin päivätty 7.7.2015 ja se on nähtävillä 24.5.2017 alkaen, jolloin myös kaavan vireilletulosta on ilmoitettu.

4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt

Kaavan laatimisen yhteydessä on käyty kunnan kanssa useita keskusteluja ja sähkö- postien vaihtoa.

Oulujärven rantayleiskaavan osittainen muutos Mieslahden ja Melalahden alueilla on ollut luonnoksena nähtävillä 24.5.-26.6.2017. Muistutuksia ei jätetty. Lausuntojen vas- tineena kaavoittaja totesi seuraavaa:

- Kainuun ely -keskus 7.7.2017 toteaa, että kaavaratkaisulla on myönteiset vaikutukset Pitkänperän luon- toarvojen säilymiselle eikä yhden lomarakennuspaikan lisääminen hyvin rakentamiseen soveltuvalle Pynnölänlahden ranta-alueelle aiheuta haittaa tulevalle kaavoitukselle ja muulle maankäytön järjestä- miselle

o ei vaikutusta jatkotyöskentelyyn

- Ely -keskuksen luonnonsuojeluasiantuntija Marja Hyvärinen on 20.7.2017 kommentoinut luonnosta.

Aluksi on tutkittu rakennuspaikan siirtoa Pitkänperän alueella. Valittu Pynnölänlahden alue on luon- nonsuojelullisista näkökulmista parempi alue. Pitkänperän alueella on luontoselvityksessä puutteita la- jitiedoissa ja muutenkin selvityksen teossa. Mustaniemen-Pynnölänlahden selvitystä ei ole ollut käy- tössä. Sillä alueella ei kuitenkaan ole tiedossa uhanalaisten lajien esiintymiä, lukuun ottamatta liito-

(21)

*****************************************************************************************************************************************

Kaavaselostusta täydennetään esitetyissä kohdissa ja pyritään tekemään selkeämmäksi.

Muutoin kaavaehdotus voidaan luonnoksen mukaisessa muodossa asettaa nähtäville.

Paltamon kunnanhallitus päätti … 9.2017 § .. asettaa kaavaehdotuksen nähtäville.

Kaavaehdotus oli nähtävillä …. 201 …. Muistutusten ja annettujen lausuntojen si- sältö ja kaavanlaatijan vastine oli seuraava:

Paltamon kunnanvaltuusto hyväksyi kaavanmuutoksen …. 201 ….

4.3.4. Viranomaisyhteistyö

Käydyt keskustelut ja neuvottelut on selostettu edellä kappaleessa 4.3.3. sekä kerrot- tu saatujen lausuntojen sisältö.

4.4. Asemakaavan tavoitteet

4.4.1. Lähtökohtatavoitteet

Valtioneuvosto on 30.11.2000 antanut päätöksensä maankäyttö- ja rakennuslain 22 § mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Ne tulivat voimaan 1.6.2001. Tavoitteet on vähäisillä tarkistuksilla uudistettu 13.11.2008 tullen voimaan 1.3.2009. Tavoitteiden tehtävänä on varmistaa:

▪ valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa

▪ auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys

▪ toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittä- vissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen suunnitel- mallisuutta ja yhtenäisyyttä

▪ edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä

▪ luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttami- selle

Valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia:

▪ toimiva aluerakenne

▪ eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

▪ kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat

▪ toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto

▪ Helsingin seudun erityiskysymykset

▪ luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet

Kaavan vaikutusta tavoitteisiin tai erityistavoitteisiin sekä niiden edistämistä on kuvat- tu seuraavassa taulukossa.

Tavoite Kaavan vaikutus ja tavoitteen edistäminen

Toimiva aluerakenne Kaavassa muutetaan vain yhden rakennuspaikan sijaintia. Ra- kentaminen ja alueen tuleva käyttö ja hoito pieneltä osaltaan auttaa ympäristöalueen pysymistä asuttuna

Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

Yhdyskuntarakenteeseen ei ole vaikutusta. Rakentaminen tulee pieneltä osalta lähikylien ja kuntakeskuksen palveluja. Tulvan

(22)

PALTAMON KUNTA

*****************************************************************************************************************************************

Kulttuuri- ja luonnonperintö, vir- kistyskäyttö ja luonnonvarat

Alueella ei ole merkittävää kulttuuriympäristöä tai rakennuspe- rintökohteita, joten niihin ei ole vaikutusta eikä niitä edistetä.

Muinaismuistoja ei ole tiedossa. Vesistöjen ja lähialueiden vir- kistyskäyttömahdollisuuksia voidaan hyödyntää, mutta lisäpai- netta niihin ei suuntaudu. Jätevesien käsittely hoidetaan nykyis- ten määräysten mukaisesti, joten pinta- tai pohjaveden tila ei heikenny mutta ei paranekaan. Luontoarvoiltaan, linnustoltaan ja maisemiltaan merkittävän alueen tilanne ei heikenny. Tavoitetta edistetään täten vähäisessä määrin.

Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto

Nykyiset yhteysverkostot riittävät alueen liikennöintiin ja tekniseen huoltoon eikä lisäkuormitusta aiheudu. Energian tarve on vähäinen ja hoidetaan liittymällä alueen läpi kulkevaan sähkö- verkostoon. Tavoitteeseen ei ole vaikutusta.

Helsingin seudun erityiskysymykset

Kaavalla ei ole näihin minkäänlaista vaikutusta eikä tavoitetta edistetä

Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet

Rannikkoalueen, Lapin tunturialueen tai Vuoksen vesistöalueen erityispiirteiden säilymiseen ei kaavalla ole vaikutusta, joten tavoitetta ei edistetä

Maakuntakaavassa alueelle ei ole varsinaisia varauksia. Alue on Oulu-Kajaani- Vartius –käytävän ja matkailun vetovoima-alue –vyöhykkeen sisällä.

Oulujärven rantayleiskaavassa UPM:n alueelle on tällä kohtaa varattu yksi raken- nuspaikka (RA/1) loma-asumiseen ja muutoin kiinteistöjen alue maa- ja metsätalou- teen. Rakennuspaikkojen määrä pysyy muutoksessa ennallaan.

4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet

Eri neuvottelujen ja keskustelujen aikana syntyneet epäviralliset tavoitteet on kaavan työstämisessä otettu huomioon.

4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset

4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi

Alkuvaiheessa vaihtoehtona oli rakennuspaikan siirto Pitkänperän osa-alueen sisällä.

Yhtiön muita kiinteistöjä tutkittaessa tulivat esille vaihtoehtoiset paikat Mustaniemeen ja Pynnölänlahden alueille. Luontoselvityksen alueiden luonnonolojen vertailun perusteella on päädytty rakennuspaikan siirtoon Pynnölänlahden alueelle.

4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet

Maanomistajien, kaavoittajan, ELY -keskuksen ja kunnan edustajien kanssa käytyjen keskustelujen ja neuvottelujen perusteella sekä Paltamon kunnanhallituksen päätös- ten perusteella on päädytty kaavaluonnosvaiheessa esitettyyn ratkaisuun.

4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Käsittelyt ja päätökset on selostettu aiemmin.

(23)

*****************************************************************************************************************************************

5. ASEMAKAAVAN KUVAUS

5.1. Kaavan rakenne

5.1.1. Mitoitus

Muutosalueeseen kuuluu rantaviivaa Pitkänperässä n. 400 m ja Pynnölänlahdella n.

160 m. Rakennuspaikkojen määrä on ratkaistu rantayleiskaavan mitoituksen yhtey- dessä ja määrä pysyy ennallaan eli yhtenä lomarakennuspaikkana.

5.1.2 Palvelut

Kaava-alueen rakentamisen määrä ei tarvitse erillisiä palveluja. Palvelut ovat pääasi- assa Paltamossa, Kontiomäellä tai Kajaanissa varsin lyhyen matkan päässä.

5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen

Ympäristön laatua koskevat ja muut tavoitteet on pystytty toteuttamaan varsin hyvin.

Eri alueiden luontoarvoja on selvityksessä vertailtu ja päädytty pitämään parhaan rakennuspaikan sijoitteluvaihtoehtona Pynnölänlahden aluetta.

5.3. Aluevaraukset

5.3.1. Korttelialueet

Voimassa olevaan yleiskaavaan verrattuna eri tarkoituksiin osoitettujen alueiden pinta-alat pysyvät suunnilleen ennallaan. Rakennuspaikkojen määrä ja käyttötarkoitus on säilynyt ennallaan.

5.3.2. Muut alueet

Korttelialueen ulkopuolelle jääneet alueet on kaavassa merkitty M-1 -alueeksi.

5.4. Kaavan vaikutukset

Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

Kaava-alueiden osien lähistöt ovat rakennettua asumis- ja lomarakentamisaluetta.

Tiestö on rakennettu kaikkien alueiden tuntumaan. Rakentaminen liittyy jo käyttöön otettuihin alueisiin.

Yhteistä viemärihuoltoa ei ole kaavan väljyyden vuoksi tarpeen järjestää, vaan jäte- vesien käsittely hoidetaan rakennuspaikkakohtaisesti. Jätevesien käsittelyyn on kiin- nitettävä erityistä huomiota, koska alue on vesistön rannalla ja sen puhtaana säilymi- nen on miellyttävän lomailukäytön edellytyksenä. Jätevesien käsittely on tehtävä ve- sihuoltolain, ympäristönsuojelulain, jätevesiasetuksen ja Paltamon kunnan rakennus- järjestyksen mukaisesti. Sähkönjakelu on helposti järjestettävissä 20 kV linjan ollessa alueen reunalla eikä rakentamisen määrä vaikuta ulkoiseen verkostoon.

(24)

PALTAMON KUNTA

*****************************************************************************************************************************************

Kuva 12 Valitun rakennuspaikan vastarannan rakennuksia

Kuva 13 Valitun rakennuspaikan aluetta sisämaassa

Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön

Rakentaminen muuttaa hieman kohdealueensa maa- ja kallioperän pintakerroksia.

Vähäisiä vaikutuksia voi olla vesistöön, mutta hyvin rajallisesti, koska rakennusten vesi- ja viemärihuollosta on annettu määräykset. Ilmaan tai ilmastoon ei ole vaikutuksia. Alue on jo rakennettua ja käyttöön otettua ympäristöä.

Kaava-alueen metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä, joten kaavoitus ja rakentaminen eivät vaikuta haitallisesti luonnonympäristöön ja sen säilymiseen. Rantayleiskaavan luontoinventoinnissa on Pitkänperän pohjukan todettu olevan maisemiltaan, linnustoltaan ja luonnoltaan arvokas kohde. Rakennuspaikan siirto parantaa näiden arvojen säilymistä. Luontoarvoista ja niiden huomioimisesta on tehty erillinen, edellä esitetty selvitys. Alue ei ole pohjavesialuetta. Rakentaminen tulee olemaan tavanomaista lo- marakentamista, joten ei ole pelkoa pohja- tai pintavesien pilaantumisesta. Kaava- määräyksellä on edellytetty jätettävän riittävä puusto liito-oravan elinympäristön ja liikkumisen säilymiseksi.

(25)

*****************************************************************************************************************************************

Kaava-alueen viereinen vesistö on erittäin laaja järvi. Pitkänperä on kapeahko ja osit- tain umpeenkasvanut lahti, jonka osalta rakennuspaikka poistuu. Pynnölänlahdella on veneily- ja kelkkailureitit lähempänä. Rakentaminen ei vaikuta reiteillä kulkeviin tai kaukomaisemiin. Myös hyvä puusto rannalla estää rakentamisen näkymisen kauem- mas. Lähempää tarkastellen maisemakuva hieman muuttuu, mutta koska ympäristö on jo otettu rakentamiskäyttöön, ei muutos ole kovin merkittävä.

Kuva 14 Pynnölänlahden rantaa, vasemmalla 4.5.2016 ja oikealla 20.6.2016

(26)

PALTAMON KUNTA

*****************************************************************************************************************************************

Kuva 15 Pitkänperän pohjukka, joka nyt vapautuu rakentamisesta

(27)

*****************************************************************************************************************************************

Kuva 16 Mustalahden haavikkoon ei osoiteta rakentamista Vaikutukset talouteen

Kaava-alueelle on olemassa oleva tieura eikä rakentaminen aiheuta maanomistajalle, rakentajille tai yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Sähköhuollon verkostot kulkevat alueiden läpi.

Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen

Jätevesien ja muiden jätteiden käsittely hoidetaan määräysten mukaisesti. Merkittä- viä terveysriskejä ei aiheudu. Tiestöt on rakennettu ja rakennetaan siten, että häly- tysajoneuvoilla on hyvä pääsy alueelle.

Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä

Vapaa liikkumismahdollisuus ei vähene kaavan toteuduttua. Alueen kautta ei kulje latu-, retkeily- tai kelkkailureittejä. Alue on kapeahkon lahdenpohjukan perällä, joten ul- kopuolinen liikkuminen on todennäköisesti vähäistä.

Rakentaminen ei estä vesistön käyttämistä esim. kalastukseen tai veneilyyn. Vapaata rantaviivaa jää riittävästi alueelle, jolloin myös jokamiehen oikeudet turvataan. Oulu- järven rannoilla on lukuisia jakokuntien yhteisiä alueita, kuntien tai valtion omistamia maita sekä matkailuyrityksiä hyvien tieyhteyksien varrella, mikä takaa hyvät pää- symahdollisuudet järvelle. Muutosalueella on sen sijainnista johtuen kerääntynyt ilman maanomistajan lupaa useita veneitä. Oheisella kartalla on järven itäpään viralli- sia kohteita esitettynä.

(28)

PALTAMON KUNTA

*****************************************************************************************************************************************

Kuva 17 Ote Oulujärven vesistömatkailukartasta

Vaikutukset sosiaalisiin oloihin

Alueiden ympärillä ja sinne johtavien teiden läheisyydessä on suhteellisen tiheää py- syvää asutusta ja loma-asutusta. Rakentamisesta ei aiheudu haitallisia sosiaalisia vaikutuksia. Muutos ei vaikuta rakentamisen määrään millään tavalla.

Vaikutukset kulttuuriin

Metsät ovat pääasiassa käsiteltyjä talousmetsiä. Rakentaminen ei aiheuta merkittäviä muutoksia rantamaisemaan. Rakentaminen hyvin suunniteltuna ja toteutettuna tukee ja täydentää ympäristön asutusta ja loma-asutusta. Alueella ei ole merkittäviä kulttuuri- tai rakennushistoriallisia arvoja.

Muut kaavan merkittävät vaikutukset Kaavalla ei ole merkittäviä muita vaikutuksia.

5.5. Ympäristön häiriötekijät

Häiriötekijät alueella ovat tällä hetkellä vähäiset. Autoliikenne lähellä olevilla teillä on vähäistä. Rautatie on suhteellisen lähellä, mutta liikenne ei ole merkittävää. Alueen läpi ei kulje moottorikelkka-, latu-, retkeily- tms. reittejä ja järvellä veneily ja kelkkailu on varsin kaukana alueesta. Alue on kapean lahden pohjukan lähellä, joten ulkopuo- linen liikkuminen on vähäistä.

5.6. Kaavamerkinnät ja –määräykset

(29)

*****************************************************************************************************************************************

5.7. Nimistö

Kaavateitä tai muita kohteita ei ole erikseen nimetty.

6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat

Erityisiä suunnitelmia ei ole laadittu. Oheisella kuvilla on kaava-alueita esitelty ilma- kuvilla

Kuva 18 Pitkänperän alue v. 2014 ilmakuvalla

(30)

PALTAMON KUNTA

*****************************************************************************************************************************************

Kuva 20 Ilmakuva selvittelyissä mukana olleesta Mustaniemen alueesta. Upm:n tila 578-402-44- 16. Yläreunan kalkkilouhos olisi aiheuttanut hieman häiriötä tällä alueella

6.2. Toteuttaminen ja ajoitus

Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta. Loiste Sähköverkko Oy toteuttaa alueen sähköhuollon maanomistajan tilausten mukaisesti. Rakentajat huolehtivat vesi- ja viemärihuollosta tai liittyvät Paltamon Veden verkostoon.

Alue on ominaisuuksiltaan hyvin matkailurakentamiseen soveltuvaa, luonnoltaan ja maisemiltaan kaunista aluetta ja Oulujärvi suosittua lomarakentamisaluetta, joten kaavan tultua vahvistetuksi alue tullenee toteutumaan varsin nopeasti.

6.3. Toteutuksen seuranta

Kunnan ja valtion eri viranomaiset seuraavat lupakäsittelyn yhteydessä ja muutoin mm. alueen rakennuskannan yhtenäisyyttä, luonnon kestokykyä, vesistöjen laadun muutoksia, liikennettä jne ja tekevät niiden perusteella johtopäätöksiä ja päätöksiä kaavan toteuttamisesta.

Kuusamossa, 6.3.2017, 5.9.2017

DI (maanmittaus, YKS 124)

Kimmo Mustonen

(31)

*****************************************************************************************************************************************

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE

OULUJÄRVEN RANTAYLEISKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS MIESLAHDEN OSA-ALUE, PITKÄNPERÄ

MELALAHDEN OSA-ALUE, PYNNÖLÄNLAHTI PALTAMON KUNTA

VALKEISVAARA 578-405-64-7, UPM-Kymmene Oyj JULKUNSALO 578-402-44-16, UPM-Kymmene Oyj

SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET

Kaavoituksen tarkoituksena on suunnitella alueen maankäyttö siten, että maanomistajat voivat käyttää, suunnitella ja hyödyntää omistamiaan alueita lomarakentamiseen. Alueelle laaditussa Oulujärven rantayleiskaavassa on uusi lomarakennuksen paikka sijoitettu alavalle ja kosteahkolle maalle lähes umpeenkasvaneelle kohdalle järveä. Se halutaan siirtää kohtaan, josta vesistölle on parempi pääsy ja näkymät ovat paremmat. Luonto-olojen huomioiminen ei estä siirtoa.

SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT, TEHDYT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT Paltamon kunnanvaltuusto on 15.5.2008 hyväksynyt OULUJÄRVEN RANTAYLEIS- KAAVAN, jonka Mieslahden ja Melalahden osa-alueista on kyse. Siinä muutoksen kohteena olevalle tilalle on osoitettu uusi RA/1 –paikka. Rakennuspaikkojen määrä ei muutu. Ainoastaan sijoittelua tarkennetaan. Ote rantayleiskaavasta on ohessa.

(32)

PALTAMON KUNTA

*****************************************************************************************************************************************

Mieslahden alueen rantayleiskaavan ote

Kainuun maakuntakaava on vahvistettu 29.4.2009. Siinä alue kuuluu Maa- ja metsä- talousvaltaista aluetta (M) ja se on ”Matkailun vetovoima-alue” –rajauksen ja Oulu- Kajaani-Vartius –käytävän sisällä. Ote maakuntakaavasta on ohessa.

(33)

*****************************************************************************************************************************************

VAIKUTUSALUE

Kaavan välitön vaikutusalue on varsinaiset kaava-alueet ja aivan niiden lähialue. Vä- lillisiä vaikutuksia saattaa olla hieman laajemmin läheisille maanomistajille, asukkail- le, lomanviettäjille, vesistössä ja tiestöllä liikkuville jne.

OSALLISET

- maanomistajat ja asukkaat

kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat

kalastajat, veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne - kunnan hallintokunnat

maankäyttö rakennusvalvonta ympäristötoimi tekninen toimi elinkeinotoimi - yhdyskuntatekniikka

Loiste Sähköverkko Oy Paltamon vesihuolto - viranomaiset

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Kainuun maakunta

Kainuun museo Kainuun sote

Kainuun pelastuslaitos

- paltamolaiset ja kainuulaiset seurat ja yhdistykset

TIEDOTTAMINEN

Työn aloittamisesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotetaan kirjeillä lähialueen maanomistajille, lehtikuulutuksella ja informaatiolla muille osallisille. Kaa- van valmisteluaineisto pidetään samalla nähtävillä. Pyydetään tarvittavat lausunnot.

Suunnitelmat laaditaan mahdollisimman havainnollisiksi. Kaavaehdotuksesta tiedotetaan samalla tavalla. Kaavoitukseen liittyvä aineisto pidetään koko työn ajan nähtä- villä kaavoittajan kotisivuilla www.kimmokaava.fi sekä nähtävillä oloaikoina kunnan nettisivuilla www.paltamo.fi. Kaavoittajan sivujen kautta on mahdollisuus jättää huo- mautuksia nähtävilläoloaikoina ja muulloinkin.

OSALLISTUMINEN

Kaavoittajan yhteystiedot toimitetaan kaikille osallisille ja heitä kehotetaan olemaan yhteydessä kaavoituksen eri vaiheissa: osallistuminen hoidetaan lähinnä neuvotteluil- la ja keskusteluilla kaavoittajan ja osallisten kanssa. Mm. kaavoittajan kotisivujen kautta on mahdollisuus esittää mielipiteitä muulloinkin kuin kaavan nähtävilläoloaikoi- na. Kaavan vaikutusalueet ovat varsin suppeat, joten laajempi osallistuminen ja osal- listaminen ei ole tarpeen.

VIRANOMAISYHTEISTYÖ

Osallistuminen hoidetaan lähinnä neuvottelujen ja lausuntomenettelyn avulla.

(34)

PALTAMON KUNTA

*****************************************************************************************************************************************

- liikenteeseen - tekniseen huoltoon

- vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön. Metsälain mukaisten arvokkaiden elinympäristöjen ja luonnonsuojelu- tai vesilain mukaisten erityisten luontotyyppien perustuu rantayleiskaavan selvityksiin ja erilliseen selvitykseen ja maastokäynteihin.

- maisemaan

- luonnonoloihin (kasvillisuus, eläimistö, luontotyypit) - luonnon monimuotoisuuteen

- vesistöihin

- maa- ja metsätalouteen - vaikutukset talouteen

- valtion ja kunnan talouteen

- yksityistaloudellisiin kustannuksiin

- vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen - liikenneturvallisuuteen

- ihmisten elinoloihin - ympäristön puhtauteen

- vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä - vaikutukset sosiaalisiin oloihin

- vaikutukset kulttuuriin

- muut merkittävät vaikutukset

VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN MENETELMÄT

Kaavoittaja arvioi kaavan vaikutukset työn kuluessa. Niitä tarkastellaan kaavoittajan ja viranomaisten välisissä palavereissa ja lausunnoissa. Työssä käytetään asiantunti- ja-apua luonnonoloihin ja muinaismuistoihin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa.

VAIHTOEHDOT

Rantayleiskaava on näillä kohtaa normaali omarantainen kaava, joka koskee kahta kiinteistöä. Laadittu rantayleiskaava, nykyinen rakennuskanta, tiestö, luontoarvot ja alueiden rakennuskelpoisuus sanelevat pitkälle rakennuspaikan sijainnin, joten eri vaihtoehtoja ei tulla laatimaan. Aluksi tutkittiin rakennuspaikan siirtoa Pitkänperän alueen sisällä, mutta siitä luovuttiin. Rakennuspaikka sijoittuu siten, että luonnon merkittävimmät ominaispiirteet säästyvät ja vapaata rantaviivaa jää riittävästi.

KAAVOITUKSEN KULKU, AIKATAULU, PÄÄTÖKSENTEKO JA MUUTOKSENHAKUMENETTELY Kunnanhallituksen päätös työn käynnistämisestä

15.6.2015 § 144 Maastokäynnit

09 / 2014, 06 / 2015, 05-06 / 2016

Kaavatyön vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottaminen kirjeillä lähialueen maanomistajille, kuulutuksella kunnan päättämissä ilmoituslehdis- sä ja informaatiolla muille osallisille. Kaavan valmisteluaineisto pidetään nähtävillä maankäyttö- ja rakennuslain 62 § mukaisesti. Naapureilla ja muilla, joita kaava koskee, on mahdollisuus esittää mielipiteensä. Pyydetään tarvittavat lausunnot.

24.5.-26.6.2017

Kaavaehdotuksen laatiminen, asiakirjojen viimeistely, havainnollistamisen parantami- nen ja mahdolliset erillisselvitykset

05-08 / 2017

(35)

*****************************************************************************************************************************************

Kaavan hyväksyminen kunnanvaltuustossa 10-12 / 2017

Suunnitelmia ja asiakirjoja tarkennetaan jatkuvasti työn kuluessa. Neuvotteluista ja osallistumisesta pidetään pöytäkirjaa. Tärkeimmät asiat dokumentoidaan kaavaselos- tuksessa.

Kaavan hyväksyy Paltamon kunnanvaltuusto. Osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus valittaa Oulun hallinto-oikeuteen hyväksymispäätöksestä. Mahdollinen jat- kovalitus osoitetaan Korkeimmalle Hallinto-oikeudelle.

YHTEYSTIEDOT

KAAVOITTAJA: Kimmo Mustonen KimmoKaava puh. 0400 703 521 DI (maanmittaus, YKS 124) Kitkantie 34 F 40

kimmo.mustonen@kimmokaava.fi 93600KUUSAMO www.kimmokaava.fi

KUNTA: Mikko Karjalainen Paltamon kunta/Tekniset palvelut

teknisten palveluiden johtaja Vaarankyläntie 7 044 2885 500, (08) 6155 4660 88300 PALTAMO mikko.karjalainen@paltamo.fi

PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi esittää kunnan virkamiehille tai kaavoittajalle.

Kuusamossa, 7.7.2015, täydennetty viimeksi 5.9.2017 DI (maanmittaus, YKS 124)

Kimmo Mustonen